SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 8.8.2018 Pekka Järvinen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS KAAVIN KUNNAN VELVOITTAMISESTA JATKA- MAAN YHTEISTOIMINTAA PERUSTERVEYDENHUOLLON JA VANHUSTEN LAI- TOSHOIDON JÄRJESTÄMISESSÄ KEITELEEN, LEPPÄVIRRAN, PIELAVEDEN, RAUTAVAARAN, TERVON JA VESANNON KUNTIEN KANSSA Asia Eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain perusteella kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain perusteella muodostettuja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei saa purkaa ennen vuotta 2020. Kaavin kunnanvaltuusto päätti 14.11.2017, että se eroaa perusterveydenhuollon liikelaitos Kysteristä 1.1.2019 lukien. Päätös tarkoittaisi, että noin 3 000 asukkaan Kaavi järjestäisi itse lakisääteiset perusterveydenhuollon palvelut. Sovellettava lainsäädäntö ja valtioneuvoston toimivalta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007, jäljempänä puitelaki) säädettiin kunnille yhteistoimintavelvoite järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjalla. Puitelain 5 a :n mukaan valtioneuvostolla oli oikeus velvoittaa kunta lain 5 :n mukaiseen yhteistoimintaan, mikäli kunta ei täyttänyt laissa säädettyjä väestöpohjavaatimuksia. Puitelaissa säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteiden (5, 5 a ja 5 b :t sekä 15 :n 2 momentti) voimassaoloaikaa on jatkettu eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetulla lailla (490/2014, muutettu lailla 1058/2017), jäljempänä yhteistoimintavelvoitteiden jatkolaki, vuoden 2019 loppuun saakka. Yhteistoimintavelvoitteiden jatkolain mukaan puitelain mukaiset yhteistoimintavelvoitteet ovat voimassa vuoden 2019 loppuun. Sen vuoksi puitelain perusteella muodostettuja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei saa purkaa ennen vuotta 2020. Valtioneuvostolla on yhteistoimintavelvoitteiden jatkolain 1 :n ja puitelain 5 a :n perusteella oikeus velvoittaa kunta jatkamaan yhteistoimintaa vuoden 2019 loppuun saakka, mikäli kunta poikkeaa yhteistoiminnan järjestämisessä aiemmin ilmoittamastaan, eikä näin täytä lain mukaista yhteistoimintavelvoitetta. Säännöksessä mainitulla ilmoituksella tarkoitetaan kuntien 31.8.2011 mennessä valtioneuvostolle jättämiä selvityksiä siitä, miten ne täyttävät lain yhteistoimintavelvoitteet. Puitelain 5 a :n mukaan, jos kunta ei täytä 5 :n 3 momentissa säädettyjä väestöpohjavaatimuksia joko itse tai kuulumalla yhteistoiminta-alueeseen, valtioneuvosto voi päättää, että kunta liitetään jo perustettuun yhteistoiminta-alueeseen tai että kunta muodostaa muiden kuntien kanssa kokonaan uuden yhteistoiminta-alueen. Puitelain 5a :n 2 momentin mukaan valtioneuvosto voi päättää muun muassa yhteistoiminta-alueeseen kuuluvista kunnista. Hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n mukaan päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin sää-
2(6) detään, tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Valtioneuvoston päätöksen muutoksenhakuun sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 7 :ssä säädetään. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan 2014:195 katsonut, että valtioneuvoston toimivalta velvoittaa kunta yhteistoimintaan puitelain 5 a :n ja 15 :n perusteella sisältää mahdollisuuden velvoittaa kunta yhteistoimintaan, mihin se on jo aiemmin sitoutunut. Päätöksen mukaan valtioneuvoston tuli voida samalla määrätä, että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa puitelain 5 2 momentin mukaisesti jo toimiva kuntayhtymä, jolleivät kunnat yhdessä ole sopineet toisesta mahdollisesta tavasta järjestää sovitut palvelut. Puitelain mukainen yhteistoimintavelvoite saattoi siten rajoittaa kunnan mahdollisuutta erota kuntayhtymästä. Valtioneuvoston päätös, jolla kunta oli velvoitettu jatkamaan sopimaansa yhteistoimintaa, ei ollut perustuslain 121 :n 1 momentin vastainen. Valtioneuvoston yleisistunnon toimivalta Valtioneuvoston ohjesäännön 4 :n 4 kohdan perusteella valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5 a :n perusteella valtioneuvostotolla on oikeus velvoittaa kunta lain 5 :n mukaiseen yhteistoimintaan. Eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 :n perusteella kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5, 5 a ja 5 b :ien voimassaoloa on jatkettu. Laki on voimassa 31.12.2019 saakka. Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kuntien muodostama perusterveydenhuollosta ja vanhusten laitoshoidosta vastaava kunnallinen liikelaitos Juankosken, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kunnat ovat 1.5.2009 voimaan tulleella perustamissopimuksella sopineet perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisvastuun siirtämisestä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Kuntayhtymässä palveluista vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos Kysteri (jäljempänä Kysteri). Juankosken kaupunki on yhdistynyt Kuopion kaupunkiin 1.1.2017 lukien eikä siten kuulu enää Kysteriin. Kysteriin kuuluvien kuntien asukasluku oli 31.12.2017 yhteensä 25 140. Kaavin asukasluku oli samana ajankohtana 3 048. Kaavin kunta on 29.8.2011valtiovarainministeriölle antamassaan ilmoituksessa todennut, että se täyttää puitelain mukaisen yhteistoimintavelvoitteen Juankosken, Leppävirran,
3(6) Rautavaaran, Pielaveden, Keiteleen, Tervon ja Vesannon kuntien kanssa perustamansa yhteistoiminta-alueen perusteella. Kaavin kunnanvaltuusto on 14.11.2017 tehnyt päätöksen, jonka mukaan Kaavi eroaa perusterveydenhuollon liikelaitos Kysteristä 1.1.2019 lukien. Samassa yhteydessä kunnanvaltuusto on päättänyt, että Kaavi kilpailuttaa kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Asian valmistelu ja lausunnot Valtiovarainministeriö sekä sosiaali-ja terveysministeriö ovat neuvotelleet Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kuntien sekä Kysterin edustajien kanssa helmikuussa 2018. Neuvottelun tarkoituksena oli keskustella yhteistoiminta-alueen tilanteesta eri osapuolten kanssa. Lisäksi osapuolet esittivät neuvottelutilaisuudessa näkemyksensä asiasta. Tilaisuudessa sovittiin, että Kysteri ja Kaavi neuvottelevat siitä, onko Kysterin toimintaa mahdollista jatkaa nykyisellä kuntapohjalla ja millä ehdoin se voisi toteutua. Sosiaali- ja terveysministeriölle ilmoitettiin 14.3.2018, etteivät osapuolet ole neuvotteluissaan päässeet yhteiseen lopputulokseen Kaavin mahdolliseen eroon liittyen. Sosiaali- ja terveysministeriö on 20.3.2018 päivätyllä kirjeellä pyytänyt Itä-Suomen aluehallintovirastolta lausuntoa Kaavin kunnan mahdollisuuksista järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse, mikäli Kaavin ero Kysteristä tulee voimaan 1.1.2019 lukien, ja mikä vaikutus mahdollisella erolla olisi Kysterin muiden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lisäksi Itä-Suomen aluehallintovirastoa pyydettiin lausunnossaan huomiomaan eron vaikutukset Kaavin sekä muiden Kysterin jäsenkuntien kustannuksiin. Itä-Suomen aluehallintovirasto on 29.3.2018 antamassaan lausunnossaan katsonut, että Kaavin mahdollinen ero herättää huolen kuntalaisten peruspalvelujen turvaamisen kannalta. Lausunnon mukaan on epäselvää, pystytäänkö kuntalaisten tarvitsemat palvelut tosiasiassa turvaamaan ulkoistamalla koko palveluntuotanto. Lisäksi Itä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Kaavin irtautuminen saattaa vaikuttaa Kysterin liikelaitoksen toimintaan kokonaisuudessaan, sillä irtautumisen jälkeen liikelaitoksen yhteisille kustannuksille ei olisi riittävästi maksajia. Kaavin erolla saattaisi olla erityisen haitallisia vaikutuksia erityisesti Rautavaaran kunnan palvelutilanteeseen. Rautavaara on Kaavin lähinaapurikuntana erityisen riippuvainen yhteistyöstä Kaavin kanssa. Lisäksi lausunnossa kyseenalaistetaan mahdollisella erolla saatavat taloudelliset hyödyt Kaavin kunnan taloudelle. Ottaen huomioon osapuolten välisten neuvottelujen lopputulos ja Itä-Suomen aluehallintoviraston asiaan antama lausunto, sosiaali- ja terveysministeriö pyysi 4.5.2018 päivätyllä kirjeellä Kaavin, Kysterin, Kysterin jäsenkuntien ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kantaa Kaavin velvoittamisesta jatkamaan Kysterissä yhteistoimintavelvoitteiden jatkolain perusteella. Kaavin kunnanhallitus on kuulemiskirjeeseen 14.5.2018 antamassaan vastauksessa lausunut, että Kaavin päätöksen perusteena on kunnan taloudellinen tilanne. Vastauksessa todetaan, että Kaavi ja Rautavaara ovat eri asiointisuunnat omaavat kunnat, joilla ei ole yhteistä maarajaa. Välimatkan vuoksi Kaavin erolla ei ole vaikutuksia lääkäreiden rekrytoin-
4(6) tiin Rautavaaran kuntaan. Vastauksen mukaan Kaavin ero ei tuo merkittävää rasitusta Kysterin muille jäsenkunnille, koska muut kunnat ovat muodostaneet omia erillisiä kokonaisuuksiaan tähänkin saakka. Kaavin kunnanhallitus vetoaa lausunnossaan kunnan itsemääräämisoikeuteen perusterveydenhuollon järjestämisen osalta. Lausunnon mukaan Kaavilla on oltava yhdenvertaiset oikeudet suhteessa muihin kuntiin, jotka ovat tehneet sote-palveluiden ulkoistuksen. Kaavin kunta katsoo, että valtiovallan kanta asiaan kunnan erittäin haasteellisessa tilanteessa ei saa olla se, että huolimatta kunnan itsemääräämisoikeudesta kuntaa pyritään estämään tekemästä talouden oikaisu ja kunnan olemassaolo vaarannetaan perusteena kyseenalainen säädöspohja. Rautavaaran kunnanhallitus on 17.5.2018 päivätyssä vastauksessaan lausunut, että Kaavin ero Kysterin liikelaitoksen yhteistoiminta-alueesta vaarantaa merkittävästi rautavaaralaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja tarpeen mukaisten palvelujen saannin sekä muodostaa Kysterin liikelaitokselle talouden sopeuttamistarpeen, joka heijastuu muiden jäsenkuntien kustannuksiin. Vastauksen mukaan Kaavin ero aiheuttaa rautavaaralaisten perusterveydenhuollon osastohoidon tarpeessa olevien henkilöiden ohjautumisen perusteettomasti erikoissairaanhoidon palvelujen piiriin. Rautavaaran vastauksessa katsotaan, että Kaavin irtautuminen ei ole toiminnallisesti tai taloudellisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin, Kysterin eikä Rautavaaran kunnan edun mukaista Leppävirran kunnanhallitus on asiaan 28.5.2018 antamassaan vastauksessa lausunut, ettei Kaavin mahdollisella sote-ulkoistuksella ole käytännössä negatiivisia vaikutuksia Pohjois-Savon sote-uudistuksen kannalta. Lausunnossa esitetyn kannan mukaan Kaavin soteulkoistus voisi toimia osaltaan pilottiluonteisesti luoden maakuntaan uusia toiminnallisia malleja, joita maakunnat tulevat alenevan rahoituksen myötä tarvitsemaan. Leppävirran lausunnossa vedotaan myös kuntien perustuslailliseen itsemääräämisoikeuteen, mikä tarkoittaa, että kunnat tietävät parhaiten, kuinka palvelunsa järjestävät. Leppävirran kunta kuitenkin toteaa, että eron mahdolliset kustannukset tulee selvittää ja eroamisesta aiheutuvat kustannukset tulee korvata muille jäsenkunnille. Vesannon kunnanhallitus on 28.5.2018 antamassaan vastauksessa katsonut, että Kaavin ero Kysteristä vaarantaa perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toiminnan edellytyksiä merkittävästi sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Kaavin eroaminen ei ole Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin, Kysterin liikelaitoksen eikä sen yksittäisen jäsenkunnan etu. Vesannon lausunnossa esitetäänkin, että valtioneuvosto päätöksellään velvoittaa Kaavin jatkamaan Kysterin yhteistoiminta-alueessa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Kysterin perusterveydenhuollon liikelaitos ovat 30.5.2018 vastauksessaan esittäneet, että valtioneuvosto velvoittaa Kaavin kunnan jatkamaan Kysterissä 31.12.2019 saakka. Lausunnonantajat katsovat, että Kaavin mahdollinen irtaantuminen aiheuttaa vaikeuksia erityisesti Rautavaaran asukkaiden palveluille ja niiden toteuttamisen kannalta. Lausunnossa korostetaan, että rautavaaralaisia potilaita on tähän mennessä hoidettu Kaavin vuodeosastolla. Mikäli hoito joudutaan jatkossa ostamaan Kysterin ulkopuolelta, aiheutuu tästä huomattavia kustannuksia Kysterille. Lausunnossa katsotaan, että ero vaikeuttaisi rautavaaralaisten palveluiden toteutumisen myös toiminnalliselta kannalta. Alueella on järjestetty yhteistoiminta-alueen kuntien asukkaille useita erityisosaamista edellyttäviä terveyspalveluita. Lausunnossa katsotaan Kaavin eron muodostavan riskin myös potilasturvallisuuden kannalta, sillä Rautavaaran maantieteelli-
5(6) nen sijainti aiheuttaa potilaiden hakeutumista suoraan Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksen potilaiksi. Tämä aiheuttaa erikoissairaanhoidon kustannusten nousua. Kaavin kunnanjohtaja on toimittanut sosiaali- ja terveysministeriöön täydentävän lausunnon 29.5.2018. Lausunnon mukaan rautavaaralaisten osastohoito on siirtynyt Kaaville, koska Juankoski liitettiin Kuopioon ja Rautavaara on lakkauttanut oman vuodeosastonsa. Rautavaaran kunnan ei tulisi siirtää omia virheitään muiden kuntien maksettavaksi. Itä- Suomen aluehallintoviraston lausunnon osalta täydentävässä lausunnossa katsotaan, että korkea sairastavuusindeksi on yksi syy sille, miksi Kaavissa pyritään turvaamaan peruspalvelut ulkoistamalla. Lisäksi täydentävässä lausunnossa katsotaan, että Kaavin on saatava kuntataloutensa kuntoon kuntalain 110 :n mukaisesti. Yksityistämisratkaisun taustalla on kunnan kustannustehokkaan toiminnan takaaminen. Esittelijän esitys Valtioneuvosto velvoittaa Kaavin kunnan järjestämään perusterveydenhuollon palvelut ja vanhusten laitospalvelut yhteistoiminnassa Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kuntien kanssa edelleen siten, kuin kunnat ovat sopineet yhteistoiminnasta. Palvelujen järjestämisestä vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän liikelaitos Kysteri. Valtioneuvosto päättää, että päätös pannaan heti täytäntöön. Perustelut Kaavin kunta ei täytä väestöpohjaltaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5 :ssä asetettuja väestöpohjavaatimuksia. Valtioneuvostolla on eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 :n ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5 ja 5 a :n nojalla toimivalta velvoittaa Kaavin kunta pysymään perusterveydenhuollon liikelaitos Kysterin jäsenenä. Perusterveydenhuollon liikelaitos Kysterin yhteistoiminta perustuu liikelaitoksessa mukana olevien kuntien (Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon) päätökseen, jonka mukaan ne siirtävät perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisvastuu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston 26.10.2009 päätöksellä perustetulle Kysteri-liikelaitokselle. Yhden kunnan irtautuminen perusterveydenhuollon liikelaitos Kysteristä aiheuttaisi järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen järjestämisessä vaikeuksia koko yhteistoimintaalueella. Itä-Suomen aluehallintoviraston ja usean jäsenkunnan näkemysten mukaan Kaavin eroamisella olisi sekä toiminnallisia että taloudellisia vaikutuksia kuntayhtymään jääville kunnille. Saatujen selvitysten mukaan Kaavin mahdollinen irtautuminen vaarantaisi yhteistoiminta-alueen asukkaiden peruspalveluiden toteutumisen ja rahoituksen. Lisäksi Kaavin mahdollinen irtaantuminen aiheuttaisi vaikeuksia erityisesti Rautavaaran asukkaiden palveluille ja niiden toteuttamisen kannalta. Rautavaaralaisia potilaita on tähän mennessä hoidettu Kaavin vuodeosastolla. Mikäli hoito joudutaan jatkossa ostamaan Kysterin ulkopuolelta, aiheutuu tästä huomattavia kustannuksia Kysterille.
6(6) Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunnon perusteella on myös epäselvää, pystyttäisiinkö Kaavin kunnan asukkaiden tarvitsemat palvelut turvaamaan kunnan esittämällä tavalla. Kaavin asukasluku on noin 3 000 eli selvästi pienempi kuin puitelain edellyttämä vähintään noin 20 000 asukasta. Kaavin päätöksen toteutuminen vaikeuttaisi myös tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen toteuttamista ja toimeenpanoa Pohjois- Savon maakunnan alueella. Valtioneuvoston toimivallan käytöllä on vaikutusta laajemminkin puitelain mukaisten yhteistoiminta-alueiden pysyvyyteen. Yleisesti lain mukaisen toimivallan käyttöä puoltaa kuntien luottamuksen turvaaminen liittyen niihin yhteistoimintarakenteisiin, joihin ne ovat jo puitelain mukaisesti sitoutuneet. Valtioneuvoston päätös esitetään pantavaksi täytäntöön heti, koska Kaavin kunta aikoo irtaantua yhteistoiminta-alueesta jo 1.1.2019 lukien. Edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti päätöksen täytäntöönpanoa ei voi lykätä, koska lykkääminen voisi vaarantaa yhteistoiminta-alueen asukkaiden perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon asianmukaisen toteuttamisen ja olisi sen vuoksi yleisen edun vastainen.