Parikkalan kunta Työsuojelun toimintaohjelma Yhteistyötoimikunta 21.3.2018 / 6 Henkilöstöjaosto 26.4.2018 / 5
Sisältö 1 KUNNAN TYÖTURVALLISUUSTAVOITTEET JA -TOIMINTA...2 1.1 Työturvallisuuden tavoitteet, yleisperiaatteet ja painopistealueet...2 1.2 Työsuojeluorganisaatio ja yhteistoiminta...2 1.3 Työolojen seuranta...5 1.4 Työturvallisuus muutos- ja uudisrakentamisessa, hankinnoissa ja työmenetelmien muutoksissa...5 1.5 Henkilöstön perehdyttäminen ja työnopastus...5 1.6 Työterveyshuolto...6 1.7 Ensiapu ja turvallinen työskentely...6 1.8 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikoilla...6 1.9 Työperäisen stressin tunnistaminen ja ennaltaehkäisy...7 2 TYÖOLOJEN NYKYTILAN KARTOITUS TOIMIALOITTAIN SEKÄ TYÖOLOJEN KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN...8 2.1 Työturvallisuus toiminta- ja taloussuunnittelun osana...8 2.2 Työturvallisuuden vuosisuunnitelma...8 3 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN...8 4 TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI...9 5 SEURANTA JA TIEDOTTAMINEN...9 5.1 Työsuojelun toimintaohjelman ja työturvallisuustoimenpiteiden seuranta...9 5.2 Tiedottaminen...9 6 SISÄILMATYÖRYHMÄ...10 6.1 Sisäilmatyöryhmän kokoonpano...10 7 TYÖSUOJELUN YHTEYSTIEDOT...10 LIITTEET Liite 1 Väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointilomake Liite 2 Toimintaohje terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun työpaikkakohtaisesta hallitsemisesta 1
TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 KUNNAN TYÖTURVALLISUUSTAVOITTEET JA -TOIMINTA 1.1 Työturvallisuuden tavoitteet, yleisperiaatteet ja painopistealueet Työsuojelussa noudatetaan työturvallisuus- ja työsuojelulakeja, asetuksia, säädöksiä ja ohjeita sekä kunnallisen alan sopimuksia. Työsuojelun toimintaohjelman keskeinen tavoite on saada aikaan kehitysprosessi, joka tuo työturvallisuuden kehittämisen osaksi työpaikkojen normaalia toimintaa. Työsuojelun tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä poistaa työolojen haittoja. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen sekä henkiseen työsuojeluun. Työturvallisuustoimenpiteiden painopistealueena on myös turvallisuusriskien kartoitus ja sitä kautta vahinkojen ennaltaehkäisy. Fyysisen tai psyykkisen väkivallan uhkasta tai väkivaltatapauksesta annetaan selvitys esimiehelle, joka toimittaa raportit edelleen työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle toimenpiteitä ja yhteistyötoimikunnan käsittelyä varten. Väkivalta ja uhkatilanteiden raportointilomake on liitteenä nro 1. Väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointilomake 1.2 Työsuojeluorganisaatio ja yhteistoiminta Työturvallisuusasioihin panostamalla lisätään työssä jaksamista ja viihtymistä, jotka osaltaan edesauttaa palvelujen tuottamista kunnan toiminta-ajatuksen mukaisesti. Linjaorganisaatio vastaa omalla toimialallaan työturvallisuudesta, sen kehittämisestä sekä viranomaisten vaatimien lupien ja poikkeuslupien ajan tasalla olosta. Esimiehet vastaavat henkilöstön perehdyttämisestä työhön ja työturvallisuusasioihin, tarvittavien henkilösuojainten hankinnasta, niiden vaatimuksenmukaisuudesta ja niiden käytön opettamisesta sekä käytöstä. Lisäksi he vastaavat työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan tarpeiden selvittämisestä oman työpaikan osalta. Työnjohto valvoo työturvallisuutta ja annettujen ohjeiden noudattamista, selvittää vaara- ja häiriötilanteiden syyt sekä esittää toteutettavaksi toimenpiteet niiden toistumisen estämiseksi. Työsuojelupäällikön tulee vastatessaan työnantajan ja työntekijäin välisestä työsuojelua koskevasta yhteistoiminnasta työpaikalla: perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä huolehtia siitä, että työnantaja ja tämän edustajat sekä työntekijät saavat tarpeelliset tiedot työsuojelua koskevista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista 2
ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin valvontalaissa säädetyn, työnantajan ja työntekijäin välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpaikalla sekä toimia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi pitää yhteyttä työsuojelutoimikuntaan, työsuojeluvaltuutettuun ja muihin työpaikalla työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin järjestää tarpeellinen tiedonkulku työntekijöiden, linjaorganisaation ja työterveyshuollon välille ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä työsuojeluviranomaisiin osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä osallistua työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun sekä ryhtyä toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi tehdä esityksiä työnantajalla toimenpiteistä tutkimuksen järjestämiseksi työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta kiinnittää työnantajan huomiota siihen, että säädetyt työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastukset toimitetaan tehdä tarvittaessa aloitteita työpaikan sisäisen tarkastustoiminnan järjestämiseksi tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteisiin ryhtymisestä tarpeellisen ensiaputoiminnan ja sitä koskevan koulutuksen järjestämiseksi työpaikalla osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja yksilöllistä toimenpideohjelmaa laadittaessa sekä osallistua suunnitelmien toteutukseen ja seurantaan ja tehdä työnantajalle esityksiä toimenpiteistä työpaikan työsuojeluun liittyvän työnopastuksen, koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämiseksi sekä suorittaa ne muut tehtävät, jotka säännösten ja määräysten mukaan hänelle kuuluvat. Työsuojeluvaltuutetun tulee: perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä osallistua työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun työpaikalla sovittavalla tavalla 3
osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, milloin tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi osallistua tarvittaessa ja milloin se tutkimuksen luonteen huomioon ottaen on mahdollista muuhun kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuun tutkimukseen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitaudin tai havaitun ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin tarkkailemalla niitä säännöllisesti eri työskentelypaikoissa ja seuraamalla niiden kehitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista ensiksi asianomaiselle työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille toimia työsuojelua koskevan työnantajan ja työntekijäin välisen yhteistoiminnan kehittämiseksi työpaikalla pitää yhteyttä työpaikan työsuojelutoimikuntaan, työsuojelupäällikköön ja muihin työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin sekä työsuojeluviranomaisiin Henkilöstön tehtävät työturvallisuuden toteuttamisessa oltava yhteistoiminnassa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi työpaikalla vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua noudatettava työturvallisuuslakia ja työnantajan sen nojalla antamia määräyksiä noudatettava saamansa opastuksen ja ohjeiden mukaisesti turvallisuus- ja suojeluohjeita (koneet, laitteet, kemikaalien käsittely), jottei työstä aiheudu vaaraa itselle eikä muille työntekijöille noudatettava järjestystä ja siisteyttä käytettävä tapaturman tai terveyden haitan estämiseksi määrättyjä suojavälineitä ja -laitteita poistettava mahdollisuuksiensa mukaan havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet ilmoitettava suojavälineissä, koneissa, laitteissa tai työvälineissä olevista puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle käytettävä sellaista vaatetusta, ettei siitä aiheudu tapaturmanvaaraa 4
oltava poistamatta tai turmelematta tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitettua laitetta tai ohje- tai varoitusmerkintää osallistuttava työterveyshuoltolain perusteella työkyvyn arvioimiseksi tehtäviin terveystarkastuksiin sekä ennen työsuhteen alkamista että työsuhteen aikana jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä 1.3 Työolojen seuranta Työsuojelutoimikunnan tehtävät hoitaa yhteistoimintasopimuksen mukaan yhteistyötoimikunta, johon kuuluu 2018 2021: - työnantajaa edustaa kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja työsuojelupäällikkö - henkilöstöä edustaa pääluottamusmiehet (3) ja työsuojeluvaltuutettu Tarvittaessa yhteistyötoimikunnan kokoukseen voidaan kutsua erikseen ulkopuolinen asiantuntija. Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimii henkilöstösihteeri. Työturvallisuutta seurataan ja kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön tulee ilmoittaa havaitsemistaan vioista sekä työturvallisuutta ja terveydellisyyttä uhkaavista vaaroista työpaikkojen esimiehille, joilla on vastuu työolojen seurannasta. Työturvallisuusasioita käsitellään työpaikkakokouksissa. Esimiehen tulee säännöllisten kehityskeskustelujen yhteydessä yhtenä osana käydä läpi työturvallisuuteen liittyvät asiat. Esille tulevat merkittävät asiat tulee kirjata ylös ja saattaa työsuojeluorganisaation tietoon. Työoloja seurataan myös työsuojeluhenkilöstön tekemillä työpaikkakäynneillä. Työsuojelupäällikkö ja yhteistyötoimikunta seuraavat työturvallisuuden vuosisuunnitelmien toteuttamista. Työpaikkakäynneille osallistuu työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työpaikan esimies sekä mahdollisesti myös muita asiantuntijoita. 1.4 Työturvallisuus muutos- ja uudisrakentamisessa, hankinnoissa ja työmenetelmien muutoksissa Muutos- ja uudisrakentamisen suunnittelussa sekä hankinnoissa tulee ottaa huomioon turvallisuusvaatimukset. Henkilöstölle selvitetään edeltäpäin muutostöiden ja työmenetelmien muutosten tarkoitus, tavoitteet ja vaikutukset turvallisuuteen. Turvallisuusvaatimusten täyttyminen selvitetään hankkeesta vastaavan esimiehen, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa työsuojelupiirin kanssa. 5
1.5 Henkilöstön perehdyttäminen ja työnopastus 1.6 Työterveyshuolto Perehdyttämisen tavoitteena on antaa uudelle työntekijälle kuva kunnan tavoitteista ja toiminnasta sekä työntekijän osuudesta tässä kokonaisuudessa. Perehdyttämisen aikana työntekijä tutustuu kokonaisvaltaisesti työympäristöön ja työoloihin sekä oman työpaikan tavoitteisiin, toimintaan ja tapoihin sekä työturvallisuusasioihin. Lisäksi perehdyttämistä ja työnopastusta tarvitaan työhön palattaessa pitkien poissaolojen jälkeen, työtehtävien vaihtuessa, uusien koneiden ja laitteiden käyttöönottovaiheessa tai kun tilanne poikkeaa muutoin tavanomaisesta. Henkilöstöjaosto on vahvistanut perehdyttämisohjeet, joiden mukaisesti perehdytettävää varten laaditaan perehdyttämissuunnitelma. Toteutuksesta ja seurannasta vastaa esimies. Työturvallisuusasioihin perehdyttämisessä avustaa tarvittaessa työsuojelupäällikkö. Perehdyttämisohjeet Perehdyttämissuunnitelma 1.7 Ensiapu ja turvallinen työskentely Työterveyshuollon palvelut ostetaan Etelä-Karjalan Työkunto Oy:ltä. Työterveyshuolto toteutetaan kunnanhallituksen henkilöstöjaoston vahvistaman työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on laadittu yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan välisessä neuvottelussa ja suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Ensiapuvalmiudessa on tavoitteena, että kullakin työpaikalla on ensiapukoulutettuja vähintään 5 % työpaikan henkilöstön määrästä. Pyrkimyksenä on, että kussakin työpisteessä on yksi ensiapukoulutettu henkilö. Ensiapukoulutus uudistetaan noin 3 vuoden välein. Ensiapukaapin hoidosta ja täytöstä vastaa työpaikoilla nimetyt henkilöt. Vastuuhenkilö selvittää yhteistyössä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa, mitä tarvikkeita työpaikan ensiapukaapin tulee sisältää. Ensiapusuositus Työtä suorittavalla henkilöllä tulee olla voimassa oleva koulutus tehtävän työn suorittamiseen (suoritettu turvallisuuskorttikoulutus). Näitä ovat esimerkiksi työturvallisuus-, tulityö-, tieturva- ja vesityökortti. Koulutusten voimassaolosta pidetään jatkuvaa seurantaa. Työtä suorittavan henkilön esimiehellä tulee olla myös vastaava koulutus suoritettu. 1.8 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikoilla Epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan, työvelvollisuuksien tai lain vastaista käyttäytymistä toista kohtaan työssä. Se on useimmiten 6
järjestelmällistä ja jatkuvaa, toista alistavaa toimintaa, joka ilmenee tekona tai laiminlyöntinä. Häirintään ja epäasialliseen kohteluun voivat syyllistyä sekä esimies että työntekijä. Esimiehen työnjohtovaltaan kuuluvat päätökset ja toimet eivät ole epäasiallista kohtelua. Esimiehen toimivaltaa työpaikalla säätelevät lait, normit ja hyvät tavat. Työnjohto-oikeuteen kuuluu suunnitella, jakaa voimavarat sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Työnantaja voi määrätä tehtävien laadusta, laajuudesta ja työtavoista sekä menettelytavoista työpaikalla. Liitteenä nro 2 on toimintaohje terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun työpaikkakohtaisesta hallitsemisesta. Toimintaohje terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun työpaikkakohtaisesta hallitsemisesta 1.9 Työperäisen stressin tunnistaminen ja ennaltaehkäisy Työmarkkinajärjestöt ovat allekirjoittaneet työperäistä stressiä koskevan keskusjärjestösuosituksen. Suosituksen tarkoituksena on: kiinnittää huomiota haitallisen työperäisen stressin vaikutuksiin ja korostaa sen ennaltaehkäisyn merkitystä lisätä työnantajien, työntekijöiden ja henkilöstön edustajien tietoisuutta työperäisestä stressistä kiinnittää huomiota tunnusmerkkeihin, jotka voivat liittyä työperäisen stressin ilmenemiseen työpaikalla. Haitallista työperäistä stressiä voi ilmetä missä tahansa työpaikassa ja se voi vaikuttaa negatiivisesti keneen tahansa työntekijään. Käytännössä sitä ei kuitenkaan esiinny kaikilla työpaikoilla eikä se koske kaikkia työntekijöitä. Kaikkea työntekijällä ilmenevää stressiä ei voida pitää työperäisenä, vaan myös työpaikan ulkopuolinen stressi voi johtaa oireiluun työpaikalla. Työperäistä stressiä tunnistettaessa kiinnitetään työpaikoilla huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: työjärjestelyt ja menettelytavat (työaikajärjestelyt, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet, työntekijän taitojen ja työn asettamien vaatimusten yhteensopivuus, työmäärä jne.) työolot ja työympäristö (työpaikkakiusaaminen, väkivallan uhka, yksintyöskentely, melu, kuumuus, vaaralliset aineet jne.) viestintä (epätietoisuus odotuksista työssä, työllisyysnäkymät tai muutokset tulevaisuudessa jne.) yksilökohtaiset tekijät (henkiset ja sosiaaliset paineet, tunne kykenemättömyydestä selviytyä, kokemukset tuen puuttumisesta jne.) Työperäisen stressin hallinnassa ennaltaehkäisy on keskeisessä roolissa. Työperäistä stressiä aiheuttavaan liialliseen kuormitukseen on mahdollisuuksien mukaan puututtava jo ennen kuin ongelmia pääsee syntymään. Toimenpiteet voivat olla yhteisöllisiä, yksilökohtaisia tai molempia. 7
Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi johtamiseen tai tiedonvälityksiin liittyviä esimiesten edellytysten turvaamista ja kehittämistä esimiesten ja työntekijöiden kouluttamista työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan kehittämistä sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantamista. Työntekijän kokemuksia työn asettamista vaatimuksista ja hänen mahdollisuuksistaan vastata niihin seurataan säännöllisesti työntekijän ja esimiehen välisissä kehityskeskusteluissa. Puheeksi ottamisen ja avoimen keskustelun tulee olla osa työpaikan jatkuvaa kehittämistoimintaa. Yksilöön liittyvät kysymykset käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja ao. työntekijän välillä. Työntekijän yksityisyyden suojaan liittyviä kysymyksiä käsiteltäessä ulkopuolisten henkilöiden (esim. luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu) mukaanotto voi tapahtua vain työntekijän esityksestä tai luvalla. 2 TYÖOLOJEN NYKYTILAN KARTOITUS TOIMIALOITTAIN SEKÄ TYÖOLOJEN KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Työturvallisuuslain (työturvallisuuslaki 738/2002 10 ) edellyttämät riskikartoitukset esimies arvioi yhdessä työyhteisön kanssa ja laatii suunnitelmat niiden välttämiseksi. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut seuraavat, että riskikartoitukset toimialoilla ovat ajantasaiset ja että tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Riskikartoituslomakkeet 2.1 Työturvallisuus toiminta- ja taloussuunnittelun osana 2.2 Työturvallisuuden vuosisuunnitelma Työturvallisuuden kehittäminen liitetään osaksi normaalia vuotuista toiminta- ja taloussuunnittelua. Kunkin "suunnittelukierroksen" yhteydessä selvitetään työpaikoittain seuraavana vuonna tarvittavat ja mahdolliset työturvallisuustoimenpiteet, sekä otetaan tarvittavat määrärahat ja toimenpiteet talousarvioesitykseen, toimenpideehdotuksista annetaan kopio myös työsuojelupäällikölle. Työpaikkojen esimiehet vastaavat näiden esitysten teosta. Kunnan talousarvion hyväksymisen jälkeen työsuojelupäällikkö valmistelee edellisessä kohdassa mainittujen esitysten ja hyväksyttyjen määrärahojen perusteella työn turvallisuuden ja terveydellisyyden edistämiseksi työturvallisuuden vuosisuunnitelman. Suunnitelmaan sisällytetään kaikki tiedossa olevat vuoden aikana toteutettavat työturvallisuusasiat kuten esim. työsuojelutarkastukset, työsuojelukoulutus ja työsuojelukampanjat. Yhteistyötoimikunta käsittelee vuosisuunnitelman, jonka toteuttamisesta vastaa kukin tulosyksikkö ja vastuualue omien määrärahojensa puitteissa. 8
3 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Työhyvinvointia edistävällä ja työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään edistämään jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Mukana ovat myös ammatillinen osaaminen yhtenä työkykyä määräävänä tekijänä sekä yhteiskunnan tuki- ja palveluverkkojen vaikutus. Jokaisella työntekijällä on myös itsellä vastuu omasta terveydestään. Työntekijöiden tulee huolehtia omasta toiminta- ja työkunnostaan ja käyttää tarjotut keinot työkyvyn ylläpitämiseksi. Työhyvinvointia edistävän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on tukea työntekijöiden hyvinvointia ja toiminnan laatua sekä siten edistää työpaikan toimivuutta ja tuottavuutta. Työterveyshuollon toimenpiteet määritellään työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Henkilöstön toivotaan omaehtoisesti ylläpitävän toiminta- ja työkykyään. Työnantaja tukee työhyvinvointia edistävää ja työkykyä ylläpitävää toimintaa hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Työhyvinvointisuunnitelma 4 TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI Työtehtävät järjestetään siten, että ne sopivat sekä miehille että naisille. Ergonomiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Avoimista työpaikoista tiedotetaan laajasti ja tasapuolisesti. Kunta noudattaa työnantajana tasa-arvoista henkilöstö- ja palkkapolitiikkaa. Sukupuoli ja ikä eivät vaikuta työhön otettaessa, vaan ratkaisevaa on hakijan koulutus, kokemus ja pätevyys kyseessä olevaan työhön. Palkkaus määritellään virka- ja työehtosopimusten perusteella huomioon ottaen henkilön työn vaativuus ja henkilökohtainen osaaminen sekä virka- ja työehtosopimusten hinnoittelukohdissa mahdollisesti edellytetty koulutus. Henkilöstökoulutus kohdennetaan tasapuolisesti eri ammattiryhmiin siten, että sukupuoli tai ikä ei vaikuta koulutuksen määrään tai laatuun. Kunnassa on henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelma 5 SEURANTA JA TIEDOTTAMINEN 5.1 Työsuojelun toimintaohjelman ja työturvallisuustoimenpiteiden seuranta Työsuojelun toimintaohjelman seurannasta huolehtivat työsuojelupäällikkö, yhteistyötoimikunta ja toimialajohtajat. 9
Vastuu työturvallisuustoimenpiteiden seurannasta ja toteutuksesta on esimiehillä. Työturvallisuuden vuosisuunnitelman toteutuminen käsitellään yhteistyötoimikunnassa. 5.2 Tiedottaminen Esimiehet tiedottavat työsuojeluasioista henkilöstölle työpaikkakokouksissa. Työsuojeluvaltuutetut sekä työsuojelupäällikkö tiedottavat ja opastavat työpaikkakäyntien yhteydessä. Lisäksi työsuojeluasioista tiedotetaan tarvittaessa henkilöstötiedotteilla. 10
6 SISÄILMATYÖRYHMÄ 6.1 Sisäilmatyöryhmän kokoonpano 7 TYÖSUOJELUN YHTEYSTIEDOT Parikkalan kuntaan perustettiin vuonna 2013 kunnanjohtajan päätöksellä sisäilmatyöryhmä, jonka tehtävänä on esille tulleiden sisäilmaongelmien tilannekartoituksen ja toimenpidesuunnitelmien tekeminen. Sisäilmatyöryhmän tehtävänä on vaikeiden ja monitahoisten sisäilmaongelmien ratkaiseminen. Ryhmän toiminta-ajatus perustuu suunnitelmalliseen ja monen alan ammatilliseen yhteistyöhön työsuojelun, kiinteistöhallinnan ja - hoidon, työterveyshuollon ja kiinteistön käyttäjien kesken. Sisäilma-asioiden hoitamisessa on tärkeää maltillisesti ja määrätietoisesti tehdä tilannemääritys. Työryhmän toimista tulee vuorovaikutteisesti ja säännöllisesti viestiä sekä seurata asetettujen tavoitteiden toteutumista. Sisäilmatyöryhmän toimintaohjeet Sisäilmatyöryhmän jäseninä toimivat rakennuttamispäällikkö (puheenjohtaja), työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja edustaja työterveyshuollosta. Kokouksissa on asiantuntijana läsnä terveystarkastaja Imatran ympäristötoimesta. Tarvittaessa sisäilmatyöryhmä kutsuu kokoukseen kohdetyöpaikan esimiehen, työntekijöiden edustajan sekä ulkopuolisen asiantuntijan. Työsuojelupäällikkö Seppo Vento Harjukuja 6 59100 Parikkala 044 7811 220 email: seppo.vento@parikkala.fi Työsuojeluvaltuutetut vuosina 2018 2021: Työsuojeluvaltuutettu Raimo Åkerlund Akapohjantie 4 59510 Saari 0500 758 047 tavattavissa varmimmin tiistai ja torstai klo 12.00-15.30 email: raimo.akerlund@parikkala.fi 1.varavaltuutettu Rea Puustinen Kaunismäentie 16 59310 Särkisalmi 044 3073 681 email: rea.puustinen@gmail.com 11
2.varavaltuutettu Päivi Wilska-Lantta Kirjolankatu 5 59100 Parikkala 040 5137 439 email: paivi.wilska-lantta@edu.parikkala.fi 12