Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

Samankaltaiset tiedostot
Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta

Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

Ennakollinen isyyden tunnustaminen neuvolassa

Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp

Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2010 N:o Laki. N:o sähköturvallisuuslain muuttamisesta

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL Järvenpää p. keskus

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Lapsen elatuksen rekisteri

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

Lastenvalvojien koulutuspäivät Isyyden selvittäminen ulkomailla lakimies Henna Harju konsuliasioiden yksikkö

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

ESITTELYDIAT EROTEMAATTISEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYSTÄ per

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta /556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA,

Avioero ja lasten asioista sopiminen.

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut alkaen

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

1981 vp. n:o 110 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 17/2011 vp. täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

Suoran valinnan palvelut.

Edunvalvontavaltuutus ja elatussopimus seniorien turvana

Päihdehuoltolaki /41

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

219 Valtuustoaloite koskien lastensuojelun keinoja puuttua huoltokiusaamiseen ja vieraannuttamiseen - Sirkkaliisa Virtanen ym.

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Lisäeläkesäännön muuttaminen

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o Laki. N:o 391

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Puolison elatusavun vahvistamisen toimintaprosessit

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Valtioneuvoston asetus. holhousasioiden rekisteristä

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

9317/17 mha/pm/mh 1 D 2A

HE 144/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta /361

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta /2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Työllisyydenhoidon yhdyspinnat. Työvaliokunta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Lapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset

Lapsiperheiden palvelut

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 Sopimuksen soveltamisala

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Kokeiluhankkeiden laajentaminen - Kick Off. Asiakkaan valinnanvapaus. Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti. Tampere Maria Porko 5.2.

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

Sähköiset palvelut Hollannin malli

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Espoon kaupunki on lausunut asiassa jo valmistelun aiemmissa vaiheissa sekä (aiemmat lausunnot liitteenä).

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1 (4) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Terveys- ja päihdepalvelut Psykiatria- ja päihdepalvelut

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Kaupunginkanslia

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

7 Perheoikeudellisten asioiden yksikön sosiaalityöntekijän viran täyttäminen, työavain Päätös

Elatustuki

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Transkriptio:

Lomake 1 (5) 210318 Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara Palvelukuvaus Palvelukokonaisuuden nimi: Palvelun sisältö Perheoikeudelliset palvelut Uudenmaan maakunnassa / Puolison elatusavun turvaaminen = lastenvalvojien sopimuspalvelut puolisoa koskevan elatusapusopimuksen valmistelussa ja vahvistamisessa EHDOTUS palvelujen järjestämiseksi Uudenmaan maakunnassa Sosiaalihuollossa asiakkaalle tarjottavaa tukea kuvataan palvelutehtävinä ja niissä annettavina sosiaalipalveluina. Yksittäisten sosiaalipalvelujen kuvaamisen tulee perustua kansallisesti määriteltyyn sosiaalipalvelut -luokitukseen. Puolison elatusavun turvaaminen on sosiaalipalvelu, joka kuuluu palvelutehtäväluokituksessa perheoikeudellisiin palveluihin. https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-jaterveysalalla/tietojarjestelmapalvelut/sosiaalihuollon-tiedonhallinta/palvelutuotannontoiminnalliset-maarittelyt/sosiaalihuollon-palvelutehtavat-ja-sosiaalipalvelut Lainsäädännöllinen ohjeistus Aviopuolisoiden elatus ja elatusapu: Avioliittolain 46 :n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Elatusapu avioliiton aikana: Avioliittolain 47 :n mukaan, jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 :ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Elatusapu avioeron yhteydessä: Avioliittolain 48 :n mukaan, kun tuomitaan avioeroon ja puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi. Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi joko toistaiseksi tai siten, että elatusavun suorittaminen lakkaa päätöksessä asetetun määräajan kuluttua. Elatusapu voidaan kuitenkin vahvistaa suoritettavaksi kertakaikkisena, jos elatusvelvollisen varallisuusolot ja muut seikat antavat siihen aihetta. Määräajoin maksettavaksi vahvistetun elatusavun suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos elatusapuun oikeutettu menee uuteen avioliittoon. 49 :n mukaan elatusapua voidaan

2 (5) 47 ja 48 :n nojalla määrätä suoritettavaksi taannehtivasti enintään kanteen vireille panoa edeltäneeltä vuodelta. Sopimuksen vahvistaminen sosiaalilautakunnassa: Avioliittolain 50 :n mukaan puolisot voivat tehdä keskenään sopimuksen 47 tai 48 :n nojalla toiselle puolisolle suoritettavasta elatusavusta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti sekä esitettävä kunnan sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi. Ennen sopimuksen vahvistamista sosiaalilautakunnan on harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena ottaen huomioon puolison elatuksen tarve, toisen puolison maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Sopimuksen vahvistavana viranomaisena lastenvalvojan on aina oltava vakuuttunut myös siitä, että sopimus on aidosti ja vapaaehtoisesti kummankin sopijapuolen hyväksymä Sopimus, jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut, voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös. Sosiaalitoimen palvelua käyttävät vanhemmat ovat myös sosiaalihuollon asiakkaita, ja sosiaalihuollon asiakaslaki asettaa reunaehtoja työskentelylle. Asiakaslain mukaan asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää sekä oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista. Asiakkaalla on myös tietojensaantioikeus joko henkilötietolain tai asianosaisena julkisuuslain nojalla. Sosiaalitoimen työskentelyn tulee olla myös hallintolain mukaisten hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukaista: palvelussa tulee toteutua yhdenvertaisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate, objektiviteettiperiaate, suhteellisuusperiaate ja luottamuksensuojanperiaate. Puolison elatusapusopimuksen valmistelu ja vahvistaminen lastenvalvojien sopimuspalveluna Puolisot voivat avioliiton aikana tai avioeron yhteydessä sopia, että puoliso velvoitetaan maksamaan toiselle puolisolle elatusapua.sopimuksen laatii ja vahvistaa sosiaalilautakunta, käytännössä lastenvalvoja. Sosiaalitoimen tulee ennen sopimuksen vahvistamista selvittää puolison elatuksen tarve, toisen puolison maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat ja arvioida sopimuksen kohtuullisuus. Menettelynä puolison elatuksen tarpeen harkinta on lähellä lapsen elatustarpeen yhteydessä tehtävää harkintaa. Soveltuvin osin apuna voidaan käyttää Oikeusministeriön ohjetta lapsen elatusavun suuruuden arvioinnissa. Puolisoiden väliset elatussopimukset ovat nykyään käytännössä harvinaisia eikä niitä ole juurikaan sosiaalitoimissa vahvistettu. Sopimuksen tekeminen ei ole enää tarpeen toisen puolison pitkäaikaisen laitoshoidon varalta, koska puolisoiden välinen elatusvelvollisuus huomioidaan asiakasmaksua määrättäessä riippumatta siitä, onko elatussopimus vahvistettu vai ei. Sen sijaan sopimuksen tekemisen tarpeeseen saattaa liittyä ensisijaisesti muita syitä kuin puolison elatuksen tarve. Sopimuksen vahvistamisella on merkitystä esimerkiksi entisen puolison eläkeoikeuteen: edunjättäjän entisellä puolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai tuomion taikka sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen perusteella velvollinen määräajoin maksamaan hänelle elatusapua.

3 (5) Tilanteet, joissa puolison elatusavun vahvistamista pyydetään, saattavat lisäksi olla juridisesti ja taloudellisesti monimutkaisia ja muihin taloudellisiin järjestelyihin liittyviä. Niiden arvioimiseen lastenvalvojatyössä ei välttämättä ole riittävää asiantuntemusta, ja näissä tilanteissa puolisoita ohjeistetaankin hakemaan vahvistusta sopimukselle ensisijaisesti tuomioistuimesta: avioeron yhteydessä puolisot voivat tehdä elatusavusta sopimuksen ja pyytää sen vahvistamista tuomioistuimessa yhteisen avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena missä vaiheessa tahansa niin kauan kuin avioeroasia on tuomioistuimessa vireillä. Vahvistamispyyntöjen harvinaisuudesta kertonee sekin, ettei puolison elatusavun vahvistamiseksi ole olemassa valmiita lomakepohjia eikä tietojärjestelmissä ole huomioitu tällaisen sopimuspalvelun olemassaoloa. käyttäjät, käyttäjäryhmät Palvelut on tarkoitettu aviopuolisoille, jotka haluavat avioliiton aikana tai avioeron yhteydessä sopia, että puoliso velvoitetaan maksamaan toiselle puolisolle elatusapua. Asiakkuudet ovat harvinaisia. Ne voivat olla kertakäyntejä tai useampia tapaamisia sisältäviä käyntejä. Lähtökohtaisesti vanhemmat asioivat lastenvalvojan luona yhtä aika. käyttäjien määräytyminen Palvelun lakisääteisyys Sosiaalihuoltolain 14 2 momentin 11) kohdan mukaan avioliittolaissa säädettyjen tehtävien järjestämisestä on huolehdittava kunnallisina sosiaalipalveluina. Kuntien kesken järjestämisvastuu määräytyy avioliittolain 50 :n nojalla: sopimus on esitettävä sen kunnan sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi, jossa puolisolla tai toisella heistä on asuinpaikka. Jos kummallakaan puolisolla ei ole Suomessa asuinpaikkaa, mutta Suomen tuomioistuin on toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 3 tai 6 artiklan mukaan toimivaltainen elatusta koskevassa asiassa, sosiaalilautakunta voi vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen, jos osapuolet ovat elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista Haagissa 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn pöytäkirjan 7 artiklan mukaisesti sopineet, että elatusvelvoitteeseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimus on esitettävä vahvistettavaksi Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalle. Maakuntauudistuksen myötä järjestämisvastuu- ja toimivaltasäännökset on uudistettava vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Työryhmä ehdottaa, että marginaalisena ja erityistä osaamista edellyttävänä palveluna puolison elatusavun vahvistamista koskevat kysmykset keskitettäisiin johonkin alueelliseen toimipisteeseen. Palvelutarpeen selvittäminen Asiakkaan palvelun tarve selvitetään mahdollisimman tarkasti jo ajanvarauksen yhteydessä. Tällä pyritään varmistumaan siitä, että asiakas ohjautuu heti oikeaan palveluun ja saa tarvittavat ohjeet valmistautuakseen asiakastapaamiseen mahdollisimman hyvin. Palvelun tarve tarkistetaan ja tarkennetaan asiakaskäynnin aluksi. Asiakkaat ohjautuvat palveluun itse tai muun toimijan ohjaamana. Yhteydenottajana voi olla myös muu viranomainen tai toimija asiakkaan puolesta. Itse palvelussa ei kuitenkaan voi asioida asiakkaan puolesta, vaan palvelussa edellytetään henkilökohtaista asiointia. Asia voi tulla vireille myös virka-apuna toisesta kunnasta tai tai keskusviranomaisen kautta toisesta valtiosta.

4 (5) Vaikuttavuus Sidosryhmät ja kumppanuudet Palvelulupaus Henkilöstö ja toimipisteet Sosiaalitoimen sopimuspalvelun tarkoituksena on puolison elatuksen turvaaminen täytäntöönpanokelpoisin sopimuksin. Elatusapusopimusten valmistelussa ja vahvistamisessa sosiaalitoimi on lähtökohtaisesti vanhemmilta saadun tiedon varassa eikä lastenvalvoja voi velvoittaa tai hankkia vanhempia koskevia tietoja tai dokumentteja. Vanhempia kuitenkin ohjeistetaan puolisoiden elatuksen tarpeen ja elatuskyvyn arvioinnissa tarvittavien tietojen hankinnassa. Tästä näkökulmasta tärkeimpiä sidosryhmiä ovat Kela, sosiaalihuollon toimijat, verohallinto ja ulosottoviranomaiset. Yhteistyön ja toimivaltakysymysten näkökulmasta tärkeimpiä sidosryhmiä ja kumppanuuksia ovat muut kunnat, tuomioistuimet ja oikeusaputoimistot. Työryhmä ehdottaa palvelulupaukseksi, että ensikäynti sosiaalitoimen sopimuspalveluun pyritään tarjoamaan kuukauden kuluessa yhteydenotosta. Useissa kunnissa puolison elatusta koskevien sopimusten valmistelu ja vahvistaminen on delegoitu lastenvalvojan virassa työskenteleville henkilöille. Joissakin kunnissa nämä tehtävät on osoitettu myös muita sosiaalityön tehtäviä hoitaville viranhaltijoille. Lastenvalvojan kelpoisuudesta on säädetty sosiaalihuoltolain 27 a :ssä. Sen mukaan lastenvalvojan tehtävässä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Samat pätevyysvaatimukset koskevat myös muuta henkilöä, jonka tehtäviin kuuluu vastata lapsen elatuksesta annetun lain 8 :ssä tarkoitettujen sopimusten valmistelusta. Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaan mukaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto voi olla esimerkiksi oikeustieteen kandidaatin (nyk. maisterin) tutkinto. Käytännössä sopimuspalveluissa työskentelee sosiaalityöntekijöitä, juristeja sekä muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Henkilöstön työkokemus vaihtelee suuresti. Henkilöstöllä on monipuolinen kielitaito ja vähintään vahva englannin kielen taito. Lastenvalvojatyö on varsin itsenäistä, mikä on sekä tyytyväisyyden aihe että haaste. Mahdollisuus työparityöskentelyyn ja monitoimijaisuuteen sekä konsultointimahdollisuus erityistä osaamista vaativissa kysymyksissä toisi työryhmän näkemyksen mukaan vahvistusta yksintekemiseen. Resurssit Hyvät käytännöt, kehittämishankkeet yhdyspinnat ja yhteistyö muiden palveuiden kanssa sekä miten palvelujen integraatio toteutetaan Palvelun laatu Ks. kysely Elatusapusopimusten valmistelussa on jo käytössä toimivia työkaluja kuten erilaisia lomakkeita ja laskureita. Niitä on hyvä kehittää edelleen. Asiakkaiden etukäteisvalmistautuminen on ensiarvoisen tärkeää ja nopeuttaa työskentelyä. Ks. kohta sidosryhmät ja kumppanuudet.

5 (5) Toiminnalliset ja taloudelliset mittarit Osallisuus ja vaikuttaminen Kielelliset oikeudet Muutoksen mahdollisuudet ja muutos asiakasnäkökulmasta Puolisoa koskevista elatussopimuksista ei kerätä tietoa samassa laajuudessa kuin muista sopimuksista niiden harvalukuisuuden vuoksi. Puolison elatussopimuksen valmisteluun saattaa liittyä vaikeita juridisia ja taloudellisia kysymyksiä. Tasalaatuisten palveluiden ja yhtenäisyyden turvaamiseksi näissä asioissa tarvittaisiin työryhmän näkemyksen mukaan lisäkoulutusta, konsultatiivista tukea sekä erityisosaamista. Näiden palvelujen tuottaminen olisi hyvä keskittää yhteen alueelliseen toimipisteeseen. Työryhmän ehdottomalla perheoikeudellisten palvelujen organisaatiorakennelmalla tämä olisi mahdollista toteuttaa. Lomakkeita ja tietojärjestelmiä tulisi kehittää palvelemaan myös puolisoa koskevan elatussopimuksen vahvistamismenettelyä. Muutoksen uhat Muut toimintaympäristön muutokset