Kuluttajista energiantuottajiksi: Aurinkoenergian palveluja rahoitusmallit M.Sc. (tech.) Karoliina Auvinen Project Lead, FinSolar Project Collaboration Manager, Smart Energy Transition Project Tekes FUTURE OF ENERGY Smart Grid aamu 2.12.2015 Finpro, Helsinki
FinSolar hanke Kumppanina yli 50 organisaatiota Kesto 9/2014-1/2016 Päärahoittaja: Tekes Tavoitteena markkinoiden kasvattaminen aurinkoenergialiiketoiminnan edistämiseksi - Tuotetaan markkinatietoa - Kehitetään hankinta- ja rahoitusmalleja - Tunnistetaan esteitä ja laaditaan ratkaisuehdotuksia
Kumppanit Yritykset: Caverion Cencorp FCG Helsingin Energia IKEA Kaukomarkkinat Mäntsälän Sähkö SaloSolar Oy Savosolar Oy S-ryhmä Sundial Finland Ruukki Ahjo Energia Aura Energia Aurinkoa Oy Aurinkoinsinöörit Oy BaseN Corporation CO2.FI Oy Currentfin Oy ECCA Nordic Finnfund Finnwind Oy Green Energy Finland Greenes Oy Greenstream Network Oy Grexel Oy Joukon Voima Oy Motiva Naps Solar Systems Oy Nocart Oy SEAM Group Solar-Arena.com Solarvoima Oy Soleco Oy Soleras Oy Solved The Cleantech Company Sun Energia Oy Telog Oy Utuapu Oy Kunnat: Helsinki HSY Jyväskylä Mikkeli Sodankylä Tampere Tuusula Vantaa Oppilaitokset ja yhdistykset: Aalto-yliopistokiinteistötOy As Oy Auringonsäde, Helsinki As Oy KuopionPuistokatu 4, Kuopio As. Oy Liinasaarenkuja 3-5, Espoo Aurinkoteknillinen yhdistys ry Ekoenergy international Keski-SuomenOpiskelija-asuntosäätiö Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo Lappeenrannanteknillinenyliopisto MetropoliaAmmattikorkeakoulu Suomen Lähienergialiitto ry SYKE, Kohti Hiilineutraalia kuntaa(hinku) -hanke WWF Suomi
Strategic research project 2015-2020 SMART ENERGY TRANSITION (SET) Realizing its potential for sustainable growth for Finland s second century
SET: How to take advantage of disruptive technologies in Finland s spearheads of growth: bioeconomy, cleantech & digitalization? Solar and wind energy Microcomputers, IoT, smart grids, demand response Energy storages and power to gas New vehicles and transport systems Changes in the energy system: distributed & intermittent production; integration of power, heat and fuel markets Radical changes in the roles of producers, service providers and consumers 3.12.2015 5
Aurinkoenergiamarkkinat maailmalla
Aurinkosähköstä tulossa maailman merkittävin sähköntuotantomuoto Laitoksen nimi 3.12.2015 7
Aurinkolämmön rooli merkittävä, tällä hetkellä aurinkosähköä isompi markkina Laitoksen nimi 3.12.2015 8
Aurinkoenergiassa maailmalla kasvavat miljardimarkkinat - yritysten kilpailu myös kovaa Laitoksen nimi 3.12.2015 9 Saatavissa: https://www.bnef.com/dataview/new-energy-outlook/index.html
Aurinkoenergiamarkkinat ja liiketoiminta Suomessa
Aurinkoenergia tuottaa Suomessa hyvin Aurinkoenergia sopii osaksi Suomen energiantuotantopalettia - sähköä auringosta valoisalla ja bioenergiasta pimeällä - Lämmityksessä osana hybridienergiaratkaisua Vastauksia yleisiin kysymyksiin: http://www.finsolar.net/?page_id=2421&lang=fi
Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen kannattavuusselvitykset: tuoretta tietoa aurinkoenergiamarkkinoista Aurinkolämpöjärjestelmien hintatasot ja kannattavuus ks. http://www.finsolar.net/?page_id=1398 Aurinkosähköjärjestelmien hintatasot ja kannattavuus ks. http://www.finsolar.net/?page_id=1363
Aurinkoenergiajärjestelmien hinnat tulleet alas - kustannuskehitys Suomessa noudattaa kansainvälisiä trendejä Aurinkosähköjärjestelmien hintatasot Suomessa v. 2014, vrt. Saksa 2008-2013 Aurinkosähköstä on tullut Suomessa kannattavaa vuonna 2014 3.12.2015 13
Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ja vertailu vaihtoehtoihin Järjestelmän koko, kwp Pienet järjestelmät 3 20 kwp (omakotitalot, maatilat, päiväkodit) Keskikokoiset järjestelmät 40 400 kwp (toimistot, kauppakeskukset, teollisuuskiinteistöt) Laitteiston ja asennuksen hankintahinta /Wp 1,35 2 /Wp 10 % 1,1 1,6 /Wp 8 % Ylläpitokulut % alkuinvestoinnista Tuki alkuinvestoinnista, % Kotitalousvähennys noin 5-10% TEM energiatuki 30% Aurinkosähkön tuotantohinta snt/kwh (30 v. ilman korkoa) 5 9,2 snt/kwh 3 5,2 snt/kwh Vertaa: Ostosähkön keskimääräinen loppukuluttajahinta oli keskimäärin v. 2015 yritys- ja yhteisöasiakkaille 8 snt/kwh ja pientaloille n. 15 snt/kwh sis. ALV Lähteet: Tilastokeskus 2015, http://www.stat.fi/til/ehi/2015/02/ehi_2015_02_2015-09- 17_kuv_005_fi.html
Aurinkolämpöjärjestelmien tuotantohinnat ja vertailu vaihtoehtoihin Aurinkolämmön tuotantohinnat v. 2014-2015 järjestelmähintojen perusteella ilman korkoja ja tukia: Pientaloissa ym. pienissä 4 20 keräinneliön kohteissa 46 114 /MWh sis. alv 24% Taloyhtiöissä ym. keskikokoisissa 20 100 keräinneliön kohteissa 36-68 /MWh ilman veroja ja 45 84 /MWh sis. alv 24 % Aluelämpöverkoissa ym. suurissa 100 1000 keräinneliön kohteissa 28 44 /MWh Vaihtoehtoisten lämmöntuotantomuotojen keskiarvohintoja: Kotitaloussähkö 118 /MWh (sis. ALV 24%) Kevyt polttoöljy 90,3 /MWh (sis. alv 24 %) Kaukolämpö 77 /MWh Huom! Kaukolämmön osalta aurinkolämmön kannattavuuteen vaikuttaa monien yhtiöiden kausihinnoittelu Lähde: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-7984. 2. Vuosineljännes 2015, Liitetaulukko 3. Lämmitysenergian kuluttajahintoja kesäkuussa 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.11.2015]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/ehi/2015/02/ehi_2015_02_2015-09- 17_tau_003_fi.html 12/3/2015
Investoinnin kannattavuuden ehdot Yleisperiaatteena aurinkoenergiainvestointi on kannattava jos: Energia tuotetaan omaan käyttöön, eikä sitä myydä verkkoon Investointiin saa TEM:n 30% energiatuen Järjestelmän sijainti, mitoitus ja hankinnan kilpailutus on tehty onnistuneesti Aurinkoenergialla korvataan kalliimpaa energiaa eli omakustannushinta < ostoenergian hinta 25 vuoden tarkasteluajalla Aalto-yliopiston kannattavuuslaskurit (.xls): http://www.finsolar.net/?page_id=2571&lang=fi
Keskikokoisten aurinkosähköjärjestelmien määrä kolminkertaistunut v. 2013 -> 2015 1800 Asennetut yli 15 kwp järjestelmät (N = 59) vuosittain (yhteisteho kwp) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000-2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: FinSolar ja yritykset
Energiaviraston kysely 2015: Yhteenveto verkkoon kytketystä sähkön pientuotannosta (alle 1 MW) 13 % Pientuotannon osuudet tuotantomuodoittain 6 % 3 % 10 % 44 % 24 % Tuulivoima Vesivoima Biovoima mikro-chp Aurinkovoima Muut Tuotantomuoto Teho [kw] Tuulivoima 28 758 Vesivoima 52 771 Biovoima 15 086 Mikro-CHP 2 983 Aurinkovoima 7 646 Muut 12 328 Yhteensä 119 571
Aurinkolämmöllä suuri potentiaali - Aurinkolämpöön kiinnitetään liian vähän huomiota yleisesti: Suomessa jopa 60% kiinteistöjen energiankulutuksesta on lämpöä - Passiivinen (ml. kaukokylmä) ja aktiivinen aurinkolämpö - Kannattavia erityisesti jos tarvitaan talviajan ulkopuolella paljon lämmintä vettä - Aurinkolämpökeräimet kannattavia yhdistettynä lämpöpumppu-järjestelmiin ja aluelämpöjärjestelmiin - Silti kotimaassa kasvu ollut hidasta, ensimmäinen aluelämpökokeilu Savon Voiman pilottihanke Tahkovuoressa käynnistymässä
Esimerkki: Savo-Solar Oy Tanskassa Tanskassa alueellisia aurinkolämpölaitoksia on asennettu yli 60 kpl (noin 630 000 m²) Jelling Varmevaerk, 2015 15 000 m² (10,5 MW th ) Nelinkertaisesti koko Suomen yhden vuoden asennukset Løgumkloster Fjernvarme, 2015 Toteutettu ensimmäinen vaihe 9 400 m² (6,6 MW th ) 35 000 m² lisää tulossa toisessa vaiheessa Aurinkolämmöllä voidaan kattaa jopa 50-60% alueellisesta lämmöntarpeesta. Aurinkolämpöä varastoidaan suuriin vesivaraajiin sekä täydennetään hakkeella, pelleteillä tai kaasulla.
Palvelu- ja rahoitusmallien asiakastarve Hankintojen hidasteena on usein oman pääoman puute, riskien pelko ja epävarmuus siitä, miten aurinkoenergian hankinta kannattaisi toteuttaa Takuut? Teknologia? Rahoitus? Tuet? Huolto? MITEN?
Rahoitusmallit Oma rahoitus, budjettivarat Laina eli rahavelka Joukkorahoitus Osamaksukauppa Rahoitusleasing Pitkäaikainen aurinkoenergian ostosopimus (PPA) Lisätietoja: http://www.finsolar.net/?page_id=1410 Taloudellisesti edullisin, riskit ja työ itsellä Helppous, riskittömyys, palvelulla on hinta 22
Aurinkoenergialiiketoiminnassa mukana suuri joukko yrityksiä Aurinkoenergialiiketoiminnassa on mukana yhteensä noin sata suomalaista yritystä Aurinkopaneeleiden tai -keräinten valmistus kotimaahan ja vientiin: mm. SaloSolar, Valoe, Savo-Solar ja PolarSol Komponentit ja elementit: mm. ABB (invertterit), Finnwind (asennustelineet), Luvata (virrankeräysnauhat), Ruukki Construction (katto- ja seinäelementit) jne. Kansainvälisillä markkinoilla toimii myös mm. Beneq, FCG, Fortum, GEF, Naps Solar Systems, Nocart Oy, Pöyry, Soleco, Suntrica, Teloq, Wärtsilä jne. Perinteiset energiayhtiöt: mm. ESE, Helen, Jyväskylän Energia, Mäntsälän sähkö, Oulun Energia jne.
Markkinakysely yrityksille aurinkoenergian palvelu- ja rahoitusmalleista Markkinakysely kanavoitiin FinSolar-hankkeen yhteistyöverkostolle, Lähienergialiiton yritysjäsenille ja cleantech-yrityksiä sisältäviin LinkedIn-ryhmiin. Kyselyyn vastasi 49 yritystä määräaikaan 22.9.2015 mennessä Kattavuus noin 50%, koska Suomessa on noin sata aurinkoenergia-alalla toimivaa yritystä Kyselyn tavoitteena oli selvittää ajankohtaista aurinkoenergian palvelutarjonnan tilannetta, koska yritysten liiketoimintamallit kehittyvät parhaillaan nopeasti. Tutustu tuloksiin ja yritysten palvelutarjontaan: http://www.finsolar.net/?page_id=2645 Karoliina Auvinen 3.12.2015 24
Suomessa hyvin kehittyvä palvelutarjonta Aurinkoenergian palvelu- ja rahoitusmallit Aurinkoenergiajärjestelmien avaimet käteen asennukset Aurinkoenergiaa leasingrahoitus- tai osamaksusopimuksella Aurinkoenergiajärjestelmiä sähkön tai lämmön myyntisopimuksella (PPA, power purchase agreement) Palvelua tarjoavien yritysten määrä (/49 vast.) Aurinkoenergiaa joukkorahoituksella 2 Aurinkoenergiavoimalan omistusosuuksia osakkeiden, osuussopimusten tai osuuskunnan jäsenyyksien myynnin muodossa Konsultti- ja tietopalvelut 38 Tutustu markkinakyselyn tuloksiin ja yritysten palvelutarjontaan: http://www.finsolar.net/?page_id=2645 28 22 12 6 Karoliina Auvinen 3.12.2015 25
Energian ostosopimusmalli maailmalla erittäin suosittu yleistyy Suomessa PPA-mallissa ostetaan kiinteähintaista sähköä tai lämpöä omalta katolta pitkäaikaisella ostosopimuksella Karoliina Auvinen 3.12.2015 26
Lisätietoja http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/aurinkosahkosta-tuli-suomessa-10-markkinasahkoa-edullisempaa- 3328728 ja http://solnet.fi/wpv2/wp-content/uploads/2015/08/lehdist%c3%b6tiedote-50-kw-aurinkovoimala-soya-oy.pdf Case rahoitusleasing: Oy Soya AB Laitoksen nimi
Case ErzBräun panimo, Itävalta - aurinkoenergiaa joukkorahoituksella Panimo sitouttaa asiakkaita tuotteisiinsa aurinkoenergian avulla: maksamalla 200 euroa panimon aurinkopaneeleista saat 300 euron edestä lahjakortteja panimon tuotteisiin 5 vuoden ajan Lisätietoja:http://www.xn--erzbrufua.at/pv-projekt/ Lisää esimerkkejä aurinkoenergian hyödyntämisestä liiketoiminnassa ja brändäyksessä: http://www.slideshare.net/finsolar/mikko-jalas-24092015 Karoliina Auvinen 3.12.2015 28
PPA-sopimuksia tarjoavia yrityksiä 1. Areva Solar Oy 2. Aura Energia Oy 3. Ekenäs Energi Ab - Tammisaaren Energia Oy 4. Etelä-Savon Energia Oy 5. GreenEnergy Finland Oy 6. Helen Oy 7. Naps Solar Systems Oy 8. Nordic Shine Oy 9. Oulun Energia/Oulun Sähkönmyynti 10. Solarvoima Oy 11. Soleco Oy 12. Solnet Green Energy Oy Laitoksen nimi 3.12.2015 29
Avaimet käteen aurinkoenergiapaketteja tarjoavia yrityksiä 1. AHJO Energia 2. Alternative Solutions Finland Oy 3. Areva Solar Oy 4. Aura Energia Oy 5. e-buildings Finland Oy 6. Ekenäs Energi Ab - Tammisaaren Energia Oy 7. Etelä-Savon Energia Oy 8. Eurosolar Oy 9. Finnwind Oy 10. GreenEnergy Finland Oy 11. Helen Oy 12. Jodat Ympäristöenergia Oy 13. Mäntsälän Sähkö Oy 14. Naps Solar Systems Oy 15. NeroWatt Oy 16. Oulun Energia/Oulun Sähkönmyynti 17. Playgreen Finland Oy 18. Polarsol Oy 19. Ruukki Construction Oy 20. Savo-Solar Oy 21. Solar-Arena.com 22. Solartukku Oy 23. Solarvoima Oy 24. Solnet Green Energy Oy 25. Sundial 26. Suomen Talotekniikka Energia Mikkeli Oy 27. T:mi Ville Terävä 28. Valoe Oyj 3.12.2015 30
Leasing- ja osamaksusopimuksia tarjoavia yrityksiä 1. Alternative Solutions Finland Oy 2. Areva Solar Oy 3. Aura Energia Oy 4. CO2.Fi Oy 5. e-buildings Finland Oy 6. Etelä-Savon Energia Oy 7. Finnwind Oy 8. GreenEnergy Finland Oy 9. Helen Oy 10. Mäntsälän Sähkö Oy 11. Naps Solar Systems Oy 12. Nordic Shine Oy 13. Oulun Energia 14. Parkkisähkö Oy 15. Playgreen Finland Oy 16. Siemens Oy 17. Solar-Arena.com 18. Solartukku Oy 19. Solarvoima Oy 20. Solnet Green Energy Oy 21. Suomen Talotekniikka Energia Mikkeli Oy 22. Valoe Oyj Laitoksen nimi 3.12.2015 31
Palvelu- ja rahoitusmallien vertailua Hankinta- ja rahoitusmalli Sopimukset Voimalan omistajuus Ylläpitovastuu Rahoitus- ja palvelukulut (arvio) Rahoitusleasing Pitkäaikainen aurinkosähkön tai -lämmön ostosopimus (PPA) Osamaksukauppa Osamaksusopimus 8-15 vuotta Sopimus yleensä 8-15 vuotta, voi jatkaa Kiinteähintainen energian ostosopimus, kesto 10-25 vuotta Siirtyy osamaksujen myötä rahoittajalta asiakkaalle Rahoittajalla sopimuskauden, siirtyy asiakkaalle jäännösarvolla Siirtyy vaiheittain tai jäännösarvolla asiakkaalle Asiakkaalla Asiakkaalla, rahoittajalla tai toimittajalla sopimuksesta riippuen Rahoittajalla tai toimittajalla Katso kattavampi vertailu: http://www.finsolar.net/?page_id=1835 Rahoituskulut noin 10% Rahoituksen korkokulut kunnat 0,7-2% muut noin 10% Ylläpito- ja rahoituskulut noin 10% 32
Case: Tampereen koulukeskus Vuorestalon aurinkosähköinvestointi 2014 Aurinkosähköjärjestelmä (45 kw) käyttöikä 30 vuotta takaisinmaksuaika 12 vuotta sisäinen korkokanta 6,7% sähkön omakustannushinta 6 snt/kwh 25 vuoden aikana Lisätietoja: http://www.tampere.fi/material/attachments/e/pdhpwwmum/lakka_vuoresfoorumi_2015.pdf Karoliina Auvinen 3.12.2015 33
Tuotto-odotusten, investointiriskin ja rahoituskustannusten vaikutus aurinkoenergian kannattavuuteen CASE Vuorestalo, Tampereen kaupunki - v. 2014 asennettu 45 kw aurinkosähköä (tuki 30%) Toteutuneet kannattavuusluvut v. 2014: - laskentakorko 1% (rakennusleasing) - laskenta-aika 25 vuotta Kannattavuus perinteiselle energiayhtiölle: - rahoituskulut ja tuotto-odotus yht. 10% 15 vuoden laskenta-ajalla Kannattavuus riski-investorille: - rahoituskulut ja tuotto-odotus yht. 10% 10 vuoden laskenta-ajalla Nettonykyarvo + 44 200 euroa - 10 500 euroa -21 700 euroa Sisäinen korkokanta Takaisinmaksuaika Aurinkosähkön tuotantohinta 6,9% 2,2% -3,3% 12 v., pitoaika 30 v. yli 30 v. pitoajan yli 30 v. pitoajan 6 snt/kwh 10 snt/kwh 13 snt/kwh Investointiaika: pitkä lyhyt Tuotto-odotus: kohtuullinen korkea Investointiriski: matala matala
Korkotuottojen vertailua Kannattavissa yritysten ja kuntien aurinkoenergiainvestoinneissa sisäinen korkokanta tyypillisesti 4-8% Vertaa: Säästötilien talletuskorot 0,10-1,65% tammikuussa 2015 Suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuotto Suomessa 4,4% vuonna 2013 Lämpöpumppuinvestoinnit yli 10% Karoliina Auvinen 3.12.2015 35
Toimenpideehdotuksia markkinakasvun varmistamiseksi
Tarvitaan toimivat kotimarkkinat - Suomen ei kannata jäädä kansainvälisistä kasvumarkkinoista sivuun, vaan pyrkiä pysymään mukana - Hallituksen aurinkoenergiatavoite olisi signaali alan yrityssektorille, että kotimarkkinoihin panostetaan Suomessa - Vientimarkkinoilla toimiville yrityksille kotimaan demot ja referenssit ovat äärimmäisen tärkeitä, koska tuotteisiin tai palveluihin ei muuten luoteta - Aurinkoenergialiiketoiminta vientimarkkinoilla edellyttää sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, usein kaupan neuvotteleminen voi kestää puolesta vuodesta jopa useampaan vuoteen - Tästä johtuen vientiliiketoiminnan kulujen kattaminen pelkällä pääomarahoituksella on yleensä vaikeaa - Kotimarkkinoiden kaupasta saatava kassavirta mahdollistaa vientitoiminnan rahoituksen ja pääomarahoituksen saamisen 3.12.2015 37
Aurinkoenergian tuotanto omaan käyttöön JA verkkoon pitäisi olla kannattavaa - pelkkään omaan käyttöön ohjaaminen ei ole Suomen olosuhteissa järkevää Teollisuuskiinteistön tai ilmastoidun toimistotalon vuorokausikulutus Koulun vuorokausikulutus Asuinrakennuksen vuorokausikulutus Aurinkosähkön tyypillinen tuotantokäyrä Kuva: Aurinkosähkön tyypillinen tuotantokäyrä verrattuna erilaisten rakennusten vuorokausikulutuksiin ja sähkön pörssihintaan. Aurinkoenergiaa tulee kesäpäivinä helposti enemmän kuin rakennukset itse kuluttavat. Toisaalta sähkömarkkinoiden näkökulmasta aurinko paistaa juuri oikeaan aikaan.
Investointien ns. pehmeiden kustannusten merkitys on äärimmäisen suuri Aurinkoenergiainvestointien ns. pehmeät kustannukset (soft costs), joita syntyy luvista tms. hallinnon byrokratiasta, pääoman kustannuksista (CAPEX) ja riskistä, vaikuttavat erittäin merkittävästi investointien kannattavuuteen
Pilotteja vai kysyntää kotimarkkinoille? - Rajattu alueellinen pilottikohde - Edistääkö yrityskentän asiakasymmärrystä? - Kasvattaako alan liikevaihdon volyymiä? - Demo- ja pilottiprojektien kehittäminen ja toteuttaminen kestää vuosia - Demoalue hyvä, jos sovelluksilla uutuusarvoa sekä kytkös opetukseen ja tutkimukseen -> osaamisen kasvattaminen - Demoalueena koko maa Suomesta edelläkävijämarkkina? - Pieni markkina, mutta mahdollisuuksien ilmetessä kehitys voi olla nopeaa - Esimerkki liiketoiminnan kehittämisestä: Tanskan tariffi korvamerkattu 20 MW kotitaloudet, 20 MW taloyhtiöt & osuuskunnat, 20 MW palvelusektori sekä 20 MW teollisuus, koska liiketoimintamalleja halutaan edistää kussakin asiakassegmentissä Laitoksen nimi 3.12.2015 40
Toimenpide-ehdotuksia ja huomioita: kehitettävää yrityksissä - Asiakasymmärrys kotimarkkinoilla - Suomessa näyttää dominoivan taloudelliset investointikriteerit - Asiakasymmärrys vientimarkkinoilla - Paikallinen läsnäolo ja verkostot (pitää tuntea paikallinen kulttuuri, rahoitusmallit ja politiikka) - Yliopistoyhteistyö, yhdistykset, bilateraaliset kehitysprojektit, kumppanuuksien luominen, yhteistyöverkostot - Suomessa asuu ja opiskelee paljon maahanmuuttajia voisiko hyödyntää paremmin? - Yritysten haasteita - Paikallisen läsnäolon ja ihmissuhteiden kehittäminen vaatii sinnikkyyttä, aikaa ja rahaa - Rahoitus, mm. alle 10 milj. euron hankkeisiin vaikeaa löytää Laitoksen nimi 3.12.2015 41
Case Mobisol, Saksa Liiketoimintaidea: palvelukonsepti, jossa kotitalouden aurinkosähköjärjestelmä maksetaan pienissä kuukausierissä kännykän avulla yhdistää mikrorahoituksen, aurinkoenergian, matkapuhelimet ja älyteknologian - ei omaa teknologiaa Tansaniassa ja Ruandassa yli 30 000 kotitaloutta on ostanut Mobisolin kautta aurinkosähköjärjestelmän yritys laajentaa tällä hetkellä toimintaansa muihin Afrikan maihin Berliinin toimistossa on noin 500 työntekijää, määrä kasvussa Mobisol sai aluksi merkittäviä summia julkista rahoitusta toimintansa käynnistämiseen ja pilotointiin, mutta yrityksen kasvaessa sen rahoituspohja on siirtynyt yksityiseksi. Karoliina Auvinen 3.12.2015 42
Case Mobisol ratkaisu sinne, missä ei ole sähköverkkoja eikä pankkitilejä MobiSol kehittää palvelukonseptiaan läheisessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Mobisolin tavoitteena on mahdollistaa kotitalouksille aurinkoenergian käyttö siellä, missä ei ole pääsyä sähköverkkoon. Maailmassa noin 1,3 miljardia ihmistä asuu sähköverkon ulottumattomissa. Esim. nigerialaisista vain 38% on sähköverkon piirissä. Afrikassa matkapuhelinta käytetään hyvin yleisesti laskujen maksamiseen. Matkapuhelimet ovat jo hyvin yleisiä, esimerkiksi nigerialaisista jo 89% omistaa matkapuhelimen. Esim. tansanialaisista vain 1% omistaa pankkitilin, mutta n. 70% käyttää matkapuhelinta maksuvälineenä. Lähteet: Mobisol. http://www.plugintheworld.com/mobisol/ sekä Kangas Hanna-Liisa et al. 2015. Cleantech kasvuun! Sitran selvityksiä. ISBN 978-951-563-939-4. ISSN 1796-7112. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/selvityksi%c3%a4-sarja/selvityksia101.pdf
Yksittäisten toimenpiteiden ja alueiden kehittämisestä kohti kansallisen edelläkävijämarkkinan sekä asiakas- ja tarvelähtöisten ratkaisujen kehittämistä?
Mihin panoksia tulisi kohdentaa ja miten tulisi toimia, jotta Smart Energy -alan kehitys onnistuu? 1. Asiakkaiden ymmärtäminen 2. Kotimarkkinat kuntoon: Markkinaesteiden poistaminen ja taloudelliset ohjauskeinot kuntoon (kotimarkkinoille kysyntää) 3. Paikallinen jalkautuminen kohdemarkkinoille helpoksi: markkinatietoa, yhteistyökumppanit, demoprojektit ja rahoitusmallit
Lisätietoja: DI Karoliina Auvinen karoliina.auvinen@aalto.fi 050 462 4727 www.finsolar.net www.smartenergytransition.fi