Tekesin ohjelmaraportti 1/2010. Loppuraportti. SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu

Tekesin ohjelmaraportti 1/2010 Loppuraportti SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Etunimi Loppuraportti Sukunimi

SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu Loppuraportti Tekesin ohjelmaraportti 1/2010 Helsinki 2010 3

Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Copyright Tekes 2010. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN 1797-7347 ISBN 978-952-457-495-2 Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2010 4

Esipuhe Tekesin SISU 2010 -teknologiaohjelman valmisteluvaiheessa yleistä keskustelua Suomessa hallitsivat kolme kovaa koota: kasvu, kilpailukyky ja Kiina-ilmiö. Erityisesti oltiin huolissaan kappaletavaratuotantomme menestymisestä maailmantaloudessa. Vuonna 2004 Suomi oli investointilamassa ja varsinkin kone- ja metallialan tilauskanta oli erittäin alhaalla. Tuottavuuskin oli kansallisena huolenaiheena. Suomalaisen tuotannon tutkimustyön osalta oli tarvetta kansainvälistymiseen. Oli löydettävä keino, jonka avulla päästäisiin työskentelemään parhaimpiin, pitkän aikavälin näkökulmasta arvokasta tietoa tuottaviin yhteisöihin ja sitä kautta voitaisiin hyödyntää saatua oppia soveltavasti Suomessa. Ohjelma lähti rohkeasti käyntiin Tampereella lumimyrskyisenä päivänä SISU-nimellä ja -kummipojalla varustettuna. Avausseminaarin ulkomaalaiset esiintyjät kovasti ihmettelivät sitä, että näissä sääoloissa kaikki toimii aivan normaalisti. Se oli hyvä osoitus suomalaisesta sisusta, joka meille on itsestäänselvyys. Pääpaino ohjelmassa on ollut käytännönläheisessä tuotantoteknologian kehittämisessä. Ohjelman hankkeet ovat pääosin kone- ja metalliteollisuuden pk-yritysten tuotantolaitteisiin ja -menetelmiin kohdistuvia tutkimus- ja kehityshankkeita. Syynä tähän voi osaltaan olla ohjelman aikana vallinnut erikoistuminen. Päähankkijat keskittyvät omaan ydinosaamiseensa ja yhä suurempi osa tuotannosta on siirtynyt päähankkijoilta järjestelmätoimittajille ja edelleen alihankkijoille. Tämä ilmiö on lisännyt erityisesti toimittajaketjuun kuuluvien yritysten kehitystarvetta. Merkittävä osa ohjelman hankkeista on omaa tuotetta tekevien yritysten tuotantomenetelmien ja -järjestelmien kehityshankkeita. Ohjelman tutkimushankkeissa on päästy käsiksi kappaletavarateollisuuden keskeisiin ongelmakohtiin ja luotu jopa maailman mittakaavassa uutta osaamista tulevaisuuden tuotantotarpeita varten. Lähes poikkeuksetta tutkimushankkeet ovat kansainvälisesti verkottuneita. Tekesin SISU 2010 -teknologiaohjelman jälkeen kappaletavarateollisuuden korkealaatuinen kehitystyö jatkuu ensisijaisesti FIMECC-keskittymässä (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster). Monet ohjelmaan osallistuneista ovat löytäneet luontaisen paikkansa näistä strategisen huippuosaamisen keskittymistä. Tekes kiittää kaikkia ohjelman valmistelussa ja toteutuksessa mukana olleita henkilöitä, yrityksiä, tutkimustahoja ja muita yhteistyökumppaneita ohjelmalle antamastaan panoksesta. Helsingissä 16.2.2010 Tekes 5

Sisältö Esipuhe...5 Tiivistelmä...7 The SISU 2010 Programme in Brief...9 1 Johtoryhmän alkusanat...13 2 SISU 2010 -ohjelma pähkinänkuoressa...14 3 SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu...17 3.1 Ohjelman tausta...17 3.2 Tavoitteet ja painopisteet...18 3.3 Ohjelman johto...20 3.3.1 Johtoryhmätyö...20 3.3.2 Väliarviointi...21 3.3.3 Viimeinen ristiretki...22 3.4 Projektitoiminta ja rahoitus...23 3.4.1 Tutkimushaut...23 3.4.2 Tavoitteiden painottuminen...24 3.4.3 Projektirahoitus...27 3.5 Seminaaritoiminta...30 3.5.1 SISU-vuosiseminaarit...30 3.5.2 SISU-alueseminaarit...31 3.5.3 SISU-teemaseminaarit...31 3.5.4 Manufuture 2006 -konferenssi...32 3.5.5 Tampere Manufacturing Summit -huippuseminaarit...34 3.6 Kansainvälinen verkottuminen...35 3.6.1 SISU 2010 Technical Tours...35 3.6.2 Manufuture-yhteistyö...37 3.6.3 Muu kansainvälinen yhteistyö...39 3.7 Viestintä ja muu toiminta...40 3.7.1 Ohjelman kotisivut...40 3.7.2 Sisua!-uutislehti...40 3.7.3 Muu viestintä...41 4 Tutkimusprojektit...43 4.1 Projektiluettelo...43 4.2 Projektiesittelyt...45 5 Yritysprojektit... 163 5.1 Projektiluettelo... 163 5.2 Projektiesittelyt... 167 6 Yrityshaastattelut... 225 7 Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä... 245 Tekesin ohjelmaraportteja... 247 6

Tiivistelmä SISU 2010 Uuden tuotantoajattelun edistäjä SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu -ohjelma aloitti toimintansa kesällä 2005 tilanteessa, jota oli edeltänyt hidas aineellisten investointien kasvu Suomen teollisuudessa sekä olematon tuottavuuden kehitys etenkin kone- ja metallituoteteollisuudessa. Ohjelman aikana on koettu teollisuudessa voimakkaan korkeasuhdanteen kausi mutta myös nopeasti edennyt, valmistavan teollisuuden käytännössä lamauttanut taloustaantuman vastaisku. Ohjelman käynnistämispäätöksen taustalla vaikuttivat nähdyt merkittävät kehityspaineet valmistavassa teollisuudessa. Ohjelmalla on haluttu vastata näihin haasteisiin tukemalla kappaletavarateollisuuden ja erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksiä vaativissa tuotannonkehityshankkeissa ja edistämällä alan tutkimustoimintaa. Nähtiin, että halvan tuotannon maiden kilpailukyky perustuu pääasiassa edulliseen työvoimaan. Muilla kilpailukyvyn osa-alueilla suomalaisella kappaletavarateollisuudella uskottiin olevan täydet mahdollisuudet saavuttaa kansainvälinen kilpailuetu. Ohjelman missioksi määritettiinkin teknologisten edellytysten luominen suomalaisen kappaletavarateollisuuden kansainväliselle kilpailuedulle. Ohjelmassa on rahoitettu yhteensä yli 140 projektia, joiden yhteenlaskettu budjetti nousee 81 miljoonaan euroon. Tästä Tekesin rahoitusosuus on ollut 39 miljoonaa euroa, mistä kaksi kolmasosaa on suuntautunut yrityksiin. Yritysten hankerahoituksella on voitu pienentää kehityshankkeisiin sisältyvää riskiä yritysten näkökulmasta ja kannustaa yrityksiä haastavampiin tuotannon kehityshankkeisiin ja suurempiin teknologiaharppauksiin. Hankerahoituksella on luotu yrityksille mahdollisuuksia erikoistumiseen ja oman valmistusosaamisen ja omien toimintaprosessien ennakkoluulottomaan kehittämiseen. Ohjelman kohderyhmänä ovat olleet teknologiateollisuuden kappaletavaroita valmistava teollisuus ja tehdastason investointihyödykkeitä tuottavat kone- ja laitevalmistajat sekä alueella toimivat tutkimuslaitokset, ml. VTT, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hanketoiminta on kohdentunut erityisesti kolmelle teema-alueelle, joita ovat joustavat tuotantoratkaisut, edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat sekä itseohjautuvuus tuotannossa. Ohjelmatoimintaan sisältyneellä seminaaritoiminnalla on tuotu esille ohjelman tarjoamia palveluja ja rahoitusmahdollisuuksia sekä edistetty hankkeiden välistä vuorovaikutusta ja alan toimijoiden välistä verkottumista. Ohjelman vuosiseminaarien lisäksi on järjestetty alueseminaareja ja teemaseminaareja sekä kolme kansainvälistä seminaaria, yhteensä 26 seminaaritilaisuutta, joihin on osallistunut lähes 1900 kotimaista ja yli 400 ulkomaista osallistujaa. Ulkomaisia puhujia tilaisuuksissa on ollut yli 50. Projektien hankevastaaville tehdyn kyselyn perusteella yritys- ja tutkimusprojektien tavoitteet ovat pienin keskinäisin painotuseroin painottuneet kustannustehokkuuden ja tuotannon joustavuuden parantamiseen sekä läpäisyajan lyhentämiseen. Hieman pienemmän painoarvon vastauksissa saavat toimitusvarmuus ja laatu, ja vähimmälle painotukselle ohjelman hankkeissa näyttää vielä jäävän ekologisuus. Keskeisimpiä kehittämiskohteita yritysprojekteissa ovat teknologioiden näkökulmasta olleet toiminnan- ja tuotannonohjaus, robotiikka, tuotannon tieto- 7

järjestelmät sekä edistykselliset valmistustekniikat. Tutkimusprojekteissa ovat vastaavasti painottuneet robotiikka, konenäkö, simulointi ja mallinnus, valmistettavuus sekä ihminen-kone-vuorovaikutteisuus. Ohjelmatoiminnan kautta on edistetty suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden valmiuksia kansainvälistymiseen niin EU:n piirissä kuin muidenkin alan johtavien teollisuusmaiden kanssa, ml. Etelä-Korea, Japani ja USA. Kansainvälistä verkottumista on edistetty mm. järjestämällä mielenkiintoisiin kohdemaihin SISU 2010 Technical Tour -benchmarking asiantuntijamatkoja. Kansainvälisillä vierailuilla on ollut tarjolla 64 vierailukohdetta, ja matkoille on osallistunut yhteensä 129 suomalaista. Lähialueen yhteistyössä on lisätty kanssakäymistä Ruotsin kanssa. Kansainvälistämistoimin on lisätty kentän tietoisuutta EU:n tarjoamista rahoitusja yhteistyömahdollisuuksista sekä aktivoitu suomalaisia osallistumaan EU-yhteistyöhön ja -hanketoimintaan. Tutkimushankkeilta on edellytetty kansainvälistä tutkijanvaihtoa, mitä onkin saatu lisättyä alan johtavien tutkimusryhmien kanssa. 8

The SISU 2010 Programme in Brief The Tekes programme SISU 2010 Innovative Manufacture was initiated in June 2005 and ended in December 2009. The volume of the programme totalled some MEUR 81. Of this, Tekes share of funding came to approximately MEUR 39, financing 95 enterprise projects and 38 research projects. About two thirds of Tekes funding was allocated to company projects. There were no specific application times for company projects but Tekes received those applications on a continual basis. For research funding, there were five specified calls for proposals, four of which applied a two-stage procedure. Year 2006 saw the highest number of new company projects, whereas 2008 was the busiest year for research projects. The management group of the programme, composed of Tekes and the coordinator representatives as well as six business members, bore the main responsibility for the programme s strategic outlines and research management. Hermia Ltd. was the programme coordinator. The programme s steering group had the following members: Stig Gustavson, Konecranes Oyj, Chairman of the Management Group Timo Parmasuo, Meconet Oy, Deputy Chairman of the Management Group Teijo Fabritius, Master Automation Group Oy Pekka Heikonen, Pemamek Oy Sinikka Markkula, ABB Oy, Drives Karri Mikkonen, TeliaSonera Finland Oy Lauri Ala-Opas, Tekes, Director Juha Korkeila, Tekes, Programme Manager until November 2006 Juha Suuronen, Tekes, Programme Manager from December 2006 Reijo Tuokko, Hermia Oy, Programme Coordinator The programme targeted the discrete manufacturing industry in the technology sector, machinery and equipment manufacturers of factory-level investment products as well as research institutions in the field. The mechanical engineering and metal goods industries were the main target groups, but the programme also included other operators involved in the development or utilisation of manufacturing discrete goods and the production technology, for example the electrotechnical, electronics and wood product industries and, to some extent, the pharmaceutical and food industries. The programme s research and company projects have mainly focused on the following: Flexible production solutions Advanced production and manufacturing technologies Self-organisation in production Flexible production solutions aim at meeting customer demands in a swift and cost-effective manner. The programme featured several significant technologies contributing to increased flexibility, including new assembly methods and technologies for modular products, process simulation at factory or production level, control methods, and the utilization of new information and communication technology and flexible automation. The development of advanced production and manufacturing technologies can be considered a key factor when pursuing cost-optimised, highquality production. The programme s central technologies categorised under this concept include laser and joining technologies, mobile robotics, multi-axis technology, new materials and machine vision. Research projects in the field of self-organised and autonomous production include the following, among others: embedded diagnostics, factory level optimisation of production, modelling and simulation, new user interfaces in production, innovative utilization of RFID and senses as well as feature-, service- and knowledge-based solutions. 9

The mission of the programme as defined by the management group was: Picture 1. Emphasis of the research project goals. The SISU 2010 programme establishes the technological prerequisites needed to create an international competitive edge for the Finnish discrete manufacturing industry Ecology Cost-effiency Quality Lead time Flexibility Delivery certainty The strategic goals set for the SISU 2010 programme in the programme plan were further defined by the management group in order to better support the mission of the programme. The following six objectives were determined as strategic goals of the programme: Enhance the ability of the discrete manufacturing industry to competitively produce (in small and medium volumes) mass-customised products and services for growth markets. Finland becomes a world class developer and supplier of production automation. Significant improvement in the customising abilities, lead time and reliability, flexibility and costefficiency of companies participating in the programme, which is reflected in their turnover, exports and profitability. The programme s research projects are of a high international quality and produce new technologies and operating models for the industry to utilise. Picture 2. Emphasis of the company project goals. Ecology Cost-effiency Quality Substantial increase in international researcher exchange and highquality research collaboration. One to three World Class level research units in the field are established in Finland. Flexibility Lead time Delivery certainty The midpoint evaluation of the programme was carried out as a self-evaluation, with the steering group members and project managers from the programme s company and research projects as respondents. 10

The evaluation was carried out using a tool developed for conducting and reporting online surveys, with customised questions tailored to the needs of the SISU programme. The results of the midpoint evaluation gave important feedback from the programme stakeholders but indicated no significant needs for change in the programme s research themes or its implementation. A project survey was conducted as part of the programme s final report. The survey aimed to determine which emphases the projects had with regard to technologies and objectives. The promotion of cost-efficiency was the most significant emphasis both in the research and enterprise projects (Pictures 1 and 2). The technologies which were the most important to the company projects were related to production and operation control and management, and robotics, whereas in the research projects the focus was on simulation and modelling, robotics and machine vision. Communications was an essential element in the programme and its role was to activate potential participants and provide information about the results. The main communication means included the organisation of both Finnish and international seminars, information posted on the programme s homepage, publication of the Sisua! Newsletter, company and research institution visits and the distribution of e- mails to the mailing list (Table 1). Additional visibility for the programme was attained by presentations held at events organised by other operators and submitting articles for various publications. In the initial phase of the programme, communications placed emphasis on general programme awareness. In order to achieve this, a series of regional seminars were organised. After the initial phase, the emphasis was directed at project activation, which was accomplished by making a number of coordinated company visits. In the final phase, the emphasis shifted to the publication of results. The main channel used in this phase was the Sisua! Newsletter, seven issues of which were published in Finnish and, additionally, one in English. The projects in the programme were also offered an opportunity to share their results at thematic and annual seminars organised by the programme. Table 1. Events and international visits organised in the course of the programme, 2005 2009. Some of the events were collaboratively organised. Event type Number of events Destinations visited International speakers/hosts International participants Finnish participants Annual seminars* 4 1 4 4 691 Regional seminars 8 4 - - 296 Thematic seminars 7 1 3 4 432 International seminars 3 37 48 430 375 Other events 4 3 - - 102 International visits 7 64 ca. 250** ca. 250** 129 Total 33 110 ca. 300 ca. 690 2,025 *Does not include the programme s final seminar on 9 March 2010. **Over 250 international experts were met during the visits. 11

The programme had a notable international dimension, and in this collaboration with the Manufuture technology platform and community was a significant element. SISU 2010 had an important role in the organisation of the Manufuture 2006 Conference, which took place in Tampere in 2006. The SISU programme was also involved in the organisation of the two international Tampere Manufacturing Summit seminars. The participants of the three international events, mentioned above, consisted of more than 400 international experts, around half of them from the industry sector. The programme events also featured more than 50 international speakers. International networking of the Finnish business life and research was promoted by arranging five excursions and benchmarking tours the SISU 2010 Technical Tours one specifically targeted visit to the US and a networking and lobbying tour to Brussels, Aachen and Stuttgart, entitled the Last Crusade and targeted for the steering group members and influential Finns in the field. A total of 129 representatives of the Finnish business life and research institutions took part in these international visits. The participants were offered the chance to visit more than 64 different international locations and facilities and meet some 250 international professional contacts (Table 1). 12

1 Johtoryhmän alkusanat SISU-ohjelma päättyy, eläköön SISUn henki Kun Tekesin ohjelma SISU 2010 lähti liikkeelle, elettiin Suomessa korkeasuhdanteen aikaa. Vuosituhannen alun notkahdus oli jäänyt taakse, ja teollisuuden tilauskirjat olivat täpötäynnä. Investoinnit olivat ennätystasolla. Kuitenkin taivaanrannalla oli merkkejä toisenlaisista suhdanteista. Yhä useampi Suomen suurteollisuuksista oli jo aikoja sitten siirtänyt tuotantoa pois Suomesta, ensin Viroon ja nyt yhä kauemmaksi, Kiinaan. USA:sta oli helppo nähdä tuleva kehityksen suunta, olihan USA 2000-luvun alussa menettänyt teollisia työpaikkoja noin 70.000:n työpaikan kuukausivauhtia Kiinaan. Korkeasuhdanne peitti alleen tosiasian: Suomen teollinen kilpailukyky on heikko. Teknologiateollisuus ry:ssä kehitys nähtiin. Tuottavuustilastot, vaikkakin elektroniikkateollisuuden kehityksen kaunistamina, puhuivat karua kieltä: tuottavuudessa jäädään koko ajan kilpailijoistamme jälkeen. Tässä tilanteessa syntyi SISU. SISUn myötä haluttiin antaa mittava piristysruiske juuri siihen paikkaan, missä Suomen teollisuus sitä parhaiten tarvitsee: järkiperäiseen piensarjatuotantoon. Suomen teollisuudella, Nokiaa lukuun ottamatta, ei ole asiaa suursarjavalmistajien joukkoon. Siispä olkaamme hyviä piensarjoissa. Ja hyvä tarkoittaa joustavia, nopeita, fiksuja, pienillä resursseilla pärjääviä, uusinta tekniikkaa hyödyntäviä. Nyt, laman keskellä, ymmärrämme kaikki, miten tärkeään tarpeeseen SI- SUun tehdyt panostukset ovat osuneet. Onko SISU sitten ollut onnistunut satsaus? Kansallisena ohjelmana ja ponnistuksena SISU on varmasti ollut aivan oikeaan osunut, ja SISUun suunnatut rahat ovat varmasti jo tulossa kotiin. Kuitenkin, teollisuutemme ongelmat, sellaisina kuin ne tänään laman myötä paljastuvat, ovat kymmenien SISUjen mittaiset. SISUn tulokset jäävät elämään projekteihin osallistuneisiin yrityksiin ja laitoksiin. SISUlla on kuitenkin ollut muitakin ulottuvuuksia. Projektityössä syntyneen osaamisen ja lukuisten seminaarien, case-raporttien, ulkomaanmatkojen ja tapaamisten myötä olemme romuttaneet muutosvastarintaa, saaneet tuotantoihmisiä ymmärtämään, etteivät vanhat konstit enää päde, ja olemme lisänneet uskoa uuteen teknologiaan. Toivon, että SISUn myötä herätetty uusi joustava, ennakkoluuloton, uutta alati hakeva ajatustapa jää meidän kaikkien pysyväksi omaisuudeksi. Eläköön SISU! Stig Gustavson Hallituksen puheenjohtaja, Konecranes Oyj SISU 2010 -ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja 13

2 SISU 2010 -ohjelma pähkinänkuoressa Tekesin ohjelma SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu käynnistettiin kesäkuussa 2005 ja se päättyi joulukuussa 2009. Ohjelman kokonaisvolyymiksi muodostui noin 81 miljoonaa euroa. Tekesin rahoitusosuus tästä oli noin 39 miljoonaa euroa, jolla rahoitettiin 95:tä yritysprojektia sekä 38:aa tutkimusprojektia. Noin kaksi kolmasosaa Tekesin rahoituksesta suuntautui yritysprojekteihin. Yritysprojekteille oli mahdollista hakea rahoitusta ympäri vuoden. Kohdennettuja tutkimusrahoitushakuja oli yhteensä viisi, joista neljä toteutettiin aiehakumenettelyllä. Yritysprojekteja käynnistettiin eniten vuonna 2006 ja tutkimusprojekteja vuonna 2008. Ohjelman strategisista linjauksista ja tutkimushallinnasta vastasi ohjelman johtoryhmä, johon kuului Tekesin ja koordinaation edustajien lisäksi kuusi yritysjäsentä. Ohjelman koordinoinnista vastasi Hermia Oy. Ohjelman johtoryhmä koostui seuraavista henkilöistä: Stig Gustavson, Konecranes Oyj, johtoryhmän puheenjohtaja Timo Parmasuo, Meconet Oy, johtoryhmän varapuheenjohtaja Teijo Fabritius, Master Automation Group Oy Pekka Heikonen, Pemamek Oy Sinikka Markkula, ABB Oy Drives Karri Mikkonen, TeliaSonera Finland Oy Lauri Ala-Opas, Tekes Juha Korkeila, Tekes, ohjelmapäällikkö marraskuuhun 2006 asti Juha Suuronen, Tekes, ohjelmapäällikkö joulukuusta 2006 alkaen Reijo Tuokko, Hermia Oy, ohjelmakoordinaattori Ohjelman kohderyhmänä olivat teknologiateollisuuden kappaletavaroita valmistava teollisuus ja tehdastason investointihyödykkeitä tuottavat kone- ja laitevalmistajat sekä alan tutkimuslaitokset. Pääkohderyhmänä oli kone- ja metallituoteteollisuus, mutta ohjelma oli avoin myös muille kappaletavaratuotteiden valmistusta ja tuotantotekniikkaa kehittäville tai käyttäville toimijoille, esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-, puutuote-, sekä osittain myös lääke- ja elintarviketoimialalla. Ohjelman tutkimus- ja yrityshankkeet ovat kohdentuneet pääsääntöisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: Joustavat tuotantoratkaisut Edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat Itseohjautuvuus tuotannossa. Joustavilla tuotantoratkaisuilla pyritään tyydyttämään asiakastarpeet nopeasti ja kustannustehokkaasti. Merkittäviä teknologioita joustavuuden parantamiseksi ovat ohjelmassa edustaneet esimerkiksi modulaaristen tuotteiden uudet kokoonpanomenetelmät ja -tekniikat, tehdastason tai valmistuksen toimintaprosessien simuloinnit, ohjaustavat ja uuden tieto- ja viestintäteknologian ja joustavan automaation hyödyntäminen. Edistyksellisten tuotanto- ja valmis tusteknologioiden kehittämistä voidaan pitää avaintekijänä, kun pyritään kustannusoptimoituun ja laadukkaaseen tuotantoon. Tähän luokiteltavia keskeisiä teknologioita ovat ohjelmassa edustaneet mm. laser- ja liitosteknologiat, mobilerobotiikka, moniakseliohjaukset, uudet materiaalit sekä kone näkö. Tuotannon itseohjautuvuutta ja autonomisuutta edistäviä tutkimusaiheita ohjelmassa ovat edustaneet mm. sulautettu diagnostiikka, tehdastason tuotannon optimointi, mallintaminen ja simulointi, tuotannon uudet käyttöliittymät, innovatiivinen RFID:n ja aistien hyödyntäminen sekä piirrepohjaiset, palvelupohjaiset ja tietämyspohjaiset ratkaisut. Ohjelman johtoryhmä määritteli ohjelman missioksi: Tekesin SISU 2010 -ohjelman avulla luodaan teknologiset edellytykset suomalaisen kappaletavaratuotannon kansainväliselle kilpailuedulle. 14

Ohjelmasuunnitelmassa SISU 2010 -ohjelmalle määritettyjä strategisia tavoitteita tarkennettiin johtoryhmän toimesta tukemaan paremmin ohjelman missiota. Ohjelman strategisiksi tavoitteiksi seuraavat määritettiin seuraavat: Valmistavan kappaletavarateollisuuden kyky tuottaa kilpailukykyisesti massaräätälöityjä (pienet ja keskisuuret volyymit) tuotteita ja palveluita kasvaville markkinoille kasvaa. Suomi nousee kansainvälisesti mitattuna huippuluokkaan tuotantoautomaation kehittäjänä ja toimittajana. Ohjelmaan osallistuvien yritysten räätälöintikyky, toimitusnopeus ja -varmuus, joustavuus sekä kustannustehokkuus paranevat merkittävästi, mikä näkyy liikevaihdossa, viennissä ja kannattavuudessa. Ohjelman tutkimuslaitoshankkeet ovat kansainvälisesti arvioiden korkealuokkaisia ja ne tuottavat uusia teknologioita ja toimintamalleja teollisuuden hyödynnettäväksi. Kansainvälinen tutkijanvaihto ja korkeatasoinen tutkimusyhteistyö lisääntyvät selvästi. Suomeen syntyy 1 3 World Class -tasolla olevaa alan tutkimuksen huippuyksikköä. Kuva 1. Tavoitteiden painottuminen projekteissa. 30 25 20 15 10 5 0 Joustavuus Toimitusvarmuus Läpäisyaika Yritysprojektit Ohjelman väliarviointi tehtiin itsearviointina siten, että vastaajina olivat toisaalta ohjelman johtoryhmän jäsenet ja toisaalta ohjelman yritys- ja tutkimushankkeiden hankevastaavat. Väliarvioinnissa käytettiin verkkokyselyn toteutukseen ja raportointiin kehitettyä väliarviointityökalua, jonka kysymyspatteristoa räätälöitiin SISU-ohjelman tarpeisiin. Väliarvioinnissa ei tullut esille merkittäviä muutostarpeita ohjelman tutkimusteemoihin tai sen toteuttamiseen. Osana ohjelman loppuraporttityötä tehtiin projektikysely, jossa selvitettiin projektien teknologia- ja tavoitepainotuksia. Sekä tutkimus- että yrityshankkeiden tavoitteet painottuivat vahvimmin kustannustehokkuuden edistämiseen (kuva 1). Yritysprojekteissa keskeisimmät teknologiat liittyivät toiminnan- ja tuotannonohjaukseen sekä robotiikkaan, tutkimusprojekteissa simulointiin ja mallintamiseen, robotiikkaan sekä konenäköön. Ohjelmatoiminnan keskeisenä osaalueena oli viestintä, jonka tehtävänä oli potentiaalisten osallistujien aktivointi ja tuloksista tiedottaminen. Viestinnän pääasiallisina keinoina olivat kansallisten ja kansainvälisten seminaarien Kustannustehokkuus Ekologisuus Tutkimusprojektit Laatu järjestäminen, tiedotus ohjelman kotisivuilla, Sisua!-tiedotuslehden julkaiseminen, suorat yritys- ja tutkimuslaitoskäynnit sekä sähköpostijakelut (taulukko 1). Ohjelmalle saatiin myös näkyvyyttä pitämällä esityksiä muiden järjestämissä tilaisuuksissa sekä kirjoittamalla artikkeleita eri julkaisuihin. Ohjelman alkuvaiheessa viestinnän painopiste oli ohjelman yleisen tunnettuuden lisäämisessä, mitä varten järjestettiin alueseminaarien sarja. Alun jälkeen painopiste siirtyi hankeaktivointiin, jota tehtiin suorittamalla koordinoidusti lukuisa määrä suoria yrityskäyntejä. Loppuvaiheessa painopiste oli tulosten julkistamisessa. Tässä keskeisenä kanavana toimi Sisua! -tiedotuslehti, josta tehtiin seitsemän suomenkielistä ja yksi englanninkielinen numero. Ohjelman projektit pääsivät kertomaan tuloksis- 15

Taulukko 1. Ohjelmassa järjestetyt tilaisuudet ja kansainväliset vierailut 2005 2009. Osa tilaisuuksista oli ns. yhteistilaisuuksia, joiden järjestämisestä SISU 2010 -ohjelma ei vastannut yksin. Tilaisuuden tyyppi Tilaisuuksien lukumäärä Vierailukohteita Ulkomaisia puhujia/isäntiä Ulkomaisia osallistujia Kotimaisia osallistujia Vuosiseminaarit* 4 1 4 4 691 Alueseminaarit 8 4 - - 296 Teemaseminaarit 7 1 3 4 432 Kansainväliset seminaarit 3 37 48 430 375 Muut tilaisuudet 4 3 - - 102 Kansainväliset vierailut 7 64 n. 250** n. 250** 129 Yhteensä 33 110 n. 300 n. 690 2025 * Mukaan ei ole laskettu ohjelman loppuseminaaria 9.3.2010. ** Vierailujen yhteydessä tavattu yli 250 ulkomaista asiantuntijaa taan myös ohjelman järjestämissä teema- ja vuosiseminaareissa. Ohjelmalla oli vahva kansainvälinen ulottuvuus, jonka keskeisenä elementtinä oli yhteistyö Manufuture-yhteisön kanssa. Vuonna 2006 Tampereella järjestettiin Manufuture 2006 -konferenssi, jonka järjestelyissä SISU 2010 -ohjelmalla oli merkittävä rooli. Ohjelma oli mukana järjestämässä myös kahta kansainvälistä Tampere Manufacturing Summit -huippuseminaaria. Edellä mainittuihin kolmeen kansainväliseen tilaisuuteen osallistui yhteensä yli 400 ulkomaista asiantuntijaa, joista yli puolet oli teollisuudesta. Ohjelman tilaisuuksissa oli myös runsaasti ulkomaisia puhujia, yhteensä yli 50. Suomalaisen yritys- ja tutkimusmaailman kansainvälistä verkottumista edistettiin järjestämällä viisi Technical Tour -tutustumis- ja benchmarking-matkaa, yksi erityiskohdennettu USA-vierailu sekä ohjelman johtoryhmälle ja alan suomalai- sille vaikuttajille suunnattu, Viimeiseksi Ristiretkeksi nimetty verkottumismatka Brysseliin, Aacheniin ja Stuttgartiin. Näille kansainvälisille vierailuille osallistui yhteensä 129 suomalaista yritys- ja tutkimusmaailman edustajaa. Osallistujille oli tarjolla näillä matkoilla yhteensä 64 eri kansainvälistä vierailukohdetta ja noin 250 kansainvälistä asiantuntijakontaktia (taulukko 1). 16

3 SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu 3.1 Ohjelman tausta Kuva 1. Työn tuottavuus suomalaisessa teknologiateollisuudessa vuosina 1995 2002. (Teknologiateollisuus, 2004) Työn tuottavuus teknologiateollisuudessa v. 1995 2002 300 250 200 150 100 50 0 1995=100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Metallien jalostus Kone- ja metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Vuosituhannen vaihteessa suomalaisen teollisuuden aineelliset investoinnit kasvoivat hitaasti, ja etenkin kone- ja metallituoteteollisuudessa työn tuottavuuden kasvu oli olematonta (kuva 1 ja kuva 2). Toisaalta oli yleisesti havahduttu huomaamaan tämän teollisuusalan suuri merkitys kansalliselle hyvinvoinnille. Samalla teollisuudessa päästiin kokemaan voimakkaita kasvun vuosia ja kohtamaan rakennemuutoksen ja ulkoistuksien mukanaan tuomia haasteita. Lisäksi Kiina-ilmiö teki lopullista tuloaan. Tähän ajanjaksoon ajoittui Tekesin SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu -ohjelman käynnistäminen vuonna 2005. Ohjelman käynnistyessä sen keskeisin kohderyhmä, kone- ja metallituoteteollisuus, työllisti noin 130 000 henkilöä ja sen liikevaihto oli noussut tasoihin elektroniikka- ja sähköteollisuuden kanssa, noin 22 miljardiin euroon. Keskeistä ajanjaksolle oli globaali tuotannon sijoituspaikkakilpailu, joka oli vähentänyt henkilöstön määrää Suomessa erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Myös metalliteollisuudessa oli siirretty yksinkertaisia työvoimavaltaisia työvaiheita pois Suomesta. Ohjelman valmistelutyössä oli Tekesin ohjelmatiimin ulkopuolelta mukana SWOT Consulting Oy, joka tuotti osana valmistelutyötä Autonominen tuotanto 2010 -selvityksen. Tekes tilasi lisäksi professori Veijo Kauppiselta Teknillisestä korkeakoulusta selvityksen autonomisen tuotantoteknologian tutkimuksesta ja tutkijavaihdosta Saksassa. USAn teollisuussihteerin toimesta oli vastaavasti tehty selvitys Valmistustekniikan tutkimuksesta USA:ssa. SWOT Consultingin selvityksessä painotettiin vahvasti teknologisen osaamisen jatkuvan kehittämisen merkitystä suomalaisen valmistavan kappaletavarateollisuuden kilpailukeinona. Selvityksen tehtävänä oli pääasiassa hahmottaa yrityskentän tavoitetilaa. Selvityksessä esitettiin markkinoilla oleviksi muutostrendeiksi seuraavia (Autonominen tuotanto 2010): Väestön ikääntyminen Yritysten kansainvälistyminen Yritysten keskittyminen ydinliiketoimintaan ja sen vahvistaminen yrityskauppojen ja liittoutumisten avulla Toimintojen ulkoistaminen Teknologiseen osaamiseen panostaminen. 17

Kuva 2. Teollisuuden aineelliset investoinnit Suomessa vuosina 2001 2004. (Teknologiateollisuus, 2004) Valmisteluvaiheessa järjestettiin myös työpajoja, joihin osallistui alan asiantuntijoita teollisuudesta sekä valmistustekniikan tutkimuksen parissa työskenteleviä vastuuprofessoreja ja tutkijoita. Ohjelmasuunnitelmaa esiteltiin myös Teknologiateollisuus ry:ssä, joka valmisteli samoihin aikoihin TRIOohjelmaansa. Tehdyt selvitykset toimivat pohjana ohjelmalle tehdylle ohjelmasuunnitelmalle, jonka linjausten mukaisesti Tekesissä tehtiin päätös ohjelman käynnistämisestä kesällä 2005. Ohjelmalle annettiin nimeksi SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu. Lähteet SWOT Consulting Oy, 2005 Autonominen tuotanto 2010 Tekes, 2005 SISU 2010 -ohjelmasuunnitelma Autonomisen tuotantotekniikan tutkimus ja tutkijavaihto Saksassa, Veijo Kauppinen, TKK, 2005 Valmistustekniikan tutkimus USA:ssa, Markku Oikarainen, Tekes, 2005 Teknologiateollisuus ry:n Vuosikirja 2004. Teknologiateollisuus ry, 2004. 3.2 Tavoitteet ja painopisteet Tekesin ohjelmalle laatimassa ohjelmasuunnitelmassa kuvattiin ohjelman tavoitteita seuraavasti: Teknologiaohjelma parantaa suomalaisen valmistavan kappaletavarateollisuuden kykyä tuottaa kilpailukykyisesti massaräätälöityjä (pienet ja keskisuuret volyymit) tuotteita ja palveluita kasvaville markkinoille. Suomi on huippuluokkaa kansainvälisesti mitattuna erikoistuvan tuotantoautomaation kehittäjänä. Ohjelmaan osallistuvien yritysten räätälöintikyky, toimitusnopeus ja -varmuus, joustavuus sekä kustannustehokkuus paranevat merkittävästi. Ohjelman tutkimuslaitoshankkeet ovat kansainvälisesti arvioiden korkealuokkaisia ja ne tuottavat uusia toimintamalleja ja teknologioita teollisuuden hyödynnettäväksi. Kansainvälinen tutkijanvaihto lisääntyy selvästi. Nämä tavoitteet antoivat selkeät suuntaviivat ohjelmalle. Osana johtoryhmätyötä ohjelman tavoitteita ja painotuksia tarkennettiin. Samalla mietittiin tarvittavia strategisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Asiaa tarkastellaan tarkemmin seuraavassa luvussa 3.3. 18

Ohjelman keskeisenä tavoitteena pidettyyn Uuteen tuotantoajatteluun sisältyy merkittävä ajattelutavan muutos ja osaamis- ja teknologiaharppaus. Ennen tätä pitää perusasiat saada kuntoon, mihin sisältyy mm. henkilötyön ja pääomankäytön tuottavuuden parantaminen. Uusi tuotantoajattelu voi pitää sisällään mm. seuraavia kehityskohteita: Kokonaisuuden hallinta Tuotekehityksestä asiakastoimitukseen Elinkaaren hallinta Laajennettu tuote (extended product) Digitaalisuus (mallinnus ja simulointi) Joustavuus ja muunneltavuus (nopea, joustava ja kustannusoptimoitu asiakastarpeiden toteutus) Verkoston hallinta ja ohjaus Teknologiatason merkittävä nostaminen uusia valmistustekniikoita ja automaatiota hyödyntäen Laserin, konenäön jne. mahdollisuuksien hyödyntäminen Robotiikan ja automaation uudenlainen kustannustehokas ja ihmisläheinen hyödyntäminen, ml. kehittynyt ihminen-kone-käyttöliittymä, adaptiivisuus, itseoppivuus ja autonomisuus ICT:n mahdollisuuksien hyödyntäminen, ml. järjestelmien integrointi, muunneltavuus ja tiedon reaaliaikaisuus, läpinäkyvyys, saatavuus ja jäljitettävyys. Ohjelman kohderyhmänä ovat olleet teknologiateollisuuden kappaletavaroita valmistava teollisuus ja tehdastason investointihyödykkeitä tuottavat kone- ja laitevalmistajat sekä alan tutkimuslaitokset. Pääkohderyhmänä on ollut kone- ja metallituoteteollisuus, jolle myös valtaosa hankkeista on kohdentunut. Kuva 3. Ohjelman määritetyt teema-alueet. Ohjelma haluttiin kohdentaa erityisesti seuraaville teema-alueille: Joustavat tuotantoratkaisut Edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat Itseohjautuvuus tuotannossa Määritettyjä teema-alueita on selvennetty kuvassa 3. 19

3.3 Ohjelman johto 3.3.1 Johtoryhmätyö Ohjelman johtoryhmän tehtävänä oli vastata ohjelman strategisista linjauksista ja tutkimuskokonaisuuden hallinnasta. Johtoryhmä kokoontui vuosina 2005 2009 yhteensä 14 kertaa. Tekesin edustajina ohjelman johtoryhmässä toimivat toimialajohtaja Lauri Ala- Opas ja ohjelmapäällikkö, joka oli vuoden 2006 marraskuun loppuun asti Juha Korkeila, tästä eteenpäin ohjelmapäällikkönä toimi Juha Suuronen. Johtoryhmään kuului myös ohjelmakoordinaattori Reijo Tuokko Hermia Oy:stä (aik. Teknologiakeskus Hermia Oy). Tekesin ja ohjelman koordinaation edustajien lisäksi johtoryhmä koostui teollisuusjäsenistä seuraavasti: Stig Gustavson, Konecranes Oyj, johtoryhmän puheenjohtaja Timo Parmasuo, Meconet Oy, johtoryhmän varapuheenjohtaja Teijo Fabritius, Master Automation Group Oy Pekka Heikonen, Pemamek Oy Sinikka Markkula, ABB Oy Drives Karri Mikkonen, TeliaSonera Finland Oy. Johtoryhmä seurasi koko ohjelman keston aktiivisesti ohjelmatoiminnan toteuttamista sekä rahoituksen kohdentumista. Ohjelmatoiminnan osalta keskeisiä aiheita johtoryhmän kokouksissa olivat erityisesti kansainvälisyys, viestintä ja suuremmat tapahtumat. Johtoryhmä linjasi tutkimushankkeiden sisältöjä ja painopisteitä erityisesti tutkimushankkeiden aiehakujen yhteydessä. Ohjelman alussa keskityttiin erityisesti ohjelman mission ja strategian määrittelyyn, viestinnän linjauksiin, ammattikorkeakoulujen rooliin ohjelmassa sekä kansainväliseen verkottumiseen. SI- SU 2010 -ohjelman missio määriteltiin seuraavasti: Tekesin SISU 2010 -ohjelman avulla luodaan teknologiset edellytykset suomalaisen kappaletavaratuotannon kansainväliselle kilpailuedulle. Elokuussa 2006 järjestetyssä johtoryhmän strategiatyöpajassa keskusteltiin laajemmin ohjelman missiosta, strategisista tavoitteista ja keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelmatoiminnan painotuksilla pyrittiin varmistamaan strategian implementoinnissa tarvittavien toimenpiteiden toteutuminen, ml. esimerkit ja parhaat käytännöt, selvitykset ja analyysit, verkottaminen, synergian edistämistoimet, koulutus, tiedotus sekä hankerahoitus ja hanketoiminnan tukitoimet. Mission toteutus pähkinänkuoressa on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. SISU 2010 -ohjelman mission toteutus pähkinänkuoressa. SISU 2010 Mission toteutus STRATEGISET KEINOT TOIMENPIDETYYPIT TAVOITTEET JOIHIN PÄÄSTÄÄN Edesautetaan uusien tuotanto- ja valmistusteknologioiden ja -menetelmien, toimintamallien sekä tuotantolaitteiden kehittämistä ja innovatiivista soveltamista ja käyttöönottoa yrityksissä Edistetään alan tutkimustoimintaa ja korkeatasoista kansainvälistä tutkimus- ja teknologiayhteistyötä Tehostetaan teknologian ja osaamisen siirtoa Korostetaan muotoilun merkitystä yhtenä kilpailuedun osa-alueena ja edesautetaan tätä tukevien valmistusmenetelmien käyttöönottoa Koordinointi ja vaikuttaminen Esimerkit ja parhaat käytännöt Selvitykset ja analyysit Verkottaminen Synergian edistämistoimet Koulutus Tiedotus Rahoitus ja tukitoimet Valmistavan kappaletavarateollisuuden kyky tuottaa kilpailukykyisesti massaräätälöityjä (pienet ja keskisuuret volyymit) tuotteita ja palveluita kasvaville markkinoille kasvaa Suomi nousee kansainvälisesti mitattuna huippuluokkaan tuotantoautomaation kehittäjänä ja toimittajana Ohjelmaan osallistuvien yritysten räätälöintikyky, toimitusnopeus ja -varmuus, joustavuus sekä kustannustehokkuus paranevat merkittävästi, mikä näkyy liikevaihdossa, viennissä ja kannattavuudessa Ohjelman tutkimuslaitoshankkeet ovat kansainvälisesti arvioiden korkealuokkaisia ja ne tuottavat uusia teknologioita ja toimintamalleja teollisuuden hyödynnettäväksi Kansainvälinen tutkijanvaihto ja korkeatasoinen tutkimusyhteistyö lisääntyvät selvästi Suomeen syntyy 1-3 World Class-tasolla olevaa alan tutkimuksen huippuyksikköä 20

3.3.2 Väliarviointi Ohjelmalle päätettiin tehdä väliarviointi loppuvuodesta 2007. Näin oli mahdollista saada palautetta kentältä ja käyttää saatua tietoa ohjelmasuunnitelmien täsmentämiseen ohjelman loppuajalle. Ohjelman väliarviointi toteutettiin itsearviointina siten, että vastaajina olivat toisaalta ohjelman johtoryhmän jäsenet ja toisaalta ohjelman yritys- ja tutkimushankkeiden hankevastaavat. Väliarvioinnissa käytettiin verkkokyselyn toteutukseen ja raportointiin kehitettyä väliarviointityökalua, jonka kysymyspatteristoa räätälöitiin SISU-ohjelman tarpeisiin. Väliarvioinnin tulokset julkaistiin tammikuun 2008 vuosiseminaarissa. Vaikka väliarvioinnissa ei tullut esille merkittäviä muutostarpeita ohjelman ja sen toteuttamisen painotuksiin, saatiin kentältä tärkeää ja mielenkiintoista tietoa mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia tuloksia ja vaikutuksia hankkeilla ja ohjelmaan osallistumisella on ollut organisaatiolle? Mitkä tekijät ovat hankaloittaneet hankkeiden mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa? Mitä ohjelmapalveluja on hyödynnetty? Mikä merkitys eri ohjelmapalveluilla on ollut hankkeen onnistumisen kannalta? Millaisia ohjelmapalveluita haluttaisiin lisää? Mikä merkitys ohjelmalla ja siihen osallistumisella on ollut organisaatiolle? Kuvassa 5 on hankevastaavilta saadut vastaukset kysymykseen hankkeiden ja ohjelmaan osallistumisen tuloksista ja vaikutuksista organisaatiolle. Tähän liittyvissä vapaissa kommenteissa mainittiin mm. seuraavanlaisia positiivisia vaikutuksia: Hanke on mahdollistanut yrityksen Suomessa tapahtuvan valmistuksen jatkumisen Kuva 5. Hankevastaavien vastauksia väliarvioinnin kysymykseen hankkeiden ja ohjelmaan osallistumisen tuloksista ja vaikutuksista ei lainkaan ZEF A. Missä määrin arvioitte hankkeenne vaikuttavan hankkeen toteutusympäristössä seuraaviin asioihin? 12 13 14 18 1 8 10 15 9 11 16 19 3 5 4 6 2 17 7 paljon 1. Teknologiastrategioiden luominen tai täsmentyminen (42) (x=61) 2. Uuden tiedon syntyminen (42) (x=74.4) 3. Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääntyminen (42) (x=68.7) 4. Uuden teknologia- alueen haltuunotto (42) (x=72.6) 5. Nykyisen teknologiaosaamisen syventyminen (41) (x=70.9) 6. Uusien tuotteiden tai palvelujen tai uuden tuotantoajattelun kehittyminen (41) (x=71.3) 7. Uusien prosessien tai toimintatapojen kehittyminen (41) (x=75.9) 8. Uusien yhteistyökumppaneiden löytyminen (41) (x=64.4) 9. Olemassa olevan verkoston toiminnan syventyminen (41) (x=66) 10. Organisaatioiden ja tuotteiden imagon parantuminen (41) (x=62.9) 11. Tutkimuksen ja liiketoiminnan välisen yhteistoiminnan kehittyminen (41) (x=64.4) 12. Kansainvälisten yhteyksien syntyminen (41) (x=55.4) 13. Kansainvälisen yhteistyön syventyminen (41) (x=52.7) 14. Uusien (liike)toiminta-alueiden avautuminen (41) (x=53.2) 15. Nykyisen (liike)toiminnan laajentuminen (41) (x=61.7) 16. Kehitettyjen tuotteiden tai palvelujen saaminen markkinoille (41) (x=63.7) 17. Organisaatioiden kilpailukyvyn kehittyminen (41) (x=73.4) 18. Markkinanäkemyksen syventyminen (41) (x=55) 19. Asiakastarpeiden parempi huomioonottaminen (41) (x=65.5) 20. Muita hankkeenne tuloksia tai hankkeenne vaikutuksiin liittyviä kommentteja (7) 21