LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 91/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 194 Annettu julkipanon jälkeen 7.9.2007 ASIA Koivunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Perho LUVAN HAKIJA T:mi Ahti Taivassalo TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Koivunevan turvetuotantoalue sijaitsee Perhon kunnan taajamasta noin viisi kilometriä länteen. Koivunevan turvetuotantoalan pinta ala on noin 33 ha, josta tehokasta uutta tuotantoalaa on noin 28,5 ha. Alueella on nykyisin noin 15 ha:n suuruinen tuotantoalue, jolta nosto on päättymässä. Uusi tuotantoalue sijaitsee nykyisen tuotantoalueen luoteispuolella. Uusi tuotantoalue kunnostetaan ja otetaan tuotantoon vaiheittain vanhan tuotantoalueen jäädessä pois tuotannosta. Tuotantoalue on metsäojitettua rämettä. T:mi Ahti Taivassalo on 15.6.2005 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 1.11.2005 sekä 26.4.2006 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Koivunevan turvetuotannolle ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Hakemusta on täydennetty kuulutuksen jälkeen 10.1.2007. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 101 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 2 Turvetuotantoalue kuuluu Ahti ja AA:n Taivassalon omistamiin tiloihin Koivuneva RN:o 56:1 sekä Koivuneva RN:o 55:8 (ennen RN:o 55:4) Perhon kylässä Perhon kunnassa. Tuotantoalueet kuuluvat osakkaina alueen läpi kulkevaan metsätiehen, joten turvetuotannolla on oikeus käyttää kyseistä tietä. Naapurien rajoille tulevien ojien kaivusta sovitaan maanomistajien kanssa. Uusi tuotantoalue on metsäojitettua rämettä. Turvekerrostuman maatuneisuus on keskimäärin 6,3. Keskimääräinen turvepaksuus on 2,4 metriä. Uuden tuotantoalueen kaakkoispuolella on nykyisin noin 15 ha:n suuruinen tuotantoalue, joka on jäämässä pois käytöstä. Nykyisen turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteet ovat perustasoa. Alueella ei ole tavattu poikkeavia eläinlajeja eikä alue ole eläinten talvehtimis tai laidunaluetta. Alueen ympäristö on metsäojitettua, rämeistä suomaastoa, pääosin nuorta mäntymetsikköä. Alue rajautuu osin myös viljelymaahan. Noin 400 m päässä tuotantoalueesta BB:n omistamalla kiinteistöllä Vehnälä RN:o 56:4 sijaitsee yksi vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennus. Lähialueella ei ole kaivoja. Alueella kulkee metsäautotie, jota käytetään Patanajärven metsäautoliikenteeseen. Alueella ei ole virkistyskäyttöä. Alueella ei ole suojelukohteita tai pohjavesialueita. Tuotantoalueen eristysojille tuleva kokonaisvaluma alue, vanha tuotantoalue mukaan luettuna, on yhteensä noin 2,3 km 2, josta noin 1,5 km 2 on tuotantoalueiden ulkopuolella. Tuotantoalueen laskuoja johtaa Haarajokeen ja edelleen Perhonjokeen. Alueen laskuojissa ei ole havaittu kaloja eikä alueella ole virkistyskäyttöä. Haarajoen ylivirtaama HQ 1/20 kohdassa, jossa Koivunevan kuivatusvedet laskevat Haarajokeen on noin 8 m 3 /s. Perhonjoen virtaamat Haarajoen yhtymäkohdassa ovat:
3 Keskiylivirtaama MHQ 19,9 m 3 /s Keskivirtaama MQ 1,3 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 0,07 m 3 /s Perhonjoen vesistöalueen (nro 49) valuma alueen koko on 2 524 km 2. Perhonjoki laskee Perämereen. Perhonjoen virtaamat ovat sidoksissa Patananjärven, Venetjärven tekojärven sekä Halsuanjärven juoksutuksiin. Perhonjoen yläosissa on runsaasti soita, minkä vuoksi joen vesi on humuspitoista ja hapanta. Kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 12 mg/l. Perhonjoen yläosissa on lohen sukuisia kaloja ja rapuja. Perhonjoen yleisimmät kalalajit ovat ahven, särki ja kivennuoliainen. Perhonjoen vesistöalueella on turvetuotannossa olevia alueita yhteensä 1638 ha. TURVETUOTANTO Suunnitellun uuden turvetuotantoalueen pinta ala on noin 33 ha, josta tehokasta tuotantoalaa on noin 28,5 ha. Tuotantoalueen turvekerroksen keskimääräinen paksuus on noin 2,4 metriä. Alue kunnostetaan ja otetaan tuotantoon vaiheittain vanhan, nykyisin noin 15 hehtaarin tuotantoalueen jäädessä pois tuotannosta. Uudelle tuotantoalueelle tehdään kaksi aumaa ja kuivatusvedet kulkevat kokoojaojia pitkin nykyisellä tuotantoalueella sijaitsevalle pintavalutuskentälle. Nostettavissa oleva turvemäärä on noin 350 000 suo m 3. Turve nostetaan pääsääntöisesti jyrsinturpeena, mahdollisesti myös palaturpeena. Nostotavoite tuotannolle on 15 000 20 000 m 3 /vuosi. Nosto tapahtuu normaalisti klo 6.00 24.00. Lastaus ja kuljetus tapahtuvat klo 6.00 22.00. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2020. Alueen jälkikäytöksi suunnitellaan maa ja metsätaloutta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Sarka ja reunaojat tehdään kaivamalla tai jyrsimällä noin 1,0 1,2 metrin syvyisiksi. Ojien alapäät putkitetaan 18 metriä pitkillä, halkaisijaltaan noin 110 millimetrin muoviputkilla työkoneiden ja palontorjuntakaluston liikkumisen mahdollistamiseksi. Sarkaojien alapäihin tehdään allassyvennykset vesiensuojelullisista syistä. Eristysojien kautta johdetaan tuotantokentän ulkopuoliset vedet laskeutusaltaan ohi laskuojaan. Eristysojien alaosiin kaivetaan noin 25 metrin pituiset lietealtaat. Tuotantoalueen ja eristysojien väliin jätetään 20 metrin suoja alue. Laskeutusallas tehdään kaivutöiden alkuvaiheessa ja se varustetaan pintapuomilla. Laskeutusaltaasta vedet johdetaan ojaa pitkin pintavalutuskentälle ja sieltä edelleen laskuojaan. Laskeutusaltaan lietetila tyhjennetään tarvittaessa ja aina tuotantokauden päätyttyä. Pintavalutuskentällä pyritään estämään fosforin ja typen pääsy vesistöön.
4 Kiintoainekuormitusta vähennetään laskeutus ja lietealtailla, sarkaojien päisteputkilla, allassyvennyksillä ja pienillä pituuskaltevuuksilla. Kiintoaineksen pidättymistä ja laskeutumista seurataan säännöllisesti ja lietetila tyhjennetään tarvittaessa. Sarkaojien ja kokoojaojien virtausta seurataan ja säädellään putousportailla ja putkipadoilla. Päästöt vesistöön Hakemuksessa esitetyn kokoinen perustason vesiensuojelun mukainen turvetuotanto kuormittaa vesistöä tuotannon aikana seuraavasti: Fosfori Typpi Kiintoaine Orgaaninen aine n. 7 8 kg n. 235 kg n. 2025 kg n. 3470 kg Kunnostusvaiheessa kuormitus on yleensä isompi. Pöly, melu ja liikenne Koivunevan turvetuotannosta ei aiheudu ympäristölle pysyvää haittaa pölystä, melusta ja pakokaasuista. Pölyn määriä ja tuulen vaikutusta pölyn kulkeutumiseen tarkkaillaan silmämääräisesti. Tuotannossa huomioidaan tarvittavat tauot tuulen johdosta pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Turpeen kuljetuksesta syntyy lähinnä vetokalustojen aiheuttamaa melua ja pakokaasuhaittoja. Meluarvot jäävät hyväksyttyjen ohjearvojen alle. Liikenne hoidetaan omalla kuorma autolla klo 6.00 22.00. Alueella kulkee metsäautotie, jota pitkin kuljetukset hoidetaan. Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytettävä polttoaine varastoidaan siirrettäviin säiliöihin. Voiteluaine varastoidaan ja vaihdetaan hakijan omistamissa huoltotiloissa. Työkoneissa syntyvä jäteöljy ja öljynsuodattimet toimitetaan Perhon kunnan ongelmajätepisteeseen. Tuotannossa syntyvät jätteet kuten aumamuovit, koneiden käytöstä poistetut osat ja laitteet toimitetaan niille kuuluviin Perhon kunnan ylläpitämiin keräyspisteisiin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Hankkeella ei ole sanottavia vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin, maankäyttöön ja elinkeinoihin, pintavesien käyttöön tai kalatalouteen. Hankkeella ei ole vaikutuksia pohjaveteen ja sen käyttöön. Koivunevan turvetuotannosta ei aiheudu ympäristölle pysyvää haittaa pölystä, melusta ja pakokaasuista. Meluarvot jäävät hyväksyttyjen ohjearvojen alle. Tuotantoalueen reunalle rakennetaan viisi paloallasta, joiden koko on vähintään 10 m 3. Alkusammutuksen vesilähteinä toimivat myös allastilat sekä läheisyydessä olevien maanottoalueiden pohjavesilammikot.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu 5 Hakija on liittänyt hakemukseensa ehdotuksen käyttö ja päästötarkkailuohjelmaksi. Kuormitusta tarkkaillaan kahdella näyteasemalla, jotka sijaitsevat kasvillisuusaltaan ylä ja alapuolella. Kuormitusnäytteet otetaan kertanäytteinä tammi helmikuussa ja elokuussa. Näytteistä analysoidaan kokonais ja ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine ja sen hehkutusjäännös, ph, rauta sekä väri. Tuotantovaiheen jälkeen kuormitustarkkailunäytteitä otetaan yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä. Tuotantoalueen sijainnin vuoksi Koivunevalla ei tehdä erillistä pöly ja melutarkkailua. Hakija ei ole esittänyt vesistö, kalatalous tai kaivojen tarkkailua. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija ei ole esittänyt maksettavaksi kalatalousmaksua eikä muita toimenpiteitä haittojen vähentämiseksi tai estämiseksi. Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Perhon kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.5. 28.6.2006 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 19.5.2006 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Perhon kunnalta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Perhonjokilaakso lehdessä 1.6.2006. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, ettei sillä ole luonnonsuojelun osalta huomauttamista hankkeesta. Keski Pohjanmaan maakuntakaava on valmisteilla turvetuotannon osalta. Kaavaa ei ole vahvistettu ympäristöministeriössä.
6 Haarajoesta ei ole otettu vesinäytteitä. Haarajoen yläjuoksulta Savilammesta on otettu kaksi vesinäytettä 1990 luvun lopulla. Lammen vesi on humuspitoisuuden vuoksi tummaa ja näytteenottohetkellä hapanta. Perhonjoen yläosan vesi on humuksesta johtuen lievästi hapanta. Vesi on tumman ruskeaa. Hertta karttaohjelman mukaan lähin lämmitettävä rakennus on 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Ympäristökeskus on todennut, että ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija on esittänyt Koivunevan uudelle turvetuotantoalueelle perustason vesiensuojelun lisäksi kuivatusvesien puhdistamista pintavalutuskentällä. Vanhalle osalle hakija on esittänyt kasvillisuuskenttää puhdistusmenetelmäksi. Ympäristökeskus on todennut, että esitetyt puhdistusmenetelmät ovat riittäviä, mikäli kuivatusvesiä käsitellään ympärivuotisesti. Hakijan tulee tarkkailla turvetuotannon vaikutuksia hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan. Tarkkailuun tulee lisätä yksi näytteenotto esimerkiksi heinäkuulle. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on hakemuksessa annettujen kuormitusarvojen perusteella arvioinut koko vuoden kuormituksen, kun vesiensuojelumenetelmät ovat perustasoa: Kuormitus sulan maan aikana (1.5. 31.10., 180 vrk) Arvio koko vuoden kuormituksesta Kok. P Kok. N Kiintoaine Orgaaninen (kg) (kg) (kg) aines (kg) 7 8 235 2025 3470 14,2 16,2 477 4106 7036 Mikäli vesienkäsittelyä tehostetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla, kuormitus pienenee huomattavasti. Turvetuotannolla voi olla vaikutuksia kaloihin ja kalastukseen. Haarajoessa voi olla kaloille sopivia luonnontilaisia osia. Perhonjoen vesistöalueella harrastetaan virkistyskalastusta ja ravustusta. Merkittävimmät saalislajit ovat hauki, särki, ahven ja lahna. Perhonjoen koskialueilta löytyy myös kivennuoliaista ja kivisimppua. Perhonjoen alaosa on ollut merkittävä merestä nousevien virtakutuisten kalalajien kutu ja poikastuotantoalue ja kalatiet mahdollistavat jatkossa osaltaan joen kalataloudellisen merkityksen palauttamisen myös joen latvaosilla, mikäli vedenlaatu pysyy hyvänä. Kalatalousviranomainen onkin katsonut Perhonjoen kalataloudellisen potentiaalin huomattavaksi. TE keskus on aloittanut joen alaosan kalataloudellisen kunnostuksen ja tehnyt kalaistutuksia jokeen. Nyt kyseessä olevan hankkeen vaikutusten voidaan olettaa olevan pieniä näin kaukana kuormituksen alkupisteestä.
7 Pohjanmaan TE keskus on todennut, että lupa hankkeelle voidaan myöntää, mutta kuivatusvesien aiheuttama kuorma alapuolisessa vesistössä on pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla. Kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava pintavalutukseen tai puhdistettava jollain muulla yhtä tehokkaalla menetelmällä. Tehostettujen vesienkäsittelytoimenpiteiden on oltava käytössä ympärivuotisesti. Luvansaajan on selvitettävä Haarajoen kalastoa ja hankkeensa kalataloudellisia vaikutuksia vaikutusalueella Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tulosten perusteella arvioidaan tarkkailutarve jatkossa. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. 3) Perhon kunta on ilmoittanut, että vesiensuojelutoimenpiteet tulee toteuttaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyväksi käyttäen. Puhdistusmenetelmänä tulee käyttää kasvillisuuskenttää tai pintavalutuskenttää, molemmat eivät voi toimia samassa paikassa. Kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet tulee johtaa puhdistuskentälle. Tuotantokaudella on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tuotannosta ja vesiensuojelulaitteiden huoltotoimenpiteistä. Käyttöpäiväkirjan jäljennökset on vuosittain toimitettava kunnan ympäristölautakunnalle. Polttoainesäiliöiden alla tulee olla valuma altaat. Turvetuotantoalueella ei saa säilyttää rautaromua eikä muuta käytöstä poistettua tavaraa, vaan ne tulee kuljettaa niille tarkoitetuille käsittelypaikoille. Hakijan vastine Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristökeskuksen täydentävä lausunto Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole antanut vastinetta. Ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen 20.9.2006. Tarkastuksella todettiin, että Koivunevan nykyisen tuotantoalueen koko on 28 ha, josta tuotannossa on vielä 20 ha ja muutaman vuoden kuluttua 15 ha. Alueella oli kaksi imuvaunua, joista uudempi on käytössä ja siinä on pölynerotin. Vanhempi vaunu on varalla. Hakija on poistanut turpeen suunnitellun kasvillisuuskentän alueelta. Hakija tarkoituksena on johtaa myös uuden tuotantoalueen vedet kentälle laskeutusaltaan kautta. Alueen kaikki vedet johdetaan nykyistä laskuojaa pitkin Haarajokeen. Tarkastuksessa todettiin, että suunniteltu kasvillisuuskenttä on liian kapea ja pitkä. Hakija totesi, että muotoa voidaan muuttaa. Hakija arvioi, että tuotantokentän itäisimpien sarojen kuivatusvedet voidaan ohjata kasvillisuuskentälle. Kohteessa suoritetun tarkastuksen perusteella Länsi Suomen ympäristökeskus on 10.10.2006 täydentänyt aiemmin antamaansa lausuntoa. Ympäristökeskus on todennut saaneensa asiakirjoista virheellisen käsityksen vesiensuojelurakenteista. Ympäristökeskus on esittänyt, että hakijan tulee toimittaa uusi, asiantuntijan tekemä suunnitelma ympärivuotisesti toimivan kasvillisuuskentän mitoituksista ja rakenteista.
Hakemuksen täydennys Täydennyksestä kuuleminen 8 Suunnitelmaan on liitettävä uusi kartta, jossa on kuvattu sekä uusi että vanha tuotantoalue. Hakijaa on pyydetty täydentämään hakemustaan kasvillisuuskentän suunnitelmalla, jossa on otettu huomioon Länsi Suomen ympäristökeskuksen 10.10.2006 päivätyssä lausunnossa mainitut seikat. Hakija on täydentänyt hakemustaan 10.11.2006 ja 10.1.2007 saapuneilla asiakirjoilla. Hakemuksen täydennyksestä käy ilmi, että tuotantoalue jakaantuu kolmeen lohkoon, joista lohkot 1 ja 2 ovat uusia ja lohko 3 on nykyinen tuotantoalue. Lohkojen pinta alat ovat 22 ha, 7,3 ha ja 11,3 ha. Koko tuotantoalueen pinta ala on siten 40,6 ha. Vesiensuojelurakenteina ovat kolme laskeutusallasta ja kasvillisuuskenttä, jonka pinta ala on noin 2,20 ha eli 5,5 % tuotantoalasta. Kaksi laskeutusallasta sijaitsee ennen kasvillisuuskenttää; niistä toiseen laskevat lohkojen 1 ja 2 vedet ja toiseen lohkon 3 vedet. Yksi laskeutusallas sijaitsee kasvillisuuskentän jälkeen. Koko tuotantoalueen kuivatusvedet valuvat kasvillisuuskentältä laskeutusaltaan kautta laskuojaan. Tuotantoalueen länsireunalle tehdään kaksi auma aluetta. Länsi Suomen ympäristökeskukselle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen kuulutuksen jälkeen saapuneen hakemuksen täydennyksen johdosta. Ympäristökeskus on 12.2.2007 päivätyssä lausunnossaan todennut, että esitetyn kasvillisuusaltaan koko on 5,5 % tuotantoalasta. Puhdistusmenetelmä on tuotantoalueen koko huomioiden riittävä, mikäli kuivatusvesiä käsitellään ympärivuotisesti. Kasvilajiston tulee soveltua ympärivuotiseen puhdistukseen. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Ympäristölupavirasto myöntää T:mi Ahti Taivassalolle luvan Koivunevan turvetuotantoon Perhon kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 11.1.2007 täydennetyn suunnitelman mukaiselta 40,6 ha:n alueelta, joka sisältää noin 29,3 ha:n suuruisen laajennusalueen.
Vesienkäsittely 9 Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kasvillisuusaltaan kautta. Kasvillisuusallaskäsittelyn tehon tavoitearvot ovat seuraavat: kiintoaine 40 % kokonaisfosfori 50 % kokonaistyppi 20 %. Jos tavoitearvoja ei ole saavutettu kolmen vuoden kuluttua siitä, kun laajennusalue on joko kokonaan tai osittain otettu käyttöön, luvan saajan on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen uusien tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
10 Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
11 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 300 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
12 Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Koivunevan turvetuotantoalue on osin uusi tuotantoalue. Nykyinen tuotantoalue jää vaiheittain pois käytöstä. Uusi tuotantoalue on metsäojitettu. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään kasvillisuusaltaalla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Koivunevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Määräys kasvillisuusaltaan tehon tavoitearvoista on tarpeen hakemussuunnitelmaan liittyvien epävarmuuksien vuoksi ja kasvillisuusaltaan toimivuuden varmistamiseksi. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa.
13 Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja kuivatusvesien ympärivuotisesta käsittelystä huomioon lupamääräyksessä 2), vaatimuksen tarkkailusta lupamääräyksissä 13) ja 14) ja vaatimuksen valmistumis ja käyttöönottoilmoituksen tekemisestä lupamääräyksessä 3). Ympäristölupavirasto ottaa Pohjamaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen kuivatusvesien käsittelystä ja tehostettujen vesienkäsittelytoimenpiteiden ympärivuotisesta käytöstä huomioon lupamääräyksessä 2) ja vaatimuksen Haarajoen kalaston ja hankkeen kalataloudellisten vaikutusten selvittämisestä lupamääräyksessä 14). Ympäristölupavirasto ottaa Perhon kunnan vaatimuksen parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta ja puhdistusmenetelmistä huomioon lupamääräyksessä 2), vaatimuksen tarkkailusta lupamääräyksissä 13) ja 14), vaatimuksen polttoainesäiliöiden valuma altaista lupamääräyksessä 9) ja vaatimuksen jätteen käsittelystä lupamääräyksessä 8). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.8.2017 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
14 Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Toiminta voidaan kuitenkin aloittaa muutoksen hakemiseen varatun ajan päätyttyä, jos valitus koskee vain korvausten määräämistä. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 101 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Raija Aaltonen Liisa Selvenius Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Raija Aaltonen. Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius. LiS/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.10.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 Kartta, josta käy ilmi tuotantoalueen sijainti ja tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet
KOIVUNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta kasvillisuuskentän ylä ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Tuotantovaihe Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa (tammi helmikuu, heinä elokuu ja marras joulukuu) kahden vuoden ajan uuden tuotantoalueen turvetuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph.
Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.