Sinähän osaat, Liinu!



Samankaltaiset tiedostot
Minä olenkin fiksu, toteaa Patrik

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Miten selviydyt ongelmatilanteista muiden kanssa

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

9.1. Mikä sinulla on?

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

TIKKAAKO SULLAKIN? Opaslehtinen Touretten oireyhtymästä

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS. JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto TAVOITE

Nuorten erofoorumi Sopukka

OMAN VUORON ODOTTAMINEN. Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30

Toivon tietoa sairaudestani

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Toivon tietoa sairaudestani

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Märsky Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Anni sydäntutkimuksissa

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Lapset Luotu :25

Saa mitä haluat -valmennus

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Lapsiperheen arjen voimavarat

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura

HIIRIKAKSOSET. Aaro Lentoturma

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Jeesus parantaa sokean

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, LK

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

MINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Oppilaskysely Opetuspalvelut

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kiusaamisväkivaltakysely

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Kuusiston koulu (Kaarina)

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

LAPE Etelä-Savo. Päiväkotivierailujen koonti kesä 2017 Saara Hanhela, LAPE hankekoordinaattori. Saara Hanhela/ LAPE Etelä-Savo

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön


ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2015 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2015, 2014, 2013 koko maa 2015 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia

Transkriptio:

Sinähän osaat, Liinu!

Tässä kirjassa kerrotaan, minkälaista on, kun on tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksia. Niitä voi olla monenlaisia. Tämä kirja kertoo Liinusta, jolle tarkkaavaisuus ja keskittyminen ovat aina tuottaneet vaikeuksia. Erityisesti hankaluuksia on ilmennyt kouluiässä. Kirja on tarkoitettu 7 12-vuotiaille lapsille ja muille asiasta kiinnostuneille, kuten vanhemmille, sukulaisille, sisaruksille ja ystäville sekä myös koulun henkilökunnalle.

Hei! Nimeni on Liinu ja olen 10 vuotta. Olen neljännellä luokalla. Minulla on ADHD ja se tarkoittaa, että minun on vaikea pysyä tarkkaavaisena ja keskittyä. Nyt kerron sinulle tarinani.

Eräs tavallinen päivä. Äiti herättää minut. On taas aika lähteä kouluun. Toivon, että päivästä tulee hyvä, parempi kuin eilinen. En ymmärrä, miksi äiti aina suuttuu minulle. Hän huutaa minulle usein, ja niin tekevät kaikki muutkin. Nyt hän taas komentaa Liinu, nouse jo, muuten myöhästyt koulusta!

Aamiaisella äiti on vihainen, kun en syö aamupalaani ja pidä kiirettä. Sitten hän väittää, että minä vain istun ja unelmoin. Sitten hän suuttuu, kun ei löydä lapasiani. Silloin muistan, että lapasethan jäivät koulun naulakkoon.. Ja viime viikolla hukkasin uudet neulehansikkaat. Ei tunnu kivalta mennä kouluun, kun äiti on vihainen, mutta yritän huolehtia, että näin ei käy enää. Hukkaan joskus tavaroitani. Kotona ollaan sitä mieltä, että minä olen oikea hutilus.

Koulussa viihdyn aika hyvin, vaikka osa koulukavereista on tylsiä. Välillä en jaksa olla ahkera. Rankinta on iltapäivällä, kun väsyttää. Minun on vaikea kuunnella, mitä opettaja sanoo, ja välillä en ymmärrä, mitä hän tarkoittaa. Silloin yleensä istun ja ajattelen jotain mukavampaa.

Meidän luokan Kaisa on kaikista ärsyttävin, hän ei ole ikinä hiljaa. Hän ei viittaa ja vaeltelee usein ympäri luokkaa. Minusta se on rasittavaa. Minua häiritsee myös se, kun joku teroittaa kynää, yskii tai kuiskailee. Silloin minun on vaikea keskittyä tehtävääni. Keskittyminen koulutyöhön ja opettajan puheisiin häiriintyy pitkäksi aikaa. Mieluiten istuisin korvakuulokkeet päässä, mutta se olisi kyllä noloa, kun muillakaan ei ole. Kummallisinta on, että joskus jaksan kuunnella ja keskittyä tosi pitkään, ja välillä taas en ollenkaan. Se koskee kyllä lähinnä mukavia asioita. Tykkään eniten siitä, kun saa keksiä omia tarinoita ja kun saa piirtää. Olen tosi hyvä piirtämään, luokan paras, sanoo opettaja.

Koulun ruokasalissa on tylsää, kun kaikkien pitää syödä yhtä aikaa. Välillä en ehdi syödä loppuun ennen kuin luokkakaverit jo ryntäävät ulos. Silloin minäkin lähden, vaikka en ole valmis.

Retkipäivä Muistan kerran, kun olimme luokan kanssa menossa retkelle. Olin unohtanut ottaa eväät mukaan. Se ei ollut äidin vika, sillä hän ei tiennyt retkestä. Olin unohtanut opettajan antaman lapun kouluun. Se oli jäänyt pulpettiin. Olisin halunnut sanoa, että minulla on maha kipeä ja että minun täytyy lähteä kotiin.

Välitunneilla minulla on aina välillä yksi kaveri, mutta kun hän leikkii muiden tyttöjen kanssa, niin minä joudun olemaan yksin. Se on joskus ikävää ja joskus mukavaa. Välillä minua surettaa, kun minulla on vain vähän ystäviä.

Kun tulen koulusta kotiin, olen nälkäinen, väsynyt ja kiukkuinen. Minulle ja äidille tulee usein riitaa. Suutun tosi paljon äidille ja sanon rumasti.

Joskus saan läksyjä. Äiti ja isä auttavat minua, koska muuten en jaksa tehdä niitä kaikkia. Se kestää monta tuntia, ja joskus en silti saa tehtyä kaikkia. Tuntuu siltä, että koulu vie kaikki voimat enkä jaksa mitään muuta.

Iltapalalla koko perhe alkaa usein riidellä. Pikkuveli kiusaa minua ja minä saan aina haukut. Isän mielestä minun pitäisi isompana osata olla kunnolla, mutta silloin minä suutun ja juoksen pois. Mieluiten istun huoneessani piilossa. Tuntuu siltä, että en tee mitään oikein ja se on surullista.

Iltaisin nukkumaan mennessä minun on vaikea saada unta. Makaan valveilla kauan ja mietin päivän tapahtumia. Miksi kaikki suuttuvat ja huutavat minulle koko ajan, vaikka yritän parhaani? En halua olla vihainen, mutta niin siinä aina käy. En halua kenellekään pahaa ja pyydän yleensä aina anteeksi äidiltä mutta seuraava päivä on taas samanlainen.

Joskus kuulen, kun äiti ja isä puhuvat minusta, kun he luulevat minun nukkuvan. He ihmettelevät, mikä minua vaivaa. Onko minussa jokin vika?

Koulun kehityskeskustelussa opettaja kertoo, että minä olen kovin hiljainen. Hänen mielestään, minä olen ujo. Minä viittaan harvoin. Pelkään, että vastaan väärin, ja se on noloa. Haaveilen usein ja mietin omia juttuja. Äiti sanoo aina kehityskeskustelun jälkeen, että tuntuu vaikealta uskoa, että opettaja puhuu minusta, koska kotona olen usein äkäinen kuin ampiainen.

Nyt kerron sinulle, mitä psykologisedän ja lääkäritädin luona tapahtui. Jokin aika sitten minulle järjestettiin koulussa tapaaminen sedän kanssa, joka on psykologi. Eikö olekin vaikea sana? Hän halusi tavata minut nähdäkseen osaanko keskittyä ja kysyäkseen kysymyksiä. Sinne oli kiva mennä, koska siellä oli niin ihanan rauhallista. Hänen mielestään minä olen fiksu tyttö. Myöhemmin sain tavata lääkärin, joka myös halusi kysellä kysymyksiä ja tietää kaiken minusta. Hän kyseli koulusta, perheestä, kavereista ja mistä tykkään. Kun kaikki oli valmista ja lääkäri oli saanut vastauksen kaikkiin kysymyksiin, hän kertoi, että minulla on ADHD.

Se tarkoittaa sitä, että en jaksa olla tarkkaavainen ja keskittyä, vaikka kuinka yritän. Lääkäri kertoi, että joskus minulla on liian vähän energiaa ja silloin en oikein jaksa kuunnella ja tehdä tehtäviä. Lääkäri sanoi, että se on melkein sama asia kuin ajaisi autoa ilman bensaa.

Asiani ovat nyt paljon paremmin, kun olen saanut tietää, että minulla on ADHD. Melkein kaikki tietävät, että minulla on tarkkaavaisuusja keskittymisvaikeuksia. Yritämme koko ajan keksiä hyviä apukeinoja. Nyt esimerkiksi istun koulussa etupenkissä ja kun opettajan mielestä näytän uneksivalta, hän kopauttaa minua olkapäähän.

Teemme opettajan kanssa yhdessä tehtävälistan, josta viivaan yli tehdyt työt. Aikaisemmin opettaja suuttui, jos en ollut tehnyt läksyjä, mutta nyt hän tietää, että jotkut päivät sujuvat paremmin kuin toiset. Sen tietävät myös äiti ja isä. He tietävät, että haluan olla kunnon tyttö, mutta joskus epäonnistun. Parasta on, että minua ja tekemisiäni kehutaan nyt useammin, ja silloin kaikki sujuu helpommin.

Joillakin tunneilla saan istua pienryhmässä. Meidän luokan Kaisa on samassa ryhmässä. Myös hänellä on vaikeuksia keskittyä, vaikka hän on erilainen kuin minä. Hän puhuu koko ajan ja hän ei osaa odottaa vuoroaan. Joskus hän suuttuu ja tappelee muiden lasten kanssa. Hän tekee tehtävät nopeasti, mutta opettajan mielestä hän on joskus liian nopea ja hutiloi. Kaisalla on myös ADHD, mutta se ilmenee eri tavalla. Myös hänelle keskittyminen on vaikeaa, hän ei tee tehtäviä loppuun ja ryhtyy usein hommaan ennen kuin ajattelee. Lisäksi hänen on vaikea istua paikoillaan, hän on kuin tulisilla hiilillä.

Pienryhmässä sekä Kaisa että minä suoriudumme tehtävistä paremmin, koska meitä ei häiritä koko ajan, ja opettajamme muistuttaa, mitä meidän piti tehdä. Asiat sujuvat paljon paremmin koulussa ja kotona nyt, kun kaikki tietävät että minulla on ADHD ja saan siihen hoitoa. Olimme saaneet paljon kaikenlaista apua ja tietoa mutta silti vaan oli joka päivä hankalaa. Sitten minulle ja vanhemmilleni kerrottiin, että ADHD:hen on olemassa lääkkeitä, jotka voisivat auttaa minua keskittymään paremmin.

En tiennyt, että sellaisia lääkkeitä on olemassakaan. Äidillä ja isälläkin oli paljon kysyttävää lääkäriltä. Hän vastasi kysymyksiimme ja kertoi, miten lääkkeitä käytetään. Yhdessä päätimme, että kokeilisin vielä lisäksi lääkehoitoa. Minun tulisi olla tarkkana ja kertoa, jos en voi hyvin tai jos minusta tuntuu, että lääke ei auta. Nyt olen käyttänyt lääkettä muutaman viikon. Koulussa sujuu paljon paremmin ja olen pienryhmässä enää hyvin harvoin. Kotonakin läksyjen teko onnistuu tosi hyvin enkä ole enää niin vihainen ja väsynyt. Kotona ei enää itketä ja huudeta niin paljon kuin ennen, ja äiti ei suutu niin usein, mikä on ihanaa.

Luokkakaverini Kaisa on myös nyt saanut ADHD:hen apua. Ja kaikki on muuttunut! Nyt hän istuu hiljaa paikoillaan luokassa ja viittaa, jos on asiaa. Hänestä on tullut paras kaverini ja leikimme usein yhdessä. Minulla on vähän enemmän energiaa ja Kaisalla on sopivampi määrä energiaa. Voi sanoa, että minä toimin vähän eri tavalla kuin muut! Koulussa ei ole enää tylsää ja rankkaa, vaan sinne on mukava mennä. Äiti, isä ja pikkuvelikin ovat paljon mukavampia. He ovat muuttuneet tai ehkä minä olen muuttunut

Käsikirjoitus: Nils-Åke Nilsson, lastenlääkäri sekä Gunilla Ström-Karlsson, lastensairaanhoitaja, Lastenlääkäriasema Baltazar, Motala Kuvitukset: Tobias Flygar Janssen-Cilag AB omistaa kaikki oikeudet tähän aineistoon. www.adhd-tietoa.fi Janssen-Cilag Oy, Vaisalantie 2, 02130 Espoo. Puh 0207 531 300. Fax 0207 531 301. www.janssen-cilag.fi PHFIN/CONC/1115/0003 JC-100522-2