2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Tutkimuksen lähtökohta 3 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3 2.1 Tutkimusalue ja poraustulokset 3 2.2 Pumppaustulokset 4 2.3 Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5 sivu LIITTEET Nro Sijaintikartta MK 1 : 200 000 1 Tutkimuskartta MK 1 : 15 000 2 Asemakartta MK 1 : 2 000 3 Pohjavesivirtauskartta MK 1 : 10 000 3B Maalajit ja putkitiedot 4 Koepumppauspiirros 5 Vesianalyysit 6
3 1. YLEISTÄ 1.1 Tutkimuksen lähtökohta Rovaniemen kaupungin Kaihuan kylässä sijaitsevan ja Napapiirin Veden hallinnoiman Kaihuajärven vedenottamon kunto on huonontunut, mikä vaatisi pumppaamorakennuksen saneerauksen. Vedenottamo sijaitsee hyvin epämääräisen lähdepurkauman laidassa tien välittömässä läheisyydessä, mikä osaltaan vaikuttaa ottamon tilaan vuoden ajoista riippuen. Karttatarkastelun perusteella päätettiin hakea lähiympäristöstä tutkimukseen soveliaita alueita Lapin ELY- keskuksen toimesta yhteistyössä Napapiirin Veden kanssa. Nykyinen vedenottamo tullaan säilyttämään varavedenottamona, jolla nostetaan samalla alueen turvallisuus luokkaa. Raskaita uppoporauksia tutkimuksessa tehtiin kaiken kaikkiaan 3 kpl, joista yksi osoittautui soveliaaksi kaivopaikaksi. Kohteesta suoritettiin näytepumppaus heti porausten jälkeen. Tutkimuskustannukset on rahoittanut pääosin Napapiirin Vesi. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Aikaisempia tutkimuksia kyseisellä alueella ei ole tehty. 2. MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Tutkimusalue ja poraustulokset Tutkimukset keskitettiin Koiravaaran eteläpuolelle, missä alueellisesti muodostuu ja myöskin purkautuu hyvin pohjavettä. Alueella sijaitsee kohtalaisen hyvin tuottava lähde, joka purkaa vetensä suoalueen kautta Iso Kaarnijärveen. Sijaintikartta on liitteenä 1. Kaikki kolme kairauspistettä kairattiin lähteen niskalle, jolla pyrittiin saamaan hydraulisesti kiinni veden virtaus. Tutkimuskartta liite 2. Kartta ja kairaustarkastelun perusteella ykköskohteeksi otettiin UP 1116, jonka maaperä osoittautui parhaiten vettä johtavaksi. Raskaita porauksia tutkimuksessa tehtiin 3 kpl, jotka on merkitty tutkimuskarttaan. Tutkimuskartta liitteenä 2. Kohteet porattiin uppoporakoneella 193 mm suojaputkella. Tällöin porattavista kerroksista nousee maan pinnalle maanäytettä, josta voi määritellä maalajeja ja asentaa siivilätasot parhaisiin kerroksiin. Porauspisteeseen UP 1116 sisään asennettiin Ø 160 mm pienoissiiviläkaivo, josta suoritettiin myös koepumppaus. Kairauspisteisiin UP 1117 ja UP 1118 asennettiin myös 160 mm siiviläputki vesipinta havainnointia varten. Asemapiirros on liitteenä 3.
Piste UP 1116 kairattiin 8.5 m:iin, josta 0 2.0 m oli turve/siltti, 2.0 3.0 hieno Hk, 3.0 6.0 Hk/Sr kohtalaisen hyvin lajittunutta sekä loppuosa rikkonaista kalliota. Kairatessa kohteesta tuli hyvin vettä. Reikään asennettiin 5,0 m siivilää (2.5 m # 2.0 mm ja 2.5 m # 1.5 mm) sekä yläosaan 4.0 m jatkoputkea. Maalajikuvaukset ja putkitiedot ovat liitteenä 4. Pisteessä 1116 tehtiin ensin lyhytaikainen näytepumppaus. Veden tulo pisteestä kylän tarpeisiin nähden oli hyvä ja veden laatu todettiin myös laboratoriotutkimuksissa hyväksi. Kohteessa päätettiin tehdä pitempiaikainen koepumppaus jatkuvan antoisuuden määrittämiseksi. 4 2.2. Pumppaustulokset Kairauspisteessä UP 1116 suoritettiin ensin 2.5 tunnin näytepumppaus teholla 3.6 l/s eli n. 308 m³/d. Sinä aikana vesipinta laski siiviläputkessa 15 cm. Pisteen UP 1116 vesi osoittautui laadullisesti hyväksi. Koepumppaus aloitettiin 6.2.2013 teholla 3.6 l/s eli 308 m 3 /d. jolloin vedenpinta siiviläputkessa laski tasaisesti 23 päivän aikana 42 cm. Koepumppauspiirros on liitteenä 5. Veden laatu pysyi kohteessa hyvänä pumppauksen loppuun asti. Vesianalyysit ovat liitteessä 6. Koepumppauspisteestä UP 1116 arvioidaan saatavan jatkuvassa käytössä hyvälaatuista pohjavettä n. 200 m³/vrk. Vesianalyysin mukaan ph on 6.7, joten veden alkalointi on tarpeen. Koepumppauksen yhteydessä otettiin seurantaan myös lähde, johon asenettiin mittausasteikko vedenpinnan aleneman seuraamiseksi sekä virtaamamittauskolmio lähteen alapuolelle. Lähteen pinta laski koepumppauksen aikana 13 cm sekä virtaama aleni 8 cm:stä (163 m³/d ) 5 cm:iin ( 71 m³/d). Osa alenemasta on luontaista talvesta johtuvaa alenemaa. Vedenottoon soveltuu varmimmin tutkimuksessa käytetyn kaltainen kaivorakenne. Tutkimuksessa käytettyä koekaivoa on usein käytetty tulevana vedenottokaivona ja tässä se myös on mahdollista. 2.3. Vedenottoalueen suojelu Yleiseen vedenottoon soveltuvat tai potentiaaliset kohteet luokitellaan pohjavesialueiksi, joita on kolmea luokkaa: I - luokka, Tärkeä pohjavesialue, josta otetaan tai tullaan ottamaan pohjavettä. II - luokka, Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, joka tutkimuksin on osoitettu vedenhankintaan soveliaaksi. III - luokka, Muu pohjavesialue, Tutkimaton tai lisäselvityksiä vaativa pohjavesialue. Pohjavesialueille määritetään varsinaisen muodostumisalueen raja (ns. lähisuojavyöhyke) ja pohjavesialueen ulkoraja (ns. kaukosuojavyöhyke). Varsinkin sisäsuojavyöhykkeellä tulee varoa pohjaveden laatua tai määrää uhkaavia
toimenpiteitä, kuten mm. jätevesien imeytystä, peltolannoitusta, metsäojien kaivua ja polttonesteiden varastointia. 3. YHTEENVETO Lapin ELY - keskuksen toimesta tehdyn pohjavesitutkimuksen tuloksena Koiravaaran pistemäisen pohjavesialueen kairauksista parhaiten Kaihuan kylän vedenottoon soveltuu porauspiste UP 1116. Määrällisesti sen antoisuudeksi arvioidaan jatkuvassa käytössä noin 200 m 3 /d, mikä riittää hyvin kylän käyttötarpeisiin. 5 Rovaniemellä 5.12.2013 Rakennusmestari Aulis Ruotsalainen
Ympäristökarttapalvelu Karpalo 09-tammi-2017 KOIRAVAARAN POHJAVESIVIRTAUSKARTTA 3 B Pohjaveden havaintopisteet Paikkatyyppi_Id Havaintoputki Kaivo Lähde Ottamon hana Pohjavesilammikko Routaputki Lysimetri Lumikeppi Luminäyte Pistemäiset pohjavesialueet Pohjavesialuerajat Tyyppi Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Pohjavesialue Lähde: SYKE Lähde: SYKE, ELY-keskukset Lähde: Maanmittauslaitos ETRS-TM35FIN 1: 5 000 0,3 0 0,13 0,3 km