Etelä-Suomi Päätös Nro 159/2011/1 Dnro LSSAVI/66/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.12.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Pajumäensuon ja Rajasuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen sekä Pajumäensuon laajentaminen ja lisäalueen toiminnan aloittamishakemus muutoksenhausta huolimatta, Saarijärvi Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä Aluehallintovirastoon 4.1.2010 saapunut hakemus koskee Saarijärven kaupungin Mahlun kylässä sijaitsevien Pajumäensuon 128 ha:n ja Rajasuon 62,4 ha:n turvetuotantoalueiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Pajumäensuon hakemussuunnitelmaan sisältyy 8,9 ha:n laajennusalue sekä toiminnan aloittamishakemus laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Pajumäensuon ja Rajasuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 2.10.2003 antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 59/03/1 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli vuoden 2009 loppuun mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 2.10.2003 antamallaan päätöksellä nro 59/03/1 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan. Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset ovat: 1. Pajumäensuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan neljää laskuojaa pitkin. Laskuoja 1 laskee Kylmäpuron, Koirapäänpuron ja Selänpäänjoen kautta Karankajärveen. Laskuojat 2 ja 3 laskevat Kortepuron, Mansikkapuron ja Konttijoen kautta Mahlunjärveen. Laskuoja 4 laskee Ruostepuron, Haasiapuron, Mansikkapuron ja Konttijoen kautta Mahlunjärveen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
Alueen kaavoitustilanne Rajasuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan yhden laskuojan kautta Rajapuron ja Selänpäänjoen kautta Karankajärveen. 2. Vesienkäsittelymenetelmänä on Pajumäensuolla neljä laskeutusallasta, sarkaojissa olevat sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Paksuturpeisille alueille, joissa ojasyvyys on yli 1,5 m, tehdään lisäksi sarkaojapidättimet. Rajasuolla vesienkäsittelymenetelmänä on kaksi laskeutusallasta. Sarkaojissa on sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Lisäksi rakennetaan kaksi virtaaman säätöpatoa ja asennetaan tuotantokentän lounaisosan sarkaojiin sarkaojapidättimet. Vesienkäsittelyrakenteiden sijainti ilmenee hakemussuunnitelman liitteinä 2.5 olevasta kartasta 1:5000 ja 2.6 olevasta kartasta 1:10000. Luvan saajan on laadittava vesien käsittelyn tehostamista Pajumäensuolla koskeva suunnitelma aikatauluineen. Se on esitettävä Keski- Suomen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi viimeistään 31.12.2007. 3. Vesienkäsittelyrakenteita on hoidettava ja toiminta on muutoinkin pyrittävä järjestämään siten, että päästöt vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Ojiin mahdollisesti kertyvä kiintoaines on poistettava tarvittaessa. Matalien kenttien tuotantovaiheessa on vesistökuormitusta vähentävien rakenteiden ja niiden kunnossapidon osalta meneteltävä seuraavasti: - sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen - sarkaoja-altaita ei kaiveta kivennäismaahan - vesienkäsittelymenetelminä käytetään sarkaojapidättimiä, päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita ja Rajasuolla myös valunnan säätöpatoja ja - sarkaojia ei puhdisteta joka vuosi Keski-Suomen ympäristökeskus on 17.3.2008 hyväksynyt luvan saajan esittämän vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman, jonka mukaan lohkolle 1 rakennetaan virtaaman säätöpato ja lohkon 2 vesille pintavalutuskenttä. Alue on merkitty ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski- Suomen maakuntakaavassa turvetuotantoaluevarauksella lukuun ottamatta Pajumäensuon hakemussuunnitelmaan sisältyvää lisäaluetta. Pajumäensuon luoteispuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja eteläpuolella Kulhanvuoren Natura-alue. Rajasuon eteläpuolella on Natura-alue nimeltään Jylhänrinteen metsä. 2
3 Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Hankealue muodostuu kahdesta erillisestä suoalueesta, joiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen pinta-ala on auma-alueineen 190,4 ha. Pajumäensuon pinta-ala auma-alueineen on 128,0 ha sisältäen 8,9 ha laajennusalueen ja Rajasuon pinta-ala on auma-alueineen 62,4 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan. Pajumäensuo on ojitettu vuosina 1984-1987 ja tuotanto on aloitettu vuonna 1995. Alueesta on tuotannossa 119,1 ha. Lisäksi ympäristölupaa haetaan 8,9 ha:n laajennusosalle, jonka kuntoonpano kestää 1-2 vuotta ja aloitetaan ympäristöluvan tultua täytäntöönpanokelpoiseksi. Pajumäensuolla tuotetaan energia- ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja imuvaunulla. Keskimääräisen vuosituotantomäärän arvioidaan olevan 64 000 m³, kun koko pinta-ala on tuotannossa. Alkuperäisestä tuotantopintaalasta ei ole vielä poistunut tuotannosta merkittäviä aloja. Tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen 2030. Rajasuo on ojitettu vuonna 1986 ja tuotanto aloitettu vuonna 1987. Alue on kokonaan tuotannossa. Alueella tuotetaan energiaturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Keskimääräisen vuosituotantomäärän arvioidaan olevan 31 000 m³. Tuotannosta poistuneita alueita on toistaiseksi vähän. Tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen 2025. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Jyväskylässä, Äänekoskella ja Jämsänjokilaaksossa sijaitsevat voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Energiaturvetta toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 790 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Turpeet toimitetaan työmaateitä pitkin Myllymäki-Saarijärvi -tielle nro 633 ja joko Saarijärven kautta tielle 13 ja edelleen Äänekoskelle ja Jyväskylään tai Väätäiskylän kautta tielle 18 ja edelleen Jämsänkoskelle ja Mänttään. Tuotantovaiheen jälkeen alueet siirtyvät jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat tällä hetkellä sarkaojien lietetaskut, päisteputkipidättimet ja laskeutusaltaat sekä virtaamansäätöpadot ja pintavalutuskenttä lohkolla 2. Vesiensuojelua tehostetaan kolmella pintavalutuskentällä, jotka ovat Pajumäensuolla ympärivuotisessa käytössä. Rajasuolle rakennetaan yksi ympärivuotisessa käytössä oleva kasvillisuuskosteikko.
4 Pajumäensuolla tuotantolohkoja on kolme. Lohkolla 1 (13,1 ha) vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla uusi pintavalutuskenttä, jolle pumpataan kaikki lohkon vedet. Pintavalutuskentän pinta-ala on 0,6 ha, mikä on 4,0 % valuma-alueesta. Lohkon 2 (51,4 ha) vesienkäsittelyä on jo tehostettu rakentamalla uusi laskeutusallas ja pintavalutuskenttä, jonka pinta-ala 2,8 ha vastaa 4,7 % valuma-alueesta. Lohkon 3 (56,2 ha mukaan lukien 8,9 ha laajennusalue) vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla uusi pintavalutuskenttä, johon pumpataan kaikki lohkon vedet. Pintavalutuskentän pintaala on 3,0 ha, joka vastaa 4,5 % valuma-alueesta. Rajasuolla (59,5 ha) vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla uusi kasvillisuuskosteikko lohkon 1 lounaisosaan. Kosteikolle johdetaan kaikki Rajasuon vedet. Kosteikon pinta-ala on 4,0 ha, joka vastaa 5,1 % valumaalueesta. Pajumäensuon kuivatusvedet lohkolta 1 johdetaan laskuojaa pitkin Kylmäpuron, Koiranpääpuron ja Selänpäänjoen kautta Karankajärveen. Lohkolta 2 vedet johdetaan Kortepuron ja Haasiapuron kautta Mansikkapuroon ja Kotajokeen (Konttijokeen), josta edelleen Mahlunjärven eteläosan Nevalahteen. Kuivatusvedet kulkevat noin 7 km ennen Kotajokea. Lohkolta 3 kuivatusvedet johdettiin aiemman luvan mukaisesti Ruostepuron kautta Haasiapuroon. Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen vedet johdetaan laskuojaan 5 ja siitä Kuningaspuron kautta Haasiapuroon. Rajasuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Rajapuron ja Selänpäänjoen kautta Karankajärveen. Kuivatusvedet kulkevat noin 1,3 km ennen Selänpäänjokea. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Pajumäensuo sijaitsee pieneltä osin ja Rajasuo kokonaisuudessaan Saarijärven reitin Selänpäänjoen (14.662) valuma-alueella. Pääosa Pajumäensuosta sijaitsee Kotajoen (Konttijoki) (14.624) valuma-alueella. Päästöt Pajumäensuo ja Rajasuo: Rajasuo 2005-2008 tehostettu Pajumäensuo 2005-2008 lohko 1 lohkot 2 ja 3 tehostettu: lohko1 lohkot 2 ja 3 pintaala ha 59 59 13 102 13 108 brutto kg/a (ka) 2673 2023 573 4500 275 2260 N (kok) 580 482 125 978 117 958 P (kok) 19 22 4 32 3 26 netto kg/a (ka) 2005 1428 429 3369 157 1291 N (kok) 413 339 89 696 88 721 P (kok) 13 16 3 21 2 16
Pöly ja melu Hakijan arvion mukaan vesienkäsittelyn tehostaminen vähentää Selänpäänjokeen kohdistuvia kiintoainepäästöjä noin 30 % ja typpipäästöjä noin 15%. Fosforipäästöt pysyisivät ennallaan. Arvion luotettavuutta heikentävät laskennassa käytettyjen ominaispäästöarvojen vaihtelu. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Karankajärvi ja Selänpäänjoki ovat ekologiselta ja kemialliselta luokitukselta hyvässä tilassa. Tavoitteena on, ettei niiden tila muutu huonompaan suuntaan. Käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Saarijärven reitti on suurelta osin luokiteltu välttävään tai tyydyttävään luokkaan, niin myös Pajumäensuon ja Rajasuon alapuoliset vesistöt. Pajumäensuon ja Rajasuon turvetuotannon vesistövaikutukset ovat voimakkaimpia Rajapurossa, Kortepurossa, Haasiapurossa ja Mansikkapurossa. Nykytilanteeseen verrattuna kuormitus näihin vesistöihin vähenee pinta-alan laajentumisesta huolimatta, kun pintavalutuskentät ja kosteikko otetaan käyttöön. Kalataloudellinen velvoitetarkkailu on aloitettu vuonna 2007. Hakijan mukaan tarkkailtavissa vesistöissä suoritetun kahden koekalastuskerran ja yhden kyselytutkimuksen perusteella ei vielä voida arvioida turvetuotannon mahdollisesti aiheuttamia kalastomuutoksia. Pajumäensuon ja Rajasuon turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen vaikutukset alapuolisten vesistöjen veden laatuun, virkistyskäyttöön sekä kalastoon ja kalastukseen ovat hakijan arvion mukaan vähäiset. Toiminnasta ei aiheudu rantakiinteistöjen omistajille virkistyshaittaa. Kalataloudellinen haitta voidaan kompensoida myös jatkossa Keski-Suomen ELYkeskukselle vuosittain suoritettavalla 400 euron kalatalousmaksulla. Lähin asuinkiinteistö on 150 metrin etäisyydellä Pajumäensuolta. Rajasuon läheisyydessä ei ole alle 500 metrin etäisyydellä asuinrakennuksia. Tuotantotoiminnoista pidättäydytään, mikäli on ilmeistä, että pölyä leviää haitallisesti asutuksen suuntaan. Erityisesti Pajumäensuon keski- ja eteläosassa on tarpeen huomioida tuulen suunta pölyävien työvaiheiden aikana. Pajumäensuon tuotantoalueen läheisyydessä olevaan pieneen Pihtilampeen voi kulkeutua vähäisiä määriä turvepölyä. Määrät ovat niin pieniä, että niillä ei ole vaikutusta veden laatuun. Toiminnan rajoitukset pölyn takia vähentävät myös toiminnasta lähiasutuksiin päin kantautuvaa melua. Melulle asetetut päivä- ja yöaikaiset ohjearvot eivät tule ylittymään eikä hakijan mukaan toiminnalle ole sen vuoksi tarpeen asettaa erityisiä rajoituksia. 5
6 Muut vaikutukset Varastointi ja jätteet Rajasuon eteläpuolella noin 450 metrin päässä sijaitsee Jylhänrinteen metsän Natura-alue (FI0900054) ja Pajumäensuon eteläpuolella 1,4 kilometrin etäisyydellä Kulhanvuoren Natura-alue (FI0900112). Hankealueen alapuoliset vesistöt kuuluvat Saarijärven reitin Natura-alueeseen (FI0900025), jonka tärkeimmät suojellut luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet sekä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Hakija katsoo, että turvetuotannon jatkuminen hankealueella ei vaikuta merkittävästi Saarijärven reitin, Jylhänrinteen metsän eikä myöskään Kulhanvuoren Natura-alueisiin. Pajumäensuon läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähiympäristössä on lähteitä ja kaivoja. Tuotantoalueen vaikutuksista Suurensuon talon kaivon ja lähteen mahdolliseen vesipintojen laskuun on käynnistetty selvitys ja seurantaa jatketaan. Muilta osin hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta pohjaveden korkeuksiin ja laatuun. Lyhin etäisyys Rajasuolta pohjavesialueen kaukosuojavyöhykkeelle on noin 1,1 km. Turvetuotannolla ei ole vaikutusta luokiteltujen pohjavesialueiden veden laatuun ja antoisuuteen. Polttoainetta kuluu tuotantokauden aikana noin 85 000 l, voiteluöljyjä noin 570 l ja muita voiteluaineita noin 125 kg. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 4,8 t. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa. Paikat on valittu siten, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Turvetuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyjä noin 570 l, kiinteää öljyjätettä noin 95 kg, akkuja 30 kg, sekajätettä 3 m³, aumamuovia 4,8 t ja rautaromua 400 kg. Urakoitsijat toimittavat jätteet keruupaikoille, josta ne edelleen toimitetaan asianmukaisesti eteenpäin. Aumamuovi kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella. Muovi paalataan ja käytetään myöhemmin energiantuotannon polttoaineena tai kierrätysmuovin raaka-aineena. Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätedirektiivin mukainen jätehuoltosuunnitelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan toiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä turvetuotannossa (BEP).
7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on täydentänyt hakemustaan 29.10.2010 tarkentamalla vesienkäsittelyrakenteiden rakentamisaikatauluja. Hakija on täydentänyt hakemustaan kuuluttamisen jälkeen 11.7.2011 toimittamalla aluehallintoviraston pyynnöstä tarkentavaa teknistä tietoa Pajumäensuon pintavalutuskentän 2 toimintaperiaatteesta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirastossa ja Saarijärven kaupungissa 17.8-15.9.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Viiden kunnan Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta sekä Saarijärven kaupungilta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Pajumäensuon turvetuotantoalueen tuotantolohko 3:n kuivatusvedet johdetaan Kuningaspuroon, jonka rantatilojen omistajien yhteystietoja ei ollut hakemuksessa. Heille on 19.7.2011 lähetetty erillinen tiedoksiantokuulutus ja varattu mahdollisuus muistutuksen tekemiseen. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella ei ole huomautettavaa hakemuksessa esitetyistä vesienkäsittelymenetelmistä, mikäli tarpeelliset ojien tukkimiset oikovirtausten estämiseksi toteutetaan Pajumäensuon suunnitelluille pintavalutuskentille ja huolehditaan kasvillisuuden muodostumisesta Rajasuon suunnitellulle kasvillisuuskosteikolle. Hakijan esittämästä päästö- ja vesistötarkkailusta, kaivojen, pohjavesiputkien ja lähteiden vesipintojen seurantaesityksestä ei ole huomautettavaa. Rajasuon ja Pajumäensuon tarkkailussa on noudatettava voimassaolevan yhteistarkkailuohjelman periaatteita. Hakemuksen liitteenä on edellinen ohjelma, joka ei ole enää voimassa. Pintavalutuskenttien rakentamiseen voidaan ryhtyä muutoksenhausta huolimatta ja myös lisäalueen kuntoonpanotöihin sen jälkeen, kun pintavalutuskenttä 3 on valmis ja käytössä.
2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen esittää, että hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa ELY - keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä muiden alueen turvetuotantoalueiden kanssa. Hakijan tulee maksaa Keski Suomen ELY keskukselle 2100 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Pintavalutuskentän, kosteikkoaltaan ja laskeutusaltaiden toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pintavalutuskenttien rakentamiseen voidaan ryhtyä muutoksenhausta huolimatta ja myös lisäalueen kuntoonpanotöihin sen jälkeen kun pintavalutuskenttä Pajumäensuon lohkon 3 osalta on valmis ja käytössä. Tuotantoalue sijaitsee Karankajärven ja Mahlunjärven valuma-alueilla, joilla esiintyy rehevöitymistä mm.turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen vaikutuksesta. Alueelle on keskittynyt runsaasti turvetuotantoa. Koko Karankajärven valuma-alueella sijaitsee nykyisellään 20 turvetuotantoaluetta yhteispinta-alaltaan 723 ha. Näiden turvetuotantoalueiden yhteinen nettokuormitus vuonna 2008 oli fosforin osalta noin 0,13 tn, typen osalta noin 5,4 tn ja kiintoaineen osalta noin 25 tn. Mahlunjärven valuma-alueella turvetuotantoalueita on yhteensä 227,6 ha. Pajumäensuon ja Rajasuon tuotantoalueiden alapuoliset Karankajärvi ja Mahlunjärvi ovat hyvin tummavetisiä ja ravinteikkaita ja ne voidaan luokitella reheviksi. Ekologisen luokituksen mukaan esimerkiksi Karankajärvi on luokiteltu hyväksi, mutta vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Karankajärven alusvedessä esiintyy vähähappisuutta. Pajumäensuon ja Rajasuon turvetuotantoalueiden valumavedet aiheuttavat Rajapurossa, Kylmäpurossa, Mansikkapurossa, Selänpäänjoessa, Karankajärven eteläosassa, Kotajoessa ja Mahlunjärvessä selvää rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä. Rehevöityminen voi ilmetä mm.pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen makuhaittoina ja jopa kalastuksen estymisenä. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät ainakin lohisukuisten kalalajien (mm.järvitaimen, siika) ja rapujen menestymistä kuormitetussa vesistössä. Hanke aiheuttaa lisäkuormitusta vesialueelle, joka on luontaises- 8
Muistutukset ja mielipiteet ti herkkä ympäristön muutoksille ja jolla on merkitystä Saarijärven reitin taimenkannoille. Hankkeesta aiheutuu yleiselle kalatalousedulle haittaa. Kalastukselle sekä kala- ja rapukannoille aiheutuva haitta voidaan kompensoida 2100 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Maksulla voitaisiin esimerkiksi istuttaa Selänpäänjokeen, Karankajärveen, Kotajokeen ja Mahlunjärveen kaloja tai rapuja kompensoimaan kalojen ja rapujen heikentyvää lisääntymistä sekä limoittumisen verkko- ja katiskapyynnille aiheuttamaa pyynnin vaikeutumista. Vuoden 2004 ympäristöluvassa kalatalousmaksuksi määrätty 400 /a on selvästi alimitoitettu turvetuotannon kalastovaikutusten vähentämiseksi tarvittavaan kalaveden hoitotehoon nähden. 3) Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää, että reuna- ja eristysojien väliin tulee jättää riittävän leveät suojavyöhykkeet siten, että tuotantoalueelta ei tulvatilanteissakaan pääse vesiä eristysojiin. Sama koskee myös auma-alueiden ja ojastojen välisiä suoja alueita. Hakemuksessa esitettyjen vesiensuojelurakenteiden kunto ja toimivuus tulee varmistaa ja niiden tulee toimia asianmukaisesti läpi vuoden. Tuotantoalueelle ja sieltä tuleviin ojiin tulee rakentaa virtaamia tehokkaasti säätelevät rakenteet siten, että vettä voidaan padottaa ja se voidaan johtaa hallitusti kaikissa olosuhteissa vesienkäsittelyrakenteisiin. Kaikki tuotantoalueelta tulevat vedet on käsiteltävä pinta-alaltaan riittävän suurilla pintavalutuskentillä. Pintavalutuskenttien pinta-aloja määriteltäessä tulee ottaa huomioon koko tuotantoaika ja mahdollinen kasvillisuuskerroksen ja huokoisuuskerroksen tukkeutuminen. Esitetyillä vesiensuojelurakenteilla ei saada vesistöä voimakkaasti muuttavaa ja veden laatuun haitallisesti vaikuttavaa humusainetta kuin pieneltä osin kiinni. Hiukkasmuodossa, mutta varsinkin liukoisessa muodossa olevan humuksen poistaminen edellyttää kemikalointia tai suodatuslaitteistoa. Humusaineiden seurauksena Karankajärven veden laatu on oleellisesti huonontunut. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haitat on määrättävä korvattaviksi vesistön käyttäjille ja rantakiinteistöjen omistajille myöhemmin tehtävien selvitysten perusteella. 4) Paajalan osakaskunta esittää, että kummallakin suolla pölyhaitta on huomattavasti suurempi kuin vesistöön suoraan pääsevä humus. Soilta nouseva pölypatsas kulkeutuu tuulen mukana laajalle alueelle, aina lähimpien järvien pinnalle asti, josta se painuu pohjaan täyttäen vesistöt turpeella. Vesiensuojeluun esitetyt parannukset eivät tuo parannusta 9
asiaan. Jyrsinturpeen nosto on lopetettava hankesoilta ja uuden tuotantoalueen käyttöönotosta on luovuttava. Kalataloudelle aiheutetun vahingon korvaus tulee kymmenkertaistaa summaan 4000 vuodessa ja sitä tulee jatkaa kunnes vesistöihin päässyt turve on hakijan toimesta ruopattu pois. 5) Saarijärven osakaskunta esittää, että turvetuotannon kuormittavuutta harkittaessa otettaisiin huomioon ensisijaisena luvan myöntämisperusteena soilta joko veden mukana tai ilman kautta vesistöön tuleva kiintoaine ja humus. Haitat ulottuvat pitkälle alapuoliseen vesistöön. Tuotantoalueilla tulee olla koko tuotantokauden ja vielä vuosia tuotantokauden jälkeenkin riittävän laajat toimivat pintavalutuskentät. Niiden toimivuutta on myös viranomaisten seurattava. Turveperäinen kiintoaine estää koskien kutusorakoiden toiminnan ja heikentää lohikalojen lisääntymisen virtavesissä ja haittaa kalataloudellisen kunnostuksen alkuperäisten tavoitteiden toteutumista. Kiintoaine ja humus peittävät alleen myös järvien rantakivikoita, mikä heikentää siian mädin kuoriutumista. Kalaston rakenne vinoutuu särkikalavaltaiseksi. On määrättävä riittävä kalatalouskorvaus hakijan maksettavaksi vesialueen omistajille. 6) Mulikan kalastuskunta ilmoittaa, että tuotannosta tulisi poistaa laajennuksen kokoinen alue, koska alapuolinen vesistö ei kestä uusia ravinnekuormia. Mikäli lupa myönnetään, tulee huomioida ja korvata kala- ja raputaloudelliset haitat. 7) AA Suurensuon tilan omistajana toivoo yhtiön toimintaa valvottavan asianmukaisesti. Vapon toiminnan vaikutuksesta Suurensuon tilan lähde on kuivunut ja yhtiö on suostunut rakentamaan korvaavan veden lähteen menetetyn tilalle. Muistuttaja ei aio jatkaa muutaman vuoden kuluttua päättyvää maan vuokrasopimustaan Vapon kanssa ja esittää, että uusi lupa ei saa haitata hänen uusia suunnitelmiaan kyseisellä alueella, joka on noin kolmannes nykyisestä tuotantoalueesta. 8) BB ilmoittaa kesäasuntonsa sijaitsevan noin 500 m päässä Rajasuon turvetuotantoalueelta Luotojärven rannalla. Kesällä 2010 kiintoainetta kulkeutui valumavesien mukana poikkeuksellisesti myös Luotojärvelle. Turvepöly on pilannut ympäröivät vesistöt kiintoaineellaan. Tähänastinen toiminta on pilannut veden laadun niin Karangassa kuin muissakin alueen järvissä. Kulkeutuvan kiintoaineen osuus on erittäin suuri eikä sitä Rajasuolle rakennettavalla kasvillisuuskentällä saada kuriin. Hakijan esittämä 400 euron kalatalousmaksu on liian pieni. Pajumäensuon pinta-alaa ei tule kasvattaa, pintavalutuskenttien pinta-alaa on kasvatettava. Turpeen ilmakulkeutumisen estämiseen on löydyttävä parempia ratkaisuja kuin syklonivaunut. Rajasuon kasvillisuuskentän toiminta talvella ja valvontamahdollisuudet ovat epävarmat. 10 Hakijan vastine 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnosta hakijalla ei ole huomauttamista.
11 Hakija on paljoksunut 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän vaatimusta kalatalousmaksun suuruudesta. Muutoin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausuntoon. 3) Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon hakija on todennut, että esitetyt vesiensuojelurakenteet täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset ja ovat riittävät. Toiminnasta aiheutuva haitta voidaan korvata vuotuisella kalatalousmaksulla eikä muuta korvattavaa haittaa toiminnasta arvioida aiheutuvan. 4) Paajalan osakaskunnan vaatimukset turpeen noston lopettamisesta nykyisiltä tuotantoalueilta ja laajennusosan käyttöönotosta luopumisesta on hakijan mukaan hylättävä aiheettomina. Tuotantoalueilta ympäristöön leviävä pölymäärä ei ole vesistökuormituksen kannalta merkittävä. Hakija pitää vaadittua kalatalousmaksua aiheutettuun haittaan nähden kohtuuttomana. Tältä osin hakija viittaa myös edellä kohdassa 2) esittämäänsä. 5) Saarijärven osakaskunnan vaatimuksiin hakija vastaa esittäneensä hakemuksessa suunnitelmat vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Tehostamistoimien myötä kuormitus vesistöön vähenee. Tuotantoalueilta ympäristöön leviävä pölymäärä ei ole vesistökuormituksen kannalta merkittävä. Aiheutuneiden haittojen korvaamiseksi hakija on esittänyt vuotuisen kalatalousmaksun määräämistä, jolla korvataan kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat. 6) Mulikan kalastuskunnan osalta hakija viittaa edellä esittämäänsä. 7) AA:n muistutukseen hakija vastaa jatkavansa neuvotteluja 31.12.2013 päättyvän vuokrasopimuksen jatkamisesta. Mikäli sopimukseen ei päästä, vuokra-alue palautuu vuokrasopimuksen mukaisesti maanomistajalle. 8) BB:n muistutukseen hakija vastaa luvan myöntämisen edellytysten täyttyvän esitettyjen suunnitelmien mukaisesti paitsi nykyisillä tuotantoalueilla myös Pajumäensuon pienellä, tuotantoalueeseen rajautuvalla lisäalueella. Muistutuksen tekijän hankealueen purku-uomiin nähden ylävirrassa Luotojärven rannalla olevalle kiinteistölle ei Pajumäensuon ja Rajasuon kuivatusvesien johtamisesta voi aiheutua merkittävää haittaa. Lähimmillään Luotojärvi on noin 1000 metrin päässä Rajasuosta, joten myöskään pölyä ei voi levitä merkittävästi järvelle asti. Hakija viittaa myös kohdissa 4) ja 5) esittämäänsä. Muistutukset ja mielipiteet erillisessä tiedoksiannossa 9) CC ilmoittaa omistavansa mökin Pylkönmäellä Sammalisen järven rannalla. Järven ympäristössä olevat monet Vapon turvesuot ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa Sammaliselle. Vesi on järvessä muuttunut tummemmaksi, turvepölyä kulkeutuu järven pinnalle, pohjaan on kertynyt noin 10 cm:n turvekerros. Järvi on ollut kovapohjainen ja kirkasvetinen. Järven ympärillä ei ole maataloutta. Järveen johtaa yksi puro, jonka suunnalla on
turvesuo. Muistuttaja vaatii, että Pajumäensuon laajennukselle ei myönnetä lupaa ilman kautta kulkeutuvan turvepölyn aiheuttamien merkittävien haittojen vuoksi. Alueen järvet eivät kestä lisäkuormitusta. 10) DD vaatii, että Vapo Oy ei aiheuta turvetuotantotoiminnallaan haittaa Kuningaspuron ja sen alapuolisen vesistön vedelle ja eliöstölle. Muistuttaja vaatii hakijaa vähentämään turpeennostosta aiheutuvaa pölyhaittaa ja on huolissaan Pajumäensuon turvetuotannon vaikutuksista tilansa kaivon veden laatuun. 12 Hakijan vastine 9) CC:n muistutukseen hakija vastaa Vapo Oy:n käytössä Sammalisen lähellä olevan ainoastaan Rajasuon ja Pajumäensuon turvetuotantoalueet. Koska kyseisiltä tuotantoalueilta on järveen matkaa noin 3 km, ei pölyä merkittävästi kulkeudu ilman kautta Sammaliseen. Pajumäensuolta ja Rajasuolta ei myöskään johdeta kuivatusvesiä Sammaliseen. Estettä luvan myöntämiselle ei ole. 10) DD:n muistutukseen hakija vastaa, että vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman mukaan lohkon 3 kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä Kuningaspuroon ja edelleen Haasiapuroon. Pintavalutus täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Muistuttajan tilan asuinrakennus on noin 470 m:n päässä tuotantoalueen reunasta ja laajennusalue on lähimmillään 1100 m:n päässä muistuttajan asuinrakennuksesta, joten merkittävää pölyhaittaa ei välimatkan vuoksi arvioida aiheutuvan. Tuotantotoiminnasta pidättäydytään, mikäli on ilmeistä, että pölyä leviää haitallisesti asutuksen suuntaan. Pitkän etäisyyden vuoksi toiminnalla ei myöskään arvioida olevan vaikutusta muistuttajan kaivoveden laatuun. Lisätiedoksianto Aluehallintovirasto lähetti Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 12.8.2011 tiedoksi hakijan 11.7.2011 aluehallintovirastoon toimittaman tarkentavan teknisen kuvauksen Pajumäensuon lohko 1:n yhteydessä olevan pintavalutuskenttä 2:n toiminnasta. MERKINTÄ Pylkönmäen kunta liitettiin osaksi Saarijärven kaupunkia vuonna 2009. Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen nro 59/03/1 perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu
Aluehallintovirasto tarkistaa Pajumäensuon ja Rajasuon turvetuotantoalueiden Itä-Suomen ympäristölupaviraston 2.10.2003 antaman ympäristölupapäätöksen nro 59/0371 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Pajumäensuon laajentamiseen 8,9 ha:n alueella, joka sijaitsee tuotantolohkon 3 yhteydessä. Pajumäensuon tuotantokelpoinen pinta-ala on auma-alueineen 128,0 ha sisältäen 8,9 ha laajennusalueen ja Rajasuon tuotantokelpoinen pinta-ala on auma-alueineen 62,4 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan rakentaa muutoksenhausta huolimatta pintavalutuskentät ja kosteikko sekä suorittaa Pajumäensuon 8,9 ha:n lisäalueen kuntoonpanotyöt sen jälkeen, kun pintavalutuskenttä Pajumäensuon lohkon 3 osalta on valmis ja käytössä. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä asetettava 3000 euron suuruinen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen päätöksen kumoamisen tai luvan ehtojen muuttamisen varalta. 1. Pajumäensuon turvetuotantoalueen pohjoisosan lohkon 1 (13,1 ha) kuivatusvedet on johdettava laskuojaa pitkin Kylmäpuron, Koiranpääpuron ja Selänpäänjoen kautta Karankajärveen. Lohkon 2 (51,4 ha) kuivatusvedet on johdettava laskuojaa pitkin Kortepuron, Mansikkapuron ja Kotajoen (Konttijoen) kautta Mahlunjärveen. Lohkon 3 (56,2 ha, sisältäen 8,9 ha laajennusalueen) kuivatusvedet on johdettava laskuojan kautta Kuningaspuron, Haasiapuron, Mansikkapuron ja Kotajoen (Konttijoen) kautta Mahlunjärveen. Rajasuon kuivatusvedet on johdettava koko tuotantoalueelta laskuojan kautta Rajapuron ja Selänpäänjoen kautta Karankajärveen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä tarkistushakemuksen liitteessä 7 olevien piirustusten mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti Pajumäensuolla kolmen pintavalutuskentän sekä Rajasuolla kasvillisuuskosteikon avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. 13
Pintavalutuskenttien ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein, huomioimalla kentän kaltevuuden vaihtelu. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Pajumäensuolla lohkon 2 pintavalutuskäsittelyn puhdistustehon vuosikeskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava 1.1.2012 alkaen: Kiintoaine 50% Kokonaisfosfori 50% Kokonaistyppi 20% 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.08.2012 mennessä ja rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 14 Pohjavesi 5. Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pohjaveden pinnan alenemista Pajumäensuon lähiympäristön kaivoissa. Päästöt ilmaan ja melu
Varastointi ja jätteet 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Kuormaus on lopetettava, mikäli tuuli puhaltaa pölyä haitallisessa määrin lähiasutukseen tai vesistöön päin. 7. Turvetuotanto, varastointi ja lisäalueen kuntoonpanotyöt on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, 15
liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 16 Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn yhteistarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Tarkennettu tarkkailusuunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä muiden alueen turvetuotantoalueiden kanssa. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun raportit on toimitettava lisäksi Pääjärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. Kalatalousmaksu
15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen yllä määrätty maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Turvetuotannon päättymisestä on ilmoitettava kuusi kuukautta etukäteen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 17 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 30.6.2021 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehosta ja tehostamismahdollisuuksista, vesiin joutuvista päästöistä ja niiden vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset tarpeelliset selvitykset. 18 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset laajennusalueelle Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät Pajumäensuon tuotantoalueen lohkoon 3 rajautuvalla 8,9 ha:n laajennusalueella, jolla ei ole luonnonsuojelulailla suojeltuja luontoarvoja. Alueen kuivatusvedet käsitellään ympärisvuotisesti pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Pajumäensuon olosuhteissa. Kun otetaan huomioon Pajumäensuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta laajennusalueella tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnassa olevalle tuotantoalueelle on ratkaistu ympäristölupaviraston 2.10.2003 antamassa päätöksessä. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Turvetuotantoalueen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös ne aiemman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa.
19 Lupamääräysten perustelut Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on Pajumäensuolla ympärivuotisesti toimivat pintavalutuskentät sekä Rajasuolla ympärivuotisesti toimiva kosteikko. Koska lohkon 2 pintavalutuskenttä poikkeaa mitoitusohjeista ja koska halutaan varmistaa päästöjen väheneminen, on tarpeen asettaa puhdistustehomääräys lohkon 2 pintavalutuskentälle. Lähiasutukselle aiheutuvien pölyvaikutusten vähentämiseksi on tarpeen siirtää aumat kauemmaksi asutuksesta. Kuormausta koskeva määräys sisältyy aiempaan lupaan Kalatalousmaksun suuruudessa on otettu huomioon lisäalue sekä rahan arvon muutos. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Kyseessä on pieni ojitettu laajennusalue, jonka toiminnan aloittaminen ei lisää merkittävästi kokonaispäästöjä etenkin, kun otetaan huomioon, että vesien käsittely tehostuu jo tuotannossa olevalla alueella. Näin ollen lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja kalatalousviranomaisen sekä Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Vesienkäsittelyn tehostamisen myötä päästöt pienenevät, minkä vuoksi kalatalousmaksua ei ole perusteita korottaa muuta kuin kustannustason nousua vastaavasti ja ottaen huomioon lisäalue. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesien pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Vesien käsittelyssä käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ottaen huomioon laskuojien ja päästöjen määrä eikä kemiallisen käsittelyn määräämiseen ole perusteita.
20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Aluehallintovirasto hylkää Paajalan ja Mulikan osakaskuntien vaatimukset laajennusalueen luvan epäämisestä luparatkaisun perusteluihin viitaten. Muulla alueella on toistaiseksi voimassa oleva lupa, jonka lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä ei voida käsitellä toiminnan lopettamista koskevaa vaatimusta. Paajalan, Mulikan ja Saarijärven osakaskunnan pölyä koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisun perusteluihin. Selvitysten mukaan turvepöly laskeutuu useimmiten lähelle tuotantoaluetta. Sopivissa tuuliolosuhteissa pöly voi levitä laajalle alueelle, mutta silloin pölypitoisuudet laimenevat, eivätkä aiheuta vesistön pilaantumista. Kalataloudelle aiheutuvat haitat voidaan ehkäistä kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä eikä korvattavaa vahinkoa aiheudu. Kalatalousmaksua ei ole perusteita korottaa tehtyä enemmän, koska vesienkäsittelyn tehostamisen myötä päästöt ja niiden vaikutukset vähenevät. Tehostaminen vähentää myös kiintoainepäästöjä alapuoliseen vesistöön. Pintavalutuskenttien tehoa selvitetään velvoitetarkkailulla. AA:n valvontaa koskevasta vaatimuksesta aluehallintovirasto toteaa, että toimintaa valvoo Keski-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristöluvan määräysten tarkistaminen ei anna luvan saajalle laajempaa hallintaoikeutta alueeseen kuin mikä yhtiöllä sopimusten tai omistusoikeuden perusteella on. Aluehallintovirasto toteaa, että BB:n tila sijaitsee Luotojärven rannalla Pajumäensuon tuotantoalueen kuivatusvesien lohkon 1 purkukohdasta ylävirtaan. Lisäalueen luvan edellytysten, kalatalousmaksun ja pölyn osalta viitataan edellä lausuttuun. Kasvillisuuskentän toimivuutta tarkkaillaan velvoitetarkkailussa. CC:n muistutukseen aluehallintovirasto toteaa, että Pajumäensuolta ja Rajasuolta ei johdeta vesiä Sammaliseen eikä myöskään pölyä voi kulkeutua merkittävässä määrin ilman kautta pitkän etäisyyden vuoksi. Lisäalueen luvan edellytysten osalta viitataan edellä lausuttuun. Aluehallintovirasto toteaa, että DD:n muistutuksessaan esittämät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. Pintavalutuskenttien ja kosteikon rakentaminen sekä laajennusalueen kuntoonpano saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Muilta osin päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin.
21 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101, 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 7310. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan 30-300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 7310 euroa. Lupamääräysten tarkistamisesta peritään yleensä 50 % käsittelymaksusta. Alueen monimuotoisuuden, lisäalueen ja lisäkuulemisen vuoksi tarkistamisen aiheuttama työmäärä on vastannut uuden hakemuksen käsittelyn työmäärää. Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Saarijärven kaupunki Saarijärven kaupungin ympäristölautakunta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Saarijärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Viiden kunnan Sanomissa.
22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Raija Aaltonen Lasse Känsälä Riitta Lähdemäki Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Raija Aaltonen ja Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki.
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.1.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.