Päätös Etelä-Suomi Nro 144/2018/1 Dnro ESAVI/1677/2018 Annettu julkipanon jälkeen 24.8.2018 ASIA Orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittaminen Marinkorven loppusijoitusalueelle, Pori HAKIJA Kuusakoski Oy PL 25 02131 ESPOO Y-tunnus: 1589236-3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Marinkorven kierrätyslaitos, teollisuusjätteen kaatopaikka Ekokorventie 29700 PORI Kaatopaikka sijaitsee Porin kaupungissa kiinteistöllä 609-412-1-277. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 1.2.2018. HAKEMUKSEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 3 momentti ja kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 35 Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 1 kohdan 13 g) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (15) Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 34 :n ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n 1 momentin nojalla. Ympäristönsuojelulain 58 :n nojalla poikkeamisasian käsittelee lupaviranomainen. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 23.10.2007 myöntämä ympäristölupa nro 105 YLO (dnro LOS-2005-Y-1209-111) jätemateriaalien kierrätyslaitokselle. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 3.4.2012 myöntämä ympäristölupa nro 64/2012/1 (dnro ESAVI/451/04.08/2010) Marinkorven teollisuusjätteen kaatopaikan toiminnan muuttamiseen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 22.4.2016 myöntämä ympäristölupa nro 101/2016/1 (dnro ESAVI/5145/2015) toiminnan muuttamiseen ja jakamiseen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 7.6.2016 antama päätös nro 154/2016/1 (dnro ESAVI/230/2016) orgaanisen jätteen sijoittamisesta Marinkorven tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Varsinais-Suomen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen 9.6.2010 hyväksymä Peittoonkorven teollisuuskaatopaikka-alueen ympäristön pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailusuunnitelma. KAATOPAIKAN LUOKITUS Marinkorven teollisuusjätteen kaatopaikka luokitellaan voimassa olevassa ympäristöluvassa (päätös nro 101/2016/1, 22.4.2016, määräys 14) vaarallisen jätteen sekä tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman vaarallisen jätteen kaatopaikaksi, jonne saa erillisiin osastoihin sijoittaa vain kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) liitteen 3 kaatopaikkaluokituksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävää vaarallista jätettä sekä yhdessä sijoitettavaa tavanomaista jätettä ja vakaata reagoimatonta vaarallista jätettä. Jätteiden vaaraominaisuudet ja soveltuvuus sijoitettavaksi kaatopaikalle on velvoitettu selvittämään ennen sijoittamista. HAKEMUS Hakemuksen mukainen toiminta Kuusakoski Oy hakee kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 35 :n mukaista poikkeusta asetuksen 28 :n biohajoavaa ja muuta orgaa-
3 (15) nista ainesta sisältävän jätteen sijoittamista koskevaan rajoitukseen. Poikkeusta haetaan Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtailla syntyvälle kumimuovipitoiselle prosessijätteelle (R-SRF). Sijoitettavaksi esitetty jätemäärä on 8 000 tonnia. Poikkeusta haetaan yhdeksi vuodeksi poikkeuksen myöntämisestä alkaen. Hakemuksen mukaiset jätteet esitetään loppusijoitettavan käytössä olevalle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voimassa olevan täyttösuunnitelman mukaisesti. Tiedot hakemuksen mukaisista jätteistä, niiden ominaisuuksista ja esikäsittelystä Perustelut poikkeamiselle Kumi-muovipitoinen prosessijäte (19 12 12) syntyy Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtailla monivaiheisessa käsittelyprosessissa upotus-kellutuslaitoksella. Jätettä käsitellään Heinolan tehtailla jäännösmetallien poistamiseksi. Kumi-muovijätettä syntyy vuodessa 8 000 10 000 tonnia. Määrä riippuu Heinolan tehtailla käsiteltävien jätteiden määrästä ja laadusta. Jäte sisältää mm. kumia, muovia, lasia, tekstiilejä, puuta ja vähäisiä määriä metalleja (Cu, Zn). Jätteen TOC-pitoisuus on 50 60 %. TOC on pääosin peräisin jätteen sisältämästä muovista ja kumista, joiden sisältämä orgaaninen aines ei ole biohajoavaa. Jätteen kloridipitoisuus (2,47 %) ja lämpöarvo (kalorimetrinen, saapumistilassa 22 770 kj/kg) ovat korkeita, mikä vaikeuttaa jätteen hyödyntämistä energiana. Korkea klooripitoisuus lisäksi kasvattaa polttokattilan korroosiota ja aiheuttaa haihtuvien metallikloridien ja dioksiinien muodostumista prosessissa. Savukaasujen puhdistustarve lisääntyy, savukaasupuhdistimen jätemäärä kasvaa ja savukaasujätteeseen muodostuu liukenevia klorideja. Hakemukseen on liitetty Hämeen ELY-keskuksen 26.6.2012 tekemä päätös YSO/229/2012 Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaiden upotuskellutusprosessin kumi-muovijätteen luokituksesta (Dnro HAME- LY/51/07.00/2010) sekä tähän liittyvät hakemusasiakirjat (Lausunto Kuusakoski Oy:n upotus-kellutusprosessin kumi-muovijätteen luokittelusta, Kuusakoski Oy, 13.2.2012). Hakemukseen on liitetty lisäksi 15.1.2014 päivätty kumi-muovijätteen kaatopaikkakelpoisuuslausunto (Jätteen kaatopaikkakelpoisuustestaus, Kuusakoski Oy, UK-kumi ja -muovi, 15.1.2014) sekä kaatopaikkakelpoisuus ja jäteluokitusanalyysejä vuosilta 2012, 2013 ja 2017 (UK-kumimuovin kokonaispitoisuudet, Ramboll Analytics, 1.11.2012, UK-kumimuovin liukoisuudet, Ramboll Analytics, 1.11.2012, UK-kumimuovin kaatopaikkakelpoisuus, Eurofins, 24.10.2013 ja kumimuovijätteen kaatopaikkakelpoisuus, Eurofins, 13.2.2017). Kumi-muovijätettä on loppusijoitettu Marinkorven kaatopaikalle vuoden 2015 loppuun asti. Sen jälkeen jätettä on saatu toimitettua polttoon pieniä eriä kerrallaan. Osa jätteestä on loppusijoitettu poikkeusluvilla kunnallisille kaatopaikoille vielä vuonna 2016. Vaikka jäte on sinänsä polttokelpoista, ei sitä ole saatu toimitettua kokonaisuudessaan energiana hyödynnettäväksi sen korkean klooripitoisuuden ja lämpöarvon takia. Jätteelle on etsitty
4 (15) energiahyödyntämismahdollisuuksia Suomen lisäksi myös muualta Euroopasta. Heinolan tehtailla on tällä hetkellä varastoituna 1 500 tonnia kumimuovijätettä, jota ei ole saatu toimitettua käsittelyyn. Kuusakoski Oy on käynnistänyt rejektilaitosprojektin. Laitoksen rakentamisesta on päätetty Kuusakoski Oy:n hallituksen kokouksessa loppuvuodesta 2017. Infran ja laitoksen suunnittelu on käynnissä ja laitoksen arvioitu käyttöönotto on tämänhetkisten tietojen mukaan viimeistään marraskuussa 2019. Rejektilaitos rakennetaan Heinolaan joko yhtiön Heinolan tehtaille tai Rajavuoren kaatopaikalle. Rejektilaitoksella tullaan käsittelemään ja jalostamaan Kuusakoski Oy:n toiminnassa syntyviä prosessijätteitä. Kumi-muovipitoinen jäte on yksi laitoksessa käsiteltävistä jakeista. Rejektilaitoksella prosessijätteistä poistetaan hienoainesta ja metalleja sekä pienennetään jäte palakooltaan polttolaitoksille paremmin soveltuvaksi. Rejektilaitoksella on myös mahdollista sekoittaa erilaisia prosessijätteitä poltto-ominaisuuksiltaan parempien seosten valmistamiseksi. Rejektilaitoksella käsitellyn jätteen menekin uskotaan olevan nykyisen laatuista jätettä suurempi. Rejektilaitoksen kokonaiskapasiteetti on 57 000 t/a, josta kumimuovijätteelle on varattu 8 000 t/a. Laitoksen kapasiteetti on mitoitettu siten, että prosessijätteet pystytään käsittelemään sitä mukaa kun jätettä syntyy. Hakemuksen mukaan ainakin osa vuosina 2018 ja 2019 syntyvästä kumimuovijätteestä saadaan toimitettua energiana hyödynnettäväksi. Lisäksi jätettä on arvioitu voitavan varastoida noin 1 000 tonnia tulevaa käsittelyä varten. Hakijan mukaan Heinolan tehtailla tai yhtiön muillakaan toimipisteillä ei kuitenkaan ole paloturvallista tilaa ennen rejektilaitoksen valmistumista syntyvän kumi-muovijätteen suurimittaiseen varastointiin. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä esitys haitallisten vaikutusten vähentämistoimiksi Kumi-muovipitoisen prosessijätteen biohajoavuus sekä haitta-aineiden liukoisuus ovat pieniä eikä loppusijoitustoiminnasta aiheutuvien päästöjen ja ympäristövaikutusten (kaatopaikkakaasun muodostuminen, haju ja suotovedet) arvioida muuttuvan oleellisesti. Kumi-muovipitoista prosessijätettä loppusijoitetaan voimassaolevien lupaehtojen ja toimintatapojen mukaisesti. Loppusijoitusalueella muodostuvat suotovedet kerätään ja käsitellään kuten aiemminkin ja haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot ovat muutoinkin vastaavanlaiset kuin nykyisin. Toiminnan ja päästöjen tarkkailua on esitetty jatkettavan nykyiseen tapaan.
5 (15) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty 15.2.2018, 11.5.2018 ja 18.6.2018. Hakemusta on tiedottamisen ja lausuntojen pyytämisen jälkeen täydennetty tarkennetuilla tiedoilla rejektilaitoksesta ja sen käyttöönotosta, Hämeen ELYkeskuksen 26.6.2012 tekemällä päätöksellä Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaiden upotus-kellutusprosessin kumi-muovijätteen luokituksesta ja tähän liittyvillä hakemusasiakirjoilla sekä kaatopaikkakelpoisuus- ja jäteluokitusanalyyseillä vuosilta 2012 ja 2013. Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Porin kaupungin ilmoitustaululla 26.2. 28.3.2018. Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Porin kaupungilta sekä Porin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (28.3.2018) on antanut seuraavan lausunnon: Kuusakoski Oy:n Marinkorven kaatopaikka luokitellaan sen voimassa olevassa ympäristöluvassa (Nro 101/2016/1, Dnro ESAVI/5145/2015, 22.4.2016) vaarallisen jätteen sekä tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman vaarallisen jätteen kaatopaikaksi, jonne saa erillisiin osastoihin sijoittaa vain valtioneuvoston asetuksen (331/2013) kaatopaikoista liitteen 3 kaatopaikkaluokituksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävää vaarallista jätettä sekä yhdessä sijoitettavaa tavanomaista jätettä ja vakaata reagoimatonta vaarallista jätettä. Jätteiden vaaraominaisuudet ja soveltuvuus sijoitettavaksi kaatopaikalle on selvitettävä ennen sijoittamista. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetty kumimuovipitoinen prosessijäte on luokiteltava vaaralliseksi jätteeksi sen sisältämien korkeiden sinkki ja kuparipitoisuuksien perusteella. Jätteen TOCpitoisuus ylittää valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen (331/2013) vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen TOC-pitoisuuden raja-arvon (6 %) yli kolminkertaisesti, eikä sitä voida siitä syystä sellaisenaan lupaviranomaisen päätökselläkään sijoittaa Marinkorven vaarallisen jätteen kaatopaikalle. ELY-keskuksen tiedossa on Hämeen ELY-keskuksen vuonna 2012 tekemä päätös kumi-muovijätteen luokituksesta tavanomaiseksi jätteeksi ja ko.
Muistutukset ja mielipiteet 6 (15) jätettä on voitu vuoteen 2016 saakka sijoittaa Marinkorven kaatopaikalle. Hakeuksessa esitettyjen tietojen perusteella ei voida luotettavasti arvioida, onko kyse samasta jätteestä, jolle poikkeus on myönnetty. Valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen taustamuistion (YM, 23.4.2013) mukaan jätteiden kaatopaikkakelpoisuus tulisi määritellä asetuksen 4. luvussa säädetyn perusmäärittelyn mukaisesti ja em. perusmäärittelyssä osoittaa, ettei kaatopaikkakäsittelylle ole muuta vaihtoehtoa. Määräaikainen poikkeuslupa voidaan myöntää enintään vuoden määräajaksi, mikäli hakemuksessa on luotettavasti osoitettu, että korvaava käsittelykapasiteetti saadaan käyttöön asetettavassa määräajassa. Hakemuksen liitteenä olevat kaatopaikkakelpoisuustestit on tehty hakijan ottamista ja toimittamista näytteistä, eikä näissä testausselosteissa ole riittävässä laajuudessa esitetty kaatopaikka-asetuksen 18 :n mukaisia, perusmäärittelyssä vaadittavia tietoja. Hakemuksessa mainituille laitoksille on myönnetty ympäristöluvat kumi-muovijätteen käsittelyyn, mutta investointipäätöksiä ei ole hakemuksen mukaan tehty, joten on epävarmaa, saadaanko käsittelykapasiteettia käyttöön lähivuosina. Valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen vaatimukset mm. jätteen orgaanisen aineksen osalta ovat olleet toiminnanharjoittajien tiedossa ainakin valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen (331/2013) voimaantulosta 1.6.2013 lähtien ja asetuksessa on ollut 2,5 vuoden siirtymäaika, jolloin kiristyviin vaatimuksiin olisi pitänyt sopeutua. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaikkiin jätteen orgaanista ainesta koskeviin poikkeuksiin tulee suhtautua kriittisesti. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut Etelä-Suoman aluehallintovirastolle 12.4.2016 päivätyn lausunnon (VARE- LY/2187/2015) Kuusakoski Oy:n hakemuksesta eräiden runsaasti orgaanista ainetta sisältävien jätteiden, mukaan lukien tässä hakemuksessa esitetty jäte, sijoittamisesta Marinkorven kaatopaikalle Poriin. ELY-keskus katsoo, ettei tässä hakemuksessa ole esitetty sellaisia lisätietoja kumi-muovipitoisesta prosessijätteestä, jonka perusteella em. lausunnossa esitettyä kielteistä kantaa jätteen sijoittamaisesta Marinkorven kaatopaikalle olisi syytä muuttaa. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella poikkeusta kaatopaikka-asetuksen raja-arvoille jätteen orgaanisen aineksen pitoisuuksista ei tule myöntää. Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (19.3.2018) on todennut lausuntonaan, että hakemukseen ei ole huomautettavaa ja että kumimuovipitoista prosessijätettä (19 12 12) voidaan hakemuksen mukaisesti sijoittaa Marinkorven loppusijoitusalueelle. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä.
7 (15) Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija toteaa 18.4.2018 antamassaan vastineessa mm. seuraavaa: ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakemuksen mukainen kumimuovijäte on luokiteltava vaaralliseksi jätteeksi sen sisältämien korkeiden sinkki- ja kuparipitoisuuksien perusteella. Tätä on perusteltu sillä, että hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella ei voida luotettavasti arvioida, onko kyse samasta jätteestä, jolle poikkeus on myönnetty. Hakemuksen mukainen jäte on sama kumi-muovijäte, jonka luokittelusta tavanomaiseksi jätteeksi Hämeen ELY-keskus on vuonna 2012 tehnyt päätöksen. Jäte syntyy samasta prosessista Heinolan tehtailla kuin vuonna 2012 ja jätettä on tuon jälkeen ainoastaan alettu esikäsittelemään jäännösmetallien poistamiseksi. Vuoden 2012 selvitysten perusteella sinkki on pääosin peräisin kumista ja kupari jätteessä olevista johdoista, jolloin niillä ei ole vaaraominaisuuksia. Jäte siis luokittuu edelleenkin tavanomaiseksi jätteeksi. ELY-keskus toteaa, ettei hakemuksen liitteinä olevissa testausselosteissa ole riittävässä laajuudessa esitetty kaatopaikka-asetuksen 18 :n mukaisia, perusmäärittelyssä vaadittavia tietoja. Kaatopaikka-asetuksen 17 :n mukaan: Kaatopaikalle hyväksyttävästä jätteestä on tehtävä perusmäärittely. Määrittely on tehtävä jäte-erittäin. Myös säännöllisesti syntyvästä jätteestä on tehtävä perusmäärittely ennen ensimmäisen jäte-erän hyväksymistä kaatopaikalle, mutta tämän jälkeen riittää perusmäärittelyyn perustuva vastaavuustestaus. Edelleen 18 :ssä on määrätty että Perusmäärittelyä varten on jätteestä oltava käytettävissä seuraavat perustiedot. 18 :ssä luetellut tiedot ovat olleet hakemuksen liitteenä olleessa kaatopaikkakelpoisuustestauksessa käytettävissä. Liitteenä olevassa kaatopaikkakelpoisuustestissä sekä vuoden 2017 analyysituloksissa löytyvät kaikki perusmäärittelyn vaatimat analyysit. Perusmäärittelyn vaatimat tiedot on esitetty myös hakemuksessa. Koska kumi-muovijätteen loppusijoittamista on aiemmin tehty, on siitä kaatopaikka-asetuksen 17 :n mukaisesti tehty perusmäärittely ennen ensimmäisen jäte-erän hyväksymistä kaatopaikalle. Hakemukseen on liitetty uusimmat kyseisten jätejakeiden testitulokset, eli vastaavuustestausten tulokset. Jätteiden laatu ei ole muuttunut. Myöskään käsiteltävässä materiaalissa tai käsittelymenetelmässä ei ole tapahtunut muutoksia. Hakija ei näe näin ollen tarpeelliseksi liittää hakemukseen UK-kumimuovin perusmäärittelyä, koska sellaista ei kaatopaikka-asetuksen mukaan ole tarpeen tehdä ja kaikki vaadittavat tiedot on esitetty jo hakemuksessa. Mikäli perusmäärittely nähdään tarpeelliseksi, voidaan se uusia puolen vuoden kuluessa loppusijoituksen aloittamisesta.
8 (15) Lausunnossaan ELY-keskus tähdentää, että määräaikainen poikkeuslupa voidaan myöntää enintään vuoden määräajaksi, mikäli hakemuksessa on luotettavasti osoitettu, että korvaava käsittelykapasiteetti saadaan käyttöön asetetussa määräajassa. ELY-keskuksen mukaan on epävarmaa, saadaanko käsittelykapasiteettia käyttöön lähivuosina, koska käsittelylaitokselle on myönnetty ympäristölupa mutta investointipäätöksiä ei ole vielä tehty. Poikkeuslupaa on haettu vuodeksi luvan myöntämisestä eteenpäin, eli haettu poikkeusluvan aika on ELY-keskuksen lausunnon mukainen. Kuusakoski Oy:n hallitus on hyväksynyt rejektilaitos investoinnin loppu vuodesta 2017, kuten hakemuksessakin on kerrottu. Rejektilaitoksen suunnittelu on tällä hetkellä miltei valmis ja tilauksia laitteista on ryhdytty tekemään. Laitos on siis valmistumassa asetetussa aikataulussa. ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että vaatimukset mm. orgaanisen aineksen kaatopaikkaamisen osalta ovat olleet niin kauan tiedossa, että kiristyviin vaatimuksiin olisi pitänyt sopeutua. Lausunnossa todetaan edelleen, että kaikkiin jätteen orgaanista ainesta koskeviin poikkeuksiin tulee suhtautua kriittisesti. Hakijan näkemyksen mukaan poikkeuslupa tulee myöntää, jos siihen on olemassa lain mukaiset edellytykset. Perusteet poikkeusluvan myöntämiseen ovat seuraavat: 1. Jäte syntyy prosessista, joka erottaa metalleja materiaalihyödynnettäväksi. Syntyvä jäte esikäsitellään vielä jäännösmetallien poistamiseksi Heinolan tehtailla. 2. Jätteestä on jo poistettu materiaalihyödynnettävät metallit siinä määrin, kun se on teknisesti mahdollista. Muiden kuin metallisten jakeiden materiaalihyödyntämistä kumi-muovijätteessä estävät mm. jätteen heterogeenisyys, sen sisältämät POP-yhdisteet, materiaalien likaisuus sekä kumiosissa mahdollisesti kiinni olevat (metalliset) tuki-materiaalit joita ei ole teknisesti mahdollista irrottaa. 3. Kumi-muovipitoinen prosessijäte soveltuu tietyin edellytyksin poltettavaksi pieninä erinä ja sitä on polttoon toimitettukin aiempina vuosina. Myös vuosien 2016 2017 aikana kumi-muovijätteestä osa on toimitettu polttoon ja polttolaitoksia etsitään koko ajan. Koska Kuusakoski Oy:llä ei ole omaa jätteenpolttolaitosta, ei Kuusakoski Oy pysty vaikuttamaan siihen, otetaanko jätettä poltettavaksi polttolaitoksiin vai ei. Tällä hetkellä esim. Suomen polttolaitokset keskittyvät hyvin voimakkaasti yhdyskuntajätteen polttamiseen. Polttolaitoksia on kartoitettu myös ulkomailta. Jätteen energiahyödyntämistä rajoittavat sen korkea lämpöarvo sekä korkeahko klooripitoisuus. Alla olevaan taulukkoon on laskettu, kuinka paljon kumi-muovijätettä erääseen rinnakkaispolttolaitokseen voitaisiin
9 (15) syöttää, jotteivat polttolaitoksen luparajat ylittyisi. Kumi-muovi-jätteen määrä on laskennallisesti vain enintään 87,2 kg/h. Kloori on polttoa eniten rajoittava tekijä. Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunnossaan ilmoittanut, että esitettyjen tietojen perusteella poikkeuslupaa orgaanista ainesta sisältävän jätteen loppusijoitukselle ei tule myöntää. Hakijan näkemyksen mukaan hakemuksessa ja tässä vastineessa on esitetty kaikki tarpeelliset tiedot ja perusteet, joita Vna 333/2013 35 :ssä edellytetään. Hakijan käsityksen mukaan poikkeuslupa tulee siten myöntää kumi-muovipitoisen jätteen loppusijoittamiselle vuoden määräajaksi. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto päättää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 35 :n mukaisesti, että asetuksen 28 :n rajoitusta biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle ei sovelleta hakemuksessa esitettyyn jätteeseen seuraavien määräysten mukaisesti. Muutoin toiminnassa on noudatettava ympäristölupapäätöksen nro 101/2016/1, 22.4.2016 määräyksiä. 1. Biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen sijoitusrajoituksesta saa poiketa hakemuksessa yksilöidyn Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtailla syntyvän tavanomaiseksi jätteeksi luokitellun kumimuovipitoisen prosessijätteen (19 12 12) osalta. Kumimuovipitoista prosessijätettä saa loppusijoittaa yhteensä enintään 8 000 tonnia. Poikkeus on voimassa 31.8.2019 saakka. 2. Määräyksessä 1. yksilöity jäte on loppusijoitettava kaatopaikan tavanomaisen jätteen osastoon, muusta jätteestä erilliseen lohkoon. 3. Määräyksessä 1. yksilöidyn jätteen luokitus ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava ennen kyseisten jätteiden loppusijoittamisen aloittamista. Jätteen luokitus on selvitettävä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaisesti. Kaatopaikkakelpoisuuden selvittämiseksi jätteestä on tehtävä perusmäärittely kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) luvussa 4. edellytetyn mukaisesti.
10 (15) Jätteen luokittelua sekä kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittelyä koskevat asiakirjat on toimitettava viipymättä tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Ympäristölupapäätöksen nro 101/2016/1, 22.4.2016 määräyksen 53 mukaiseen vuosiraporttiin on liitettävä vähintään seuraavat tiedot loppusijoitettavaksi hyväksytystä biohajoavaa tai muuta orgaanista ainesta sisältävästä jätteestä: loppusijoitetun jätteen määrä kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittelyä koskevat asiakirjat loppusijoitukseen käytetyt alueet kaatopaikalla ja selvitys loppusijoituksen toteutuksesta arvio biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittamisen vaikutuksesta kaatopaikkatoiminnan ympäristökuormitukseen. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 28 :n mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen alla olevaan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Edellä mainitun asetuksen 35 :n mukaan lupaviranomainen voi päättää, että biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittamista koskevaa 28 :n mukaista rajoitusta ei sovelleta 15 :n mukaisesti esikäsiteltyyn jätteeseen, jos luotettavasti osoitetaan, että jäte ei ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla kaatopaikalle. Lupaviranomainen voi myös myöntää rajoituksesta poikkeuksen määräajaksi enintään vuodeksi kerrallaan, jos luotettavasti osoitetaan, että korvaava käsittelykapasiteetti saadaan käyttöön asetettavassa määräajassa. Edellä mainitun lisäksi jätteiden sijoittamisen kaatopaikalle on täytettävä muun muassa jätelain 8 :n jätehuollon etusijajärjestystä koskevat vaatimukset sekä kaatopaikoista annetun asetuksen 3 luvussa säädetyt muut vaatimukset. Sijoittaminen kaatopaikalle ei määräydy tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella niissäkään tapauksissa, joihin kaatopaikoista annetun asetuksen 28 :ää ei sovelleta. Jätelain 8 :n mukaan jätteet on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana ja siten, että etusijajärjestyksen mukainen viimesijainen jätehuoltovaihtoehto on jätteen loppukäsittely, joka käytännössä tapahtuisi joko kaatopaikalla tai polttolaitoksessa. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 35 :n mukaista poikkeusta on haettu Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtailla syntyvälle kumi-
11 (15) muovipitoiselle prosessijätteelle (19 12 12). Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan jäte ei hakemuksessa esitetyn perusteella ole ominaisuuksiltaan sellaista, että sille ei olisi olemassa muita käsittelyvaihtoehtoja kuin kaatopaikkasijoitus. Hakemuksen mukaan jätettä on saatu toimitettua polttoon, eikä esiintuotujen ominaisuuksien (korkea lämpöarvo ja klooripitoisuus) näin ollen voida lähtökohtaisesti katsoa olevan sellaisia, joiden perusteella jätteelle ei olisi olemassa vaihtoehtoisia käsittelymenetelmiä. Hakemuksen mukaan jätteitä on myös mahdollista esikäsitellä ja niitä tullaankin esikäsittelemään paremmin jatkokäsittelyyn soveltuvaksi. Aluehallintovirasto on kuitenkin arvioinut asetuksen 35 :n mukaisen määräaikaisen poikkeuksen myöntämisen edellytysten täyttyvän. Hakemuksen mukaan kumi-muovipitoinen prosessijäte syntyy monivaiheisessa jätteenkäsittelyprosessissa, jossa jätteestä erotetaan metalleja materiaalihyödynnettäväksi. Jätteestä on poistettu materiaalihyödynnettävät metallit siinä määrin, kun se on teknisesti mahdollista. Muiden kuin metallisten jakeiden (mm. kumi, muovi, lasi, tekstiilit ja puu) materiaalihyödyntämistä estävät hakijan mukaan mm. jätteen heterogeenisyys, sen sisältämät POPyhdisteet, materiaalien likaisuus sekä kumiosissa mahdollisesti kiinni olevat tukimateriaalit, joita ei ole teknisesti mahdollista irrottaa. Jätettä on vuodesta 2016 lähtien pyritty toimittamaan energiana hyödynnettäväksi, mutta korkeaan lämpöarvoon sekä klooripitoisuuteen liittyvät polttotekniset rajoitukset ovat vaikeuttaneet sen hyödyntämistä energiana. Hakemuksen mukaan kaikkea vuosina 2016 ja 2017 syntynyttä jätettä ei ole saatu toimitettua käsiteltäväksi ja jätettä on jouduttu varastoimaan. Hakija on ilmoittanut käynnistäneensä rejektilaitosprojektin. Hakijan mukaan laitoksen suunnittelu on käynnissä ja sen on arvioitu olevan otettavissa käyttöön viimeistään marraskuussa 2019. Rejektilaitoksella tullaan käsittelemään hakijan toiminnassa syntyviä prosessijätteitä ml. hakemuksessa esitetty kumi-muovipitoinen jäte. Tarkoituksena on käsitellä jätteitä polttoon paremmin soveltuvaksi mm. poistamalla hienoainesta ja metalleja sekä sekoittamalla erilaisia prosessijätteitä poltto-ominaisuuksiltaan parempien seosten valmistamiseksi. Hakemuksen mukaan rejektilaitoksella käsitellyn jätteen menekin uskotaan olevan nykyisen laatuista jätettä suurempi. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hakemuksessa on esitetty luotettavasti, että kumi-muovipitoisen jätteen esikäsittelyä tehostavaa käsittelykapasiteettia on rakenteilla ja saatavissa käyttöön määräajassa. Hakemuksen käsittely on perustunut ympäristönsuojelulain 58 :n 3 momenttiin. Asia on käsitelty erillisen hakemuksen perusteella ja käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettu, mitä lupahakemuksen käsittelystä on ympäristönsuojelulaissa säädetty. Poikkeuksen myöntämisen ei ole arvioitu lisäävän kaatopaikan ympäristökuormitusta merkittävästi ja loppusijoitustoimintaa tehdään muilta osin olemassa olevien ympäristölupien lupamääräysten mukaisesti kuten tähänkin asti. Poikkeus koskee vain jätteen sisältämän orgaanisen aineksen määrää. Jos jäte ei muiden ominaisuuksien osalta ole kaatopaikkakelpois-
12 (15) ta tai ei täytä voimassa olevissa ympäristöluvissa asetettuja vaatimuksia, sitä ei voida sijoittaa kaatopaikalle tämän päätöksen perusteella. Määräysten perustelut Määräykset 1., 2. ja 4. Poikkeus on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 28 :n mukainen rajoitus ja siten myös asetuksen 35 :n mukaisesti myönnetty poikkeus koskee ainoastaan tavanomaiseksi jätteeksi luokitellun jätteen sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi luokitellulle kaatopaikalle. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 35 :n mukaisesti määräaikainen poikkeus on mahdollista myöntää enintään vuodeksi kerrallaan. Marinkorven teollisuusjätteen kaatopaikka on luokiteltu vaarallisen jätteen sekä tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman vaarallisen jätteen kaatopaikaksi. Tällä päätöksellä sijoitettavaksi hyväksyttyä orgaanista ainesta sisältävää jätettä on mahdollista sijoittaa ainoastaan kaatopaikan tavanomaisen jätteen osastoon, erilleen muusta jätteestä. Raportointi on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi valvoa tässä päätöksessä hyväksyttyjen biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamista kaatopaikalle. Määräys 3. Poikkeus on myönnetty hakemuksessa kuvatulle Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtailla upotus-kellutuslaitoksella syntyvälle tavanomaiseksi jätteeksi luokitellulle kumi-muovipitoiselle prosessijätteelle (19 12 12). Hakemukseen on liitetty Hämeen ELY-keskuksen 26.6.2012 tekemä päätös YSO/229/2012 Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaiden upotuskellutusprosessin kumi-muovijätteen luokituksesta (dnro HAME- LY/51/07.00/2010) sekä tähän liittyvät hakemusasiakirjat (Lausunto Kuusakoski Oy:n upotus-kellutusprosessin kumi-muovijätteen luokittelusta, Kuusakoski Oy, 13.2.2012). Hämeen ELY-keskus toteaa 26.6.2012 antamassaan päätöksessä, että sille toimitetun selvityksen perusteella kumi- ja muovijätteellä ei ole vaaraominaisuuksia, joten jäte voidaan luokitella tavanomaiseksi jätteeksi (19 12 12). Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 28.3.2018 antamassaan lausunnossa todennut, että sen näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetty kumi-muovipitoinen prosessijäte on luokiteltava vaaralliseksi jätteeksi sen sisältämien korkeiden sinkki- ja kuparipitoisuuksien perusteella. ELY-keskus on todennut, että sen tiedossa on Hämeen ELYkeskuksen vuonna 2012 tekemä päätös kumi-muovijätteen luokituksesta tavanomaiseksi jätteeksi ja ko. jätettä on voitu vuoteen 2016 saakka sijoittaa Marinkorven kaatopaikalle. ELY-keskus on kuitenkin todennut, että hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella ei voida luotettavasti arvioida, onko kyse samasta jätteestä, jolle poikkeus on myönnetty. Hakija on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnosta antamassaan vastineessa todennut, että hakemuksen mukainen jäte on sama kumi-
13 (15) muovijäte, jonka luokittelusta tavanomaiseksi jätteeksi Hämeen ELYkeskus on vuonna 2012 tehnyt päätöksen. Jäte syntyy samasta prosessista Heinolan tehtailla kuin vuonna 2012 ja jätettä on tuon jälkeen ainoastaan alettu esikäsitellä jäännösmetallien poistamiseksi. Lisäksi hakija on todennut, että vuoden 2012 selvitysten perusteella sinkki on pääosin peräisin kumista ja kupari jätteessä olevista johdoista, jolloin niillä ei ole vaaraominaisuuksia. Hakijan mukaan jäte luokittuu edelleenkin tavanomaiseksi jätteeksi. Jätteiden luokittelua koskevat arviointiperusteet on uudistettu vuosina 2014 ja 2017 muuttamalla jätedirektiivin liitettä III komission asetuksella (EU) N:o 1357/2014 ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/997. Jätteiden luokittelun arviointiperusteissa tapahtuneiden muutosten sekä lausunnoissa esiintuodun perusteella aluehallintovirasto on katsonut olevan tarpeen selvittää kumi-muovipitoisen prosessijätteen luokitus voimassa olevien säädösten mukaisesti ennen sen loppusijoittamisen aloittamista. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen on täytettävä asetuksen luvussa 3 asetetut jätteen hyväksymistä kaatopaikalle koskevat yleiset rajoitukset ja luvussa 5 asetetut kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen kelpoisuusvaatimukset. Kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen kaatopaikkakelpoisuus on oltava selvitetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen luvun 4. mukaisesti. Vaikka kysymys on säännöllisesti syntyvästä jätteestä, jota on sijoitettu jo aiemmin kaatopaikalle, esitettyjen tietojen perusteella aluehallintovirasto on katsonut olevan tarpeen tehdä hakemuksessa esitetystä kumi-muovipitoisesta prosessijätteestä em. asetuksen luvun 4 mukainen jätteen perusmäärittely. Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset ja muut seikat on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa 31.8.2019 saakka. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämä päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
14 (15) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 48, 49, 58, 62, 96, 190, 191, 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 15 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, liite 4 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Asian käsittelystä perittävä maksu on 2 160 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Asian käsittelystä peritään maksu, joka määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) mukaisesti. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 5. mukaan muu ympäristölupa-asia asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 60 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 36 tuntia. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ilmoitus päätöksestä Kuusakoski Oy Porin kaupunki Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-1677-2018 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä Lupatietopalvelussa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.
15 (15) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hake muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ilpo Hiltunen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Sari Lansola. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.9.2018. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Tämä asiakirja ESAVI/1677/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAVI/1677/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Hiltunen Ilpo 22.08.2018 07:05 Esittelijä Lansola Sari 20.08.2018 14:15