ULVILAN SEURANTALOT 2018
HARJUNPÄÄN TYÖVÄEN- TALO eli TORPPA os. Harjatie 7 tai Vanhatie 14, Harjunpää Rakennusvuosi: 1914 Rakennuttaja: Harjunpään työväenyhdistys ry. Rakennus täytti 2014 100 v. ja on ainoa Harjunpään palosta selvinnyt rakennus Harjunpäässä senaikaisessa muodossaan. Rakennusmateriaalit: hirsi, lautaverhous ja luonnonkivi Kunnostukset: 1983-86 wc:t, lattia, näyttämö, vesi ja viemäri, ulkolaidoitus, katon maalaus, salin seinät ja katto, lämmitysjärjestelmä, takat ja sähköpuhaltimet. 1995 kalusteet uusittu ja puuvajan kunnostus. 2006 keittiö siirrettiin yläkerrasta alakertaan salin yhteyteen ja vaatesäilytys poistettiin. 2007 Lämpöpuhaltimet, lattian kunnostus sekä eteisen korjaus. 2010-2012 Ulkoseinien ja katon maalaus. Käyttötarkoitus ja toiminta: Yhdistysten kokoontumis- ja juhlapaikka. 80-90 luvulla toiminut kylän nuorisotilana. Nykyisin juhlien ja erilaisten tilaisuuksien pitopaikka. Erityistä: talon yläkerrassa hyvin säilynyt esiintyjien maskeeraushuone 2
JUHLATALO 3 Tiedustelut ja varaukset: Seppo Virtanen gsm 044 252 8767 sep.vir@dnainternet.net Vuokrahinnat: Vuorokausi 250, iltatilaisuudet 150. Aina tehdään asiakkaalle sopiva tarjous. Tilaisuudet: Häät, syntymäpäivät ja muut juhlatilaisuudet, huutokaupat, myyntitilaisuudet, kokoukset, tanssit, discot, peli-illat, näytelmät, ruokailutilaisuuksia, harjoitushuoneena, kursseja jne... Väkimäärä: Pöytien ääreen mahtuu noin 80 henkeä. Ilman pöytiä noin 150 henkeä. Tilakuvaus: Esiintymislava, sali, eteistila, naulakot, keittiö. Keittiö: mikro- ja kiertoilmauuni, sähköhella, astianpesukone, kahvinkeitin ja loistava määrä kaappeja. Kahvikuppeja Piha-alue: Pihaan mahtuu n. 20 autoa. Pihaan on kulku kahden eri portin kautta Harjatieltä ja Vanhatieltä. Kadun varteen mahtuu lisää autoja. Lipputanko varustuksena. Ei muita oheispalveluita, tilaisuuksien järjestelyissä autetaan aina tarpeen mukaan.
PALUKSEN KYLÄTALO Mäkikyläntie, Palus Rakennusvuosi: 1915 4 Rakennuttaja: Paluksen työväenyhdistys. Nykyinen omistaja Kullaan Sosialidemokraatit, vuokrattu Paluksen Nuorisoseuralle vuoteen 2048 asti. Suunnittelijat: Vihtori Lind ja Vihtori Toivonen (vastaavat mestarit) Rakennusmateriaalit: Hirsi, lautaverhous, peltikatto Kunnostukset: Pärekatto huopakatoksi 1940, ulkoseinien laudoitus 1949, Paluksen Nuorisoseuran toteuttamat laajat peruskorjaukset 1996-2005. Invaluiska ja kompostoivat kuivakäymälät 2016. Käyttötarkoitus ja toiminta: Kokoontumis-, tapahtuma- ja juhlapaikka kevät-kesä- syksykäyttöön. Erityistä: Vuonna 1998 Timo Koivusalo kuvasi suuren osan elokuvan Kulkuri ja Joutsen iltamakohtauksista Paluksen Kylätalolla.
JUHLATALO 5 Tiedustelut ja varaukset: Riku Kemppainen 050 407 3911 riku.j.kemppainen@gmail.com Vuokrahinnat: Paluslaiset 50, muut 100. Vuokrahinta sisältää juhlateltan (n. 4 x 8 m), ison kaasugrillin ja 12 litran säiliökahvinkeittimen käytön, mikäli ko. varusteita ei ole tapahtuma-ajaksi vuokrattu muualle. Väkimäärä: Istumajärjestyksestä riippuen pöytien ääreen mahtuu 60-100 henkeä. Pöytäryhmiä myös vuokrataan erikseen. Tilakuvaus: Nykyaikaiset siistit ja hajuttomat ulko-wc:t, esiintymislava ja kaksi takahuonetta, eteisessä tilavat naulakot, n. 100 m 2 sali jossa säädettävä valaistus (himmennin ym.). Kaksi ilmalämpöpumppua, joten sisälämpötilan saa sopivaksi sekä helteillä että viileillä keleillä. Saliin myös esteetön pääsy ulkoa ramppia pitkin. Keittiöön, eteiseen ja lavan takahuoneeseen on omat sisäänkäyntinsä. Tila sopii erinomaisesti syntymäpäivien, valmistujaisten, häiden, ristiäisten ym. juhlien järjestämiseen. Keittiö: Kylmäsäilytystilaa runsaasti (mahtuu esim. isot täytekakut), 2010 uusitut kaksi kiertoilmauunia liesitasoineen. Keittiö kooltaan melko pieni, suosittelemme lämpimien ruokien valmistusta etukäteen muussa paikassa. Ei omaa astiastoa tai tiskikonetta. Piha-alue: Kylätalo sijaitsee kauniin mäen päällä idyllisessä kylämaisemassa. Piha-alueelle mahtuu oikein parkkeerattuna paljonkin autoja.
6 HARJULA os. Harjulantie 189, Kullaan Kangas Rakennusvuosi: 1926 Rakennuttaja: Suojeluskunta. Nykyisin talon omistaa Ulvilan kaupunki. Rakennusmateriaalit: lautarakenteinen Kunnostukset: 1978 talo kunnostettiin keskustanaisten aloitteesta kullaalaisten käyttöön talkoovoimin, jolloin taloon saatiin myös vesijohto. Uusi kunnostus 1996, jolloin salin sisäseinät ja kaikki ikkunat uusittiin, lämmitysjärjestelmä sekä keittiö pitopalvelun ohjeiden mukaisesti. Talo maalattiin ulkoa ja sisältä. Remontin yhteydessä rakennettiin myös sisävessat. 2007 talon pääsisäänkäynti suljettiin tiejärjestelyiden vuoksi. Käyttötarkoitus ja toiminta: Rakennus valmistui 1926 suojeluskunnan taloksi ja se lahjoitettiin myöhemmin Kullaan kunnalle. Talo yritettiin myydä Kullaan Urheilijoille 1971, mutta kauppa peruuntui. Talo kunnostettiin 1978 talkoilla kullaalaisten käyttöön. Nykyään talon omistaa Ulvilan kaupunki ja siellä järjestetään tapahtumia ja esim. elokuvanäytöksiä. Myös harrastepiirit käyttävät taloa yksityisen juhlakäytön lisäksi.
JUHLATALO 7 Tiedustelut ja varaukset: T:mi Heikki Santa-Nokki gsm 040 507 0715 heikki.santa-nokki@luukku.com Vuokrahinnat: Vuokra 254,10 /tilaisuus (sis. alv 24%) Tilaisuudet: isot juhlat ja tilaisuudet, elokuvat, huutokaupat, tapahtumat, tanssi ja tanhu yms. Väkimäärä: Pöytien ääreen mahtuu noin 260 henkeä. Tilakuvaus: 15,15 m x 10,75 m sali, 10,75 m x 4,15 m näyttämö, eteisaula vaatesäilytyksineen, kahvio/ravintolatila tarjoilutiskillä, keittiö, parvi + 2 kpl kamareita. Keittiö: 2 kpl 60 cm kiertoilmauunihelloja, jää-viileäkaappi, kylmiö, tiskikone 1min pesuohjelmalla. Keittiö pitokokin suunnittelema, takahuone ja oma sisäänkäynti keittiöön. Piha-alue: Laaja piha-alue hiekkaharjulla. Pihaan mahtuu runsaat 100 autoa ja ulkovarastossa ulkokäyttöön sopivia pitkiä pihapöytiä ja penkkejä. Varustus: 32 kpl 6 henk. pöytiä, muovituoleja 151 kpl, selkänojallisia penkkejä 9 kpl, puhujapönttö, koivumetsä kulissit. Yläparvella 5 kpl 6 henk. pöytiä + 14 henk. pöytä, penkkejä 4 kpl. Suomen lippu 1 kpl, pölyimureita 2 kpl ja varalämmittimiä 3 kpl.
8 LEVANPELLON PIENVILJELIJÄIN TALO (PVY talo) os. Levanpellontie 302 Kullaa Rakennusvuosi: 1928 Suunnittelija ja rakennuttaja: Talolla ei ole varsinaista suunnittelijaa, Levanpellon Pienviljelijäin Yhdistyksen johtokunta on yhteisvastuullisesti päättänyt, minkälainen talo tehdään. Päätös tehty 11.6.1928 ja talo on valmistunut urakkakilpailun jälkeen syyskuussa 1928 (Huom! rakennusaika) Talon kuvaus edellä mainitun päätöksen mukaan: talosta tulee 10 x 20 metriä kooltaan, kaksinkertaisena, pystynostolla, höylälaudoista, välissä käytettään tervapahvia ja katto tehdään päreistä. Kivijalka tehdään sementistä 1:7 suhdetta hiekkaan ja sementtiin. Työ tehdään niin, että kivijalka on osittainen noin 1 metrin levyinen 18 snt ylhäältä paksu ja alhaalta 45 snt paksu leveten sisäpuolelle. Katto sekä nurkkauksiin tulevat piirut veistetään 5 x 5 tuumaa, välipiirut 5 x 4 tuumaa. Aluspohja tehdään hirsistä 6 x 6 tuumaa ja liitetään sivuparrujen väliin lohenpyrstöliitoksella. Haltijaniskoja on pantava 2 kpl. Eteishuoneen katto tehdään suoraviivainen Maantienpuoleiseen päähän tulee yläpäätyyn myös ikkuna. Edellä selostetuilla ehdoilla otti talon tehtäväkseen Paavo Kumlander alimmalla tarjouksella 8.900 (markkaa) kaverina K. Tamminen. Kunnostukset: Talossa tehtiin 1980-luvun lopulla peruskorjaus, jossa mm vesikatto, ikkunat, lattiat ja keittiökalusteet uusittiin ja talo maalattiin sekä sisältä että ulkoa.
9 Taloon on 1990-luvulla valmistunut laajennusosa, jossa sijaitsevat WC-tilat ja ilmalämpökeskus. Käyttötarkoitus ja toiminta: Talo on tarkoitettu kylätaloksi. Siellä pidetään kokouksia, sukujuhlia, syntymäpäiviä, häitä, harrastuspiirejä yms. JUHLATALO Tiedustelut ja varaukset: Pertti Ojala gsm 044 0905 502 Vuokrahinnat: Vuokra 150 euroa /vrk. Lyhyistä tilaisuuksista neuvotellaan erikseen. Tilaisuudet: Pääasiassa kesäkäytössä, sopimuksen mukaan myös talvella. Talolla on järjestetty juhlia mm. häitä, sukujuhlia ja syntymäpäiviä, huutokauppoja, harrastuspiirejä ja kylätilaisuuksia. Väkimäärä: Pöytien ääreen mahtuu hyvin 100 henkeä. Ilman pöytiä tuolivarustuksella noin 150 henkeä. Tilakuvaus: Sisäwc:t, eteistilat, naulakko, näyttämö ja sali. Kaksi sisäänkäyntiä + takaovi keittiöön. Kalusto, pöydät ja tuolit uusittu 2010. Keittiö: Sähköliesi, mikro, jääkaappi ja lämmin vesi. Keittiössä tarjoilutiski ja tilaa kattauksille. Astiasto: Kullaan Maatalousnaiset vuokraa 200 hengen astiastoa. Tiedustelut Anita Ahlqvist puh 5591 176 tai gsm 050 327 0695. Piha-alue: Piha-alue tilava, osittain sorastettu ja valaistu.
10 KAASMARKUN VPK TALO os. Kolipohjantie, Kaasmarkku Rakennusvuosi: 1910 Rakennuttaja: Kaasmarkun VPK Suunnittelija: K.V. Huhtala Rakennusmateriaalit: Kullaan Ahmauksesta ostettu vanha hirsiriihi sekä Kullaalta ostettua hirttä ja puutavaraa Kaasmarkun metsistä. Kunnostukset: 1925 rakennettiin keittiön kulmaukseen varastohuone ja vesikatto nostettiin vanhan katon harjalle asti. Tällöin talo sai yhtenäisen nelikulmaisen muodon. Lämmistyslaitteet kunnostettiin 1927, pärekatto uusittiin 1929 ja salin lattia 1936. 1947-1948 perusteellinen korjaus ja laajennus VPK:n 50-vuotisjuhlaan. Seuraavat korjaukset 1966-68. Viimeisin suuri remontti 1999-2000, jolloin keittiö uusittiin suurtalouskeittiöksi ja näyttämö sai uuden ilmeen. 2008 talo ehostettiin VPK:n 110-vuotisjuhlaan maalaamalla eteistilat ja korjaamalla wc:t. Kaikki korjaukset on tehty talkootyönä. Käyttötarkoitus ja toiminta: Talo on tehty vapaapalokunnan taloksi ja se on palvellut mm. erilasten juhlien ja tilaisuuksien pitopaikkana. Talolla on näytelty, näytetty elokuvat, pidetty kylän yhteiset joulujuhlat ja järjestetty tansseja, joissa moni pari on kohdannut toisensa.
JUHLATALO 11 Tiedustelut ja varaukset: Marja Anttila gsm 040 776 5452 marja.anttila@nettikirje.fi Vuokrahinnat: Kesäkautena 250 /tilaisuus, lämmityskautena 300 /tilaisuus. Siivous kuuluu tilaisuuden järjestäjän huolehdittavaksi. Tilaisuudet: juhlat, tapahtumat, koulutustilaisuudet, suuret kokoukset yms. Väkimäärä: Pöytien ääreen mahtuu 120-160 henkeä riippuen tanssitilan suuruudesta. Ilman pöytiä noin 160-200 henkeä. Tilakuvaus: Eteisaula ja naulakkohuone, sali, suurtalouskeittiö ja ravintolasali, näyttämö sekä takahuone orkesterille. Keittiö: Nykyajan suurtalouskeittiön vaatimukset täyttävä. Varustus liesi, kiertoilmauuni, 2 kpl kylmäkaappeja, 2-pannuinen kahvinkeitin ja suurtaloustiskilinja. Talossa ei ole astiastoa eikä pöytäliinoja. Piha-alue: Piha-alue tilava ja talon pääsee ajamalla kiertämään. Oheispalvelut: Kaasmarkun maatalousnaiset vuokraavat 50 hengen ruokaastiastoa ja 100 hengen kahviastiastoa/maarit Tammelin gsm 050 349 4524, Kaasmarkun Kyläyhdistys vuokraa puulämmitteistä isoa grilliä ja kesäaikaan telttasaunaa/gsm 044 033 4421
12 VANHAKYLÄN TYÖVÄENTALO os. Kotoniityntie 9, Vanha-Ulvila Rakennusvuosi: 1908, siirretty nykyiselle paikalleen 1934 Rakennuttaja: Vanhankylän työväenyhdistys ry., nykyinen omistaja Ulvilan Sosiaalidemokraatit ry. Rakennusmateriaalit: hirsirakenteinen, peltivuorattu, laajennus lautarakenteinen, mutta pelti päällä Kunnostukset: Talon peruskorjaus EU-rahoituksella/talkootyöllä 2009-2010. Keittiö ja kahvio peruskorjattu. Juhlasalin lattia ja näyttämö lakattu ja maalattu. Asennettu ilmalämpöpumput parantamaan salin lämpötilaa ja sisäilman laatua. Remontin yhteydessä on huomioitu myös talon eri-ikäiset käyttäjät: esteettömän kulun ramppi talon sis.käynnin yhteydessä sekä lapsia varten hoitopöydät ja syöttötuolit (2kpl). Käyttötarkoitus ja toiminta: Talo on tehty työväenyhdistyksen kokoontumis- ja juhlatilaksi. Nykyisin taloa käyttävät niin yksityiset juhlien ja tilaisuuksien järjestäjät, kansalaisopisto kuin muutkin alueen yhdistykset työväenyhdistyksen lisäksi. Talolla on järjestetty 50-luvulla näyttämötoimintaa ja yleisiä tansseja vielä 70-luvulla. Erityistä: Näyttämön alla sijaitsee putka, johon talon pohjoispäädyn sisäänkäynnistä on aikoinaan viety tilaisuuksissa sopimattomasti käyttäytyneitä henkilöitä. Talon ympärillä on ollut urheilukenttä ja juoksurata. Kentällä on aikoinaan hypätty pituutta, korkeutta ja juostu. Kenttä on kadonnut pihapiiristä. Talon vintillä on asunut aikoinaan työväentalon talonmies. Nykyisin vintti on varastokäytössä.
JUHLATALO 13 Tiedustelut ja varaukset: Markku Heino 050 303 1507 markku55@windowslive.com Vuokrahinnat: 300 /juhla-/tapahtuma/tilaisuus (koko talo). Kokous- yms. käyttö sopimuksen mukaan Tilaisuudet: Talo on ympärivuotisessa käytössä. Talo soveltuu hyvin esim. häiden, hautajaisten, syntymäpäivien, erilaisten tilaisuuksien, kokousten ja tapahtumien järjestämiseen, jooga- yms. kerhoihin, huutokauppojen pitämiseen sekä kädentaitajien joulutorin pitämiseen. Taloon on esteetön kulku. Väkimäärä: Pöytien ääreen mahtuu istumaan 100 120 henk. Tilakuvaus: Talo on hyvässä, siistissä ja toimivassa käytössä, pääosa remonteista (mm. keittiö uusittu kokonaan) suoritettu 2010. Sisäwc:t, esiintymislava lavastemaalauksineen 40/50 luvun taitteesta, sali (puulattia, paneeliverhous puoliväliin), eteistiloissa naulakot, lippuluukku ja vanha 60-luvun peili mainoksineen. Kahviossa tunnelmallinen takka ja toimivat, nykyaikaiset tarjoilutilat. Perheen pienimmille hoitopöydät ja syöttötuolit. Keittiö: Keittiötila on täysin uusittu 2010. Keittiössä jää-viileäkaappi, pieni pakastinkaappi, astianpesukone, puuhella ja sähköuuni. Piha-alue: hyvä, kuiva, kantava piha. Pihassa tilaa jopa sadalle autolle Oheispalvelut: Astiasto 120:le hengelle 30 ja pöytäliinat 30 + pesetys, ohraryynivellin tms. keitto soppatykillä tilauksesta (keitin + keittäjä 100 /pv). Vuokrattavissa myös juhlateltta 4x4m, hintaan 30.
ULVILAN NUORISO- SEURANTALO (NS-talo) os. Välmäntie, Ulvila 14 Rakennusvuosi: 1913 Rakennuttaja: Ulvilan Nuorisoseura ry Rakennusmateriaali: hirsirakenne, peltivuorattu Sijainti: keskeisellä paikalla lähellä Friitalan keskustaa ja koulukeskusta, VT2 tuntumassa Talon synty: Talo on rakennettu 1906 perustetun Ulvilan Nuorisoseuran toimi- ja tapahtumatilaksi. Rakennustyöt rahoitettiin lainalla ja tehtiin pääasiassa talkoovoimin. Seurantalon rakennushanke otettiin esille helmikuussa 1913 ja talon vihkiäisiä vietettiin saman vuoden elokuussa kaksipäiväisinä. Vihkiäisjuhlan ohjelmassa oli lauantaina näytelmä Onhan pappa sen sallinut ja sunnuntaina Minna Canthin Papin perhe. Talon rakentamista varten otettiin kaksi 4.000 markan lainaa paikallisilta talollisilta Kalle Ali-Rantalalta ja Kaarle Laurilalta. Lainojen takaussitoumukseen saatiin 18 takaajan allekirjoitus. Enimmäkseen takaajat olivat suuren talojen isäntiä ja paikkakunnalla arvostettuja henkilöitä. Talon tontin seura lunasti omakseen vuonna 1919. Kunnostukset: Kunnostustoimenpiteitä talolle on tehty säännöllisin väliajoin sekä isommat peruskorjaukset vuosina 1950 ja 1982. Vuoden 1982 peruskorjauksen yhteydessä talo sai myös nykyisen peltivuorauksensa. Talo kunnostettiin EU:n Leader hankkeena 2008 2012. Hankkeena aikana on mm. vaihdettu peltikatto osittain, sisällä alakerrassa on uusittu/kunnostettu lähes kaikki pinnat, tehty tarvittavat korjaustyöt rakenteisiin, parannettu lämmitystä ja eristystä sekä uusittu keittiö kalusteineen. Käyttötarkoitus ja toiminta: Talo on toiminut Ulvilan Nuorisoseuran omana toimitilana tarjoten vuosien varrella toimitilat lukuisille nuorisoseuran harrastusryhmille samoin kuin
15 lukemattomille seuran järjestämille tilaisuuksille ja tapahtumille. Talon nykyinen käyttäjäkunta koostuu myös muista yhdistyksistä. JUHLATALO Tiedustelut ja varaukset: Ulvilan Nuorisoseura gsm 0440 548 804 ulvilan.nuorisoseura@gmail.com www.ulvilannuorisoseura.net Vuokrahinnat: Vuokrahinta 500 euroa/viikonloppu (la-su), 250 euroa/lauantai tai sunnuntai sekä 150 euroa/arkipäivä. Säännöllisen käytön vuokrahinnat neuvoteltavissa erikseen. Tilaisuudet: Talo soveltuu monentyyppisten tilaisuuksien ja tapahtumien käyttöön ympäri vuoden. Tiloissa voi järjestää mm. hää- ja syntymäpäiväjuhlia, pikkujouluja, kyläjuhlia, tansseja, huutokauppoja, näyttelyitä ja vastaavia tilaisuuksia. Väkimäärä: Saliin saa pöytäpaikat noin 200 henkilölle. Tansseihin ja konserttityyppisiin tilaisuuksiin yleisöä mahtuu runsaammin. Huoneistoala on 467m 2 Tilakuvaus: Alakerrassa iso juhlasali ja näyttämö, esiintyjien taukotila, keittiö ja kahviotila, eteistilat ja narikka sekä naisten ja miesten WC:t. Tilassa sähkö, lämmitys (sähköpatteri/ilmalämpö-pumppu), vesijohto ja viemäri. Keittiö: Varustuksena kylmiö ja jääkaappi, liesi, erillinen uuni sekä astianpesukone. Ei omaa astiastoa. Piha-alue: Iso, hiekkainen piha-alue Erityistä: NS-talon naapurissa on pesäpallokenttä sekä koulukeskus, joten esim. erilaisia leirejä on mahdollista tilassa järjestää. Remontoitu perinteikäs hirsitalo on avannut remontin jälkeen ovensa vuokrakäyttöön lokakuussa 2011.
16 Suomalaiset seurantalot yhdessä rakennetut rakennusperintöpäivien teemana 2008 Elävää paikallishistoriaa - Kansalaistoimintaa - Rakennusperintöä Vuonna 2008 Euroopan rakennusperintöpäivien huomion kohteena ovat seurojen ja työväenyhdistysten talot. Seurantalon kautta voi lähestyä niin nykypäivän kansalaistoimintaa kuin kansakuntamme historiaa. Seurantalo on arkkitehtuuriltaan kiinnostava, helposti tunnistettava rakennustyyppi. Seurantalot ovat kansanrakentamista parhaimmillaan. Seurantalot ovat aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamia taloja. Niitä ovat rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies- ja urheiluseurat, suojeluskunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Taloja on nykyisin noin 2500. Huomattava osa taloista on ehtinyt tuhoutua vuosikymmenten mittaan. Ensimmäiset seurantalot rakennettiin 1880-luvulla, jolloin sekä työväenliike että suomalaiskansallisen liike olivat nousussa. Yhdistyksissä eri säätyjen jäsenet hankkivat sivistystä ja ottivat vastuuta oman yhteisön asioista verrattain tasavertaisina. Vapaapalokunnat ja raittiusseurat alkoivat ensimmäisinä rakentaa toiminnalleen taloja. Kiivaimmin taloja valmistui noin sata vuotta sitten. Pelkästään työväenyhdistykset rakensivat Suomessa 1900-luvun alussa jopa 150 taloa vuosittain. Seurantaloissa on tanssittu, soitettu ja laulettu, voimisteltu ja leikitty, pidetty käräjiä ja neuvotteluja, käyty myyjäisissä ja juhlissa. Seurantalot ovat eläviä paikallisia kulttuurikeskuksia ja yhteisöllisen toiminnan koteja. Monesti seurantalo on koko kylän ainoa kokoontumispaikka. Lisäksi ne ovat suosittuja häiden ja muiden perhetapahtumien viettopaikkoja. Valtaosa seurantaloista rakennettiin perinteiseen kansan tapaan. Noin neljäsosa Suomen seurantaloista on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi. Pääosa taloista on rakennettu talkoilla. Talkoilla niitä myös korjataan. Seurantalojen korjaamista avustetaan vuosittain valtion varoista, mutta talkoilla on edelleen suuri merkitys. Talkoot kohentavat talojen kuntoa, mutta ne kohottavat myös seurantalohenkeä. Yhdessä korjatusta talosta tulee kaikille läheinen paikka. Tiedot keräsi/lisätietoja: Eija Kannisto, kehityssuunnittelija, Ulvilan kaupunki gsm 0400 134 866 eija.kannisto@ulvila.fi