1 Valitus Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen verotietojen julkaisemisen kieltämisestä Suomessa Veropörssi-lehdessä on vuosittain julkaistu tietoja Suomessa verovelvollisten henkilöiden verotetun tulon ja varallisuuden määrästä. Nämä tiedot ovat Suomen lainsäädännön mukaan julkisia. Kenellä tahansa on oikeus ja mahdollisuus saada niistä tieto. Tiedot ovat myös olleet perinteisesti julkisia. Niitä on myös käytännössä julkaistu eri tiedotusvälineissä vaihtelevia määriä. Veropörssi-lehteä on ilmestynyt 16 numeroa vuodessa. Lehti on ilmestynyt alueellisina teemanumeroina. Eri numeroissa on julkaistu eri alueilla asuvien henkilöiden verotietoja. Vuonna 2001 verotietoja julkaistiin koko lehden vuosikerrassa yhteensä noin 1,2 miljoonaa. Tämä vastaa vajaata kolmannesta Suomessa verotettujen lukumäärästä. Veropörssi-lehdessä on verotietojen lisäksi julkaistu myös kirjoituksia, jotka ovat käsitelleet lähinnä verotusta. Lisäksi lehdessä on julkaistu ilmoituksia. Satakunnan Markkinapörssi on toiminut yhteistyössä Satamedia Oy nimisen yrityksen kanssa. Yrityksillä on samat omistajat. Satamedia Oy sopi vuonna 2003 teknisen yhteistyökumppaninsa teleyhtiö Fonecta Oy:n kanssa tekstiviestipalvelun käynnistämisestä. Palvelunumeroon lähetetty henkilön nimitiedustelu tuotti vastausviestinä tiedot henkilön viimeksi toimitetun verotuksen tulojen määrästä mikäli tieto sisältyi tietokantaan. Tietokanta muodostui Veropörssi lehdessä jo aiemmin julkaistuista tiedoista. Tekstiviestipalvelussa olevat tiedot olivat kaikki olleet luettavissa lehdistä. Vuodesta 2006 alkaen Satamedia Oy on toiminut Veropörssi-lehden kustantajana. Tuloverotuksen tiedot tulevat julkisiksi marraskuun alussa vuosittain. Verotietoja ovat Veropörssi-lehden lisäksi julkaisseet lukuisat tiedotusvälineet mukaan lukien maan suurin sanomalehti Helsingin sanomat. Tietoja on julkaistu myös lehtien ja Suomen valtion teleyhtiön Suomen Yleisradio Oy:n verkkosivuilla. Niissä olevia verotietoja on voinut selata hakuohjelman avulla. Kirjoittamalla henkilön nimen asianomaiseen
2 kenttään, on saanut tiedon hänen verotuksessa vahvistettujen tulojensa määrästä. Osa näistä palveluista on ollut maksullisia. Esimerkiksi tabloidilehdet julkaisevat erityisiä verotietoliitteitä. Tiedot julkaistaan tavallisesti luetteloina. Toisinaan niitä on ryhmitelty ammattikohtaisesti. Joidenkin julkisuuden henkilöiden verotietojen yhteydessä on julkaistu kuva. Tuloverotuksen tietoja on Suomessa eri medioissa vakiintuneesti julkaistu vaihtelevia määriä. Veropörssi-lehti on julkaissut tietoja eniten. Kaikki tiedot ovat olleet verohallinnon julkisista veroluetteloista kenen tahansa saatavissa. Tämä julkaisutoiminta oli pohdittavana kun Suomi uudisti verotietojen julkisuutta koskevaa lakia vuonna 1999. Lain valmistelussa huomioitiin, että verotietoja vakiintuneesti on myös julkaistu. Valittaja oli tuolloin toiminut Veropörssi lehden päätoimittajana jo useita vuosia. Verotietojen julkisuus on Suomessa ollut pitkällisen keskustelun kohteena. Uutta lakia säädettäessä siitä ei haluttu luopua. Verotietojen julkisuutta on perusteltu monilla yleishyödyllisillä ja valvonnallisilla tavoitteilla. Verotietojen julkisuuden on katsottu mahdollistavan verotukseen ja verohallinnon toimintaan kohdistuvan valvonnan. Julkisuuden on katsottu antavan tietoa verotuksen kehittymisestä ja mahdollistavan osallistumisen verotuksen kehittämistä koskevaan julkiseen keskusteluun. Verotietojen julkisuus on liitetty myös Suomen perustuslain julkisuusperiaatteeseen. Lain valmisteluasiakirjoissa on yhtenä julkisuusvaatimukseen vaikuttavana tekijänä mainittu myös inhimillisen uteliaisuuden tyydyttäminen. Lisäksi viitattiin siihen, että toiminnan tukena on vahva kansalaismielipide. Näiden seikkojen perusteella verotiedot päätettiin myös uutta lakia säädettäessä vuonna 1999 pysyttää julkisina. Verotietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (30.12.1999 /1346) 6 :ssä mainitut verotiedot ovat julkisia. Lain 3 :n mukaan jokaisella on oikeus saada niistä tieto. Tietosuojavaltuutettu, joka on muun muassa tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä valvova viranomainen Suomessa, kehotti Satakunnan Markkinapörssi Oy:tä ja Satamedia Oy:tä lopettamaan tuloverotuksen henkilötietojen käsittelyn. Yhtiöt kieltäytyivät muun muassa sillä perusteella, että katsoivat tietosuojavaltuutetun kehotuksen loukkaavan sananvapauttaan. Lisäksi yhtiöt vetosivat siihen sekä henkilötietolain että verotietojen julkisuutta koskevan lain valmisteluasiakirjoissa ekspli-
3 siittisesti todettuun seikkaan, että henkilötietolailla ei ollut tarkoitettu rajoittaa tiedotusvälineiden julkaisutoimintaa ja että verotietojen julkisuuslain oli ristiriitatilanteessa todettu syrjäyttävän henkilötietolain säännökset. Tietosuojavaltuutettu vaati tietosuojalautakuntaa määräämään kiellon. Tietosuojalautakunta hylkäsi vaatimuksen päätöksellään 7.1.2004. Tietosuojavaltuutettu valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 29.9.2005. Tietosuojavaltuutettu valitti päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätti 8.2.2007 pyytää asiassa ennakkoratkaisun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta. Ennakkoratkaisua pyydettiin muun muassa kysymykseen, onko valittajan harjoittama verotietojen julkaiseminen lehdessä ja tekstiviestipalvelussa henkilötietodirektiivin (95/46/EY) 9 artiklassa tarkoitettua ainoastaan journalistisiin tarkoituksiin tapahtunutta henkilötietojen käsittelyä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa asian (C 73/07) käsitteli suuri jaosto. Tuomioistuin antoi ratkaisunsa 16.12.2008. Ratkaisussaan yhteisöjen tuomioistuin totesi, että verotietojen käsittelyä ja julkaisemista millä tahansa tiedonsiirron välineellä on pidettävä direktiivin 95/46/EY 9 artiklassa tarkoitettuna ainoastaan journalistisessa tarkoituksessa tehtynä henkilötietojen käsittelynä, jos toiminnan ainoana tarkoituksena on tietojen, mielipiteiden tai ajatusten ilmaiseminen yleisölle. Toiminnalla voi tuomioistuimen mukaan tästä huolimatta olla kaupallinen tarkoitus ja sitä voivat harjoittaa muutkin kuin perinteiset tiedotusvälineet. Tämän kysymyksen arvioimisen yhteisöjen tuomioistuin jätti kansallisen tuomioistuimen tehtäväksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymys ei ole pelkästään tietojen, mielipiteiden tai ajatusten ilmaisemisesta. Perustelunaan se esitti, että valittaja julkaisisi miltei koko keräämänsä tietokannan. Tekstiviestipalvelun Korkein hallinto-oikeus rinnasti tietopalveluihin ja katsoi, ettei kysymys tällä perusteella ole journalistisesta toiminnasta. Se kumosi päätöksellään 23.9.2009 tietosuojalautakunnan ja Helsingin hallinto-oikeuden päätökset ja määräsi tietosuojalautakuntaa kieltämään valittajan harjoittaman henkilötietojen käsittelyn siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin se on tapahtunut vuoden 2001 verotietojen osalta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen ei voi hakea muutosta.
4 Verotietojen tekstiviestipalvelu suljettiin valittajan saatua tiedon Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä. Verotietojen julkaisutoiminta kuitenkin jatkuu edelleen miltei kaikissa suomalaisissa sanomalehdissä ja monien lehtien verkkosivuilla. Siihen ei ole puututtu. Myös Veropörssi lehti on jatkanut ilmestymistään Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Lehti on kuitenkin supistanut julkaisemiensa tietojen määrän noin viidennekseen aiemmasta. Tietosuojalautakunta on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä annetun määräyksen mukaisesti kieltänyt Satakunnan Markkinapörssi Oy:tä keräämästä ja käsittelemästä tuloverotuksen julkisia tietoja siten kuin se on tapahtunut vuoden 2001 verotietojen osalta. Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy ovat hakeneet päätökseen muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta, joka on siirtänyt asian Turun hallintooikeuden käsiteltäväksi. Nämä oikeusasteet eivät voi kuitenkaan muuttaa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Tietosuojavaltuutettu tai muutkaan Suomen tasavallan viranomaiset eivät ole reagoineet muiden tiedotusvälineiden harjoittamaan tuloverotuksen henkilötietojen julkaisemiseen millään tavalla. III - EXPOSÉ DE LA OU DES VIOLATION(S) DE LA CONVENTION ET/OU DES PROTOCOLES ALLÉGUÉE(S), AINSI QUE DES ARGUMENTS À L APPUI STATEMENT OF ALLEGED VIOLATION(S) OF THE CONVENTION AND/OR PROTOCOLS AND OF RELEVANT ARGUMENTS SELOSTUS VÄITETYISTÄ SOPIMUSLOUKKAUKSISTA PERUSTELUINEEN 15. Valittaja esittää arvoisalle Ihmisoikeustuomioistuimelle kunnioittaen, että Suomen tasavallan ylimmän hallinnollisen tuomioistuimen, Korkeimman hallinto-oikeuden päätös loukkaa valittajan sananvapautta, joka on turvattu Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa. Sanavapautta on rajoitettu tavalla, jota ei voi pitää välttämättömänä demokraattisessa yhteiskunnassa. Korkein hallinto-oikeus on määrännyt tietosuojalautakunnan kieltämään verotuksen julkisten tietojen käsittelemisen siten kuin se on tapahtunut vuoden 2001 verotietojen osalta. Perusteena tälle on käytetty sitä, että valittaja on julkaissut kerättyjä tietoja. Tietojen käsittelyn kieltäminen estää valittajan harjoittaman julkaisutoiminnan.
5 Valittajan johtamassa toimitustyössä tiedot on ensin kerätty veroluetteloista. Sen jälkeen ne on toimitettu julkaistavaan muotoon ja lopuksi julkaistu. Korkein hallinto-oikeus on todennut, että tietojen kerääminen veroluetteloista ei sinänsä ole lainvastaista. Toimittamisesta se ei ole lausunut mitään. Verotietojen käsittelyä on näin ollen pidetty lainvastaisena siitä syystä, että valittaja on julkaissut tietoja. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin ratkaisunsa vuosikirjaotsikossa lausunut, että tapauksessa ei ollut kysymys oikeudesta julkaista verotietoja sinänsä. Tällä perusteella tosiasiallinen julkaisukielto kohdistuu vain valittajaan. Muut samoja verotuksen julkisia tietoja julkaisevat tiedotusvälineet ja verkkosivut voivat ratkaisun estämättä jatkaa toimintaansa. Tällä perusteella valittaja katsoo, että myöskään häneen kohdistettua tosiasiallista julkaisemisen ennakkokieltoa ei voida pitää demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömänä. Samoja verotuksen julkisia tietoja voivat julkaista muut tiedotusvälineet. Kaikki valittajan lehdessä ja tekstiviestipalvelussa julkaisemat tiedot ovat myös kenen tahansa saatavissa julkisista veroluetteloista. Korkein hallinto-oikeus on viitannut arvoisan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöön todetessaan, että ilmaisun sisällön vaikutuksella yleisesti kiinnostavaan keskusteluun, on merkitystä punnittaessa sananvapautta yksityisyyden suojaa vasten. Tällä perusteella Korkein hallinto-oikeus on arvioinut ratkaisussaan, ettei valittajan toiminta ole omiaan edistämään yhteiskunnallisesti kiinnostavaa keskustelua. Valittaja esittää arvoisalle ihmisoikeustuomioistuimelle käsityksenään, että tällainen punninta on luontevaa sananvapauden jälkikäteisessä arvioinnissa. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin ottanut sen perusteeksi etukäteiselle kiellolle. Korkein hallinto-oikeus on myös omaksunut lainvalmisteluaineistossa esitetystä poikkeavan näkemyksen. Valmisteltaessa lakia verotietojen julkisuudesta ja salassapidosta todettiin, että tietojen julkaisemisella nimenomaan on merkitystä yhteiskunnallisesti merkityksellisen keskustelun kannalta. Näin ollen Korkeimman-hallinto-oikeuden asettamat rajoitukset eivät tältäkään osin perustu Suomen lakiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu perustuu valittajan toimittaman Veropörssi-lehden sisällölliseen tarkasteluun ja tämän sisällön merkittävyyden arviointiin. Merkitystä on annettu sille, että siltä osin kuin lehti
6 sisältää verotietoja, ne on julkaistu luettelona. Myös julkaistujen tietojen määrälle on annettu merkitystä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi ennakkoratkaisussaan C73/07 16.12.2008, että henkilötietojen käsittely on tapahtunut ainoastaan journalistisessa tarkoituksessa, jos sen ainoana tarkoituksena on tietojen mielipiteiden tai ajatusten ilmaiseminen yleisölle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymys ei ole pelkästään tietojen, mielipiteiden tai ajatusten ilmaisemisesta, koska valittaja julkaisisi miltei koko keräämänsä tietokannan. Tietojen julkaiseminen kertoisi siis jostakin muusta tarkoituksesta, kuin tietojen ilmaisemisesta yleisölle. Korkeimman hallinto-oikeuden perustelu rakentuu virheelliselle tosiseikkaa koskevalle olettamalle. Valittaja on julkaissut noin kolmasosan lehden toimittamista varten kerätyistä verotiedoista. Tekstiviestipalvelun korkein hallinto-oikeus rinnasti tietopalveluihin ja katsoi, ettei kysymys tällä perusteella ole journalistisesta toiminnasta. Perusteena oli, ettei tietoa ilmaista yleisölle, koska vastaanottajia on kulloisellekin tiedolle vain yksi. Sanavapaudelle ei arvoisan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä ole asetettu sellaisia tiedon vastaanottajien lukumäärää tai ilmaistujen tietojen määrää koskevia sisällöllisiä edellytyksiä, joita Suomen tasavalta on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisulla ottanut käyttöön. Sanavapauden tulee valittajan käsityksen mukaan olla lähtökohtaisesti riippumaton addressaattien määrästä tai ilmaistavien tietojen lukumäärästä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklalla on turvattu myös oikeus vastaanottaa tietoja. Vastaanottajien lukumäärää ei tällä perusteella voida pitää perusteena sananvapauden rajoittamiselle. Yhdelläkin vastaanottajalla on oikeus vastaanottaa julkaistu tieto. Sanottavan sisältöön kohdistuvan kontrollin tulee lähtökohtaisesti olla jälkikäteistä. Sananvapautta ei tule voida rajoittaa ennakolta sanottavan sisällön perusteella kuin äärimmäisen poikkeuksellisissa tapauksissa. Sellaisesta ei nyt voi olla kysymys, koska verotietojen julkaisemiseen sinänsä ei ole edes tarkoitettu puuttua. Kaikki tiedot ovat myös kenen tahansa saatavissa muista lähteistä. Korkeimman hallinto-oikeuden asettamat rajoitukset eivät valittajan käsityksen mukaan ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa turvatun sananvapauden hyväksyt-
7 täviä rajoituksia, jotka olisivat demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömiä. Suomen henkilötietolaki (22.4.1999/523) edellyttää perustetta tai viranomaisen lupaa henkilötietojen käsittelylle. Tästä on Suomen henkilötietolain 2 :n 4 ja 5 momentin säännöksissä tehty poikkeus sananvapauden turvaamiseksi, siltä osin kuin tietojen käsittely tapahtuu journalistisessa tarkoituksessa. Lainvalmistelussa on todettu, että tällä on tarkoitettu turvata julkaisutoiminnan tukena käytettävien henkilötietojen käsittely. Julkaistavien henkilötietojen katsottiin lain esitöissä jäävän kokonaan henkilötietolain rajoitusten ulkopuolelle. Julkaisutoimintaan tuli soveltua vain jälkikäteinen kontrolli, kuten sananvapauden käyttöön yleensäkin. Lain valmistelussa korostettiin, että henkilötietolain rajoitusten soveltaminen toimitustyön tukena käytettäviin rekistereihin saattaisi kuitenkin merkitä sananvapauden käyttämisen välillistä ennakollista rajoittamista. Tämä mahdollisuus haluttiin torjua. Henkilötietolain valmistelussa lausutun mukaan henkilötietolain säännöksillä haluttiin estää se, että henkilötietolainsäädäntöä voitaisiin käyttää edes välillisesti sananvapauden ennakolliseen rajoittamiseen. Lisäksi todettiin, että julkaistaviin tietoihin henkilötietolakia ei ollut tarkoitettu sovellettavan lainkaan. Korkein hallinto-oikeus on tähän lainvalmistelussa lausuttuun vedoten katsonut, että journalististen poikkeusten on tarkoitettu soveltuvan tällaisiin toimitustyön tukirekistereihin. Tällä se on perustellut kantaansa, jonka mukaan valittajan harjoittama henkilötietojen julkaiseminen ei ole journalististen poikkeusten piiriin kuuluvaa toimintaa. Tämä kanta johtaa siihen, että itse sananvapauden ydinalueeseen, painokirjoituksen julkaisemiseen, voitaisiin kohdistaa ennakollinen rajoitus, mutta sananvapauden käyttöä tukevaan toimintaan ei. Sanavapauden käyttöä välillisesti tukeva toiminta on näin paremman suojan kohteena kuin itse sananvapauden välitön käyttäminen. Tämä on valittajan käsityksen mukaan epäjohdonmukaista. Se on myös ristiriidassa sananvapauden tavoitteiden kanssa. Korkeimman hallinto-oikeuden kanta johtaa myös siihen, että viranomainen voi tarkastella tiedotusvälineen sisältöä ja tämän tarkastelun perusteella määritellä onko toiminta journalistista ja saako julkaisija käyttää kaikkia sananvapauteen kuuluvia oikeuksiaan esimerkiksi julkaista verotuksen julkisia tietoja. Toiminta, jota viranomainen ei pidä journalistisena, voidaan määrätä kiellettäväksi etukäteen, kuten nyt on
8 tapahtunut. Tämä mahdollistaa sen, että viranomainen voi kieltää ennalta esimerkiksi itsensä tai lähipiirinsä kannalta kiusallisten henkilötietojen julkaisemisen. Valittaja katsoo, että Suomen Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisulla on ennakolta estetty hänelle kuuluvan sananvapauden käyttäminen ja mahdollistettu ennakkosensuuri henkilötietojen julkaisemisen osalta. IV - EXPOSÉ RELATIF AUX PRESCRIPTIONS DE L ARTICLE 35 1 DE LA CONVENTION STATEMENT RELATIVE TO ARTICLE 35 1 OF THE CONVENTION YLEISSOPIMUKSEN 35 ARTIKLAN 1 KOHTAA KOSKEVA SELOSTUS 16. Décision interne définitive (date et nature de la décision, organe - judiciaire ou autre l ayant rendue) Final decision (date, court or authority and nature of decision) Lopullinen päätös (päiväys, tuomioistuin tai muu viranomainen ja päätöksen luonne) 23.9.2009, Korkein hallinto-oikeus, KHO 2009:82 Korkein hallinto-oikeus kumosi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen, totesi valittajan julkaisutoiminnan henkilötietodirektiivin 95/46/EY ja Suomen henkilötietolain vastaiseksi ja määräsi tietosuojalautakunnan asettamaan kiellon, joka estää valittajan harjoittaman verotietojen julkaisemisen. 17. Autres décisions (énumérées dans l ordre chronologique en indiquant, pour chaque décision, sa date, sa nature et l organe - judiciaire ou autre l ayant rendue) Other decisions (list in chronological order, giving date, court or authority and nature of decision for each of them) Muut päätökset (aikajärjestyksessä oleva lista, josta käy ilmi päiväys, tuomioistuin tai muu viranomainen ja päätöksen luonne kunkin päätöksen osalta) 7. 1. 2004, Tietosuojalautakunta, N:o 1 Tietosuojalautakunta hylkäsi tietosuojavaltuutetun hakemuksen, jossa vaadittiin kieltoa verotietojen käsittelylle, jonka tarkoituksena on tietojen julkaiseminen lehdessä ja tekstiviestipalvelussa.
9 29. 9. 2005, Helsingin hallinto-oikeus, 05/0839/2 Hallinto-oikeus hylkäsi tietosuojavaltuutetun valituksen tietosuojalautakunnan päätöksestä. 8.2.2007, Korkein hallinto-oikeus, KHO 2007:9 Korkein hallinto-oikeus päätti pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun henkilötietodirektiivin 95/46/EY 9. artiklassa tarkoitettujen journalististen poikkeusten soveltuvuudesta valittajan harjoittamaan verotietojen julkaisemiseen lehdessä ja tekstiviestipalvelussa. 16. 12.2008, Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin, Ennakkoratkaisu, C 73/07 Yhteisöjen tuomioistuin totesi, että verotietojen julkaisutoimintaa voidaan pitää direktiivin 95/46/EY 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla ainoastaan journalistisessa tarkoituksessa tehtynä, jos sanotun toiminnan ainoana tarkoituksena on tietojen mielipiteiden tai ajatusten välittäminen yleisölle millä tahansa tiedonsiirron välineellä, minkä seikan arvioinnin yhteisöjen tuomioistuin jätti kansalliselle tuomioistuimelle. 18. Dispos(i)ez-vous d un recours que vous n'avez pas exercé? Si oui, lequel et pour quel motif n a-t-il pas été exercé? Is there or was there any other appeal or other remedy available to you which you have not used? If so, explain why you have not used it. Onko tai oliko käytettävissänne mitään muuta valitus- tai muutoksenhakukeinoa, jota ette ole käyttänyt? Jos on tai oli, selittäkää, miksi ette ole käyttänyt sitä. Ei V - EXPOSÉ DE L'OBJET DE LA REQUÊTE STATEMENT OF THE OBJECT OF THE APPLICATION SELOSTUS VALITUKSEN TARKOITUKSESTA 19. Valittaja toivoo, että arvoisa Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuin toteaisi, että Suomen tasavalta on loukannut Anttilalle Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa turvattua sananvapautta. Siinä tapauksessa, että arvoisa tuomioistuin toteaisi Suomen tasavallan loukanneen Anttilan sananvapautta, Anttila toivoo, että arvoisa
10 tuomioistuin myöntäisi Anttilalle Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 41 artiklan mukaisen kohtuullisen hyvityksen. VI - AUTRES INSTANCES INTERNATIONALES TRAITANT OU AYANT TRAITÉ L AFFAIRE STATEMENT CONCERNING OTHER INTERNATIONAL PROCEEDINGS SELOSTUS MUUSTA KANSAINVÄLISESTÄ KÄSITTELYSTÄ 20. Avez-vous soumis à une autre instance internationale d enquête ou de règlement les griefs énoncés dans la présente requête? Si oui, fournir des indications détaillées à ce sujet. Have you submitted the above complaints to any other procedure of international investigation or settlement? If so, give full details. Oletteko valittanut samasta asiasta tai samoista asioista jollekin muulle kansainväliselle tutkinta- tai sovitteluelimelle? Jos olette, ilmoittakaa kaikki yksityiskohdat. Ei VII. PIÈCES ANNEXÉES LIST OF DOCUMENTS LUETTELO VALITUSLOMAKKEEN LIITTEISTÄ 21. a) Valtakirja b) Korkeimman hallinto-oikeuden päätös: KHO 2009:82, 23.9.2009 c) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio C 73/07, 16.12.2008 d) Korkeimman hallinto-oikeuden päätös: KHO 2007:9, 8.2.2007 e) Helsingin hallinto-oikeuden päätös, 29.9.2005 f) Tietosuojalautakunnan päätös 7.1.2004 VIII - DÉCLARATION ET SIGNATURE DECLARATION AND SIGNATURE VAKUUTUS JA ALLEKIRJOITUS 22. Je déclare en toute conscience et loyauté que les renseignements qui figurent sur la présente formule de requête sont exacts.
11 I hereby declare that, to the best of my knowledge and belief, the information I have given in the present application form is correct. Vakuutan täten parhaan tietoni mukaan, että tässä valituksessa antamani tiedot ovat oikeat. Lieu/Place/Paikka Turku Date/Date/Päiväys 22.3.2010