Kokonaisvaltainen kansainvälinen järjestelmä hiilinielujen ja muiden ilmastovasteiden todentamiseen

Samankaltaiset tiedostot
Poikkitieteellisen tiedon merkitys ilmakehätutkimuksessa. Markku Kulmala University of Helsinki Department of Physics Finland

Avoin tieto - avain korkeatasoiseen kansainväliseen tutkimukseen. Markku Kulmala Helsingin Yliopisto Fysiikan Laitos

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Integrating full climate change impacts balances and management

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Maapallon energiavarat

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN

Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy

Heisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet

Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Efficiency change over time

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Gap-filling methods for CH 4 data

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Climate change; where are we?

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

ProAgria. Opportunities For Success

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Värriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke)

Smart City -ratkaisut

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

SALLA elinkeinot ja kehitysnäkymät KJ EP MRL-PÄIVÄT

Stormwater filtration unit

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö

SISÄLTÖ. 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

SolarForum. An operation and business environment development project

Allometric equations for biomass estimations of Ensete ventricosum grown in indigenous agroforestry systems, southern-eastern Ethiopia

Näkökulmia ympäristödatan käsittelyyn

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

METLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

Indoor Environment

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle

Capacity Utilization

Ekotehokkuus asuntomarkkinoilla miten sanoista tekoihin? Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Transkriptio:

Kokonaisvaltainen kansainvälinen järjestelmä hiilinielujen ja muiden ilmastovasteiden todentamiseen Markku Kulmala Helsingin yliopisto Ilmakehätieteiden keskus (INAR)

CONTRIBUTION TO Solving GRAND CHALLENGES Maapallolla on luonnollinen kasvihuoneilmiö. Ilman luonnollista kasvihuoneilmiötä keskilämpötila n. - 18 o C Ilmasto muuttuu mutta miten? Climate change Volcanoes Energy Biodiversity loss Epidemic diseases Chemicalisation Demography / Population Earthquakes Air quality Fresh water Ocean acidification Deforestation Food supplies DISCIPLINES Natural Sciences Social Sciences Medicine Technology PEEX / IEAS Science Diplomacy WMO/GAW Global SMEAR From ideas to implementation

INTEGRATED APPROACH: THE GLOBAL EARTH OBSERVATORY / GLOBAL SMEAR Current observations (see IPCC 2013) are fragmented: 1) Greenhouse gases 2) Aerosols 3) Air quality 4) Ecosystems 5) Climate 6) Future aspiration: Integrated approach To understand feedbacks To reduce uncertainties To mitigate and adapt effectively

MULTIDIMENSIONAL, MULTIDISCIPLINARY, MULTISCALE APPROACH TO ANSWER GRAND CHALLENGES Clear and ambitious vision / from deep understanding to practical solutions Ground-based data Satellite data Empirical measurements and modelling / from observations to new theories Provides details CURRENT STATE Initial Conditions Assimilation Provides context From research to innovations / economic growth and human wellbeing Multiscale Models Complete the picture

Recent monthly mean CO 2 at Mauna Loa 407.70 409.65 411.24 401.78 403.94

Fossil CO 2 emission intensity Global CO 2 emissions growth has generally resumed quickly from financial crises. Emission intensity has steadily declined but not sufficiently to offset economic growth. Economic activity is measured in purchasing power parity (PPP) terms in 2010 US dollars. Source: CDIAC; Peters et al 2012; Le Quéré et al 2018; Global Carbon Budget 2018

Metsien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa? Hiilidioksidipitoisuuden kasvu 2-4 ppm vuodessa 30 vuodessa 500 ppm ylittyy, jos ei tehdä mitään Globaalisti maankäytön muutos, tärkeimpänä metsäkato, n. 12% kokonaispäästöistä. Päästöt saatava vähenemään ja nielut voimistumaan Miten voimme voimistaa hiilinieluja Metsiin Maatalousmaihin Muualle Potentiaali jopa 37% päästövähennyspolusta vuoteen 2030 mennessä (Griscom ym. 2017) Suomi: Nielujen kasvattaminen Varastojen kasvattaminen 30 vuotta aikaa saavuttaa hiilineutraalius Päästöt Nielut NYT: vastaa yli 2 ppm vuodessa 30 vuoden päästä: oltava < 0 Eli Nielut isommat kuin Päästöt

Hiilidioksidi ei ole koko totuus Metsien muut ilmastovaikutukset Erityisesti havumetsät vähentävät valon takaisinheijastumista (albedo) Metsät tuottavat haihtuvia hiiliyhdisteitä (Volatile Organic Compounds, VOCs) Vaikuttavat aerosolihiukkasten muodostumiseen Vaikuttavat pilvipisaroiden muodostumiseen Lisäksi metsät tuottavat omat pilvensä kompensoiden albedo-vaikutusta ja oman sateensa Nämä tekijät tulisi ottaa mukaan laskentasäännöstöihin

Tarvitaan jatkuvia, tarkkoja mittauksia ilmastovasteiden määrittämiseksi Over 1200 different Variables SMEAR II Hyytiälä ICOS ACTRIS elter / ANAEE

CARBON: partitioning Hiilituotoksen jakautuminen: Prosessit Neulasten hengitys Needle respiration 300 g C m -2-2 CO 2 Processes Nettohiilensidonta The net carbon sequestration 200 250 grammaa 200-250 hiiltä g C vuodessa m -2 a -1 (g C m -2 vuosi -1 ) Aluskasvillisuuden yhteytys 100 g C m -2 Needle photosynthesis 1100 g C m -2 Neulasten yhteytys 1100 g C m -2 Photosynthesis 100 g C m -2 Wood respiration 100 g C m -2 Juurten Root respiration hengitys Maahiilen Soil carbon vapautuminen efflux 600 600 g g C m -2-2 Litter Karikkeen production tuotos 100 g C m -2-2 Hengitys Respiration ~75 g C m -2 Juurieksudaatit Root exudates 100-200 g C m -2-2 Decomposition Maaperän of soil hajotustoiminta organic matter Courtesy: Pasi Kolari

THE POTENTIAL OF SMEAR CONCEPT: GLOBAL COMPREHENSIVE FEEDBACK ANALYSIS Volatile organic compounds + 6 % Clouds aerosol effects + 6 % Diffuse radiation Global Radiation + 1.5 % CARBON SINK PLUS Metsien vaikutus aerosoleihin ja pilviin Max 1.8 x hiilinielu (Hyytiälä / SMEAR II tulokset) Erittäin suuret epävarmuudet => mittauksia ja mallinnusta Arctic-Boreal PEEX area Eastern Asian PEEX area Amazonas Sahara + EMME region Africa CO 2 + 10 ppm + 8 % Photosynthesis Carbon sink + 0.7 % Kulmala et al., 2014, BER 20 largest metropolitan areas

How big forest is enough to make its own precipitation? Time over land: ca 70-80 h Distance: ca 700 1000 km Needed area: 1000 km x 1000 km = 1 000 000 km² Sahara: 9 200 000 km² Siberia: 13 100 000 km² Boreal: 22 9500 000 km² An excellent way to mitigate climate: re-foresting and afforesting? How much carbon per Mkm²? Subtropical dry 6.7e15 g (total biomass) Boreal conifer 4.8e15g + soil Annual flux (total) 2 tn (C)/ha 2e14 g/1 Mkm 2 We need 50 years for 1 year global emissions + With Carbon Sink plus could be 30 years

Pystymme mittamaan Hiilinielu plussan Kasvihuonekaasut: ICOS standardit ja protokollat VOCt, aerosolihiukkaset, pilvipisarat: ACTRIS protokollat Pilvet, sateet: WMO ja satelliitit ROAD map: 1. Kv standardien hyväksyttäminen: KV Metrologia, WMO, IPCC 2. Uusien edullisten ja tarkkojen mittalaitteiden rakentaminen 3. Hiilinielujen ja hiilinielu plussan todentaminen 4. Ansaintalogiikan kehittäminen / kv markkinat Aikataulu Kohdat 1-3 mahdollista 24 kk siitä, kun riittävät resurssit toteuttamiseen

Tarvitaan tarkkoja mittauksia & johtajuutta Tarvitaan kotimaisia pilottiprojekteja nielujen kasvattamiseksi. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä projektien skaalaamiseksi. Tarvitaan lisäpanoksia edullisen mittausteknologian kehittämiseksi. Tarkat mittaukset ICOS+ ACTRIS+ ANAEE/eLTER + = Global SMEAR Hierarkiset mittausasemat Hiilinielu plus Todennettavuus Edulliset mittaukset kehitettävä Kv johtajuus Suomi -> EU -> Globaali Ideoista implementaatioon