SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODEN 1990 VALTIOPÄIVILTÄ POLIITTINEN VUOSI 1990 JA EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA Yleistä Vuosi 1990 alkoi kansainvälisesti liennytyksen merkeissä. Suurvallat kävivät neuvotteluja tavanomaisten aseiden vähentämisestä ja Neuvostoliitto vähensi joukkojaan Keski-Euroopasta. Itä-Euroopassa jatkui demokratisoitumisprosessi ja Saksan liittotasavalta sekä Saksan Demokraattinen tasavalta yhdistyivät. Kansainvälinen tilanne muuttui dramaattisesti 8. päivänä elokuuta Irakin valloitettua Kuvvaitin. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä Suomi osaltaan päätti Irakin vastaisista taloudellisista pakotteista. YK asetti Irakille kuuden viikon takarajan Kuvvaitista vetäytymiselle. Vetäytymistä ei tapahtunut tammikuun puoliväliin 1991 mennessä ja seurauksena oli sotatila liittoutuneiden joukkojen ja Irakin välillä. Alkuvuodesta 1990 olivat eduskunnassa ja yleisessä poliittisessa keskustelussa keskeisesti esillä asunto-ja maapoliittiset jatkotoimenpiteet. Maapakettilait saatiin hyväksytyiksi aivan kevätkauden lopulla pitkällisten neuvottelujen tuloksena hallituksen esittämässä muodossa. Toinen keskeinen poliittinen teema oli Länsi-Euroopan yhdentyminen. Hallitus antoi alkuvuodesta asiasta selonteon, josta käytiin lähetekeskustelu, suoritettiin kattava valiokuntakäsittely ja kesäkuun alussa palautekeskustelu. Eduskunta hyväksyi hallituspuolueiden ja Suomen Keskustan edustajien kannattamana ulkoasiainvaliokunnan esittämän mietinnön. 245
Asuntopolitiikan ja Länsi-Euroopan yhdentymisen lisäksi on eduskuntaryhmä käsitellyt varsinkin verouudistuksen jatkoa. Loppuvuodesta oli esillä vuoden 1991 valtion tulo-ja menoarvion hyväksyminen. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät tekivät pieniä muutoksia hallituksen esitykseen. Sos.dem. eduskuntaryhmän keskeisimpänä muutostavoitteena oli kansaneläkeläispuolisoiden lisäosaprosentin tarkistaminen vanhojen eläketapahtumien osalta. Syksyllä ryhmät päättivät muutosten rahoittamisesta. Loppuvuodesta hallitus tarkisti budjettiesitystään taloudellisen tilanteen muuttuessa. Hallitus antoi vuoden 1990 aikana eduskunnalle selonteot Länsi-Euroopan yhdentymisestä, hallinnon uudistamisesta, koulutuspolitiikasta, kestävästä kehityksestä sekä työllisyyslaista ja sai vastattavakseen välikysymykset metsätuhoista, asuntoasioista, postin palveluista, perusturvasta ja kaksi välikysymystä talouspolitiikasta (1991). Lappeenrannassa 6.-10.6.1990 pidetyssä SDP:n 35. puoluekokouksessa merkittiin eduskuntaryhmän uudet säännöt tietoon saaduiksi. Sääntöjä aletaan noudattaa seuraavan vaalikauden alussa. Sosialidemokraattiset ryhmäpuheenvuorot Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvio Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron vuoden 1991 budjetin lähetekeskustelussa 18.9.1990 käytti ryhmän puheenjohtaja Pertti Hietala. Ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, että eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen kaikkien niiden koulutus-ja sosiaaliturvauudistusten toteutumiseen, joista on sovittu osana tulopoliittista kokonaisratkaisua. Koko vaalikauden tilinpäätöksenä ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että hallitus on tehnyt linjakasta työtä erityisesti ympäristö-, koulutus- ja tutkimusasioissa sekä lapsiperheiden aseman kohentamisessa. Sen sijaan elintarvike- ja maatalousongelmien korjaamisessa todettiin epäonnistutun. Veropohjan laajentuminen vaalikaudella 7 miljardilla markalla todettiin vaatimattomaksi. Tästä summasta kaksi kolmasosaa on kohden- 246
tunut yli 200.000 markan tuloluokkiin. Tulonsaajittain tarkasteltuna kohdentuu laajennuksesta yli puolet yrittäjäasemassa oleville, loput palkansaajille ja eläkeläisille. Verotusta on siten laajennettu pääosin sinne, missä pahimmat "porsaanreiät" ovat olleet. Budjetin palautekeskustelussa 13.12.1990 eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti Matti Luttinen. Puheenvuorossa korostettiin ryhmän aktiivisuutta perusturvaan tehtyjen muutosten osalta. Muuttunut kansainvälinen tilanne arvioitiin suurimmaksi syyksi vuoden 1991 bruttokansantuotearvion tarkistukselle. Luttinen katsoi eduskunnan osoittaneen kykynsä tehdä nopeasti myös ikäviä eli menoja leikkaavia ratkaisuja. Budjettiesitystä leikattiin runsaalla miljardilla markalla ja yksityisen työnantajan kansaneläkemaksua alennettiin. Luttinen näki taloudellisessa tilanteessa myös myönteisiä piirteitä: vuoden 1990 kolmannella neljänneksellä kauppatase oli jo positiivinen ja vaihtotaseen alijäämä supistunut. Myös hintojen nousu oli hidastumassa kilpailijamaiden tasolle, jopa allekin. Euroopan Talousalueeseen liittyen Luttinen edellytti hallituksen lähtevän liikkeelle suojalainsäädännön valmistelussa. Selonteot Hallituksen selonteko Länsi-Euroopan yhdentymisestä Eduskuntaryhmän puheenvuoron selonteon lähetekeskustelussa 14.3.1990 käytti Mikko Elo. Hän esitti ryhmän käsityksenä, että Suomen EY-jäsenyys tulee ajankohtaiseksi vasta, kun sotilasliittoutumien vastakohtaisuudet ovat kokonaan poistuneet. Ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, että Suomella ei näissä olosuhteissa ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin yhdessä muiden EFTAmaiden kanssa pyrkiä saamaan aikaan mahdollisimman kattava ETAsopimus. 247
Ryhmän puheenvuorossa korostettiin huomion kiinnittämistä erityisesti sosiaaliseen ulottuvuuteen, maatalouden kehityssuuntaan, aluepolitiikkaan ja kuluttajanäkökulmaan. Eduskuntaryhmä edellytti lisäksi, että Suomen kannalta oleelliset päätökset on tulevaisuudessakin tehtävä eduskunnassa. Länsi-Euroopan yhdentymistä koskevan selonteon palautekeskustelussa 11.6.1990 käytti sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoron Ilkka-Christian Björklund. Björklundin mielestä aihetta optimismiin antaa yhdentymisselonteon siedettävän sopuisa valiokuntakäsittely. Puheenvuorossa ei nähty yhdentymiskehitykselle vaihtoehtoa: talouselämä on jo integroitunut. Politiikka on laahannut perässä, vaikka sillä olisi selvä tarve vallata takaisin valtioelimille ja poliittiselle demokratialle se vaikutusvalta, jonka markkinavoimat ovat murentaneet. Ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, että hallituksen on syytä kuunnella ammattiyhdistysliikkeen toiveita. Palkansaajien ehtoja yhdentymiskehitykselle ovat mm. vakaa työllisyys ja lisääntyvä tasa-arvo, työelämän demokratia ja konserniyhteistyö, koheneva sosiaaliturva ja paremmat koulutusmahdollisuudet. Ryhmäpuheenvuorossa painotettiin sitä, että Euroopan yhteisöille itselleen olisi parempi ratkaisu solmia ETA-sopimus nyt kuin päästää neuvottelut umpikujaan. Hallituksen selonteko hallintouudistuksesta Eduskuntaryhmän puheenvuoron hallintoselontekokeskustelussa 4.4.1990 käytti Markku Pohjola. Puheenvuorossa korostettiin, että suomalainen hallintojärjestelmä kaipaa oman perestroikkansa: hallintoa on uudistettava palvelujen käyttäjän näkökulmasta - ei keskushallinnon tai yleensä hallinnon tarpeista käsin. Puheenvuorossa painotettiin, että yhteiskunnan on voitava jatkossakin tarjota kaikille kansalaisille ilmaiset tai riittävän huokeat peruspalvelut, riippumatta kansalaisten asuinpaikasta tai varallisuudesta. 248
Palvelujen tuottamisen perusyksiköksi on asetettava toimiva ja tehokas kunta, palvelukunta, jossa hallintouudistusta on jatkettava palvelujen käyttäjien omatoimisuutta hyväksikäyttäen. Keskusvirastojen ja lääninhallitusten on muututtava kehittämisvirastoiksi. * * * Hallintoselonteon palautekeskustelussa 11.10.1990 eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti Saara-Maria Paakkinen. Puheenvuorossa ilmoitettiin ryhmän valmius nopeampaan ja syvällemenevämpään hallintouudistukseen kuin mitä esim. keskusvirastoissa, lääneissä ja kunnallishallinnossa on tapahtunut. Eduskunta ei Paakkisen mukaan voi jäädä sivustakatsojaksi hallintoa uudistettaessa. Tulosjohtamiseen tarvitaan kansanvaltaista linjanvetoa ja valvontaa, henkilöstön todellista sananvaltaa, koulutusta ja yhteistyön kehittämistä. Hallituksen koulutuspoliittinen selonteko Ryhmäpuheenvuoron aiheesta käytti 23.5.1990 Antti Kalliomäki. Puheenvuorossa korostettiin, että selonteko sisältää elementtejä, jotka vastaavat sosialidemokraattien uudistukselle asettamia tavoitteita, joita ovat mm. hallinnon yksinkertaistaminen, koulutuksen saattaminen kaikkien ulottuville, koulutuksen joustavuuden lisääminen ja kansainvälistymisen tarpeen tiedostaminen. Ryhmäpuheenvuorossa nähtiin peruskoulun edellyttävän joustavuuden, vaihtoehtoisuuden ja valintojen mahdollisuuksien lisäämistä. Peruskoulu ja esikoulu tarvitsevat sisäisiä kokeiluja. Ns. vaihtoehtokouluja pidettiin vain kokeilutoimintaa täydentävinä kouluyksikköinä. Lukion ja ammattikoulun yhteinen kehitysväylä nähtiin välttämättömäksi. Nuorisokouluun tulisi edetä kevyesti organisoitujen kokeilujen ja sisällöllisen kehittämisen tietä. Ammattikorkeakoululaitoksen tärkeäksi tavoitteeksi Antti Kalliomäki näki sen, että kaikille halukkaille turvataan tulevaisuudessa mahdollisuus ammatillisen tutkinnon lisäksi saavuttaa yleinen korkeakoulupätevyys. SDP:n toimintakertomukset 17 249
Jotta jatkuvan koulutuksen periaate toimisi aikuiskoulutuksessa, on ryhmäpuheenvuoron mukaan yhdeksi sen kulmakivistä otettava vapaan koulutusvalinnan taloudellinen vastaavuus työttömänä oloon tai työllisyyskoulutukseen. * * * Sivistysvaliokunta käsitteli koulutuspoliittista selontekoa pitkään ja perusteellisesti. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron koulutuspoliittisen selonteon palautuskeskustelussa 28.11-.1990 käytti Pentti Lahti-Nuuttila. Puheenvuorossa tuettiin kokeilutoimintaa, mutta tyrmättiin sellaiset kokeilusuunnitelmat, joihin ei sisälly myös nuorisoaste. Eri puolille maata valmisteilla olevat kokeilut siirtyvät tai eivät lainkaan toteudu, mikäli hallitus ei pysty antamaan kokeilulakiesitystä. Ryhmäpuheenvuorossa haluttiin kehittää ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon rinnalle yhdistelmätutkinto. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen rinnalla on toteutettava nuorisoasteen uudistus. Opettajankoulutuksen uudistamista korostettiin. Aikuiskoulutusta pidettiin erittäin tärkeänä ja kehittämisen tarpeessa olevana. Katsottiin, että talouden laskukauden ei pidä merkitä koulutusmenojen kasvua, sillä lisätuki koulutukseen auttaa laskusuunnan kääntämisessä nousuun. Opintotukijärjestelmän uudistamista tuettiin ja valtion opintotukirahaston perustamista kannatettiin. Aikuisopiskelijoiden tilannetta tuen suhteen pidettiin hyvänä ja järjestelmän kehityksen nähtiin olevan vauhdissa. Korkeatasoisen korkeakouluopetuksen tärkeyttä korostettiin. Opetussisältöjen kehittäminen on erityisasemassa. Yliopistojen ja korkeakoulujen alueellisen kehittämisen ohella on maan johtavan yliopiston, Helsingin yliopiston toimintaedellytyksiä parannettava. Korkeakoulujen lisäksi muutakin opetusta on kansainvälistettävä. Ryhmäpuheenvuorossa ei hyväksytty kieltenopetuksen vähentämistä peruskoulussa. Kielivalintojen monipuolistamista korostettiin mm. 250
kokeilujen kautta ja kieltenopetuksen kehittämistä kohti suurempaa valinnan mahdollisuutta ja joustoa niin lapsille kuin nuorille. Sivistysvaliokunnassa niukka porvarillinen enemmistö äänesti valiokunnan mietintöön kannan, jonka mukaanperuskoulun yläasteella olisi äidinkielen lisäksi yksi pakollinen kieli, joka olisi valinnainen. Tämä olisi merkinnyt kielenopetuksen vähentymistä ja samalla ruotsin kielen muuttumista vain valinnaiseksi kieleksi. Sama niukka valiokunnan enemmistö sai äänestämällä mietintöön kannan, jonka mukaan ns. yhdistelmätutkintoa ei voi kokeilla ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon rinnalla eikä myöskään kokeilla nuorisokoulua. Sivistysvaliokunnan sosialidemokraatit sekä RKP:n ja Vasemmistoliiton edustajat jättivät mietintöön vastalauseet. Eduskunnan käsitellessä koulutuspoliittisen selonteon mietintöä tapahtui monivaiheinen äänestys, jossa kielenopetuksen väheneminen saatiin torjuttua ja koulutuskokeiluille annettiin toteutumismahdollisuudet. Hallituksen selonteko "Kestävä kehitys ja Suomi" "Kestävä kehitys ja Suomi" selontekokeskustelussa 31.10.1990 ryhmäpuheenvuoron käytti Mats Nyby. Hän katsoi selonteon olevan ajankohtaisen ja mitä tärkeimmän. Ryhmäpuheenvuorossa arvioitiin kriittisesti lähialueittemme ympäristökehitystä ja edellytettiin lisävaroja kehitysmaiden ja lähialueiden ympäristötoimintaan. Nyby esitti tutkittavaksi, onko länsimainen verolinjamme sopusoinnussa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Ympäristö- ja haittaverojen käyttöä tulisikin lisätä. Järkevän energiapolitiikan ainoaksi kehityslinjaksi nähtiin energian säästäminen. Hallituksen selonteko työllisyyslaista Työllisyyslakiin liittyvässä selontekokeskustelussa 14.11.1990 eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti Jorma Rantanen. Hän korosti, että työllisyyslaki on jo osoittanut toimivuutensa nuorisoja pitkäaikaistyöttömyyden lieventäjänä. 251
Työllisyyslaki tarvitsee rinnalleen aktiivista työllisyyspolitiikkaa avoimilla työmarkkinoilla, aikuiskoulutusta, alueellisen liikkuvuuden edistämistä, työvoimapalvelujen ja kuntoutustoiminnan kehittämistä. Välikysymykset Metsätuhoja koskeva välikysymys Opposition metsätuhoja koskevaan välikysymykseen vastasi 14.2.1990 ryhmän puolesta Aimo Ajo. Ryhmäpuheenvuorossa tähdennettiin, että hallituksen työskentely ympäristöasioissa on ollut kansallisesti ja kansainvälisesti mittavaa. Puheenvuorossa korostuikin kansainvälisen toiminnan merkitys ympäristömme suojelussa. Tehokkaimmaksi painopisteeksi metsien ja yleensä ilmansuojelussa nähtiin selvän rahan sijoittaminen lähinaapuriemme ja erityisesti Neuvostoliiton tuotantolaitosten tekniikan kehittämiseen. Myönteisenä pidettiin ulkoministeri Paasion esitystä 0,3 prosentin bruttokansantuoteosuuden ohjaamisesta kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön. Aimo Ajo korosti tarvetta perustaa erityinen metsäministeriö, jolla olisi kokonaisvastuu metsistä ja metsäteollisuudesta. Ministeriön perustamista puoltaisi myös metsäntutkimuksen tehostuminen. Asuntopoliittinen välikysymys Kristillinen liitto ja muut oppositiopuolueet tekivät hallitukselle välikysymyksen asuntolainoista ja -koroista ja yleensäkin asuntopolitiikasta. Ryhmäpuheenvuoron aiheesta käytti 25.4.1990 Ilkka Joenpalo. Ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että raha-ja talouspoliittisia ratkaisuja tehtäessä ei ole riittävästi otettu huomioon niiden asuntopoliittisia vaikutuksia. Esimerkkinä mainittiin Suomen Pankin vuonna 1987 tekemä päätös vapauttaa rahamarkkinat. Ilkka Joenpalo edellytti asuntolainoituksen erottamista pankkien muusta luotonanto-ja sijoitustoiminnasta. 1990-luvulla olisi luotava asunto- 252
pankki, jonka kautta hoidettaisiin koko asuntoluototus ja asumiseen suunnattu yhteiskunnan tuki. Ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että tämän hallituksen ansiosta on sosiaalinen asuntotuotanto saatu kiitettävästi nousuun. Asuntotuotannon rakennetta olisi kuitenkin muutettava siten, että vähintään 2/3 uustuotannosta olisi hinta- ja laatuohjattua arava- ja hitas-tuotantoa. Arava-asuntojen määrää olisi nostettava 25.000:een ja lähivuosina 30.000:een. Ilkka Joenpalo kovisteli oikeistopuolueita maapakettilainsäädännön jarrutuksen lopettamiseksi. Postin ja Postipankin toimintaa koskeva välikysymys Oppositio teki hallitukselle välikysymyksen Postin ja Postipankin suunnitelmista lakkauttaa osa toimipisteistään. Ryhmäpuheenvuoron asiasta käytti 9.5.1990 Sakari Knuuttila. Sakari Knuuttila ilmoitti puheenvuorossaan, että sosialidemokraattisella eduskuntaryhmällä ei ole mitään syytä muuttaa aikaisemmin vuoden 1990 budjetin ja posti- ja telelaitoksesta säädetyn lain käsittelyn yhteydessä omaksumaansa linjaa maaseudun postipalvelujen säilyttämisestä ja kehittämisestä. Postipankilla ja posti- ja telelaitoksella on yhteinen palveluverkosto, jolla nähtiin olevan selvä yhteiskunnallinen palvelutehtävä ja palvelutavoitteet, jotka ovat eduskunnan antamia. Mahdollisten muutosten tulisi tapahtua asteittain ja suunnitelmallisesti. Tavoitteena on oltava, että muutosten jälkeenkin voidaan turvata postitoimipaikka- ja jakeluverkkojen välityksellä kaikille kansalaisille kohtuulliset ja yhdyskuntarakenteeseen soveltuvat postipalvelut. Sakari Knuuttila kiinnitti puheenvuorossaan huomiota myös eduskunnassa posti- ja telelain 9 pykälään sosialidemokraattien vaatimuksesta tehtyyn muutokseen, jolla annetaan työntekijöille taloudellinen turva palvelussuhteen katkeamistilanteessa. Perusturvaa koskeva välikysymys Vasemmistoliiton ja Suomen Keskustan perusturvaa koskevaan välikysymykseen vastasi 25.9.1990 Jouko Skinnari. Puheenvuorossa ei 253
yhdytty opposition väitteisiin perusturvan heikkenemisestä - päinvastoin. Skinnari ilmoitti ryhmän tyytyväisyyden siitä, että ryhmän edustajien aloitteet kansaneläkettä saavien, lapsiperheiden, ensiasunnon ostajien ja opiskelijoiden tilanteen kohentamiseksi olivat etenemässä. Skinnari edellytti hallitukselta lakiesitystä alle kouluikäisten päivähoidosta.samoin pienet työeläkkeet olisi saatava remonttiin ja opiskelijoiden opintotukeen korotusta. Skinnarin mukaan tavoitteeksi on asetettava, että Suomi olisi sosiaaliturvan mallimaa Euroopassa. Asuntoasioita koskeva välikysymys Opposition asuntovälikysymykseen vastasi 24.10.1990 Arja Alho. Puheenvuorossa todettiin opposition kantavan huolta vain omistusasumisesta, vuokra-asumisen edistämiseen ei oppositiolla välikysymyksessään ollut mitään keinoja. Eduskuntaryhmä edellytti asuntojen rahoituksen saatavan kestävälle perustalle irti markkinaehtoisesta järjestelmästä. Ryhmän tavoitteeksi ilmoitettiin asuntorahaston kehittäminen asuntopankiksi. Alho katsoi, että tällä hallituskaudella oli saatu aikaan merkittäviä asuntopoliittisia uudistuksia. Tällaisia asioita ovat hänen mukaansa aravalainoituksen uudistaminen ja asuntorahaston perustaminen sekä eteneminen maapolitiikassa. Julkilausumat ja kannanotot Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä otti vuoden 1990 aikana kantaa useisiin polttaviin kysymyksiin. Seuraavassa on luetteloitu kannanotot: * tiedote hallitusryhmään tehdyistä muutoksista (17.1.1990) * tiedote sos.dem. eduskuntaryhmän ja sen jäsenten tekemistä aloitteista (13.2.1990) * kannanotto Helsingin yliopiston hallinnon uudistamisesta (13.2.1990) * kannanotto Suomen telakoiden tulevaisuudesta (1.3.1990) * kannanotto arava-asuntotuotannon rahoituksen turvaamisesta (15.3.1990) 254
* kannanotto elintarvikkeiden hintojen alentamiseksi ja ylituotannon supistamiseksi (22.3.1990) * tiedote sosiaali- ja terveydenhoitoalan harkinnanvaraisten palkankorotusten valtionosuudesta (29.3.1990) * ryhmätoimikunnan kannanotto ministeriryhmälle kiinteistöverosta (3.4.1990) * asuntopoliittinen kannanotto (3.4.1990) * tiedote asunto- ja maapolitiikasta (25.4.1990) * kannanotto sosiaali- ja terveydenhoitoalan harkinnanvaraisten palkankorotusten valtionosuudesta (26.4.1990) * kannanotto verouudistuksen jatkosta (10.5.1990) * kannanotto talkootyön verottomuudesta (22.5.1990) * kannanotto asiantuntijaelimen asettamisesta selvittämään VVärtsilä Meriteollisuuden vaiheita (22.5.1990) * kannanotto elintarvikkeiden hintojen alentamisesta (29.5.1990) * eduskuntaryhmän kesäkokouksen julkilausuma vuoden 1991 budjettitavoitteiksi, sekä kannanotot aluepolitiikasta ja veropolitiikasta (18.8.1990) * tiedote sos.dem. ryhmäaloitteista (18.9.1990) * tiedote sos.dem. pankkivaltuusmiesten kannanotosta pankkiluottojen vapauttamiseksi (18.9.1990) * tiedote hallituspuolueiden muutosehdotuksista vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioehdotukseen (25.9.1990) * kannanotto telakkateollisuuden fuusioesityksistä (25.9.1990) * tiedote kielteisestä suhtautumisesta ehdotuksiin poikkeusluvaksi sunnuntaikaupankäyntiin ja polttoaineiden valtakunnallisesta hinnoittelusta luopumiseen (8.11.1990) * tiedote ryhmän tarkkailujäsenyydestä EY:n parlamentin sosialistiryhmään, tuesta sivistysvaliokunnan sos.dem. ryhmän toimille selontekokäsittelyssä ja valtionosuusjärjestelmän käsittelyaikataulusta (22.11.1990) * tiedote ryhmän ehdoista budjettisupistuksille (27.11.1990) * sos.dem. pankkivaltuusmiesten tiedote yksityishenkilöiden ulkomaisen lainanoton vapauttamiseksi (28.11.1990) Aloitteet Sosialidemokraattisten kansanedustajien kevätistuntokauden alussa jättämissä aloitteissa korostuivat asuntoasiat, niin asuntotuotantomäärärahat ja vuokra-asuntojen rakentaminen kuin asuntojenperusparannuk- 255
setkin. Myös sosiaaliturvan parantamiseen kiinnitettiin aloitteissa huomiota. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä jätti kolme toivomusaloitetta ryhmäaloitteina: opintotukijärjestelmän uudistamisesta, asuntorahaston muuttamisesta asuntopankiksi sekä asuntolainojen korkotukirasituksen alentamisesta. Opintotukijärjestelmän uudistamiseksi vaaditaan valtioneuvostoa välittömästi asettamaan komitea valmistelemaan asiaa. Asuntorahastosta on kehitettävä asuntopankki, jonka rahoituksen avulla turvataan riittävä vuokra-asuntojen saatavuus sekä lainoitetaan nykyistä laajemman väestönosan asunnon hankintaa. Asuntorahaston toimintaa on laajennettava siten, että asuntorahasto voisi nykyistä laajemmin turvautua ulkopuolelta saatavaan rahoitukseen esim. asunto-obligaatioita hyväksi käyttäen. Asuntolainoista aiheutuvan korkorasituksen alentamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja valmisteltava toimenpideohjelma niitä asuntovelallisia varten, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin joko kohonneen korkotason tai sen seurauksena tapahtuneen asuntokaupan pysähtymisen johdosta. Sosialidemokraattiset kansanedustajat jättivät kevätistuntokaudella 260 toivomusaloitetta ja 374 raha-asia-aloitetta. Kevätistuntokauden aikana eduskuntaryhmä jätti myös kaksi lakialoitetta ryhmäaloitteina: ravintorasvaverosta annetun lain kumoamisesta ja työeläkelain muuttamisesta. Lakialoitteessa ravintorasvaverosta annetun lain kumoamisesta ehdotetaan kumottavaksi 10 vuotta voimassa ollut laki ravintorasvaverosta. Ravintorasvaveron poistaminen alentaisi kasviöljyjen ja -rasvojen ja niitä sisältävien tuotteiden hintoja. Lakialoitteessa työeläkelain muuttamisesta ehdotetaan lain muuttamista siten, että lyhytaikaisissa ja tilapäisissä työsuhteissa olevat työntekijät pääsevät nykyistä kattavammin lain piiriin. Yhdenjaksoisen työsuhteen vähimmäispituutta koskeva edellytys ehdotetaan muutettavaksi yhdestä kuukaudesta 20 tuntiin. 256
Sosialidemokraattisen kansanedustajien syksyllä jättämissä raha-asiaaloitteissa korostuivat erityisesti ympäristöön ja asumiseen liittyvät asiat. Ympäristöaloitteissa oli mukana myös kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön liittyviä aloitteita. Opiskelijoiden ja opiskelun tukeminen sai merkittävästi aloitetukea. Kulttuurin ja kulttuurijärjestöjen kuin myös sosiaalisten kohteiden tuki saivat perinteiseen tapaan runsaasti aloitteita taakseen. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ei syysistuntokaudella jättänyt yhtään varsinaista ryhmäaloitetta. Seuraavat kolme raha-asia-aloitetta saivat lähes kaikkien eduskuntaryhmän jäsenten tuen: - kansanedustaja, ryhmän I varapuheenjohtaja Saara-Maria Paakkisen aloite 120 miljoonan markan lisäyksestä jo eläkkeellä olevien puolisoiden kansaneläkkeen lisäosan enimmäismäärän korottamiseen; - kansanedustaja Pentti Lahti-Nuuttilan aloite 50 miljoonan markan lisäyksestä korkeakouluopiskelijoiden ja 90 miljoonan markan lisäyksestä kansanopistoissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opintorahan perusosan korottamiseksi 1.7.1991 alkaen; - kansanedustaja Sakari Knuuttilan aloite 60 miljoonasta markasta riittävän kattavan kiinteän postitoimipaikkaverkon turvaamiseen. Sosialidemokraattiset kansanedustajat jättivät syysistuntokaudella 572 raha-asia-aloitetta, eli yhteensä vuoden 1990 valtiopäivillä 946 rahaasia-aloitetta. Kansainväliset yhteydet Eduskuntaryhmä päätti lokakuussa hakea tarkkailija-asemaa EY:n Euroopan Parlamentin sosialistiryhmässä. Tämä 180-jäseninen ryhmä EYparlamentissa on vaikutusvaltainen elin sosialidemokraattisen Eurooppa-politiikan tekijänä erityisesti ETA-neuvottelujen kannalta. Tarkkailija-asema oli jo myönnetty Ruotsin, Itävallan ja Norjan sosialidemokraattisille eduskuntaryhmille. Lisäksi SDP oli hyväksytty liitännäisjäseneksi EY-maiden Sosialistisen Internationaalin jäsenpuoiueiden muodostamaan Euroopan sosialististen puolueiden federaatioon. 257
Tarkkailija-asema myönnettiin marraskuussa ja ryhmä nimesi yhdyshenkilöksi Ilkka-Christian Björklundin ja varalle Mikko Elon sekä sihteeristön yhdyshenkilöksi ryhmän tiedotussihteerin Anna-Liisa Sirjamon. Käytännön yhteistyön alkaminen sosialistiryhmän kanssa siirtyi vuoteen 1991. Eduskuntaryhmän jäsenet ovat vuoden 1990 aikana osallistuneet moniin kansainvälisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin, joista EN:n ja PN:n sekä niiden sosialidemokraattisten ryhmien ja edelleen IPU:n toiminnan lisäksi mainittakoon seuraavat: - SAMAK'in kokous Kööpenhaminassa tammikuussa - parlamenttivaltuuskunta Intiassa helmikuussa - tutustuminen Euroopan yhteisön toimintaan Brysselissä huhtikuussa - työläiskonferenssi Helsingissä toukokuussa - Bulgarian vaalien seuranta kesäkuussa, - parlamenttivaltuuskunta Kiinassa marraskuussa. Ryhmän sisäinen järjestäytyminen Vuoden 1990 valtiopäivien alussa valittiin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi Pertti Hietala, I varapuheenjohtajaksi Saara-Maria Paakkinen ja II varapuheenjohtajaksi Liisa Jaakonsaari. Muiksi ryhmätoimikunnan jäseniksi valittiin Antti Kalliomäki, Mats Nyby, Tuula Paavilainen, Markku Pohjola, Jorma Rantanen, Timo Roos ja Kerttu Törnqvist. Ryhmän rahastonhoitajaksi valittiin Kerttu Törnqvist ja tilintarkastajiksi Riitta Järvisalo-Kanerva ja Matti Saarinen sekä varatilintarkastajiksi Markus Aaltonen ja Iiris Hacklin. Ryhmän piiskureiksi valittiin Jorma Rantanen ja Matti Saarinen. Eduskunnan puhemiehenä on toiminut Kalevi Sorsa. Eduskuntaryhmän jäsenen Matti Ahteen tultua valituksi Veikkaus Oy:n pääjohtajaksi tuli hänen tilalleen edustajaksi 1.7.1990 lukien Aarno von Bell Kajaanista. Valtiovarainministeri Erkki Liikasen siirryttyä EYsuurlähettilääksi Brysseliin tuli hänen tilalleen edustajaksi 1.9.1990 lukien Kyllikki Muttilainen Mikkelistä. 258
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäkansliassa ovat työskennelleet ryhmäsihteeri Kari Laitinen, tiedotussihteeri Anna-Liisa Sirjamo, talouspoliittinen sihteeri Sisko Seppä ja va. lainsäädäntösihteeri Johannes Koskinen. Toimistosihteereinä ovat työskennelleet Raili Jantunen, Ulla-Maija Kesänen, Leena Nivalainen ja Rita Svento (äitiyslomalla 10.9. lukien). Eduskuntaryhmä kokoontui vuoden 1990 aikana 39 kertaa ja ryhmätoimikunta 48 kertaa. Eduskuntaryhmän kesäkokous pidettiin Oulussa 17. - 18.8. ja ryhmätoimikunnan kesäkokous Kittilässä 13. - 14.8. Eduskuntaryhmällä on vuoden 1990 aikana toiminut kaksi projektityöryhmää: telakkatyöryhmä ja asuntopoliittinen työryhmä. Työryhmät ovat seuranneet omien alojensa toimintaa ja valmistelleet esityksiä eduskuntaryhmälle. Telakkatyöryhmän toimintaan ovat osallistuneet seuraavat kansanedustajat: puheenjohtajana Saara-Maria Paakkinen ja jäseninä Risto Ahonen, Arja Alho, Ilkka Joenpalo, Antero Kekkonen, Virpa Puisto, Jukka Roos ja Raimo Vuoristo. Sihteerinä on toiminut va. lainsäädäntösihteeri Johannes Koskinen. Asuntopoliittisen työryhmän puheenjohtajana on ollut Ilkka Joenpalo ja jäseninä Aimo Ajo, Jouni Backman, Kai Kalima, Riitta Myller, Saara-Maria Paakkinen ja Markku Pohjola. Sihteerinä on ollut talouspoliittinen sihteeri Sisko Seppä. SELOSTUKSIA ERÄISTÄ VUONNA 1990 VALIOKUNNISSA KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Perustuslakivaliokunta Valiokunta antoi 19 mietintöä ja 18 lausuntoa. 259
Presidentin vaalitavan muutos ja valtaoikeuksien tarkistaminen yli vaalien Eduskunta hyväksyi ensimmäisen kerran hallitusmuodon, valtiopäiväjärjestyksen ja tasavallan presidentin vaaleista annetun lain muutosesitykset, jotka tarkoittavat siirtymistä välittömään kaksivaiheiseen kansanvaaliin. Samalla presidentin toimikaudet rajoitetaan kahteen peräkkäiseen kuusivuotiskauteen. Tasavallan presidentin valtaoikeuksista rajoitetaan eduskunnan hajotusoikeutta siten, että presidentti voi tehdä päätöksen eduskunnan hajottamisesta vain pääministerin niin esittäessä ja kuultuaan eduskunnan eri ryhmiä. Eron valtioneuvostolle tai sen jäsenelle presidentti voisi myöntää vain eduskunnalta saadun epäluottamuslauseen tai esitetyn eronpyynnön johdosta taikka jos pääministeri niin esittää. Perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunnan hajottamisen edellytyksiä tiukennettiin edelleen vaatimuksella eduskunnan koollaolosta ja hajotusesityksen perustelemisesta. Eduskunnassa pohdittiin erityisesti sitä, miten aloiteoikeuden antaminen pääministerille vaikuttaa eduskunnan valtaan ja suomalaiseen parlamentarismiin. Koska esitykset käsitellään perustuslainsäätämisjärjestyksessä, lopulliset ratkaisut esitysten kohtalosta tehdään vasta vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen. HE 232/1988. Tarkistus vaalipiirijakoon Kansanedustajain vaaleista annetun lain 1 :ää muutettiin siten, että Kylmäkoski, Toijala, Valkeakoski ja Viiala siirrettiin Hämeen läänin eteläisestä Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin 1.6.1990 lukien. HE 3/1990. Yksipäiväisiin vaaleihin Vaalilakien uudistuksella siirryttiin yleisissä vaaleissa yksipäiväiseen vaalitoimitukseen. Uudistus koskee eduskuntavaaleja, presidentinvaaleja, kunnallisvaaleja sekä neuvoa antavia kansanäänestyksiä. Vaalipäivä on aina sunnuntai. Samalla laajennettiin mahdollisuutta äänestää ennakolta postitoimipaikoissa. HE 250/1989. 260
Valiokuntalaitos remonttiin Valtiopäiväjärjestyksen muutoksella lähennettiin eduskunnan erikoisvaliokuntien ja valtioneuvoston ministeriöiden toimialoja. Pankkivaliokunta lakkautettiin samalla. Suuren valiokunnan jäsenmäärää pienennettiin 25:een ja sen muodollisia tehtäviä vähennettiin. Uusi valiokuntien työnjako päätettiin puhemiesneuvoston ehdottamalla eduskunnan työjärjestyksen muutoksella. Uudistukset tulevat voimaan uuden vaalikauden alusta 1991. HE 89/1990. Valtiontaloutta koskevat säännökset uudistettiin Hallitusmuodon valtiontaloutta koskeva 6 luku uudistettiin kokonaisuudessaan. Valtion tulo- ja menoarviosta tehdään talousarvio. Kansanedustajien aloiteoikeutta laajennettiin niin, että talousarvioaloite voi koskea myös menojen vähennyksiä, määrärahojen käyttötarkoitusta ja muita perusteluja. Eduskunnan budjettivallan turvaamiseksi luovutaan talousarvion ulkopuolisten rahastojen perustamismahdollisuudesta. Valtion varainkäyttöä joustavoitetaan muutenkin. Eduskunnan palkkavaltuuskunta lakkautetaan ja tehtävät siirretään valtiovarainvaliokunnalle. HE 262/1990. Säästölaeille lepäämäänjättämiskielto Perustuslainsäätämisjärjestyksessä käsiteltiin ensimmäisen kerran valtiopäiväjärjestykseen määräajaksi lisättävä uusi 66 a, jolla eduskunnan enemmistölle annettaisiin mahdollisuus säätää valtion menoja säästäviä lakeja eli ns. säästölakeja vähemmistön vastustuksesta huolimatta. Lepäämään ei olisi mahdollista jättää sellaista lakia, jonka kaikki säännökset koskevat valtion menojen vähentämistä, lykkäämistä tai niiden toimeenpanoa. Edellytyksenä olisi lisäksi, että laki on tarkoitettu olemaan voimassa enintään vuoden ja että sillä ei heikennetä yksilöiden toimeentulon lakisääteistä perusturvaa. Lepäämäänjättämiskiellon kohtalo ratkaistaan lopullisesti vaalien jälkeen 2/3:n enemmistöllä. HE 321/1990. 261
Uusi Ahvenanmaan itsehallintolaki Ahvenanmaan itsehallintoa vahvistettiin uudella lailla, jolla maakunnalle siirretään lainsäädäntövaltaa monissa asioissa. Keskustelua itsehallintolaissa herättivät ennen kaikkea kotiseutuoikeuden rajoitukset ja suomenkielisten asema maakunnassa. Lailla uudistettiin valtion ja maakunnan välinen rahoitusjärjestelmä yksinkertaisemmaksi ja samalla maakunnan taloudellista itsenäisyyttä vahvistavaksi. HE 73/1990. Lakivaliokunta Valiokunta antoi 19 mietintöä ja 5 lausuntoa. Rikoslainsäädännön kokonaisuudistus käyntiin Perusrakenteeltaan vuodelta 1889 periytyvän rikoslain uudistamisen ensimmäinen vaihe hyväksyttiin HE 66/1988 pohjalta. Uudistus aloitetaan omaisuus-, vaihdanta- ja talousrikoksista. Rikoslain uudistamisesta aiheutuu muutoksia 65 muuhun lakiin, kun erityislainsäädännössä olevia rangaistussäännöksiä korvataan rikoslakiin koottavilla normeilla. Eduskuntakäsittelyssä kiisteltiin erityisesti siitä, minkä verojen maksamatta jättäminen hyötymistarkoituksessa voisi johtaa rangaistukseen verorikkomuksesta. Hallituksen esitystä rajoitettiin siten, että verorikkomukseen voi syyllistyä henkilö, joka muusta syystä kuin maksukyvyttömyydestä jättää suorittamatta ennakonpidätyksen tai lähdeveron, liikevaihtoveron tai vastaavan vakuutusmaksuveron kuukausitilityksen tai työnantajan sosiaaliturvamaksun. Pidätysajat lyhenevät Pakkokeinolaissa säädettyä pidätysaikaa lyhennettiin niin, että tuomioistuimen on otettava pidätettyä koskeva vangitsemisvaatimus käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta. Muutosta ovat vauhdittaneet YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus. HE 251/1989. 262
Yhdyskuntapalvelukokeilut käyntiin Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta säädettiin kolmeksi vuodeksi laki, joka tuli voimaan vuoden 1991 alusta. Yhdyskuntapalvelu on palkatonta yleishyödyllistä työtä, jonka tuomioistuin voisi rangaistuksena tuomita lyhyen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. HE 62/1990. Riita-asiain oikeudenkäyntimenettely uudistettiin Alioikeusuudistuksen osana uudistettiin riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyä niin, että menettely- ja käräjäoikeuden kokoonpano määräytyvät käsiteltävänä olevan asian laadun perusteella. Käsittely jaetaan valmisteluun ja pääkäsittelyyn. Alioikeusuudistus on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1993 aikana. HE 15/1990. Rangaistusten yhdistämiseen muutoksia Rikoslain 7 lukua uudistettiin niin, että rikosten yhtymisen eri muotoihin perustuvasta erilaisesta rangaistuksen määräämisestä usean rikoksen tapauksessa luovuttiin. Useammista rikoksista määrätään alun alkaen ns. yhtenäisrangaistusperiaatetta soveltaen vain yksi yhteinen rangaistus. Ehdollisesta rangaistuksesta voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön vain osa. HE 40/1990. Rikosten uhrien asemaa parannettiin Rikoksen uhrin asemaa parannettiin laajentamalla rikosvahinkojen korvaamista valtion varoista. Rikoksen uhrille suoritetaan vuoden 1991 alusta lähtien valtion varoista korvausta myös kivusta ja särystä sekä lisäksi kärsimyksestä, jonka on aiheuttanut vapauteen kohdistunut rikos tai siveellisyysrikos. Korvauksen saajalle voidaan maksaa korvausta myös välttämättömistä oikeudenkäyntikuluista. HE 178/1990. Ulkoasiainvaliokunta Valiokunta antoi 34 mietintöä ja 3 lausuntoa. Valiokunta sai hallitukselta 13 selontekoa: neljä Länsi-Euroopan integraatiosta, ETA-neuvotteluista, ihmisoikeuksista, valtiosopimuksista, 263
Suomen YK-politiikasta, turvallisuuspolitiikasta, Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimuksen uusista tulkinnoista, Itä-Euroopan tilanteesta, ulkomaalaispolitiikasta ja Persianlahden tilanteesta. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus hyväksyttiin Euroopan neuvoston puitteissa vuonna 1950 tehty yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä siihen liittyvät myöhemmin tehdyt lisäpöytäkirjat hyväksyttiin. Yleissopimuksen noudattamista pidetään edellytyksenä sille, että valtio täyttää Euroopan neuvoston perussäännössä jäsenille asetetun demokraattisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimuksen. Suomen osalta yleissopimus ja useimmat sen lisäpöytäkirjat tulevat voimaan ratifioimiskirjojen tallettamispäivänä. HE 22/1990. Varaumat ETA-sopimukselle annettiin Valtioneuvosto antoi maaliskuussa selonteon Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen 1990. Kaikki muut valiokunnat antoivat selonteosta lausuntonsa ulkoasiainvaliokunnalle. Hallitukselle annettiin ETA-neuvotteluja varten rajaukset ja varaumat: - ulkomaalaisomistuksesta Suomessa - suomalaisen sosiaaliturvan ja työsuojelun tasosta - Suomen ympäristönsuojelulainsäädännöstä - Suomen aluepolitiikasta. (HALLITUKSEN SELONTEKO maaliskuussa 1990.) Euroopan jälleenrakennus- ja perustaminen hyväksyttiin kehityspankin Euroopan jälleenrakennus-ja kehityspankin perustamissopimus tehtiin toukokuussa 1990 Pariisissa. Pankin tarkoituksena on tukea taloudellista kasvua ja jälleenrakennusta niissä Keski- ja Itä-Euroopan maissa, jotka sitoutuvat noudattamaan ja soveltamaan monipuoluedemokratian, moniarvoisuuden ja markkinatalouden periaatteita. Pankki tulee avoimeen markkinatalouteen siirtymistä ja edistää yksityistä aloitteellisuutta sekä yrittäjätoimintaa. Pankin hallinnossa Suomi jakaa yhden johtokuntapaikan Norjan kanssa. Ulkoasiainvaliokunta piti tärkeänä myös suomalaisten yritysten pääsyä pankin rahoitukseen sekä avun 264