Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelma luonnos 14.3.2018 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Yleistä ampumaradoista... 3 2.1. Ampumaratojen käyttäjät... 3 2.2. Ampumalajit ja ampumaratatyypit... 7 3. Ampumaratojen sijoitusnäkökohtia... 10 3.1. Ampumaratojen perustaminen ja ympäristölupa... 10 3.2. Ampumaratojen ympäristöhäiriöt... 11 3.3. Muut ehdot... 14 4. Pohjois-Karjalan ampumaradat... 14 5. Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämistarpeet... 19 Lähteet... 21 1 (21)
1. Johdanto Vuonna 2015 hyväksytyn uuden ampumaratalain myötä maakuntaliitot velvoitettiin laatimaan alueelleen ampumaratojen kehittämissuunnitelma (ampumaratalaki 763/2015, 12 ). Suunnitelmassa tulee esittää arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten ja muiden ampumaratojen määrästä ja sijoitustarpeesta. Tällä pyritään edistämään turvallista ampumaharrastusta sekä maakunnallisen ampumarataverkoston suunnitelmallista kehittämistä. Tällä varmistetaan, että maakunnan ampumaharrastajilla, ampumaurheilijoilla, metsästäjillä ja viranomaisilla on riittävä määrä ampumaratoja harjoittelua varten, ettei luvaton ammunta luvattomilla paikoilla, esimerkiksi soramontuilla, yleisty. Maakunnassa on tällä hetkellä useampia kymmeniä ampumaratoja, joista monet ovat pieniä ja paikallisia ratoja. Näiden lisäksi maakunnasta löytyy selkeästi seudullisesti tai maakunnallisesti merkittäviä ratoja, joita myös parhaillaan kehitetään. Ainoa selkeä puute, joka on jo tiedostettu, on Joensuun seudun haasteellinen ratatilanne. Kunnollista ampumarataa harjoittelua tai kilpailuja varten ei aivan lähialueilla ole. Myös koko maakunnasta puuttuu isompien kilpailuiden mahdollistava ampumarata. Selvitystä laatimassa on ollut mukana viranomaisia, reserviläisiä, metsästysseuroja ja ampumaurheiluorganisaatioita ja se on laadittu yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Metsästäjäin Pohjois-Karjalan piirin, Suomen ampumaurheiluliiton Itä-Suomen aluejaoston, Pohjois-Karjalan reserviläisten, Pohjois- Karjalan rajavartioston, Puolustusvoimien Pohjois-Karjalan aluetoimiston ja Itä-Suomen poliisin kanssa. Selvitys pohjautuu osittain myös Pohjois-Karjalan 4.vaihemaakuntakaavaa varten tehtyyn Joensuun seudun ampumarataselvitykseen. Tämä selvitys valmistui vuonna 2014 ja on siten monilta osin ajantasainen selvitys Joensuun seudun tilanteeseen. Ampumaratojen kehittämissuunnitelmaa käytetään selvitysaineistona Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laadinnassa. 2 (21)
2. Yleistä ampumaradoista 2.1. Ampumaratojen käyttäjät Ampumaradan pääkohderyhmiä ovat siviiliampujat eli metsästäjät, ampumaurheilijat ja muut ammunnan harrastajat. Ratoja käyttävät myös ampumataitoa ammatissaan tarvitsevat, kuten poliisit ja puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen henkilökunta. Käyttäjät, eli useimmiten riistanhoitoyhdistykset, metsästysseurat, ampumaseurat tai puolustusvoimat omistavat myös useimmiten nämä radat (Lampinen Asko, ampumaradan lupaopas). Metsästäjät: Luonnonvarakeskuksen tilastoinnin mukaan Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2016 18 797 riistanhoitomaksun suorittanutta metsästäjää, mutta kaikkiaan riistanhoitoyhdistyksien jäsenmäärä oli noin 23 000. Lukumäärä on ollut hivenen laskusuunnassa, 2000-luvulla maksun suorittaneiden lukumäärät on pyörinyt 19 500 molemmin puolin. Eri riistanhoitoyhdistysten jäsenten lukumäärä jakautuu kunnittain seuraavasti: Taulukko 1. Metsästäjien lukumäärä riistanhoitoyhdistyksittäin 2016 Kunta Riistanhoitoyhdistys Jäsenmäärä Ilomantsi Ilomantsin rhy 1273 Joensuu Enon rhy Joensuun seudun rhy Tuupovaaran rhy 2022 5532 641 Juuka Juuan rhy 1421 Kitee Kesälahden rhy Kiteen rhy 474 1434 Kontiolahti Sisältyy Joensuun seudun rhy:een - Lieksa Lieksan rhy 2532 Liperi Liperin rhy 1410 Nurmes Nurmeksen rhy 2027 Outokumpu Outokummun rhy 1151 Polvijärvi Polvijärven rhy 1242 Rääkkylä - - Tohmajärvi Tohmajärvi-Värtsilän rhy 987 Valtimo Valtimon rhy 830 Yhteensä 22 976 (joista maksaneita 18 797) Lähde: Riistakeskus Metsästäjät tarvitsevat ampumaratoja ampumakokeita, kilpailuja, harjoitteluja ja aseiden kohdistamista varten. Ampumakoe tulee suorittaa pienen hirvieläimen, suuren hirvieläimen tai karhun metsästystä var- 3 (21)
ten. Hyväksytty koe on voimassa kolme vuotta suorituspäivästä lähtien. Riistanhoitoyhdistyksien järjestämissä ampumakokeissa käy vuosittain noin 5 000 metsästäjää koko Pohjois-Karjalan alueella. Metsästäjät myös järjestävät harjoituksia ja kilpailuja. Pohjois-Karjalan piirin järjestämisvastuulla on kerran tai kaksi vuodessa Itä-Suomen mestaruuskilpailut. Osallistujia on kerralla noin 300. Piirinmestaruuskilpailuja on ilma-aseilla, hirvenhiihdossa ja -juoksussa. Kesälajien kilpailuissa on noin 100 osallistujaa/kilpailu. Harjoitustapahtumien laukausmäärät vaihtelevat 20 laukauksesta aina yli 10 000 laukaukseen / harrastaja. Ampumaurheilijat Pohjois-Karjalassa on ampumaurheiluliiton mukaan 14 aktiivista seuraa, jotka kuuluvat liittoon. Näissä jäseniä on kaikkiaan 1 087 ampujaa. Aktiivisesti ammuntaa harrastavien tarkkaa määrää on kuitenkin vaikea luotettavasti selvittää, koska sama henkilö voi kuulua useampaan kuin yhteen seuraan. Ampumaurheiluseurojen lisäksi ampumaratoja käyttävät ampumaurheilijoista ampumahiihtäjät. Pohjois-Karjalassa ampumahiihtoseuroja on Suomen ampumahiihtoliiton mukaan neljä kappaletta: Enon Kisa-Pojat ry, Höytiäisen Urheilijat ry, Kontiolahden Urheilijat ry ja Lieksan Hiihtoseura ry, joissa on jäseniä yhteensä xx kpl. Jäsenseurat jakautuvat kunnittain seuraavasti: Taulukko 2. Ampumaurheiluseurojen (ml. ampumahiihto) jäsenmäärät 2016 Kunta Seura Jäsenmäärä Ilomantsi Ilomantsin ampujat Ilomantsin erämiehet 73 13 Joensuu Joensuun ampujat Palovaaran erämiehet 163 26 Enon Kisa-Pojat ry. (ampumahiihto) Juuka Juuan ampujat 80 Kitee Kiteen ampujat 132 Kontiolahti Höytiäisen urheilijat (ampumahiihto) Kontiolahden urheilijat 35 Kontiolahden urheilijat (ampumahiihto) Lieksa Lieksan hiihtoseura (ampumahiihto) Pankakosken tehtaan urheilijat Pielisen ampujat 5 210 Liperi - - Nurmes Nurmeksen ampumaseura 59 Outokumpu Outokummun ampumaseura 97 Polvijärvi Polvijärven ampujat 65 Rääkkylä - - Tohmajärvi Tohmajärven urheilijat 33 Valtimo - - 4 (21)
Koko maakunta Pohjois-Karjalan IPSC- ja Silhuettiampujat 96 Yhteensä 1 087 Lähde: Suomen ampumaurheiluliitto ja ampumahiihtoseurat Ampumaurheilu on ollut yksi menestyneimmistä urheilulajeista 2000-luvulla ja Pohjois-Karjalasta on noussut jopa olympiatason ampujia. Maakunnassa on myös pitkät perinteet ampumaurheilukisojen järjestämisessä. Esimerkiksi ammunnan sm-kilpailuja on järjestetty Onttolassa vuosittain, parhaimpina vuosina jopa kahdesti. Lisäksi Karelia Match -kilpailut järjestettiin vuosittain 1976 2014. Esimerkiksi Onttolassa vuonna 2012 järjestetyissä kilpailuissa kilpailijoita oli 600 ja kilpailusuorituksia noin 1 200 kappaletta. Onttolan ampumaratojen sulkeuduttua siviiliampujilta, ei Pohjois-Karjalassa ole enää ampumarataa, joissa järjestää isompia kilpailuja. Ampumaurheilussa on useita eri lajeja, matkoja ja kilpailumuotoja, mutta karkeaa jaotteluna voidaan käyttää jakoa haulikkolajeihin ja luotilajeihin. Jaottelusta on kerrottu tarkemmin luvussa 2.3. Ampumahiihtoon soveltuvia ratoja Pohjois-Karjalassa on kaksi, Kontiolahden ampumahiihtostadion ja Pärnävaaran hiihtokeskus Liperissä. Pärnävaara on ampumahiihtoon soveltuva harjoittelupaikka, mutta Kontiolahden ampumahiihtostadion on kansainvälisen ampumahiihtoliiton A-lisenssitason kilpailukeskus ainoana Suomessa, ja siellä on järjestetty lukuisia SM-kilpailuja, kansainvälisiä kisoja (mm. ampumahiihdon maailman cupeja) sekä ampumahiihdon MM-kilpailut 2015 ja 1999. Ampumaurheilun tapaan myös ampumahiihdosta on tullut menestystä ja Pohjois-Karjalaan on saatu voittoja niin maailmancupissa kuin MM-kisoissakin. Vapaaehtoinen maanpuolustus Ammunnan harrastaminen on yksi keskeinen osa vapaaehtoista maanpuolustusta ja reserviläistoimintaa. Pohjois-Karjalan jokaisesta kunnasta löytyy oma reserviläisyhdistys, osasta jopa useampia. Näissä jäseniä on kaikkiaan 2 185 kappaletta ja ne jakautuvat kunnittain seuraavasti: Taulukko 3. Reserviläisten lukumäärä yhdistyksittäin 2016 Kunta Yhdistys Jäsenmäärä Ilomantsi Ilomantsin reserviläiset ja Ilomantsin reserviupseerit 90 Joensuu Enon reserviläiset, Joensuun reserviläiset, Joensuun 700 reserviupseerit ja Pyhäselän reserviläiset Juuka Juuan reserviläiset ja Juuan reserviupseerit 110 Kitee ja Rääkkylä Kesälahden reserviläiset, Kesälahden reserviupseerit, Kiteen reserviläiset, Kiteen reserviupseerit, Rääkkylän reserviläiset ja Rääkkylän reserviupseerit 190 5 (21)
Kontiolahti Kontiolahden reserviläiset ja Kontiolahden reserviupseerit 180 Lieksa Lieksan reserviläiset ja Lieksan reserviupseerit 160 Liperi Liperin reserviläiset ja Liperin reserviupseerit 200 Nurmes ja Valtimo Nurmeksen reservinaliupseerit ja Nurmeksen reserviupseerit, 170 Valtimon reserviläiset ja Valtimon reserviupseerit Outokumpu Outokummun reserviläiset ja Outokummun reserviupseerit 140 Polvijärvi Polvijärven reserviläiset ja Polvijärven reserviupseerit 90 Tohmajärvi Tohmajärvi-Värtsilän reserviläiset ja Tohmajärvi- 110 Värtsilän reserviupseerit Muut seurat Vieki yms. 45 Yhteensä 2185 Lähde: Pohjois-Karjalan reserviläispiiri Reserviläistoiminnan suosituin ja laajin muoto on ammunta sisältäen laajan kirjon eri aseita ja ampumalajeja. Toiminta voi olla harrastusmuotoista tai kilpailutoimintaa piiritasolta valtakunnan tasolle asti (Reserviläisliitto 2017). Ammuntaa harrastavat yhteensä Pohjois-Karjalassa ammuntaa harrastavien kokonaismäärä on edellä ilmoitettujen lukujen mukaan kaikkiaan noin 26 250 henkeä. Heistä selkeästi eniten on metsästäjiä. Taulukko 4. Ammuntaa jossain muodossa harrastavien määrä kunnittain 2016 Kunta Metsästäjät Ampumaurheilijat Reserviläiset Yhteensä Ilomantsi 1273 86 90 1449 Joensuu 8195 189 700 9084 Juuka 1421 80 110 1611 Kitee 1908 132 190 2230 Kontiolahti sis. JNS 35 180 215 Lieksa 2532 215 160 2907 Liperi 1410-200 1610 Nurmes 2027 59 170 2256 Outokumpu 1151 97 140 1388 Polvijärvi 1242 65 90 1397 Rääkkylä - - sis. Kitee Tohmajärvi 987 33 110 1130 Valtimo 830 - sis. Nurmes 830 Muut 96 45 141 yhteensä 22976 1087 2185 26248 6 (21)
Viranomaistoiminta Viranomaisista ampumaratoja käyttävät esimerkiksi poliisi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat ja tulli. Poliisien tulee lainsäädännön mukaan harjoitella ja suorittaa ampumakokeet säännöllisin väliajoin. Pohjois- Karjalassa poliiseilla on sopimukset ampumaratojen käytöstä neljälle ampumaradalle, mutta pääsääntöisesti käytössä ovat Ahvenisen ampumarata Joensuussa ja Nurmeksen ampumarata. Erityisesti poliisi tarvitsee ratoja haulikolla ammuntaa varten. Myös 9 mm pistooliratoja tarvitaan, mutta pistooliammunta onnistuu myös sisäradoilla. Tämä tarve onkin huomioitu Joensuun uudessa poliisitalossa, jonne tulee sisäampumarata. Puolustusvoimat ja rajavartiosto tarvitsevat ampumaratoja sotilaskoulutukseen ja oman henkilökunnan ampumataidon ylläpitämiseen. Pohjois-Karjalassa rajavartiostolla on ampumarata Onttolassa ja harjoitusalue Hiienvaarassa sekä puolustusvoimilla ampuma- ja harjoitusalue Sotinpurolla. Harjoitusalueilla ei ole pääsääntöisesti kiinteitä ratoja, mutta alueilla harjoitetaan kuitenkin ampumatoimintaa ja niille on merkitty ampumaradat Pohjois-Karjalan maakuntakaavaan. Pohjois-Karjalassa puolustusvoimien aluetoimisto tukeutuu toiminnassaan Onttolan ampumaratoihin. Myös rajavartiosto käyttää toiminnassaan Onttolan ampurataa, mutta myös Hiienvaaran harjoitusaluetta sekä vähäisemmässä määrin Tainionvaaran ampumarataa ja Ilomantin ampujien rataa. Selkeästi eniten ammutaan Onttolassa, jossa koulutetaan varusmiehiä, kaikkiaan yli 220 000 laukausta. Tähän lukuun on laskettu myös kaikkien muiden viranomaisten suorittamat ammunnat alueella. Hiienvaaran harjoitusalueella ammutaan 150 000 laukausta vuodessa. 2.2. Ampumalajit ja ampumaratatyypit Ampumalajit jaetaan kolmeen pääryhmään: haulikko-, kivääri- ja pistoolilajeihin. Usein on kuitenkin niin, että monet ampumalajit voivat käyttää samoja ratoja eli jokainen ampumalaji ei välttämättä tarvitse omaa rataansa. Taulukko 5. Yleisimmät ampumalajit Asetyyppi Ampumalaji Kuvaus Kivääri Vakio- ja vapaakivääriammunta Ampumamatka 300 m, kaliiperi maksimissaan 8 mm. Ilmakivääriammunta Urheilu- ja pienoiskivääriammunta Siluettiammunta Metsästysammunta Riistamaali Ampumamatka 10 m, joko kiinteään tai liikkuvan maaliin. Kaliiperi 4,5 mm. Ampumamatka 50 m, kiinteään maaliin, kaliiperi 5,6 mm. Ampumamatkat 40-200 m. Siluettiammunnassa ammutaan kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin. Ampumamatkat 10-100 m vaihtelevasti metsästysammuntalajista riippuen joko kiinteään tai liikkuvaan maaliin. Ilmakiväärillä ampumamatka 10 m, liikkuvaan maaliin. Kiväärimallisella aseella ammutaan liikkuvaan maaliin. 7 (21)
Kasa-ammunta Maalitaulusta löytyy aina riistaeläimen kuva, jossa ns. kuolettavimmalle alueelle on merkitty maalitaulu. Ampumamatkat 50 600 m, kaliiperi 5,6 mm. Osumat pyritään saamaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Haulikko Skeet Puoliympyrän muotoisella radalla ammutaan haulikolla kahdesta tornista heitettyjä kiekkoja. Ampumapaikkoja on kahdeksan. Kaliiperi 12 cal. Pistooli Kivääri, haulikko ja pistooli Trap Metsästysammunta metsästyshaulikko tai trap Sporting Compak-sporting Iso-, vakio, pienois- ja olympiapistooli sekä pistoolipika-ammunta 50 m pistooli (ns. vapaapistooli) Ilmapistooli ja ilmaolympiaammunta Siluettiammunta Sovellettu reserviläisammunta (SRA) Practical-ammunta Mustaruutiammunta Lähde: Joensuun seudun ampumarataselvitys Ammutaan haulikolla ampujan edestä poispäin lentäviä kiekkoja. Ampumapaikkoja on viisi. Kaliiperi 12 cal. Trap-lajeja neljä. Ampumamatka 5-36 m. Muistuttaa skeet- ja trap-ammuntaa. Kaliiperi 12 cal. Ammunta tapahtuu maastoon rakennetulla radalla, jossa on useita ampumarasteja. Jokaisella rastilla on eri tavalla ammuttavia kiekkoja, jotka jäljittävät erilaisia metsästystilanteita. Samantapainen kuin varsinainen sporting-ammunta. Compaksportingissa ampuja ei kuitenkaan kulje rastilta toiselle, vaan radan viisi ampumapaikkaa sijaitsevat suoralla linjalla noin 4 metriä toisistaan. Ampumamatka 25 m, kaliiperi 5,6-9,6 mm. Ampumamatka 50 m, kaliiperi 5,6 mm. Ampumamatka 10 m, kaliiperi 4,5 mm. Ampumamatkat 50-200 m. Siluettiammunnassa ammutaan kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin. SRA:ssa jokaista ampumasuoritusta vastaavaa rastia varten laaditaan ampumatehtävä, jonka ampuja suorittaa ennalta annetun tilannekatsauksen edellyttämällä tavalla. Practicalissa pyritään saamaan paljon osumapisteitä suoritukseen käytettyyn aikaan nähden. Kilpailuissa tarkkuuden ja nopeuden arvostus suhteutetaan käyttämällä Comstock count pistelaskua, jossa suorituksen aikana saadut osumapisteen jaetaan suoritukseen käytetyllä tavalla. Useita eri lajeja. Ampumalajien lisäksi ratoja voidaan luokitella ampumaratojen perusteella. Ampumaradat voidaan luokitella joko Suomen ampumaurheiluliiton (SAL) jaottelun mukaan tai uuden ampumaratalain mukaan. Suomen ampumaurheiluliitto luokittelee urheiluampumakeskukset neljään eri luokkaan niiden käyttötarkoituksen mukaan. Luokituksesta päättää SAL:n hallitus. Luokitus on määräaikainen, jota voidaan muuttaa seurojen hakemusten perusteella. 8 (21)
Luokitellut radat ovat: - I, kansainväliset ampumakeskukset - II, valtakunnalliset ampumakeskukset - III, alueelliset ampumakeskukset - IV, paikalliset urheiluampumakeskukset, jotka ovat pääasiassa yhden ampumaseuran harjoitusratoja. Luokka I, kansainvälinen urheiluampumakeskus Kansainvälisessä urheiluampumakeskuksessa voidaan järjestää vaativia kansainvälisiä kilpailuja, EM ja MM- tason kilpailuja sekä alan huippuvalmennustapahtumia. Keskuksessa voidaan järjestää usean eri lajin vastaavan tasoisia kilpailuja samanaikaisesti. Rata- ja oheisrakenteiden tulee olla muunneltavissa myös muiden lajien tarpeisiin. Lisäksi alueella tulee olla korkeatasoiset katsomo-, huolto-, toimitsija- ja lehdistötilat sekä viimeisimmän vaatimustason mukaiset viestintäyhteydet. Keskukseen tulee olla hyvät kulkuyhteydet sekä siellä tai sen läheisyydessä tulee olla hyvätasoiset ja määrältään riittävät majoitusmahdollisuudet. Rata-alueella on myös oltava erillinen harjoittelurata, jossa kilpailujen aikana on mahdollista testata aseita. Luokka II, valtakunnallinen urheiluampumakeskus Valtakunnallinen urheiluampumakeskus on koko maata palveleva keskus, jossa voidaan järjestää vaativia kansainvälisiä kilpailuja sekä kansallisia valmennustilaisuuksia. Keskuksen radoille tulee olla hyvät kulkuyhteydet ja sen läheisyydessä on riittävästi majoitusmahdollisuuksia. Keskuksen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla huolto- ja toimitsijatilat. Radoilla tulee voida järjestää myös eri lajien vastaavan tasoisia kilpailuja samanaikaisesti. Keskuksessa on myös oltava riittävän korkeatasoiset viestintäyhteysmahdollisuudet ja alueelle on pyrittävä järjestämään erillinen harjoittelurata tai -alue, jossa voidaan testata aseiden toimintaa. Luokka III, alueellinen urheiluampumakeskus Alueellinen urheiluampumakeskus edustaa riittävää tasoa alueellisten kilpailuiden ja valmennustapahtumien järjestämiseksi. SAL voi hakemuksesta antaa myös korkeamman tason kilpailuiden järjestämisoikeuden. Keskus tulee sijaita siten, että sinne on riittävän hyvät kulkuyhteydet ja siellä tulee olla myös kohtuulliset huolto- ja toimitsijatilat sekä mahdollisesti majoittumistilat. Keskuksella tulee olla mahdollisuus toimittaa tulokset tarvitsijoille myös nykyaikaisilla viestintävälineillä. Luokka IV, paikallinen urheiluampumakeskus Paikallinen urheiluampumakeskus on yhden tai useamman seuran tai seurayhtymän hallinnassa oleva ratakokonaisuus, jossa voidaan järjestää alueen luvalla aluetason kilpailuja sekä seuran omia kilpailuja ja harjoitustapahtumia. Paikallinen ampumakeskus muodostaa peruslähtökohdan ampumaurheilulle, jossa on turvallista opetella ammunnan perusteet ja harjoitella tutussa seurassa. Ratakapasiteetti mahdollistaa 9 (21)
seurojen väliset ystävyysottelut, valmennuksen perustilaisuudet sekä ohjatut harjoitustapahtumat, aseiden ja patruunoiden testauksen sekä seuran sisäisen toiminnan. Suomen ampumaurheiluliiton lisäksi uudessa ampumaratalaissa on annettu jaottelumalli, kuinka ampumaradat tulisi jaotella. Laissa ampumaradat luokitellaan kolmeen luokkaan ampumaratatyypin mukaan, joka perustuu laukausmääriin. Jako on seuraava: Ampumaurheilukeskus: Ampumarata: Vähäinen ampumarata: Yli 300 000 laukausta vuodessa 10 000-300 000 laukausta vuodessa Alle 10 000 laukausta vuodessa Tätä jaottelua on käytetty jatkossa arvioitaessa Pohjois-Karjalan jo olemassa olevia ampumaratoja sekä arvioitaessa ratojen kehittämissuunnitelmia. 3. Ampumaratojen sijoitusnäkökohtia 3.1. Ampumaratojen perustaminen ja ympäristölupa Ampumaratojen sijoittamisessa keskeisenä huomioitavana asiana on ympäristöön aiheutuvien haittojen minimointi. Vuonna 2000 voimaan tulleet ympäristönsuojelulaki ja asetus toivat mukanaan ampumaratojen ympäristölupavelvoitteet. Vuonna 2012 julkaistu Ampumaratojen ympäristölupaopas on valmisteltu sekä toimijoiden (ampumaseurat, puolustusvoimat ym.) että ampumaratojen ympäristölupia valmistelevien ja niitä valvovien viranomaisten käyttöön. AMPY-opas syntyi tarpeesta luoda malli, jolla ampumaratojen ympäristöluvan haku- ja päätösprosessia yksinkertaistetaan ja yhtenäistetään. AMPY-raportti jakaantuu rakenteeltaan kolmeen osaan: yleinen, hakijalle ja viranomaisille. Yleinen osa sisältää hyvän tietopaketin siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon jo ampumaradan suunnitteluvaiheessa. Kaksi muuta osaa AMPY-raportista on tarkoitettu luettavaksi yhdessä Ampumaratojen BAT-ohjeen kanssa, joka on julkaistu vuonna 2014. Ampumaratojen BAT-ohjeistus (BAT, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käsite) pyrkii parantamaan entisestään ympäristönsuojelun tasoa, kehittämään ampumaratojen ympäristönsuojelun kustannustehokkuutta, yhtenäistämään ympäristölupien vaatimustasoa, luomaan paremmat edellytykset tapauskohtaisten olosuhteiden huomioimiselle sekä vähentämään turhia investointeja. Selvitys esittää parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja käytännöt ampumaratojen haitta-aine- ja melupäästöjen hallintaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 14 a mukaisesti ulkona sijaitseva, ruutiaseita käyttävä ampumarata tarvitsee ympäristöluvan. Jo hanketta suunniteltaessa toiminnanharjoittajan tulisi käydä lupaviranomaisen kanssa läpi ainakin seuraavat asiat: 1. Suunnitellun alueen kaavatilanne: ampumarataa ei saa sijoittaa oikeusvaikutteisen kaavan vastaisesti. Oikeusvaikutteisella kaavalla tarkoitetaan joko asemakaavaa tai oikeusvaikutteista 10 (21)
yleiskaavaa. 2. Toiminnan vaikutukset pohjavesiin ja maaperään: lupaa ei voida myöntää, jos toiminta aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai maaperän pilaantumista. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla uuden luvan myöntämisen edellytykset maaperän ja pohjaveden suojelun kannalta eivät yleensä täyty. 3. Toiminnan terveysvaikutukset: toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Terveyshaitta on aina luvanmyöntämiseste, riippumatta sen asteesta tai määrästä. 4. Natura 2000- ja luonnonsuojelualueiden läheisyys: Lupaa ei voida myöntää, jos esimerkiksi toiminnasta aiheutuu haittaa luonnonsuojelulain mukaisen Natura 2000 -alueen luontoarvoille. 5. Toiminnan vaikutukset naapureille: Toiminnasta ei saa aiheutua naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupamenettely kestää tavallisesti n. 6-12 kuukautta asian laajuudesta ja hakemuksen laadusta riippuen. Hakemuksen laadulla on merkittävä vaikutus käsittelyn kestoon. Jos hakemuksesta valitetaan, kestää käsittely muutoksenhakutuomioistuimissa (Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus) yhteensä noin kaksi vuotta. 3.2. Ampumaratojen ympäristöhäiriöt Ampumatoiminnasta voidaan katsoa aiheutuvan kolmentyyppisiä ympäristövaikutuksia. 1. Ampumasuorituksesta aiheutuvat 2. Ammunnan harrastamiseen liittyvien toimintojen aiheuttamat 3. Ampumaradan rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät Kaikista näistä toiminnoista aiheutuu sekä suoria että välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Suoria vaikutuksia ovat meluun, maaperään ja pohjaveden pilaantumiseen sekä turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Välillisiä vaikutuksia ovat mm. liikenteen päästöt ja ampumaratojen rakentamisesta ja ylläpidosta syntyvät vaikutukset. Seuraavaksi on käyty tarkemmin läpi vain suoria vaikutuksia. Melu Ampumaratamelu syntyy lähinnä laukausäänestä, joka koostuu aseen suusta purkautuvan räjähdyskaasun aiheuttaman paineaallon synnyttämästä äänestä sekä luodin lentoäänestä ja luodin osumisesta maaliin. Laukausääni koetaan usein häiritseväksi ja epämiellyttäväksi, johon vaikuttavat laukausäänen fysikaaliset ominaisuudet sekä ampumiseen liittyvät mielikuvat. Ampumaradat ovat yleensä käytössä huhtikuusta lokakuuhun, ja koska niiden toiminta keskittyy arki-iltoihin ja viikonloppuihin, koetaan niiden melu usein häiritsevänä. Ampumaradan melualueen koko vaihtelee suuresti ratakohtaisesti. Melun etenemiseen ympäristössä vaikuttavat mm. maasto, sääolot sekä esteet, rakenteet ja puusto. 11 (21)
Isokaliiberiset pistoolit ja kiväärit sekä haulikko saattavat aiheuttaa voimakasta melua, kun taas pienoiskivääri ja -pistooli eivät aiheuta suuria meluongelmia. Ampumaradan meluhaittaa voidaan pyrkiä vähentämään oikeanlaisella suunnittelulla ja sijoittelulla. Uuden radan paikkaa valittaessa tulisi maastonmuotoja käyttää hyväksi meluntorjunnassa. Jo olemassa olevien ratojen meluvaikutuksia voidaan vähentää esim. radan käyttöaikaa tai -määrää koskevilla rajoituksilla. Melua voidaan torjua myös rakenteellisilla ratkaisuilla kuten meluvalleilla, -aidoilla, - seinillä sekä kulisseilla ja ampumakatoksilla. Jos melun leviäminen joudutaan estämään rakenteellisin keinoin, voivat kustannukset nousta melko suuriksi. Aseiden ja ampumatarvikkeiden melua voidaan vähentää myös esim. äänenvaimentimilla ja aliäänipatruunoilla. Ympäristömelun kannalta ampumaradan suojavyöhyke asutukseen on suuri, jopa kilometrin luokkaa. Suojavyöhykkeen kokoon ja muotoon vaikuttavat ratkaisevasti ampumasuunta, meluesteet, maasto, puusto ja korkeuserot vaimennusominaisuuksineen. Valtioneuvoston päätöstä ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) sovelletaan ampumaratojen aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi, ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvona on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla, ettei ampumaradalta kantautuvan melutason maksimiarvo impulssiaikavakiota (LAImax) käytettäessä ylitä 65dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla ja taajamien ulkopuolella sijaitsevilla virkistysalueilla melutaso ei saa ylittää 60dB arvoa. Ohjearvoa sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Ympäristönsuojelulain mukaan melun aiheuttajalla on velvollisuus olla selvillä toimintansa aiheuttamasta melusta, ja kunnalla on velvollisuus seurata melutilannetta alueellaan. Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen Luotien ja haulien sisältämät haitalliset aineet kuormittavat maaperää. Suurina määrinä ja korkeina pitoisuuksina aineet ovat haitallisia niin ympäristölle kuin terveydellekin. Lyijyhaulien lyijy on ampumaratojen pahin ympäristöhaitta. Lisäksi ongelmia saattaa aiheutua haulien ja luotien sisältämistä muista aineista kuten antimonista. Lyijyn olomuotoon ja kulkeutumiseen maaperässä vaikuttavat maaperän ominaisuudet kuten rakeisuus, vedenläpäisykyky, mineraalikoostumus, orgaanisen ja hienoaineen määrä sekä happamuus. Lyijyn liukoisuus lisääntyy maaperän tai veden ph:n aletessa. Lyijy on metallina hyvin stabiili ja säilyykin useimmissa paikoissa muuttumattomana pitkän aikaa. Rapautuminen kuitenkin nopeutuu maanpintaa muokattaessa sekä lämpötilan voimakas vaihtelu edistää sen hajoamista. Ajan myötä ja tietyissä ympäristöoloissa osa lyijystä liukenee ja siirtyy hitaasti maassa alaspäin uhaten saastuttaa pohjavettä. Lyijyhaittoja on pyritty torjumaan hidastamalla lyijyn liukenemista maaperään esim. muokkaamalla maanpohjan rakennetta paremmin lyijyä pidättäväksi lisäämällä humuskerrosta. 12 (21)
Ampumaradan hauleja ja luoteja sisältävän maan pintakerroksen tulee olla poistettavissa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Kivääri- ja pistooliradoilla luodit kerääntyvät taulujen takana sijaitseviin taustavalleihin tai luotiloukkuihin. Luotiloukkuihin kerääntyvä lyijy ei pilaa maaperää ja taustavalleihin kerääntyvä lyijy sekä pilaantunut maa-alue ovat helposti ja kohtuullisin kustannuksin kerättävissä pois. Haulikkoradoilla taas pilaantunut alue on suuri ja sen kunnostaminen aiheuttaa yleensä suuria kustannuksia. Siksi ennalta ehkäisevät toimet uhkien ja vaarojen poistamiseksi ja minimoimiseksi ovatkin erittäin tärkeitä. Esimerkiksi suojavalleja rakentamalla ja hauliverkkoja ripustamalla voidaan supistaa haulien kuormittama alue mahdollisimman pieneksi. Ympäristöviranomainen harkitsee ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä kunkin ampumaradan osalta tarvittavat suojaustoimenpiteet ja ympäristöntilan seurannan laadun ja laajuuden. Tärkeillä pohjavesialueilla on erityisen tärkeää estää lyijyn pääsy pohjaveteen pilaantumisvaaran vuoksi eikä uusia ampumaratoja tämän vuoksi tule edes sijoittaa tällaisille alueille. Ympäristönsuojelulain 75 :n mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua haittaa terveydelle eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Toissijaisina vastuunkantajina ovat alueen haltija tai kunta. Turvallisuus Ampumaratojen turvallisuudesta on huolehdittava niin rata-alueen sisä- kuin ulkopuolella. Rata-alue on merkittävä selvästi niin, ettei alueelle saapuva henkilö tai ajoneuvo voi tietämättään eksyä vaarallisille paikoille. Apuna merkitsemisessä voidaan käyttää esim. aitausta, puomeja sekä kielto- ja varoitustauluja. Ampumaradan ympärille tarvittavan suoja-alueen laajuus riippuu asetyypistä ja ampumalajista. Turvarakenteilla, joilla estetään radalta ulosampuminen, voidaan pienentää suoja-alueita. Rakenteita voidaan sijoittaa radan äärireunoille ulkopuolisten suojaksi sekä lisäksi eri ampumalajien suorituspaikkojen väliin rata-alueen sisäpuolella olevien suojaksi. Erilaisia suojavalleja, suojaseiniä (kulissit) ja näyttösuojia käytetään tavallisesti kivääri-, pistooli- ja riistamaalilajeissa. Haulikkolajit vaativat muita ampumalajeja huomattavasti suuremman maa-alueen esim. yksi skeet -rata tarvitsee noin 10 hehtaarin suuruisen turva-alueen. Haulikkoratojen turvarakenteina käytetään tausta- ja sivuvalleja, vaikka ne useimmiten rakennetaan ensisijaisesti meluesteiksi. Jokaiselle ampumakeskukselle tulee laatia järjestyssäännöt, joissa määrätään radan käytöstä sekä käytön rajoituksista. Ampumalajien kilpailusäännöissä on määräykset siitä, kuinka ampuma-asetta tulee ampumaradalla käsitellä. Konkreettisten häiriötekijöiden ohella ampumaratojen häiritsevyyteen vaikuttavat myös muut seikat, kuten ihmisten asenteet ja ennakkoluulot lajia kohtaan. 13 (21)
3.3. Muut ehdot Ympäristönäkökulmien lisäksi ampumaradoilla tulee olla maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennusviranomaisen myöntämä lupa, jonka myöntää useimmiten kunta. Lisäksi merkittävimmät ampumaradat osoitetaan yleis- ja/tai asemakaavan lisäksi näitä kaavoja ohjaavassa maakuntakaavassa. 4. Pohjois-Karjalan ampumaradat Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä noin 40-50 ampumarataa. Näistä 16 radalla on nykyaikainen ympäristölupa, lupaharkinnassa tai luvituksessa on yhdeksän ampumarataa. Lopuilla radoilla joko ei ole lupaa, lupaa ei ole vaadittu tai ratojen olemassa olosta ei ole varmaa tietoa. Monet näistä radoista ovat metsästysseurojen omilla mailla sijaitseva lähinnä aseiden kohdistuspaikkoja, eikä näiden olemassa olon tai käytön nykytilasta ole tietoja. Tästä syystä näitä ratoja ei ole myöskään lisätty taulukkoon 6. Pohjois-Karjalan toiminnassa olevat ampumaradat. Kuvissa 1. ja 2. on kuvattu ratojen sijainti kartalla niiden ratojen osalta, joiden sijainti tiedetään. Ampumaradoista maakuntakaavaan vähintään seudullisesti merkittävinä ampumaratoina on merkitty kahdeksan rataa. Niistä kaksi on Puolustusvoimien ampuma-alueilla (Hiienvaara sekä Sotinpuro) ja yksi Rajavartioston rata, joilla siviiliammunnat eivät ole mahdollisia (Onttola). Muut viisi maakuntakaavaan merkittyä rataa ovat Tainionvaara Lieksassa, Juuan ampumarata Juuassa, Kontioranta Kontiolahdella, Papinkangas Kiteellä ja Putkela Ilomantsissa. Maakuntakaavaan merkityistä ampumaradoista Kontiorannan ampumarata on vasta suunnitteluasteella, eikä sen rakentamisesta ole vielä tietoa, mutta radan saamiseksi tehdään töitä mm. Kontiolahden urheilijoiden voimin. Loput radat ovat seudullisia, paikallisia tai hyvin pieniä metsästysseurojen ampumaratoja. Ratoja on ympäri maakuntaa keskittyen kuitenkin Joensuun seutukuntaan. Kaikki radat on listattu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 6. Pohjois-Karjalan toiminnassa olevat ampumaradat (Rääkkylän tiedot puuttuvat) Rata Hiienvaara- Ilomantsi Palokangas Ilomantsi luvitettavana Putkela Ilomantsi luvitettavana Keskusta Ilomantsi tarkistettavana 150 000 6 000-10 000 15 000-30 000 Sijaintikunta Ympäristölupa ei tarvitse lupaa (ELY) Laukausmäärä Radat/haulikko Radat/kivääri Radat/pistooli on on ei on on ei yli 10 000 on ei ei Särkivaara Ilomantsi 1997 alle 3 000 on ei ei Surmansuo Ilomantsi haetaan alle 3 000 on on ei Huhus Hattuvaara Ilomantsi Ilomantsi velvoitettu hakemaan velvoitettu hakemaan 3 000-6 000 on on ei 3 000-6 000 on on ei 14 (21)
Ahveninen Joensuu 2014 7 000 1 1 0 Rahkee Joensuu 2008 15 000 1 2 1 Vallisärkkä Joensuu 2003 Tuupovaara 10 000-15 000 Joensuu 2014 3 500 loppunut 2003 2 0 1 0 Heinävaara Joensuu 2015 4 000 1 1 1 2 (ei ole toteutettu) Hammaslahti Murtosuo Joensuu 2010 Juuka Aimo Kitee 2014 1+1 pienoiskiväärirata, tilapäinen riistapolkurata Sijoituslupapäätös 1989 30 000-50 000 30 000 35 000 100 000-180 000 3 2 3 2+2 1 Salokylä Kitee 2010 ei tiedossa 3 Kontioranta Kontiolahti Kontiolahti ah-stadion Lopetettu, uusi rata suunnitteilla 4 2 Kontiolahti harkinnassa yli 10 000 0 1 0 Onttola Kontiolahti 2013 yli 220 000 0 2 1 Varparanta Kontiolahti 2016 5 000 0 1 0 Selkie (sijainti epävarma) Tainiovaara Lieksa Kontiolahti ei 1 000 1 0 0 2016, ei lainvoimainen 246 500 kaksi hirvirataa, kaksi 100 m kiväärirataa, 50 m pie- noiskivääri- /vapaapistoolirata kaksi hirvirataa, kaksi 100 m kiväärirataa, 50 m pie- noiskivääri- /vapaapistoolirata Timitra Lieksa 2005 6 000 pienoiskivääri Pärnävaara Liperi 1993 Roukalahti Liperi 2003 7 500 1 1 1 Viinijärvi Liperi ei 3 650 1 1 25 m pistoolirata, practical rata, 20 paikkaa Tutjunniemi (sijainti epävarma) Hukkavaara Sotinpuro Salmijärvi Liperi ei Nurmes harkinnassa skeet ja trap on Nurmes Valtion viranomaisen valvoma ja luvittama Outokumpu 2014 50 000 3 4 + (2 pienoiskiväärirataa) 25 m pistoolirata 2 15 (21)
Ruhvo Polvijärvi 1990-luvun alkupuolelta, ei nykyaikaista YSL:n mukaista lupaa alle 10 000 ei 1 1 Rääkkylä Rääkkylä Nieminen Rääkkylä ei Jaama Rääkkylä ei Jylmä ilmoitus 1970-luvulta, Tohmajärvi ei nykyaikaista lupaa 8 000 1 Taulukosta puuttuu pieniä ja paikallisia, lähinnä metsästysseurojen omia ampumaratoja. Kuva 1. Ampumaradat ja ympäristölupatilanne (kartasta puuttuu pieniä ja paikallisia, lähinnä metsästysseurojen omia ampumaratoja) 16 (21)
Vaikka Joensuun seudulla on lukumääräisesti eniten ratoja, ei alueen siviiliampujille ole kunnollista harjoittelupaikkaa, saatikka kilpailut mahdollistavaa ampumarataa. Puutteellisen tilanteen aiheutti Kontiorannan varuskunnan lakkautumisen myötä vuonna 2013 se, että alueen ampumaradat ennallistettiin ja samaan aikaan Rajavartiosto teki päätöksen, että Onttolan ratoja ei voida käyttää enää siviiliammuntaan. Tästä johtuen Pohjois-Karjalan 4.vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2016) etsittiin paikkoja Joensuun seudun uuden ampumaradan sijoittumiselle. Laajojen selvitysten jälkeen yhtä, kaikki radat kattavaa paikkaa ei radoille löytynyt, jolloin parhaimmaksi vaihtoehdoksi nousi Kontioranta luotiratojen sijoituspaikaksi. Haulikkoammuntaa katsottiin pystyttävän harrastamaan paikallisilla radoilla, joskaan haulikkokilpailuja ei Joensuun seudulle tuolloin pystyttäisi järjestämään. Oheiseen kuvaan on kuvattu radat uuden ampumaratalain luokituksen mukaisesti laukausmäärien perusteella. Tällä hetkellä maakunnassa ei ole yhtään uuden ampumaratalain mukaista ampumaurheilukeskusta. Lähimpänä sitä ovat Tainionvaara Lieksassa ja Onttola Kontiolahdella, joissa molemmissa ammutaan yli 200 000 laukausta vuodessa. Muilla ampumaradoilla laukausmäärät jäävät alle 200 000 laukauksen. Myös alle 10 000 laukauksen vähäisiä ampumaratoja on useita. Kuva 2. Ampumaradat ja laukausmäärät (kartasta puuttuu pieniä ja paikallisia, lähinnä metsästysseurojen omia ampumaratoja). 17 (21)
Ampumaratoja myös kehitetään ja kunnostetaan ahkerasti. Maakunnan radoilla on ollut viime vuosina useita kehityshankkeita esimerkiksi Kiteellä, Outokummussa, Hammaslahdessa ja Lieksassa. Kiteen Aimoon on suunniteltu kehittämishanketta ja laadittu Master Plan, jolla alueelle muodostettaisiin ampumaurheilukeskus. Salmijärven radalla Outokummussa on Leader-hankkeella tehty useita parannuksia olosuhteisiin mm. rakentamalla uusi ampumakatos ja parantamalla vanhoja katoksia, tekemällä trap-radasta kansainväliset mitat täyttävä ja uusimalla rakenteita ja sähkökaapelointeja. Parannustyöt radalla ovat valmistuneet vuoden 2017 aikana. Hammaslahdessa on menossa parhaillaan Leader-hanke, jolla rata-alueelle rakennetaan meluvalleja sekä koulutus- ja toimistotilat. Alueelle on tulossa myös uusi 300 metrin rata. Lieksan Tainionvaarassa kunnostetaan ja uudistetaan ampumakeskusta monin eri toimenpitein mm. remontoimalla rakennuksia, rakentamalla uusia katsomotiloja ja uusimalla alueen laitteistoa kuten haulikkoratojen heittimiä. Lähimaakuntien radat Pohjois-Karjalan maakunnan lähialueilla on useita ampumaratoja, joita maakunnan ampumajat saattavat käyttää harrastustoiminnassaan. Lähialueen radat on koottu naapurimaakuntaliittojen tekemistä ampumarataselvityksistä tarkistamalla, mitkä radat ovat maakuntarajan lähellä. Lähialueen ratoja ovat: Mäntyjärven ampumarata Kaavilla, seudullinen rata Tuusjärven ampumarata Tuusniemellä, seudullinen rata Teerimäen ampumarata Juankoskella, seudullinen rata Kangaslammin ampumarata Varkaudessa, paikallinen rata Pakkaspirtin ampumarata Savonlinnassa, 20 000 laukausta Harjumajan ampumarata Savonlinnassa, 15 000 laukausta Akonpohjan ampumarata Parikkalassa, paikallinen rata Rajaniemen ampumarata Parikkalassa, paikallinen rata Repale-Haukilammen ampumarata Kuhmossa, paikallinen rata Saaripuron ampumarata Kuhmossa, paikallinen rata Vepsän ampumarata Kuhmossa, paikallinen rata Kolmisopen ampumarata Sotkamossa, paikallinen rata Suurin osa lähialueen radoista on paikallisia ja pieniä ratoja, jolloin niillä tuskin on kovinkaan suurta vaikutusta Pohjois-Karjalaan. Seudullisilla tai maakunnallisilla radoilla vaikutusta varmastikin on, mutta nämä radat saattavat sijaita kauempana maakunnasta, jolloin ampumakerrat näillä radoilla lienee vähäistä. 18 (21)
5. Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämistarpeet Lukumääräisesti maakunnassa on tarpeeksi ampumaratoja käyttäjien tarpeisiin. Ne ovat myös jakautuneet ympäri maakuntaa niin, että millään alueella ei ole kohtuutonta matkaa radoille harrastukseen tai lakisääteisten ampumakokeiden suorittamiseen. Kilpailutoiminnan mahdollistavat ampumaradat sen sijaan ovat harvassa. Tällä hetkellä ruutiasein järjestettäviä suurempia kilpailuja ei voida järjestää maakunnassa ollenkaan ja vain pieniä kisoja vähäisissä määrin. Joensuun seudulla kilpailuja ei voida järjestää enää ollenkaan. Tärkeää kuitenkin on, että maakunnassa on yhä ratoja, joilla harrastaa ammuntaa, ettei luvaton ammunta lisäänny. Myös monet kehittämishankkeet varmistavat sen, että toimintaa kehitetään ja ratoja parannetaan. Pohjois-Karjalan 4.vaihemaakuntakaavaan merkityt ampumaradat ovat sellaisia, että niitä voidaan kehittää ampumaurheilukeskuksiksi. Parhaillaan käynnissä olevassa maakuntakaava 2040:ssä myös ampumarataverkosto käydään läpi ja kehittämissuunnitelman perusteella kaavaan merkitään vain maakunnan merkittävimmät ampumaradat. Maakunnan ampumarataverkoston kannalta ainoa selkeä puute tällä hetkellä on Joensuun seudulla, jossa on tarve siviiliampujille kilpailutoimintaan soveltuvalle ampumaradalle. Joensuun seudun ampumaratahanke onkin nostettu yhdeksi Pohjois-Karjalalle tärkeäksi hankkeeksi vaikuttamisen kärjet 2017 Pohjois-Karjala asiakirjassa. Maakuntaliitto ei kuitenkaan ota kantaa mitä ampumaratoja tulisi kehittää tai nostaa ampumaurheilukeskuksiksi vaan halu tulee lähteä seuroilta/alueelta itseltään. Maakuntakaavaan merkityt merkittävät ampumaradat mahdollistavat niiden kehittämisen, mutta merkinnän puute ei myöskään estä muiden ratojen kehittämistä. Ampumaratojen toiminnassa lähtökohta tulee olla, että ratojen luvat ovat kunnossa ja toiminnan edellytykset selvitetty. Kehittämisen osalta alueelta tulee löytyä erityisesti omaa tahtoa ja halua kehittää ratojaan. Erilaisten selvitysten (kuten ympäristöluvan vaatimat selvitykset) voisi toteuttaa seurojen yhteisesti hankkimana, jolloin kustannuksia saataisiin pienemmäksi seuraa kohden. Lisäksi toiminnassa ja kehittämisessä on tärkeää pitää mukana ampumaratojen BAT-ohjeistus ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja konfliktien välttämäseksi. Koska käyttäjät monesti omistavat myös radan, olisi järkevää tehdä yhteistyötä ja rakentaa radat mahdollisimman monia palveleviksi, jolloin ylläpitokustannuksetkin jakautuvat suuremmille hartioille. Ampumaurheilukeskusta suunniteltaessa on hyvä huomioida, että varaukset pitää tehdä riittävän suurelle kapasiteetille mutta toisaalta paikkojen määrällä pystytään vaikuttamaan kustannuksiin. Esim. kivääriradoilla voisi päästä pienemmillä paikkamäärillä, koska samaa katosta voi käyttää useampikin laji. Silti on ajateltava pitkäjänteisesti ja jätettävä myös laajennusmahdollisuus. Ampumaratakeskuksen on oltava myös sellainen, että siellä pystyy kilpailemaan, minkä ansiosta saadaan käyttäjiä ja tuloja. Lähtökohtana tulisikin olla toimintamuoto, joka on liiketaloudellisesti kannattava ja työllistävä. Muina tavoitteina mainitaan helppo saavutettavuus ja esteettömyys. Lisäksi liikenneturvallisuusnäkökulma on huomioitava jo suunnittelun yhteydessä. Erityisen tärkeää on kuitenkin löytää sitoutunut taho hallinnoimaan ja ylläpitämään ampumaurheilukeskuksen toimintaa. 19 (21)
Puolustusvoimien, rajavartioston, poliisien ja muiden viranomaisten työtehtäviä ja koulutusta varten vaadittavat ammunnat tulee voida suorittaa maakunnan ampumaradoilla. Mikäli lupaehdot sallivat, tulisi viranomaisten käyttämät radat olla avoimia myös siviiliammuntaa varten resurssien järkevän käytön näkökulmasta. Maakunnan ampumaratojen toimintaa ja kehittämistä varten tärkeimmät kohteet toimenpiteineen ovat: Maakunnassa on tarpeeksi ympäristöluvan ja muiden vaadittavien lupien omaavia ampumaratoja ja niiden toiminnan edellytykset tulee olla selvitetty o Kaikki ampumaradat tulee saattaa ympäristöluvan piiriin, lukuun ottamatta metsästysseurojen omia pieniä ratoja, joita käytetään lähinnä aseiden kohdistamiseen Maakunnan eri osissa tulee turvata ampumaharrastus ja olla riittävä määrä ratoja harrastajia varten o Turvataan harrastusmahdollisuudet ja se, ettei luvaton ammunta esimerkiksi soramontuilla yleisty o Tuetaan eri alueilla tapahtuvaa ampumaratojen kehittämistoimintaa (mm. Kiteen Aimo, Outokummun Salmijärvi ja Lieksan Tainionvaara) o Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 -prosessissa tarkistetaan voimassa olevan maakuntakaavan ampumaratamerkinnät ja merkitään merkittävimmät radat maakuntakaavaan. Joensuun seudun ampumaharrastuksen turvaamiseksi tulee seudulle saada uusi ampumarata sekä haulikkoammunnan mahdollistava ampumarata o Kontiorannan ampumaratahankkeen edistäminen o Hammaslahden ampumaradan osalta tulee selvittää sen soveltuvuus Joensuun seudun haulikkoammunnan paikaksi Maakuntaan tulisi kehittää kilpailutoiminnan mahdollistava ampumaurheilukeskus o Maakuntakaava 2040 -prosessissa selvitetään, tarvitseeko ampumaurheilukeskukset tai sellaiseksi kehitettävät radat merkitä maakuntakaavaan turvaamaan niiden kehittäminen o Ratojen käyttäjiltä ja alueelta itsessään tulee löytyä tahtoa kehittää ratoja Practical (IPSC) -ammuntaa ja sovellettua reserviläisammuntaa varten maakunnassa tulisi olla ratoja, joilla lajien harrastaminen on mahdollista o Vaatii rata-alueen, jossa voi ampua eri suuntiin sekä 300 metrin radan Kontiolahden ampumahiihtostadion säilyy merkittävänä kansainvälisenä ampumahiihdon suorituspaikka niin harjoitteluun kuin kilpailuihin o Stadionia tulee kehittää kansainvälisten vaatimusten muuttuessa ja sen toimintamahdollisuudet tulee turvata myös jatkossa Puolustusvoimien, rajavartioston ja muiden viranomaisten toimintaan vaadittavat ammunnat tulee voida suorittaa maakunnan radoilla o Puolustusvoimien ja rajavartioston ampuma- ja harjoitusalueet on merkitty maakuntakaavaan turvaamaan niiden toimintaa 20 (21)
Lähteet Ampumaratalaki, 2015. Ampumaratojen BAT-ohje, 2014. http://ampumaurheiluliitto-fi-bin.di- recto.fi/@bin/08a6142d853d7ede2f51856f78740a3b/1470988655/applica- tion/pdf/11258804/sy_4_2014.pdf Ampumaratojen ympäristölupaopas, 2012. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=137670 Lampinen Asko, Ampumarataopas. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24824/ampumaradan+lupaopas+30.12+valmis.pdf;jsessionid=644dded6605bb15c376d1f9a8d312634?sequence=1 Joensuun seudun ampumarataselvitys, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2014. Reserviläisliitto, 2017. http://www.reservilaisliitto.fi/toiminta/toimintamuodot/ammunta Ympäristöministeriö. Ampumaratojen ympäristölupaopas 2012. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=137670 Ympäristöministeriö. Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta 2014. http://ampumaurheiluliitto-fi- bin.directo.fi/@bin/08a6142d853d7ede2f51856f78740a3b/1470988655/applica- tion/pdf/11258804/sy_4_2014.pdf 21 (21)