Ääni menestyvälle maalle

Samankaltaiset tiedostot
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Ruoka ei kasva kaupan hyllyillä

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Älykkäitä tekoja Suomelle

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

R U K A. ratkaisijana

Opintojakson nimi ja laajuus: Agrobiotalouden uudet innovatiiviset ratkaisut, 5 op

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Kuntien rooli vesitaloudessa

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola

Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Suomen Itämeren alueen strategia

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Kiertotalous maataloudessa

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Satakunnan maakuntaohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Yhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila

Maaseudun kehittämisohjelma

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

VAALIJULISTUS

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Transkriptio:

1 Mahdollisuuksien Suomi Turvallinen Ääni menestyvälle maalle Eduskuntavaalitavoitteet 019 #äänimaalle

1 Mahdollisuuksien Suomi Turvallinen MAHDOLLISUUKSIEN SUOMI on kaikille tasa-arvoinen. Maassamme jokaisella pitää olla tasavertaiset mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan, josta saa riittävän toimeentulon, sekä saada palveluita ja koulutusta riippumatta asuinpaikasta. Tarvitsemme politiikkaa, jolla kehitetään sekä kaupunkia että maaseutua. Kunnossa olevaa tieverkkoa tarvitsevat maaseutuyrittäjien lisäksi myös mökilleen tai maaseudun luontoaarteiden lähelle kulkevat. «KAUPUNKI JA MAASEUTU TOISTENSA KUMPPANEITA Koko maan kehittymisen kannalta on välttämätöntä, että myös maaseudulla on mahdollisuus asua ja yrittää. HYVÄKUNTOISET TIET, TOIMIVAT TIETOLIIKENNE- JA PUHELINVERKOT KOKO MAASSA Nopeiden verkkoyhteyksien pitää olla kaikkien saatavilla. 5G-verkkojen saatavuus maaseudulla varmistetaan uusilla toimintamalleilla ja perus palveluvelvoite nostetaan hallitus kaudella 100 Mb/s. Tieverkkojen korjausvelkaa puretaan yli hallituskausien ulottuvalla ohjelmalla 1,5 miljardilla eurolla. MAHDOLLISUUS PERUS- JA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN LÄHELLÄ Opiskelijan yksilöllisten ainevalintojen valinnanmahdollisuuksien lisääntyessä lukiokoulutuksessa opintovalikoimasta maaseudulla on huolehdittava. Kouluttamattomat nuoret on saatava joustavasti koulutukseen ja työelämään, koska he ovat resurssi maaseudun työvoimapulaan. Maatilojen riittävän varhaisten sukupolvenvaihdosten mahdollistamiseksi pitää luoda malli luopuvien viljelijöiden uudelleenkoulutuksen tukemiseksi.

1 Mahdollisuuksien Suomi Turvallinen MAASEUDUN MAHDOLLISUUDET KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI Yritys- ja työllisyyspalveluita on oltava saatavilla kaikkialla Suomessa ja lähellä asiakasta. Yritysmuoto ei saa asettaa yrityksiä eri asemaan kehittämisrahoituksen saannissa, vaan esimerkiksi innovaatio- ja vientirahoitus tulee olla kaikkien yrittäjien saatavilla. Työvoiman saantia helpotetaan sujuvoittamalla maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman työllistämistä maaseudun ammatteihin ja yrityksiin. Kun julkisia palveluita siirretään markkinoiden kautta järjestettäviksi, on maaseudun palveluiden saatavuus varmistettava. Soteja kasvupalveluiden tuottajiksi pääsyn kriteerien on oltava sellaisia, että pienetkin yritykset ja yhdistykset voivat niitä tarjota. Lisäksi kaikissa julkisissa hankinnoissa on varmistettava hankintamenettelyn sopivuus myös pk-yrityksille. Byrokratian purkamista jatkamalla mahdollistetaan järkevä yritystoiminta. Viranomaistoimintaa on kehitettävä siten, että valvonnan ja sanktioinnin asemasta viranomaisen velvollisuutena on myös tarjota kehittämisratkaisu havaittuun puutteeseen. YRITTÄMISEEN KANNUSTAVA VEROTUS Viljelijöiden, metsänomistajien ja muiden maaseutuyrittäjien verotus ei saa muodostua raskaammaksi kuin muiden väestöryhmien. Puumarkkinoiden toimivuutta ja maatalouden kilpailukykyä ei saa heikentää kireällä pääomatuloverolla eikä kiinteistöveron laajentamisella maa- ja metsätalousmaahan. Kiinteistövero on luonteeltaan investointivero, joka haittaa erityisesti toimintaansa kehittäviä maatalousyrittäjiä. Yritystoiminnallisen pääomatulon, kuten elinkeinotoiminnasta ja maa- ja metsätaloudesta saadun pääomatulon verotusta pitää keventää esimerkiksi yrittäjävähennystä korottamalla. «Metsävähennystä ja metsälahjavähennystä tulee kehittää edelleen tilarakenteen parantamiseksi ja puumarkkinoiden kehittämiseksi.

Turvallinen TURVALLINEN TULEVAISUUS antaa uskoa menestymiseen ja luo jatkuvuutta. Poliittisen päätöksenteon on luotava vakautta epävakaassa maailmassa. Omaisuudensuoja, ruuantuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus on turvattava ja energiaomavaraisuutta on nostettava. Maatalouden taloudellinen kannattavuus on varmistettava ja alkutuottajan asemaa ruokaketjussa on vahvistettava. Jokaisella on oltava mahdollisuus turvalliseen asuinön. OMAISUUDENSUOJAA KUNNIOITETTAVA Yksityisessä omistuksessa olevat luonnonvarat luovat perustan biotaloudelle. Liiallisella sääntelyllä ei pidä rajoittaa peltojen ja metsien kestävää käyttöä. Lunastuslain kokonaisuudistus viedään loppuun siten, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaatimukset toteutuvat Suomessa. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista jatketaan nykyisen hallituksen suunnitelmien pohjalta. Maa- ja metsätalousalueiden kaavoituksesta luovutaan, jotta viranomaistehtävien ja lakien päällekkäisyydet saadaan poistettua. TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS VARMISTETTAVA MAATALOUDESSA Suomalaisviljelijöiden asema on turvattava EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa. Ruokaketjuun on saatava lisää läpinäkyvyyttä. Kasvatetaan ruuan vientiä kannattavuuden parantamiseksi ja vaihtoehtoisten markkinakanavien varmistamiseksi. RUOKATURVAA MYÖS LAPSILLEMME Maataloustuotannon on säilyttävä koko maassa. On panostettava enemmän lähiruokaan, lyhyisiin toimitusketjuihin ja uusiin yhteistyömuotoihin tuottajien ja kuluttajien välillä. Ruuantuotannon tarvitsemien investointien rahoitus on turvattava. Suomalainen ruoka pystytään jäljittämään pellolta pöytään. Tuontiruualta erityisesti julkisissa hankinnoissa on edellytettävä sama jäljitettävyys ja vastaavat eläinten hyvinvointija elintarviketurvallisuusvaatimukset, joita me vaadimme suomalaiselta tuotannolta. Valkuaisomavaraisuutta on vahvistettava.

Turvallinen ILMASTON- MUUTOKSEEN SOPEUDUTTAVA Luonnonvarakeskuksen, Ilma tieteen laitoksen ja kasvinjalostuksen tutkimusresurssit on turvattava. Tutkimustieto on saatava laajasti käytännön maa- ja metsätalouden hyödynnettäväksi. Uudet jalostusmenetelmät ovat yksi mahdollisuus nopeuttaa sopeutumista osaamisen, kehittämisen ja innovaatioiden lisäksi. Riittävään peruskuivatukseen ja veden varastointiin on panostettava, jotta maan kasvuedellytykset säilyvät märkinä ja kuivina jaksoina. Kaavoituksella ja maankäyttöluokan muutoksilla ei saa heikentää hiilensidontaa ja -varastointia. ENERGIAOMAVARAINEN SUOMI Suomen kansainvälisten ilmastopoliittisten velvoitteiden täyttäminen on keskeistä. Siksi uusiutuvan energian kasvava tarjonta markkinoille edellyttää, että biotalouden toimintaedellytyksistä huolehditaan. Energiaomavaraisuuttamme on nostettava nykyiseltä tasoltaan ja uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta on kasvatettava. Kivihiilestä on luovuttava ja biokaasun käyttöä on edistettävä. VILJELIJÖIDEN HYVINVOINNISTA HUOLEHDITTAVA Luodaan parempia turvaverkkoja yrittäjille ja kannustimia huolehtia omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Melan koordinoima Välitä viljelijästä -verkosto vakiinnutetaan. Sosiaali- ja terveys- sekä muut keskeiset yhteiskunnan palvelut on saatava läheltä. LISÄRESURSSEJA NUORTEN SYRJÄYTYMIS- ONGELMIIN Syrjäytymisen ehkäiseminen on yhteiskunnan ja jokaisen yksilön kannalta turvallisuutta lisäävä tekijä. Joustavien ja yksilöllisten polkujen luomiseen on lisättävä rahoitusta. Nuorille on tarjottava matalan kynnyksen tukipalveluita nivelvaiheisiin, jotta siirtyminen kouluasteelta toiselle ja työelämään on joustavaa. Tiedonkulku eri toimijoiden välillä on mahdollistettava, jotta nuorta voidaan auttaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

HYVÄ YMPÄRISTÖ kuuluu kaikille niin maalla kuin kaupungissa. Viljelijät ja metsänomistajat ovat merkittäviä ratkaisujen tarjoajia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja monimuotoisuuden turvaamisessa. Kannattava maa- ja metsätalous luo pohjan kestävälle luonnon ja n hoidolle. ILMASTOTEKOJA, VESIENSUOJELUA JA ENERGIARATKAISUJA Panostetaan metsien kasvun lisäämiseen, niiden terveyden ylläpitoon ja luonnonhoitoon, jotta metsien monipuoliselle käytölle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Tuetaan puuntuotannon kestävää tehostamista, jotta metsien kasvua voidaan nostaa jopa 150 miljoonaan m³:iin vuodessa. Edistetään fossiilisten raakaaineiden korvaamista uusiutuvilla erityisesti muovituotteissa. Ilmastoperusteet on otettava paremmin huomioon sekä edistettävä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Viljelymaiden asemasta hiilensitojana on saatava lisää tutkittua tietoa. Tutkimusresursseja on suunnattava viljelysmaiden hiilensitomiskyvyn todentamiseen. «Ilmastoperusteet on otettava paremmin huomioon sekä edistettävä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Huonotuottoisia maita kannustetaan metsitettäväksi, mikäli kohteilla ei ole merkitystä maataloudessa tai luonnon monimuotoisuutta lisäävinä kohteina. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet kohdennetaan kuormittavimmille alueille. Toimenpiteiden on oltava kustannustehokkaita ja järkevästi tilan normaaliin toimintaan soveltuvia.

AKTIIVISTA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISTA UUTTA LIIKETOIMINTAA EKOSYSTEEMI- PALVELUISTA VAURAUTTA PUHTAASTA KIERTOTALOUDESTA Metsien ja peltojen monimuotoisuuden turvaamista jatketaan vapaaehtoisilla ohjelmilla. Vapaaehtoista toimintaohjelmaa laajennetaan myös suoekosysteemeihin. Vastuullinen kotieläintuotanto ja monipuolinen peltoviljely parantavat luonnon monimuotoisuutta. Edistetään uusien markkinalähtöisten toimintamallien kehittämistä metsien ja peltojen ekosysteemipalveluihin perustuvaan liiketoimintaan. Tuetaan luontomatkailuun, metsien terveysvaikutuksiin, keruutuotteisiin ja hiilensidontaan liittyvää liiketoimintaa. Maatalouden sivuvirtojen markkinoiden syntymistä edistetään säädöksiä kehittämällä ja ohjaamalla kysyntää esimerkiksi biokaasun käyttöön. Orgaanisen aineksen ja ravinteiden kierrätystä on tehostettava mutta samalla on kehitettävä teknologiaa niissä olevien haitallisten aineiden poistamiseksi.

KANSAINVÄLINEN KUMPPANUUS on Suomen menestymisen elinehto. Haluamme olla vahvasti mukana EU:ssa. Monenkeskiset kauppasopimukset ovat Suomen etu. Yhteiset pelisäännöt takaavat turvallisen ruuan. «EU:n jäsenmaiden on kyettävä yhdessä ratkomaan ongelmia ja luomaan lisäarvoa rajat ylittävällä yhteistyöllä. VAHVASTI MUKANA EU:SSA Maailman epävarmuuden lisääntyessä uudistuva, yhtenäinen ja globaalisti vaikuttavampi Eurooppa on Suomen ja suomalaisen maaseudun etu. EU:n jäsenmaiden on kyettävä yhdessä ratkomaan ongelmia ja luomaan lisäarvoa rajat ylittävällä yhteistyöllä. Eurooppalaisen yhteistyön tavoitteet ja taloudelliset resurssit on mitoitettava yhteen nykyistä paremmalla tavalla. YHTEISET PELISÄÄNNÖT TAKAAVAT TURVALLISEN RUUAN EU:ssa on tiukat elintarvikkeiden turvallisuussäännöt, joita Suomi on kansallisesti täydentänyt. EU:n varovaisuusperiaate on hyvä pohja elintarvike - turvalli suuden arviointiin eikä EU:n pidä luopua omista tiukoista ruuan turvallisuuteen liittyvistä normeistaan. Antimikrobiresistenssi on nopeasti kasvava globaali haaste ihmiskunnalle. Suomen kotieläintalous on esikuva antibioottien käytön vähentämisessä. Suomen mallia on vietävä kansainväliseen käytäntöön ja sopimuksiin. KEHITYSAPU KESTÄVÄLLE TASOLLE Paikallista osaamista tukeva kehitysapu luo työtä ja toimeentuloa paikallisille ihmisille ja vahvistaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kehitysyhteisyhteistyöhön varattuja määrärahoja on lisättävä lähemmäksi 0,7 prosentin osuutta BKT:sta. Kehityshankkeissa on hyödynnettävä Suomen vahvaa osaamista maa- ja metsätaloudessa.

#äänimaalle