ASIA. Päätös Nro 31/2010/3 Dnro ESAVI/385/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Etelä-Suomi Päätös Nro 31/2010/3 Dnro ESAVI/385/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.6.2010 ASIA HAKIJA Kurkisuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Soini Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Etelä- Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on 17.2.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kurkisuon 99,5 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Soinin kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Kurkisuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Vapo Oy omistaa Kurkisuolla yhteensä 51,90 ha:n suuruisen alueen ja vuokrattuja alueita, joiden vuokrasopimukset päättyvät vuonna 2014, on yhteensä 38,75 ha. Hankkeen toteuttaminen edellyttää vielä lisäalueen hankintaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kurkisuon alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Yleiskuvaus toiminnasta Kurkisuon turvetuotantoalue muodostuu neljästä lohkosta, joiden tuotantoala on 93,2 ha, sekä neljästä auma-alueesta, joiden yhteispinta-ala on 4,6 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tullaan tuottamaan. Tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 99,5 ha. Kuntoonpanovaiheessa rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Kuntoonpanovaihe kestää yhdestä kolmeen vuotta. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Jyväskylässä, Jämsässä ja Jämsänkoskella sijaitsevat voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 45 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Alueella on turvetta noin 700 000 MWh. Tuotantopäiviä on vuodessa 30 50. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2035. Tämän jälkeen alueet siirtyvät jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan maaomistajien päättämään jälkikäyttömuotoon. Kurkisuon suora ja välillinen työllistämisvaikutus on yhteensä noin 14 henkilötyövuotta. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kaksi padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustettua laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä, jolle vedet johdetaan pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 5,0 ha ja valuma-alue

104,3 ha. Kentän pinta-ala on 4,8 % valuma-alueestaan. Kenttä on metsäojitettua suoaluetta, jonka ojat tukitaan toimintakyvyn varmistamiseksi. Arvio Kurkisuon tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aiheuttamasta vuosittaisesta brutto- ja nettopäästöstä (netto sulkeissa) vesistöön, kun käytössä on pintavalutuskenttäkäsittely, on seuraava: Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Kuntoonpanovaihe 2 000 (1 100) 25 (18) 990 (880) Tuotantovaihe 1 700 (960) 14 (7) 430 (220) 3 Pöly, melu ja liikenne Kurkisuon kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi samalle valumaalueelle kuin missä on jo toiminnassa oleva Matosuon turvetuotantoalue. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 13.11.2008 antamallaan päätöksellä nro 115/2008/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Matosuon turvetuotantoon ja sen laajennusosan yhteensä noin 252 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Soinin kunnassa ja Ähtärin kaupungissa. Valuma-alueen muu kuormitus on maa- ja metsätalouden sekä asutuksen aiheuttamaa hajakuormitusta. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, mutta jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Pölynmuodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m / s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Hakumenetelmän päästöstä. Turvepöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin ja lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ympäri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta.

Varastointi ja jätteet Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittain kuljetetaan turvetta noin 370 rekkakuormaa. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä pitkin maantielle 7140 ja siitä edelleen Multia-Väätäiskylä maantielle nro 58 sekä edelleen Jyväskylään tai Jämsänjokilaaksoon. Työmaa- ja metsäautoteiden varrella ei ole asutusta. Kurkisuon turvetuotannossa käytetään vuosittain polttoöljyä noin 42 000 l, voiteluöljyjä noin 250 l, muita voiteluaineita noin 60 kg ja varastoaumojen suojamuovia noin 2,3 t. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan pelastussuunnitelmassa osoitetuilla paikoilla siirrettävissä säiliöissä, joista aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 250 l, kiinteää öljyjätettä noin 45 kg, akkuja noin 14 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 2,3 t ja rautaromua noin 180 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalue Kurkisuon turvetuotantoalue sijaitsee Soinin kunnan Kivijärven kylässä noin 14 16 km Soinin kuntakeskuksesta kaakkoon. Kurkisuo on laajalti metsäojitettu ja puustoittunut sekä luonnontilaltaan selvästi muuttunut. Suon eteläosassa on ojittamatonta tupasvillarämettä, joka on eteläosassaan rahkoittumassa. Suota ympäröivät kankaat ovat pääosin varttuneita kasvatusmänniköitä. Suon koillisosassa sijaitseva Kurkilampi on metsälain tarkoittama tärkeä elinympäristö. Suolla ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Alueen läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita. Linnustoselvityksessä Kurkisuon alueella on havaittu 15 lintulajia. Kurkisuon ja sen lähialueen linnustollinen arvo on arvioitu kokonaisuudessaan vähäiseksi. Suojelullisesti merkittävimpiä ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainitut liro ja teeri. 4

5 Asutus ja maankäyttö Hankealueen läheisyydessä alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta on yhteensä 11 asuttua kiinteistöä. Lähimmistä kiinteistöistä kaksi sijaitsee hankealueen koillispuolella (260 m:n ja 290 m:n etäisyydellä) ja kaksi hankealueen lounaispuolella (285 m:n ja 290 m:n etäisyydellä). Lähialueen kiinteistöillä on omat kaivot ja pääosin vettä on saatu riittävästi. Lähiympäristö on pääasiassa peltoa ja metsätalouskäytössä olevia alueita. Lähinnä Kurkisuota sijaitseva säähavaintoasema, jolla on mitattu tuulia, sijaitsee Ähtärin Myllymäessä. Suoritettujen mittausten mukaan tuulten keskinopeus on ollut 2 m/s ja tuulensuunnat ovat vaihdelleet melko tasaisesti eri ilmansuuntien välillä. Myös tuotantokautena touko elokuussa tuulensuunnat ovat vaihdelleet, mutta prosentuaalisesti eniten (14 %) on ollut tyyntä. Toiminnasta saattaa ajoittain kulkeutua turvepölyä tuotantoalueen lähinnä olevalle, hankealueen koillispuolella sijaitsevalle kiinteistölle sekä Kurkilammelle. Hakija pidättäytyy pölyämistä aiheuttavasta toiminnassa tuotantoalueen koillisreunalla, kun tuulen suunta on lounaasta. Tuotantoalueen pinta-ala ja suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnan pölypäästöistä ei arvioida aiheutuvan naapurikiinteistölle kohtuutonta rasitusta. Hankkeesta aiheutuu meluhaittaa alueen läheisyydessä sekä turpeen kuljetusreiteillä. Melulle asetetut ohjearvot eivät kuitenkaan tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Hankealuetta lähin suojelualue on Laihistennevan-Härkänevan- Vahvasenjoen Natura 2000 -alue, joka sijaitsee 1,8 km:n etäisyydellä hankealueen koillispuolella. Lähin pohjavesialue on Kurkisuolta kaakkoon noin 3,5 km:n päässä sijaitseva Aution pohjavesialue. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutusta suojelualueiden luonnonarvoihin eikä pohjavesialueisiin. Moreenimailla sijaitsevissa talousvesikaivoissa veden korkeuden vaihtelut ovat tavanomaisia. Ennalta arvioiden turvetuotannolla ei ole vaikutusta lähikiinteistöjen kaivojen antoisuuteen ja niiden veden laatuun. Vesistöalue Hankealue sijaitsee Saarijärven reitin Vahankajoen Mustapuron osavaluma-alueella (14.674). Suunnitelman mukaan hankealueen kuivatusvedet

johdettaisiin kuitenkin Ähtärinjärven ja Pihlajaveden reitille (35.4) Kolunjoen vesistöalueen Alajoen osavaluma-alueelle (35.464). Hankealueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Ryötteenpuroon. Vesien reitti siitä eteenpäin on Ryötteenpuro-Löytöjoki-Alajoki-Syväjoki- Kolunjärvi-Keskinen-Alanen-Huikurinlampi-Kolunjoki-Ähtärinjärvi (Mytkänlahti). Hankealueelta on matkaa Kolunjärveen 22 km. Pintavalutuskentän jälkeen kuivatusvedet kulkevat laskuojassa noin 800 m, Ryötteenpurossa noin 10 km, Löytöjoessa 3,5 km ja Alajoessa noin 5 km. Alajoen valuma-alueen alarajalla yläpuolinen valuma-alue on 57,65 km 2 ja järvisyys 1,41 %. Hankealueen osuus koko Alajoen valuma-alueesta on 1,7 %. Ryötteenpuron valuma-alueen pinta-ala laskussa Löytöjokeen on 23,20 km 2 ja järvisyys 0,04 %. Hankealueen osuus Ryötteenpuron valumaalueesta on 4,3 %. Ryötteenpuron ja Alajoen virtaamat ovat seuraavat: Valuma-alue Pintaala km 2 Keskialivirtaama m 3 /s Keskivirtaama m 3 /s Keskiylivirtaama m 3 /s Ryötteenpuro 23,20 0,027 0,207 0,966 Alajoki laskussa 57,65 0,069 0,513 2,404 Syvä- jokeen Alajoen valuma-alueella vesistökuormitus on pääosin metsä- ja maatalouden hajakuormitusta.. Vesistön veden laatu Purkuvesistön veden laatua on tutkittu Löytöjoesta, Alajoesta ja Kolunjärvestä vuosien 2004 2008 aikana. Löytöjoen vesi on ollut runsasravinteista ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella laatuluokitukseltaan tyydyttävä. Myös Alajoen vesi on ollut runsasravinteista ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella laatuluokitukseltaan tyydyttävä. Kolunjärven veden laatu on ollut runsasravinteista ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella laatuluokitukseltaan välttävä/huono. Järvestä on mitattu vuosittain myös klorofylli-a-pitoisuus, joka on ollut 16 48 µg/l. Tämän perusteella veden laatu on ollut tyydyttävä/välttävä. Hankkeen vesistöön johdettavien päästöjen suurimmat vaikutukset kohdistuvat Ryötteenpuroon. Turvetuotannon kuivatusvesien aiheuttamat keskimääräiset pitoisuuslisäykset alapuolisilla vesistöalueilla tuotantovaiheessa on arvioitu seuraaviksi: 6

7 Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Ryötteenpuro 0,15 1,1 34 Alajoki 0,06 0,4 14 Ympäristöriskit Hankealueen puhdistettujen kuivatusvesien vaikutukset puron tai jokien veden laatuun ovat pieniä. Kalasto ja kalastus Hakemuksen mukaan Ryötteenpurolla ei harjoiteta kalastusta. Löytöjoella ja Alajoella harjoitetaan jonkin verran kotitarvekalastusta. Löytöjoessa virtaa kuitenkin ajoittain niin vähän vettä, ettei kalastus aina ole mahdollista. Saaliskalalajit ovat pääasiassa särkeä, haukea ja ahventa, joskus myös kirjolohta. Hankkeen vaikutukset kalatalouteen on arvioitu vähäisiksi. Kurkisuon ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisissa joissa vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä. Vaikutus on arvioitu niin vähäiseksi, ettei perustetta hoitoja kalatalousvelvoitteelle ole. Vesistön virkistys ja muu käyttö Ryötteenpuron, Löytöjoen ja Alajoen vettä ei käytetä talousvetenä eikä toiminnalla ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesikäyttöön. Kyseisten jokien rannoilla tai niiden läheisyydessä ei sijaitse vakituista tai loma-asutusta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaksi. Vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Löytöjoessa, Alajoessa ja Kolunjärvessä. Jokipisteiden vesinäytteet otetaan maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, elokuussa sekä syys lokakuussa. Järvipisteen vesinäytteet otetaan helmikuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin sekä heinä elokuussa. Kalataloustarkkailua sekä pöly- ja melutarkkailua hakija on pitänyt tarpeettomina. 8 Korvaukset Hakijan mukaan Kurkisuon turvetuotannon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset ovat niin vähäiset, ettei niistä aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on perustellut toiminnanaloittamishakemustaan käytössä olevien turvevarojen puutteella ja turpeen pysyvällä kysynnällä alueella. Hakija on esittänyt 5 000 euron suuruista vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakija on 23.3.2009 ympäristölupaviraston pyynnöstä täydentänyt hakemukseen liitettyä maanomistajaluetteloa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Soinin kunnassa 15.4. 15.5.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 16.4.2009 Järviseutu -nimisessä sanomalehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Soinin kunnalta sekä Soinin kunnan ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaiselta.

9 Lausunnot 1) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on todennut, että Löytöjoen-Kolunjoen vesistöalueen huono tila on mm. ilmennyt kalakannan vinoutumisena ja pyydysten likaantumisena, mikä haittaa merkittävästi alueen kalavarojen hyödyntämistä kotitarve- ja virkistyskalastuksessa. Turvetuotannon kuivatusvedet aiheuttavat alapuolisissa vesistönosissa ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä kasvavia virtaamavaihteluja, jotka varsinkin vähävetisinä aikoina vaikuttavat haitallisesti vedenlaatuun ja kalojen selviytymismahdollisuuksiin. Turvetuotanto lisää alapuolisten purojen ja järvien rehevöitymistä, mikä heikentää varsinkin kalastuksessa toivotumpien saalislajien edellytyksiä ja siten vähentää vesistöalueen kalataloudellista arvoa. Keskuksen käsityksen mukaan turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden avulla ei voida riittävästi vähentää toiminnan vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Keskuksen käsityksen mukaan hanke lisää myös Ähtärinjärven ravinnekuormitusta, mikä on ristiriidassa järven kuormituksen vähentämistavoitteen kanssa. Ähtärinjärvi on virkistyskäytön kannalta erittäin tärkeä ja siinä harjoitetaan aktiivista virkistyskalastusta. Jos toiminnalle myönnetään lupa, vesiensuojelutoimenpiteisiin on lisättävä veden neutralointivelvoite, jonka mukaan tuotantoalueelta johdettavan veden ph on avovesiaikana vähintään 5,5. Vesiensuojelutoimenpiteillä ei voida riittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa, joten luvansaajan tulee suorittaa vuosittain 1 500 euroa kalatalousmaksuna Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle. Maksu käytetään kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Luvansaajan tulee lisäksi tarkkailla kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 2) Soinin kunnan terveydensuojeluviranomainen/järvi-pohjanmaan perusturva on edellyttänyt, etteivät tuotantoalueen kuivattaminen ja muut alueen toiminnot saa aiheuttaa muutoksia lähialueen talousvesikaivojen veden laatuun ja määrään. Kaivoveden laatua ja määrää on suositeltavaa seurata. Suunnitellusta toiminnasta saattaa aiheutua pöly- ja meluhaittaa lähimmille asuinkiinteistöille. Pölyämistä ja melua tulee vähentää jaksottamalla tuotanto tuuliolosuhteiden mukaan ja sijoittamalla aumat sekä kuljetusreitit siten, että toiminnasta on mahdollisimman vähän haittaa häiriintyville kohteille. Pölyn ja melun leviämistä on mahdollista ehkäistä myös suojapuustoa

säilyttämällä. Meluisimpia työvaiheita tulee välttää asutuksen läheisyydessä yöaikaan. 3) Tiehallinnon Vaasan tiepiiri on edellyttänyt, että ennen toiminnan aloittamista tulee tielle hakea liittymälupa tai liittymän käyttötarkoituksen muutos. Tuossa yhteydessä määritellään liittymäluvan ehdot, joissa huomioidaan hankkeesta aiheutuva vaikutus liikenteeseen. 10 Muistutus Hakijan vastine 4) AA (Pellonpää RN:o 6:27, Soini, Kivijärvenkylä) on huomauttanut hankkeen vaikutuksista pohjaveteen, pölyn leviämisestä ja meluhaitasta. AA on tiedustellut, mistä saadaan vettä kaivoon, jos pohjavedet ehtyvät nevan kuivatuksen vuoksi, ja miten estetään pölyn leviäminen noston aikana. AA:n taloon on suolta matkaa alle puoli kilometriä. AA on huomauttanut myös hankkeen vaikutuksista Ryötteenpuroon. Hakijan mielestä Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö (1) on yliarvioinut kuivatusvesien johtamisen aiheuttamat kalataloudelliset vaikutukset purkuvesistössä. Tarkkailun tulosten ja pitkäaikaisten kokemusten sekä vallitsevan lupakäytännön perusteella puhdistettujen kuivatusvesien neutralointiin ei ole tarvetta. Hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä pidettäviä vaikutuksia. Hakija on lisäksi paljoksunut Kurkisuolle vaaditun vuosittaisen kalatalousmaksun suuruutta. Soinin kunnan terveydensuojeluviranomaisen (2) lausunnon osalta hakija on ilmoittanut pitäytyvänsä pölyä aiheuttavasta toiminnasta lohkon 1 pohjoisosan itäreunalla lounaistuulten aikana, jolloin toiminta voi aiheuttaa koillispuoliselle lähiasutukselle kohtuutonta pölyhaittaa ja sen kulkeutumista Kurkilampeen. Hakijan käsityksen mukaan etäisyydet ja välissä oleva maasto huomioiden toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta meluhaittaa, jota vähentää myös pölyä muodostavan toiminnan rajoittaminen. Ennalta arvioiden suoalueen kuivatus ei vaikuta kiinteistöjen kaivon antoisuuteen tai sen veden laatuun. Tiehallinnon, Vaasan tiepiirin (3) lausunnon osalta hakija on todennut menettelevänsä tiepiirin edellyttämällä tavalla. AA:n (4) muistutuksen osalta hakija on ilmoittanut, että muistuttajan kiinteistö rajautuu maantiehen, joka kulkee sen ja työmaan välillä. Ennalta arvioiden suoalueen kuivatus ei vaikuta muistuttajan kiinteistön kaivon antoisuuteen tai sen veden laatuun. Muistuttajan kiinteistön talouskeskus sijoittuu suunnitellun tuotantoalueen pohjoispään itäpuolelle lähimmillään 370 m:n etäisyydelle tuotantoalueesta. Noin kolme hehtaaria lohkosta 1 sijoittuu alle 500 m:n etäisyydelle siitä. Työmaan ja kiinteistön välissä on metsää. Hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu sellaista pöly- ja meluhaittaa, jota olisi tarpeen rajoittaa. Valumat metsäojitetulta suoalueelta eivät kasva ja lähtevän veden virtausta tasaavat rakennettavat rakenteet, alimpana pintavalutuskenttä. Ennalta arvioiden tulvimishaittoja ei hakijan mielestä aiheudu.

11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa päätöksen liitekarttaan merkityillä alueilla lohkon 1 pohjoisosassa ja lohkolla 2. Aluehallintovirasto myöntää muilta osin Vapo Oy:lle ympäristöluvan Kurkisuon turvetuotantoon Soinin kunnassa Mustapuron valuma-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 83,5 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitekohdassa 8 olevan tuotantoalue ja vesienkäsittelykartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Ryötteenpuroon. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitekohdassa 8 olevan piirustuksen Tuotantoalueet- ja vesienkäsittely, mittakaava 1:8 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Pintavalutuskentällä mahdollisesti olevat ojat on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista eikä viljelyksistä. Päätöksen liitekarttaan merkityt alueet, joilta osin hakemus hylätään, on pidettävä pölyn ja melun leviämistä mahdollisimman hyvin estävänä suojaalueena. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Soinin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan hakemuksen liitteenä olevassa 12.12.2008 päivätyssä tarkkailuohjelmassa esitetyllä tavalla. Vesistötarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Esitys tarkkailusuunnitelmaksi on toi- 13

mitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Ähtärinreitin kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. 14

15 Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittain hylkäämisen perustelut Luvan saajan on viimeistään 31.1.2020 jätettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Tuotantoalueen pohjoisosasta alle viidensadan metrin etäisyydellä sijaitsee 11 asuinkiinteistöä. Lyhyt välimatka huomioon ottaen tuotannon aiheuttama melu ja pöly aiheuttaisivat asutukselle eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Suojaetäisyyden kasvattamiseksi ja pölyn ja melun leviämistä estävien suoja-alueiden luomiseksi tuotantoaluetta pienennetään noin 13 hehtaarilla.

16 Luvan myöntämisen edellytykset Kurkisuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeen kasvattamiseksi tuotantoalueesta on rajattu pois tuotannosta lohko 2 ja osia lohkosta 1. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään lisäksi toimenpiderajoituksilla ja asetetuilla melun raja-arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liittyvän Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 todetaan, että maa- ja metsätalouden ja haja-asutuksen kuormitus sekä alueen turvetuotantoalueilta peräisin oleva pistekuormitus näkyy Kolunjoen tilassa. Kolunjoen ekologinen tila on tyydyttävä ja Ähtärinjärven hyvä. Hyvän ekologisen tilan säilyttäminen tai saavuttaminen edellyttää Ähtärin ja Pihlajaveden reitin valuma-alueella muun muassa vesistön ravinne- ja kiintoainepitoisuuden alentamista. Kolunjoella hyvän tilan saavuttaminen edellyttää jokiveden < 40 µg/l fosforipitoisuutta ja kiintoainepitoisuuden alentumista nykytasosta. Kurkisuon vesistöön johdettavien päästöjen aiheuttama laskennallinen fosforipitoisuuden lisäys Alajoessa sen laskiessa Syväjokeen, siis jo ennen Kolunjokea, on 0,4 µg/l ja typpipitoisuuden lisäys 14 µg/l. Valuma-alueen turvetuotannon toimialakohtainen tavoite vuoteen 2015 on vähentää fosforipäästöjen määrää 50 % ja typpipäästöjen määrää 25 %. Turvetuotannon ravinnepäästöjä tulisi vähentää ensisijaisesti pintavalutusja kasvillisuuskenttäkäsittelyllä ja toissijaisesti kemiallisella käsittelyllä. Toimenpideohjelmassa on arvioitu, että nämä nykykäytännön mukaiset toimenpiteet ovat turvetuotannon osalta todennäköisesti riittävät hyvän tilan saavuttamiseksi. Arviossa on otettu huomioon, että osa nykyisestä tuotantopinta-alasta poistetaan tuotannosta ja uusia alueita otetaan tuotantoon vuoteen 2015 mennessä. Kurkisuon vesien käsittely on toimenpideohjelman tavoitteiden mukainen eikä hankkeen päästöjen vaikutus ennalta arvioiden estä vesistön tilatavoitteiden toteutumista.

Kun otetaan huomioon Kurkisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevat perustelut Lupamääräysten perustelut Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa vesistöön aiheutuu merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5 ja melun osalta lupamääräys 6. Lähin asutus on tuotantoaluerajauksen jälkeenkin noin 400 m:n etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Päätöksen ratkaisusta ilmenevän tuotantoaluerajauksen lisäksi pölyhaitan estämiseksi on tarpeen mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. 17

18 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 1) kalataloudellista tarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla. Vaatimus kalatalousmaksun suorittamisesta otetaan huomioon lupamääräyksestä 14 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto ottaa Soinin kunnan terveydensuojeluviranomaisen 2) vaatimukset huomioon siten, että tuotantoaluetta rajataan luparatkaisun mukaisesti ja muutoin lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Tiehallinnon Vaasan tiepiirin 3) lausunnon osalta aluehallintovirasto toteaa, että hakija on ilmoittanut menettelevänsä lausunnossa edellytetyllä tavalla. AA:n 4) muistutuksen osalta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun ja toteaa, että hankkeesta aiheutuvien haittojen pienentämiseksi hakemus osittain hylätään päätöksestä ilmenevällä tavalla. Kun lisäksi otetaan huomioon päätöksessä annettavat toimenpiderajoitukset ja tuotantoalueen etäisyys kiinteistöstä, hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muistuttajan kiinteistölle talousveden saannin vähentymistä eikä muitakaan kohtuuttomia haitallisia vaikutuksia. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

19 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 4 600 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 600 euroa. Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Soinin kunta Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Soinin kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Kalatalouspalvelutryhmä Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

20 Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi-385-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Soinin kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Järviseutu lehti -nimisessä sanomalehdessä.

21 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Heikki Penttinen Juha Helin Ulla Kuusiniemi Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen (puheenjohtaja), Juha Helin ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi. UK/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.7.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 Kartta

KURKISUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta 1 ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kolmen vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph.

Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.