Kymmenen vuotta puulajin perässä Mihin päästiin? Ilkka Korpela, HY/Metsätieteiden laitos

Samankaltaiset tiedostot
Tietojenkäsittelytieteen tutkimusmetodit J. Parkkinen, M. Hauta-Kasari & V. Heikkinen

Puulajitulkinta laserdatasta

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI)

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Gradu UASI-hankkeesta

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti.

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa

Aaltomuodosta lisätarkkuutta laserkeilaukseen? SMK metsävaratietoseminaari Vantaa Aarne Hovi Helsingin Yliopisto

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, , Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Biomassatulkinta LiDARilta

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä. Kirsikka Heinilä SYKE/HY

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Julkaisut. Jouni Peltoniemi

Tree map system in harvester

Laserkokeiluja Hyytiälän metsissä ja soilla

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

Spatiaalinen metsää kuvaava malli ja sen soveltaminen metsäninventointiin

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,

Maastokartta pistepilvenä Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät

Metsänmittaukselle on tyypillistä epäsuora estimointi,

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA Koonnut Ulla Pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA

Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa

Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Kuvioraja-aineiston virheiden korjaaminen numeeristen ortoilmakuvien ja automaattisen segmentoinnin avulla

Kohti puuhuollon digitalisaatiota

Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Infrastruktuurista riippumaton taistelijan tilannetietoisuus INTACT

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

DIGITAALINEN ILMAKUVAUS JA SEN MAHDOLLISUUDET. Eija Honkavaara, Lauri Markelin, Kimmo Nurminen

Kangas, A. Value of forest information. To appear in European Journal of Forest Research.

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin

Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat

The spectroscopic imaging of skin disorders

Korkearesoluutioisten E-SAR-tutkakuvien tarkkuus puusto tunnusten koealatason estimoinnissa

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

ILMALASERKEILAUSAINEISTOJEN JA ILMAKUVIEN KESKINÄINEN ORIENTOINTI. Petri Rönnholm 1, Juha Hyyppä 2.

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Matematiikka kesyttää myrskyt

Laserkeilaus osana puuhuoltoa

Metsätieteen aikakauskirja

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

Biostatistikkojen elonkorjuu. Suomen biostatistiikan seura ry:n syystapaaminen MTT, Jokioinen

The year(s) of inventory. Junninen, K. and Kouki, J Southern managed

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Metsän kaukokartoituksen perustutkimus?

Sotkamon Kolmisoppijärven UAValustaisen hyperspektrilentokampanjan tekninen kuvaus

Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Heikki Hyyti, Konenäköpäivät, #Reset17

Alikasvoksen mittaus ja kartoitus laserkeilauksella

YKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA

ARVO ohjelmisto. Tausta

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus

ARVO ohjelmisto. Tausta

KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA V Koonnut Ulla pyysalo FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Kaukokartoitusmenetelmät jokiympäristössä

Spektrin sonifikaatio

Kielitieteellisten aineistojen käsittely

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa

TERRASOLID Terrasolidin ratkaisut UAVkartoitussovelluksiin Kimmo Soukki

Examples of potential exam questions Esimerkkejä mahdollisista tenttikysymyksistä

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa

monitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof.

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

Aineisto ja inventoinnit

7. Product-line architectures

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

Matti Mõttus, Tuomas Häme. Land Remote Sensing senior scientist akatemiatutkija. Suomen GEO -tapaaminen 23.5.

Kuinka paljon dataa on tarpeeksi?

CORINE käyttäjäkyselyn tuloksia

University. of Oulu. University. of Turku

MAA (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

Infrastruktuurista riippumaton taistelijan tilannetietoisuus INTACT

Lentotiedustelutietoon perustuva tykistön tulenkäytön optimointi (valmiin työn esittely)

Laserkeilaus ja metsäsovellukset Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija

Transkriptio:

Kymmenen vuotta puulajin perässä Mihin päästiin? Ilkka Korpela, HY/Metsätieteiden laitos

Yhteistyössä - opiskelijat Metsäylioppilaat paikantaneet ja mitanneet noin 3000 puuta/v 2007-2017

Yhteistyössä yritykset Ensimmäinen aaltomuotokeilain Suomeen (Leica + Finnmap) 2010, PERS-kansi 2011, Leica ADS40 ja reflektanssikalibroidut ilmakuvat (FGI+Maa-amet) 2008; 2005..2008 Arbonaut

Yhteistyössä Puulajiprobleeman äärellä GL + MML + HY

Yhteistyössä Puulajiprobleeman äärellä UEF (Joensuu) UMB (Ås) KIT (Karlsruhe) UZH (Zurich) ETH (Zurich)

Blomley, R., Hovi, A., Weinmann, M., Hinz, S., Korpela, I., Jutzi, B. 2017. Tree species classification using within crown localization of waveform LiDAR attributes. ISPRS JPRS. Korpela, I. 2016. Acquisition and evaluation of radiometrically comparable multi-footprint airborne LiDAR data for forest remote sensing. Remote Sensing of Environment. Hovi, A., Korhonen, L., Vauhkonen, J., Korpela, I. 2015. LiDAR waveform features for tree species classification and their sensitivity to tree- and acquisition related parameters.remote Sensing of Environment. Korpela, I., Mehtätalo, L., Markelin, L., Seppänen, A. Kangas, A. 2014.Tree species identification in aerial image data using directional reflectance signatures. Silva Fennica 48(3) ID 1087. http://dx.doi.org/10.14214/sf.1087. Pant, P., Heikkinen, V., Korpela, I., Hauta-Kasari, M.&Tokola, T. 2014. Logistic Regression Based Spectral Band Selection for Tree Species Classification Effects of Spatial Scale and Balance in Training Samples. IEEE Geoscience and Remote Sensing Letters 11(9). http://dx.doi.org/10.1109/lgrs.2014.2301864. Hovi A.&K orpela I. 2013. Real and simulated waveform-recording LiDAR data in juvenile boreal forest vegetation. Remote Sensing of Environment 140, 665-678. http://dx.doi.org/10.1016/j.rse.2013.10.003, Pant, P., Heikkinen, V., Hovi, A., Korpela, I., Hauta-Kasari, M. & Tokola, T. 2013. Evaluation of simulated bands in airborne optical sensors for tree species identification. Remote Sensing of Environment 138, p. 27-37. http://dx.doi.org/10.1016/j.rse.2013.07.016. Korpela, I., Hovi,. A. &Korhonen, L. 2013. Backscattering of individual LiDAR pulses from forest canopies explained by photogrammetrically derived vegetation structure. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing 83, p. 81-93. http://dx.doi.org/10.1016/j.isprsjprs.2013.06.002 Korpela, I., Hovi, A. &Morsdorf, F. 2012. Understory trees in airborne LiDAR data - Selective mapping due to transmission losses and echo-triggering mechanisms. Remote Sensing of Environment 119, 92-104. http://dx.doi.org/10.1016/j.rse.2011.12.011 Korpela, I., Heikkinen, V., Honkavaara, E., Rohrbach F. &Tokola, T. 2011. Variation and anisotropy of reflectance of forest trees in radiometrically calibrated airborne line sensor images implications for species classification in digital aerial images. Remote Sensing of Environment 115(8), http://dx.doi.org/10.1016/j.rse.2011.04.008. Heikkinen, V., Korpela I., Honkavaara E., Parkkinen, J.&Tokola, T. 2011.Classification of tree species using support vector machines and radiometrically corrected multiangular airborne image data. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing48(3), 1355-1364. http://dx.doi.org/10.1109/tgrs.2009.2032239

Korpela, I., Ørka, H.O., Maltamo, M., Tokola, T. & Hyyppä, J. 2010. Tree species classification using airborne LiDAR effects of stand and tree parameters, downsizing of training set, intensity normalization and sensor type. Silva Fennica 44(2). http://m.metla.eu/silvafennica/full/sf44/sf442319.pdf Vauhkonen J., Korpela, I., Maltamo, M. &Tokola, T. 2010. Imputation of single-tree attributes using airborne laser scanning-based height, intensity, and alpha shape. Remote Sensing of Environment 114(6), 1265-1276. http://dx.doi.org/10.1016/j.rse.2010.01.016 Markelin L., Honkavaara, E., Beisl, U., Korpela, I. 2010. Validation of the radiometric correction chain of the airborne photogrammetric ADS40 imaging system. ISPRS 2010 conference in Vienna.International Archives of Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences 38: 7A. 145-150 Heikkinen, V., Tokola, T., Parkkinen, J., Korpela,I. &Jääskeläinen T. 2009 Simulated Multispectral Imagery for Tree Species Classification Using Support Vector Machines. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing48(3), 1355-1364. http://dx.doi.org/10.1109/tgrs.2009.2032239. Korpela, I., Koskinen, M., Vasander, H., Holopainen, M. &Minkkinen, K., 2009. Airborne small-footprint discrete-return LiDAR data in the assessment of boreal mire surface patterns, vegetation and habitats. Forest Ecology and Management 258 (7):1549-1566.http://dx.doi.org/10.1016/j.foreco.2009.07.007 Korpela I., Tuomola T., Tokola T. & Dahlin, B. 2008. Appraisal of seedling stand vegetation with airborne imagery and discrete-return LiDAR an exploratory analysis.silva Fennica 42(5): 753-772.http://www.metla.fi/silvafennica/full/sf42/sf425753.pdf Korpela, I., B. Dahlin, H. Schäfer, E. Bruun, F. Haapaniemi, J. Honkasalo, S. Ilvesniemi, V. Kuutti, M. Linkosalmi, J. Mustonen, M. Salo, O. Suomi, and H. Virtanen. 2007. Single-tree forest inventory using LiDAR and aerial images for 3D treetop positioning, species recognition, height and crown width estimation. IAPRS Volume XXXVI, Part 3 / W52, 2007. pp. 227-233 Korpela, I. &Tokola T. 2006.Potential of aerial image-based monoscopic and multiview single-tree forest inventory - a simulation approach. Forest Science 52(2):136-147.--- Korpela I. 2004. Individual tree measurements by means of digital aerial photogrammetry. Silva Fennica monographs 3. 93 p. http://www.metla.fi/silvafennica/full/smf/smf003.pdf

Tärkeimmät tutkimustulokset vuosien varrelta Rakenne määrää pitkälti optisen alueen signaalin, on kyseessä kuva tai laser. Puulajin sisällä vaihtelu on suurta, ja monet kaukokartoituspiirteet eivät ole invariantteja esim. puun iän tai metsikköaseman suhteen. Voimakas Puuefekti, joka on lisäksi korreloitunut yli aallonpituusalueiden (kuvilla).

Tärkeimmät tutkimustulokset vuosien varrelta BRDF (kaksisuuntaisheijastuminen) huomioiminen parantaa puulajin tulkintaa, mutta vain marginaalisesti (monikuvatulkinta). Digitaalisen ilmakuvan absoluuttinen reflektanssikalibrointi, hyöty on kyseenalainen, signaaliin vaikuttaa vakiomuotoinen additiivinen ilmakehäefekti.

Kuvadatassa dominoi varjostus ja katveet Rivikamerakuva on homogeenisempaa, mutta redundanssi jää vähäiseksi

Optimaalinen ilmakuvakamera 5 tai 6 kapeahkoa kanavaa. Laserin takaisinsironta riippuu kohteen geometriasta ja heijastusominaisuuksista. Small, volumetric I = I obs (R/R ref ) a, a = 2..4

Fenologiset vaikutukset rakenteeseen näkyvät datassa (aaltomuotolaser), Tässä puuttuva kolmas neulaskohortti männyllä. Naapuripuut vaikuttavat IP-kuvasignaaliin (monikertainen heijastuminen) Suhteellinen metsikköasema vaikuttaa kuvasignaaliin, erit. koivu Aaltomuodossa on lisäinformaatiota, ja parempia (invariantteja piirteitä)

Yhteenveto ja tulevaisuudenvisiot http://www.helsinki.fi/~korpela/edu/espoonlahti.avi Parhaimmillaan 90% tarkkuus (mä, ku, ko). Kuvadatalla < 85%. Vaatii tiheää aineistoa. Visio: Jos opetusaineistoa on paljon, voidaan populaatiota osittaa (invarianssin puute) ja saavuttaa hyötyjä. Laserkeilain == väline, jolla mitataan latvuston sulkeutuneisuutta, korkeutta ja maanpinnan muotoja. Loistava monostaattinen katselu- ja valaisugeometria. Kamera == havaintoihin vaikuttaa voimakkaasti paikallinen valaisu ja varjostus. Puuefekti on korreloitunut spektraalisesti kanavista vain vähän hyötyä, samoin lisäkuvista. SWIR kanavia? 1064 + 1550 nm tuplataajuuslaserkeilaimista saattaa olla lisähyötyjä, koska puulajien ylös näkyvässä siluetisssa voi olla eroja vihreän ja ei-vihreän materiaalin välillä. Tulevaisuuden herkät vastaanottimet niiden avulla saataneen yhä pienemmistä kohteista sironnut signaali erotettua nyt intensiteettijakaumat typistyvät ja piiloon jäävä (korkealta tai isolla jalanjäljellä) heikko pää saattaa sisältää puulaji-informaatiota. Puulajisuhteiden estimointi: p1x1 + p2x1 + p3x1; p1+p2+p3 = 1; osuus latvusalasta