Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi
Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten elämänpiirin laajentuminen ja maatalouden merkityksen pieneneminen elämäntavan määrittelijänä on muuttanut kylien luonnetta Kylä ei ole pysyvä tila, vaan jatkuvasti muuttuva prosessi. Onko kylä enää yhteisö?
Menestyvän kylän kriteeri Aktiivisuudesta on tullut menestyksen kriteeri Passiiviset kylät - Aktiiiviset kylät (vrt. Elävät kylät) Kylät ovat nykyään toiminnallisia yksikköjä eli jos ei ole toimintaa, ei ole myöskään kylää. Kyläyhdistysten (ja muiden paikallisten yhdistysten) merkitys kylien elossa pitämisessä ja kehittämisessä korostuu
Kylätoiminnan kehitys 1. Alkoi 1970-luvulla vastareaktiona maaseudun autioitumiselle 2. 1990- luvulla Euroopan Unionin tuoma hankerahoitus ja maaseutupolitiikkaan integroiminen 3. 2000-luvun lisääntyvät haasteet ja vaateet
Menestyvän kylän resepti ennen? 1970-luvulla alkanut taistelu kylien hiipumista vastaan Kylätoimikuntien perustaminen Kyläkouluja ja -kauppoja Hyvinvointivaltion aikaa Menestyvä kylä = Taisteleva kylä
Menestyvän kylän resepti ennen? 1990-luku ja Euroopan Unioniin liittyminen Hankerahoitusta kylille Maakunnalliset kyläjärjestöt Kyläyhdistysten perustaminen Kylätoimintaliikettä ei määritelty enää yhteiskunnallisena protestiliikkeenä, vaan osana kansallista maaseutupolitiikkaa Menestyvä kylä = Kehittäjäkylä
Menestyvän kylän resepti nyt? 2000-luvulta alkaen. Hyvinvointivaltio on vaihtunut hyvinvointiyhteiskunnaksi, mitä käsitteen vaihtuminen tarkoittaa? Yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen. Maaseutupoliittisten tavoitteiden lisääntyminen kylätoimintaohjelmissa Menestyvä kylä = Vastuuta ottava kylä
Kylätoiminnan tunnuslukuja Tunnuslukuja 2013 Kyliä 4235 Rekisteröityjä kyläyhdistyksiä 3074, joista kuntakohtaisia 50 Ei-rekisteröityjä kylätoimikuntia 930 Kyläsuunnitelmia 2201 Kylätaloja ja muita kokoontumispaikkoja 2600 Kehittämistoimenpiteitä 8000
Menestyvän kylän kriteerejä 1. Kehittämistoimintaa Kyläsuunnitelmat Kehittämisajattelu Kylähankkeet Kylätalojen ylläpitäminen Palvelutuotanto Kyläyhdistykset ovat strategisia yhteisöjä
Menestyvän kylän kriteerejä 2. Yrittäjämäinen asenne Yrittäjämäinen ajattelu Markkinatalouden logiikka Taloussuunnittelu Markkinointi Julkisuuskuva Talkoissa on alkanut raha kiertää
Menestyvän kylän kriteerejä? 3. Kulttuuria Kulttuuritapahtumat Kulttuuriperintö Paikallinen identiteetti Pieni tekeminen Aktiivisuuden ytimenä on motivaatio ja sitoutuminen! Kyllä mä näen yhtenä uhkakuvana sen että katoaa semmonen yhdessä tekemisen henki ja halu. Että siitä tekemisestä tulee liian muotomäärästä.
Kylien kasvavat vaateet Resurssien kasvaminen (Leader) Tehtävien laajentuminen Kulttuuriperinnön vaalimisesta tuotteistamiseen Lähipalvelut: Tappelusta tuottamiseen Kyläsuunnittelun sisältöjen lisääntyminen: esim. Turvallisuus, palveluntuotanto, liiketoimintasuunnittelu... Hankkeiden ja omistamisen myötä paperityön ja byrokratian lisääntyminen Ulospäin suuntautuminen, esim. kyläjuhlat
Menestyvän kylän resepti tulevaisuudessa? Kuntarakenneuudistus. Mitä tarkoittaa kylien kannalta? Paikallisyhteisötoimijoiden (järjestöjen) rooli korostuu Kylät paikallisyhteisöinä Kirkonkylät uusina kylinä Yhteistyö kuntien ja kylien välillä Kylätoiminta lähidemokratian välineenä
Menestyvän kylän resepti tulevaisuudessa? Maaseutuasuminen yhä enemmän omalla vastuulla eli edellytykset sille on rakennettava itse Kylien kasvavat vastuut Mitä ja kuinka paljon voi rakentaa vapaaehtoistyön varaan? Miten vastata keskittymiskehitykseen?
Menestyvän kylän resepti tulevaisuudessa? Miten hyödyntää uusia mahdollisuuksia? Mihin hankerahoitusta on tarjolla? Vihreä talous? Uudet elinkeinomahdollisuudet? Vapaa-ajan asukkaat?