Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi on iso ja valovoimainen galaksi, jonka spiraalihaarat näkyvät jo melko pienelläkin kaukoputkella, joten se on hyvä kohde myös aloittelevalle harrastelijalle. Sen vieressä on pieni seuralaisgalaksi, joka löydettiin 1781. Pyörregalaksin selkeästi erottuvan spiraalimuodon arvellaan johtuvan galaksien kiinteästä vaikutuksesta toisiinsa. Galaksin keskellä on pölymuodostelman ympäröivä musta aukko.
Messier 101 Messier 101 sijaitsee Ison Karhun tähdistössä, otavan lähistöllä. Se on 27 miljoonan valovuoden päässä sijaitseva epäsymmetrinen spiraaligalaksi, jota on muotonsa vuoksi tutkittu paljon. Sen arvellaan saaneen muotonsa muinaisessa törmäyksessä toisen galaksin kanssa. Kooltaan M101 on noin kaksi kertaa isompi kuin oma linnunratamme. Kuvassa voimakkaasti näkyvä sininen väri on peräisin vetykaasusta ja näillä alueilla syntyy paljon uusia tähtiä.
Messier 82 Messier 82 eli ns. sikarigalaksi sijaitsee myös Ison Karhun tähdistössä. Sen muoto johtuu naapurigalaksin ( Messier 81 ) ja ns. galaktisen supertuulen vaikutuksesta. Supertuuli muodostuu kun syntyvät tähdet säteilevät valoa ja hiukkasia, joka saa tähtien välisen vedyn tiivistymään ja virtaamaan. Massiiviset vetykaasun virtaukset voi nähdä kuvassa galaksin molemmin puolin. Galaksi on tähtitaivaan voimakkaammin infrapunaista aallonpituutta säteilevä galaksi ja sen etäisyys meistä on noin 12 miljoonaa valovuotta.
NGC 7023 Ngc 7023 eli Iiris-sumu sijaitsee korkealla taivaalla Kefeuksen tähdistössä. Kuvan keskellä oleva tähti valaisee ympärillä olevaa pölyä ja kaasua, joka on jäänyt jäljelle tähden syntymästä ja saa näin pölyn loistamaan kauniin sinisessä värissä. Kuvassa näkyy myös tummia pölypilviä. Sumun keskellä olevan tähden arvellaan olevan vain 5000 vuotta vanha. Kohde sijaitsee 1300 valovuoden päässä ja se on halkaisijaltaan noin 6 valovuotta.
Messier 42 Messier 42 eli Orionin suuri kaasusumu on nimensä mukaan Orionin tähtikuviossa sijaitseva taivaan kirkkain emissiosumu, jossa syntyy paljon uusia tähtiä. Hyvissä olosuhteissa sumun voi hahmottaa paljain silmin ja pienellä kaukoputkella siitä voi erottaa lukuisia yksityiskohtia. Maasta katsottuna sumun koko on melkein neljä kertaa täysi kuuta isompi. Se sijaitsee 1500 valovuoden päässä ja ensimmäistä kertaa se havaittiin vuonna 1610.
Hevosenpääsumu Hevosenpääsumu eli Barnard 33 muodostuu kahdesta osasta: tiheästä, tummasta pilvestä, joka näyttää hevosen päältä sekä taustalla olevasta punaisesta emissiosumusta. Muotonsa vuoksi hevosenpääsumu on yksi suositummista syvän taivaan valokuvauskohteista, joka valokuvattiin ensimmäistä kertaa jo 1800 luvin lopulla. Sumu sijaitsee Orionin tähtikuviossa 1500 valovuoden päässä.
NGC 1977 NGC 1977 on sininen sumu, jota muotonsa vuoksi kutsutaan myös running man nebulaksi eli juoksevan miehen sumuksi. Se on reflektio- eli heijastusumu, joka heijastaa valoa lähellä olevista kirkkaista tähdistä. Sumu sijaitsee Orionin tähtikuviossa 1600 valovuoden päässä.
Elephant trunk IC 1396 Elephant trunk eli norsun kärsä on emissiosumun muodostelma, joka kuuluu osana taivaan suurinta sumua IC 1396:a. Se on kymmenen täysi kuun kokoinen. Norsun kärsä sijaitsee kohtuullisen keskellä sumua ja muodostuu tähtienvälisestä pölystä ja kaasusta. Sumukokonaisuus sijaitsee Kefeuksen tähtikuviossa 1500 valovuoden päässä.
IC 5146 Cocoon Nebula Cocoon nebula sijaitsee 4000 valovuoden päässä ja se koostuu tähtienvälisestä pölystä ja kaasusta, jotka ovat tähtien syntymässä tarvittavia raakaaineita. Astronomien mukaan Cocoon nebulasta on tulossa uusi avoin tähtijoukko, koska siellä syntyy niin paljon uusia tähtiä. Sumua valaisee kuvan keskellä näkyvä kirkas tähti.
Bubble Nebula NGC 7635 Bubble nebula eli kuplasumu on sekä näyttävän näköinen että mielenkiintoinen syvään taivaan kohde, jonka kaikkia ominaisuuksia ei ole vieläkään selvitetty. Kuplan keskellä oleva tähti säteilee voimakkaasti hiukkasia (tähtituuli), joka saa kaasun pakkautumaan ja muodostumaan kuplan muotoiseksi. Tähden säteilemä valo saa kaasun ionisoitumaan ja loistamaan. Kuplasumu sijaitsee Cassiopeian tähtikuviossa ja on halkaisijaltaan 4000 valovuotta.
Pacman nebula NGC 281 Pacman nebula koostuu pienestä avoimesta tähtijoukosta (kuvan keskellä), punaisesta emissiosumusta, tähtien välisestä pölystä ja kaasusta sekä syntyvistä tähdistä. Kuvan keskellä olevat tähdet ovat vain muutaman miljoonan vuoden ikäisiä ja ne saavat sumun loistamaan. Sumu sijaitsee 10 000 valovuoden päässä.