Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys
Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä päämies, edusti perhettä julkisessa elämässä Nainen vastasi kodista. Nainen ei saanut osallistua esim. urheilutapahtumiin (esim. olympialaiset) edes katsomossa. Kreikassa naisen oli vaikea saada avioeroa Lapset saivat pääosan koulutuksestaan kotona. Varakkaiden ja ylhäisten perheiden pojat saivat opetuksen julkiseen elämään
Naisen asema vaihteli Kreikan eri kaupunkivaltioissa Ateena: myös naiset saattoivat olla kansalaisia Ei poliittisia oikeuksia, eivät voineet edustaa itseään oikeudessa, eivät olleet tasa-arvoisia miesten kanssa lain edessä Vain miehellä oikeus omistaa, naisilta koulunkäynti kiellettyä Nainen alistettu, esim. asunnoissa vaimot ja tyttäret suljettiin omiin osiinsa Sparta: naisillakin omaisuutta > toi vaikutusvaltaa Ei myöskään poliittisia oikeuksia, mutta saivat käydä koulua Tytöt saivat lähes yhtä karun elämän kuin pojat, kasvatettiin poikien tavoin kestämään sodan rasitukset Spartalainen nainen kuitenkin kunnioitettu
Koti sekä Ateenassa että Spartassa naisten valtakunta HUOM. Kodinhoito pakollista naisille Ateenassa, Spartassa vapaaehtoista Miehen ollessa poissa naisen valta suuri Naisen asema vaihteli eri yhteiskuntaluokissa Ateena: Nainen suljettu julkisen elämän ulkopuolelle, julkisessa elämässä näyttäytyminen sallittua uskonnollisissa juhlissa ja perhetapahtumissa Nainen hoiti taloutta, jakoi orjille työt ja hoiti juoksevat asiat Köyhimmissä perheissä vaimojen oli pakko työskennellä kodin ulkopuolella, esim. torimyyjinä Ateenassa ja Spartassa naisten tehtävänä oli synnyttää terveitä lapsia ja kasvattaa heidät Tytöt naitettiin isän tahdosta 14-15-v. huomattavasti vanhemmalle miehelle
Ateena: Miesten ja naisten yhteinen aika vähäistä > miehet päivin osallistumassa julkiseen toimintaan (mm. politiikkaan) Kansalaisten vaimoilla ei ollut asiaa agoralle eli keskustorille ilman saattajaa Sparta: Miehet asuivat 6-30-v. muualla kuin kotona (sotilaskoulutus), sotilaspalvelus jatkui aina 60-v. asti Naisten ja miesten suhteet tod.näk vielä etäisempiä kuin Ateenassa Homoseksuaalisuus oli Kreikassa normaalia Vanhempien miesten suhteet 12-18-v. poikiin yleisiä
Roomalainen perhe Roomalainen yhteiskunta oli muiden maatalousyhteiskuntien tapaan miesvaltainen (patriarkaalinen). Naisen oikeudellinen asema oli kuitenkin vankempi kuin kreikkalaisessa kulttuurissa. Sukuverkostoilla oli suuri poliittinen merkitys. Keisari Septimius Severuksen perhe.
Roomalainen laajentumaperhe ESI-ISÄT - alttari sisääntuloaulassa - kuuluivat kotijumaliin ISÄ (ISÄNTÄ) - päätösvalta ja perheen suojelu - lasten holhous jopa heidän avioiduttuaan ÄITI (EMÄNTÄ) - kotitalouden hoito - lasten kasvatus - kuului isänsä sukuun POIKA - koulutus julkiseen elämään ja isän rooliin - kuuliaisuus TYTÄR - koulutus naisen rooliin - kuuliaisuus - peri yhtä paljon kuin poika VAPAUTETUT ORJAT PERHEINEEN - uskollisuus isäntää kohtaan - saivat isännän sukunimen KLIENTIT PERHEINEEN - uskollisuus isäntää kohtaan ORJAT JÄLKELÄISINEEN
Roomalainen perhe Isä (pater) perheen ehdoton auktoriteetti Lainmukainen oikeus, esim. kurittaa tottelematonta lasta, ajaa hänet maanpakoon, valitsi lapselleen puolison solmiakseen itse hyviä yhteiskunnallisia suhteita. Koski myös aikuisia lapsia Keisarivallan aikana valtaa rajoitettiin: isä ei enää voinut pakottaa lastaan avioeroon Johti perheen uskonnollisia menoja Avioerossa lapset jäivät aina isälle
Naisen asema Antiikin Roomassa Keisariajalla roomalaisen naisen asema parempi kuin kreikkalaisen naisen Lait takasivat naiselle taloudellisen itsenäisyyden Nainen peri isänsä yhdessä veljiensä kanssa, hallitsi avioliitossa omaa omaisuuttaan, laatia testamentin ja avioitua uudelleen. Naiset saattoivat osallistua myös liike-elämään, omistaa yrityksen jne. Naiset saivat osallistua huvituksiin, esim. gladiaattorinäytökset/hevoskilpailut. Saivat liikkua vapaasti kaupungilla jne. Ei poliittisia oikeuksia, esim. varakaskaan nainen ei saanut osallistua politiikkaan
Avioliitto Roomassa Vain Rooman kansalaisilla oikeus solmia avioliitto, muut yhteiskuntaryhmät elivät nyk. termein avoliitossa Orjatkin saivat elä parisuhteessa > lapset isännän omaisuutta Yksin eläminen ei ollut sosiaalisesti hyväksyttyä, kaikki yläluokan naiset menivät naimisiin Eronneet ja lesket pääsivät usein itse valitsemaan puolisonsa Avioliiton tarkoitus: saada lapsia ja säilyttää miehen nimi Lapsettomuus ongelma, aina naisen syy > apua jumalilta Tarvittaessa adoptio (poikalasten), esim. sukulaisen lapsi
Kristinuskon levitessä Rooman valtakunnassa: Avioeroihin alettiin suhtautua jyrkän kielteisesti Miehiltä alettiin vaatia korkeampaa sukupuolimoraalia > homoseksuaaliset suhteet kiellettiin