MERIKOTKAN ONNELLINEN TARINA SUOMESSA WWF SUOMEN 40-VUOTISJUHLASEMINAARI 22.10.2012 HY:N PIENESSÄ JUHLASALISSA TORSTEN STJERNBERG MERIKOTKATYÖRYHMÄN PJ.
ALKUTUNNELMAA Merikotka, saaristomme sekä koko Pohjolan suurin ja komein petolintu, on Suomen ja Ruotsin itärannikolla sukupuuton partaalla. Prof. Göran Bergman, 1969
TEUVO SUOMISEN TÄRKEÄ KIRJA VUODELTA 1969 Merkittävä teos Suomen lintutieteen, luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun saralla
MERIKOTKAN UHKATEKIJÖITÄ VAINOAMINEN YMPÄRISTÖMYRKYT MUUTTUNEET HAKKUMENETELMÄT PESIMISYMPÄRISTÖJEN HÄVIÄMINEN HÄIRINTÄ, YM.
WWF SUOMEN MERIKOTKATYÖRYHMÄ PERUSTETTIIN JOULUKUUSSA 1972 MAAMME ASIANTUNTIJAT SUOJELUTUTKIMUSPROJEKTI ALUEELLISET TYÖRYHMÄT (4, NYT 7) SEURANTATIEDOT HALIAEETUS TIETOKANTAAN 2000-LUVULLA
TALVIRUOKINTAA KOVISSA OLOISSA (TALVEEN 1999/2000)
PESIEN, PESIMÄYMPÄRISTÖJEN VUOTUINEN TARKASTUS
POIKASET VÄRIRENGAS- TETAAN (v. 1976-) Oikean jalan renkaan väri > synnyinalue, vasemman > synnyinvuosi HILKKA-KOTKA RENGASTETTU 2010 TURUN SAARIS- TOSSA
SUOJELU- TUTKIMUSTA MERIKOTKA- SYMPOSIO TVÄRMINNESSÄ RUOTSIN JA SUOMEN MERIKOTKAN SUOJELIJAT, TUTKIJAT TVÄRMINNEN ELÄINTIETEELLISELLÄ ASEMALLA 1979 SYMPOSIOJULKAISU, (1981) 206 S.
MERIKOTKAN SUOJELIJAT JA TUTKIJAT TVÄRMINNESSÄ 1979
OTE JUHANI KOIVUSAAREN YM. SUOJELUTUTKIMUSRAPORTESTA
VALISTUS TÄRKEÄ OSA SUOJELUTYÖTÄ SEPPO KERÄSEN JULISTEKUVA VUODELTA 1974
MERIKOTKAN SIIVELLÄ (2001) Seppo Keräsen kirja merikotkan puolesta Myös ruotsiksi: På havsörnens vingar, yhdessä Hans Hästbackan kanssa.
VALISTUSTA MERIKOTKAN AHDINKO MERENKURKUN ALUETYÖRYHMÄN SILMIN, v. 1980 Juhani Koivusaari Ismo Nuuja Risto Palokangas
SUOMEN MERIKOTKAKANTA 1980 LÄHDE: Uhattu merikotka (1980)
1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Puolikasvuisia poikasia 400 350 300 250 MERIKOTKAN POIKASTUOTTO SUOMESSA 1970 2010 Lappi Koillismaa + Pohj.-Karjala Merenkurkku + Perämeri Uusimaa + Kymi Satakunta + Häme Varsinais-Suomi Ahvenanmaa 200 150 100 50 0
MERIKOTKA JA TUULIVOIMA HUONO KOMBINAATIO,MIKSI? MERIKOTKAN BIOLOGIAAN LIITTYEN, MM.: TERMIIKKILENTÄJÄ PARIUTUMISLENTOJA KEVÄTTALVELLA JA KEVÄÄLLÄ REVIIRITAISTELUJA KEVÄTTALVESTA-KESÄÄN (SYKSYYN) SAALISTUSLENNOT JA SAALIINVIENTILENNOT USEIN MELKO MATALALLA NUORUKAISET KÖMPELIÄ LENTÄJIÄ
SATELLIITTIMERIKOTKA JUNNU 24.6 24.9.2009
JUNNUn SYYSMUUTTO 29.11.2009
JUNNUN ENSIMMÄINEN VUOSI
Flight altitude of Junnu
HALIAEETUS TIETOKANNASTA TUULIVOIMAOHJEISTUKSEN KARTTAAN v. 2010, rev. 2012 KOTKAKELPOISTEN PESÄPUIDEN KOORDINAATIT VIRANOMAISILLE: ELY-KESKUKSILLE METSÄKESKUKSILLE Parhaat merikotkan poikastuotantoalueet Parhailla merikotkan poikastuotantoalueilla tarkoitetaan punaisella merkittyjä 10 x 10 km:n ruutuja, joiden alueella on viimeisten kymmenen vuoden aikana syntynyt yli 10 merikotkan poikasta. Sinisellä merkityissä ruuduissa poikasia on vuosina 2000 2009 syntynyt 1 10. Lähde: WWF:n merikotkatyöryhmä
Action Plan for the conservation of the White-tailed Sea Eagle (Haliaeetus albicilla) Prepared by Björn Helander (Sweden) & Torsten Stjernberg (Finland) (2002)
MERIKOTKA NYT MYÖS LASTEN SYDÄMELLÄ Daniela (9 v.) ja hänen sisarensa Indira (7 v.), seurasivat naapurisaaresta kolmen merikotkanpoikasen, Pellen, Putten ja Fridan elämää
UNELMA PAREMMASTA MAAILMASTA FÖGLÖN GRANÖ SAAREN TARINA HENRIK WALLGREN LÖYSI ENSIMM. MERIKOTKAN PESÄNSÄ GRANÖN SAARESTA v. 1969 HW: METSÄ LEIMATTU v. 1971! HW:N KOLME KIRJETTÄ > MAANOMISTAJALLE, MAAKUNNALLE, LUONNONSUOJELUVALVOJALLE HW SAI KUTSUN MERIKOTKATYÖRYHMÄN PERUSTETTAVAAN KOKOUKSEEN 9.12.1972 GRANÖ RAUHOITETTIIN PYSYVÄSTI 27.6.1996
RUNO MERIKOTKATYÖRYMÄN KUNNIAPUHEENJOHTAJALLE, PROF. HENRIK WALLGRENILLE, 70 v. 25.6.1998 Det Granö som du gett av dina år nu fredat ligger i sin urskogsgömma och mödors lön du rikt och ymnigt får när havsörnsstammen nya höjder når och samtiden och framtiden förstår den djärva dröm du en gång vågat drömma. (Kirj.: tytär Gio ja vävy Tom Pettersson. Säv.: Jurmo, Lasse Mårtensson)
OMIN SIIVIN, HERKKÄNÄ BIOINDIKAATTORINA Kuva: Seppo Keränen