MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2018

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 218 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 218

Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen keväällä 218 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland våren 218 Julkaisupäivä / Publiceras 11.6.218 Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), 211 Turku puh. (2) 21 9 fax (2) 21 91 ISBN 978-952-32-19-7

LYHYESTI LENTOLIIKENNE JA YÖPYMISET KASVUSSA Sivuilla 5 8 pureudutaan matkailualan kehitykseen Varsinais-Suomessa lentoliikenteen, yöpymisten ja laivaliikenteen näkökulmista. Sekä lentoliikenteen matkustajamäärät että yöpymiset maakunnan majoitusliikkeissä ovat selvässä kasvussa, ja Turun lentoasema onkin vahvistanut asemaansa eteläisen Suomen toiseksi vilkkaimpana lentoasemana. Matkailun positiivinen vire ei kuitenkaan näy samalla tavalla laivaliikenteen matkustajamäärissä. Tosin matkustajamäärien viimeaikeinen notkahdus johtunee osin liikenteessä olevien alusten telakoinneista. TYÖLLISYYSASTE KASVAA TASAISESTI Sivuilla 9 15 tarkastellaan Varsinais-Suomen työllisyystilannetta. Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja työllisyysasteen 72 % raja ylitetään nykyisellä kasvuvauhdilla kesän kuluessa. Työllisyyden kasvu näkyy suoraan myös työttömyyden nopeana alenemisena ja uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvuna. VARSINAIS-SUOMEN MUUTTOVETOVOIMA ENNÄTYSLUKEMISSA Sivuilla 16 2 tarkastellaan väestökehityksen muutoksia Varsinais- Suomessa. Maakunnan väestönkasvu on noussut yli 2 uuteen asukkaaseen vuositasolla, mikä on ensisijaisesti seurausta muualta Suomesta tulevan muuttovoiton nopeasta kasvusta. Positiivinen rakennemuutos näyttääkin kasvattaneen maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti, mikä näkyy siinä, että Varsinais-Suomen väestönkasvu on yksinomaa Turun seudun ja Vakka-Suomen varassa. I KORTHET FLYGRESOR OCH ÖVERNATTNINGAR ÖKAR Sidorna 5 8 behandlar turismens utveckling i Egentliga Finland utgående från flygtrafiken, antalet övernattningar samt fartygstrafiken. Såväl antalet flygpassagerare som övernattningarna i landskapets inkvarteringsrörelser ökar tydligt, och Åbo flygplats har befäst sin position som den näst livligaste flygplatsen i södra Finland. Den positiva utvecklingen inom turismen visar sig dock inte på samma sätt i fartygstrafikens passagerarantal. Den senaste tidens nedgång torde visserligen till en del bero på dockning av trafikerande fartyg. SYSSELSÄTTNINGSGRADEN ÖKAR STADIGT På sidorna 9 15 granskas sysselsättningsläget i Egentliga Finland. Sysselsättningsläget i Egentliga Finland har förbättrats stadigt redan under två års tid, och sysselsättningsgradens gräns på 72 % kommer med nuvarande tillväxttakt att överträffas under sommaren. Den ökade sysselsättningen återspeglas direkt också i snabb minskning av arbetslösheten och i ett ökande antal nya arbetsplatser. EGENTLIGA FINLANDS DRAGNINGSKRAFT PÅ REKORDNIVÅ På sidorna 16 2 behandlas förändringarna i befolkningsutvecklingen i Egentliga Finland. Landskapets befolkningstillväxt har ökat till över 2 nya invånare på årsnivå, vilket i första hand är en följd av den snabba ökningen av inflyttningsöverskottet från övriga Finland. Den positiva strukturomvandlingen ser ut att ha ökat landskapets dragningskraft avsevärt, vilket visar sig i att befolkningstillväxten i Egentliga Finland helt och hållet beror på Åbo- och Nystadsregionen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

LENTOLIIKENNE JA YÖPYMISET KASVUSSA Turun lentoaseman matkustajamäärä on kääntynyt kuluvan vuoden alussa nopeaan kasvuun. Vuositasolla lentoaseman matkustajamäärä on noussut 35 vuotuiseen matkustajaan tasolle, jolla matkustajamäärä oli viimeksi vuosikymmenen alkupuolella, kun Ryanair lensi Turusta. Matkustajamäärän nousu on ennen kaikkea seurausta kansainvälisen liikenteen kasvusta. Vaikka myös Helsinki-Vantaalle suuntautuva kotimaan liikenne on lisääntynyt jonkin verran, on suorien kansainvälisten yhteyksien matkustajamäärä kasvanut kuluvan vuoden tammi maaliskuussa lähes kolmanneksen edellisvuotiseen verrattuna. Nopeinta lentoliikenteen kasvu on ollut Pohjois-Suomen lentoasemilla, mutta eteläisessä Suomessa Turun lentoasema on kasvanut selvästi alueen suurimmaksi lentoasemaksi heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Kansainvälisen lentoliikenteen kasvulle on odotettavissa myös jatkoa, sillä SAS on lisäämässä Turun ja Tukholman välisiä lentojaan. Lentoliikenteen lisäksi myös yöpymiset Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä ovat selvässä kasvussa. Kasvu on johtunut suurimmaksi osaksi ulkomaisten matkailijoiden määrän lisääntymisestä, vaikka myös kotimaiset yöpymiset ovat lisääntyneet. Ulkomailta tulevia yöpymisiä kasvattavat ennen kaikkea Saksata, Virosta ja Puolasta tulevien matkailijoiden määrän nopea kasvu. Sen sijaan Ruotsista saapuvien matkailijoiden määrä on hitaassa laskussa ja myös Venäläisten matkailijoiden määrä vähenee yhä, vaikka vuoden 216 nopein pudotus onkin pysähtynyt. Matkailussa näkyvä yöpymisten ja lentoliikenteen positiivinen vire ei kuitenkaan näy laivaliikenteen matkustajamäärissä. Turun ja Naantalin satamien kautta kulkevien matkustajien määrä on ollut vuoden vaihteessa selvästi laskussa, joskin tähän vaikuttanee Baltic Princess -aluksen suunniteltua pitempään venynyt telakointi. Jääkin nähtäväksi palautuuko satamien matkustajamäärät takaisin viime vuosien tasolle, joka on vakiintunut vajaaseen kolmeen miljoonaan vuosittaiseen matkustajaan Viking Grace -aluksen vuoden 213 käyttöönoton aiheuttaneen kasvupiikin jälkeen. FLYGRESOR OCH ÖVERNATTNINGAR ÖKAR Åbo flygplats passagerarantal ökade snabbt i början av året. På årsnivå har flygplatsens passagerarantal ökat till 35 passagerare per år senast passagerarantalet låg på samma nivå var i början av årtiondet, när Ryanair flög från Åbo. Det större antalet passagerare är framför allt en följd av att den internationella trafiken ökat. Fastän också inrikestrafiken till Helsingfors-Vanda ökat en aning, har passagerarantalet på internationella direktflyg under innevarande år i januari mars vuxit med nästan en tredjedel jämfört med det föregående året. Flygtrafiken har ökat snabbast på flygplatserna i Norra Finland, men i södra Finland är det tydligt att Åbo flygplats blivit områdets största flygplats efter Helsingfors-Vanda. Den internationella flygtrafiken förväntas fortsätta växa, eftersom SAS tänker öka antalet flyg mellan Åbo och Stockholm. Det är inte bara flygtrafiken som ökar; en tydlig ökning märks också i antalet övernattningar i Egentliga Finlands inkvarteringsrörelser. Ökningen har huvudsakligen berott på att de utländska turisterna blivit fler, även om också antalet inhemska övernattningar vuxit. Att antalet utländska övernattningar stiger beror främst på den snabba ökningen av antalet turister från Tyskland, Estland och Polen. Antalet turister från Sverige minskar däremot långsamt, och antalet ryska turister fortsätter sjunka, fastän den snabbaste nedgången från 216 avstannat. Den positiva stämning som präglar turismen vad gäller övernattningar och flygtrafik syns dock inte i fartygstrafikens passagerarantal. Antalet resenärer som färdas via hamnarna i Åbo och Nådendal minskade tydligt under årsskiftet, om än detta torde ha påverkats av dockningen av fartyget Baltic Princess som tog längre tid än planerat. Det återstår att se huruvida hamnarnas passagerarantal kommer att återgå till de senaste årens nivå, som stabiliserats på knappt tre miljoner passagerare årligen efter den tillväxttopp som följde på ibruktagandet av fartyget Viking Grace år 213. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

Suurimpien maakuntalentoasemien matkustajamäärän kehitys Vuosisumma, kehityksen suunta katkoviivalla 1 2 1 Oulu 8 Rovanniemi 6 4 2 Turku Vaasa Kuopio Tampere 213 214 215 216 217 218 Kuva 1 Suurimpien maakuntalentoasemien matkustajamäärän vuosisumman kehitys. Tietolähde: Finavia. Figur 1 Utveckling av årssumman av de största landskapsflygplatsernas passagerarantal. Informationskälla: Finavia. Turun lentoaseman matkustajamäärän kehitys kotimaan ja kansainvälisen liikenteessä Vuosisumma, kehityksen suunta katkoviivalla 35 3 25 Kansainvälinen liikenne 2 15 1 Kotimaan liikenne 5 213 214 215 216 217 218 Kuva 2 Turun lentoaseman matkustajamäärän vuosisumman kehitys kotimaan ja kansainvälisessä liikenteessä. Tietolähde: Finavia. Figur 2 Utveckling av årssumman av Åbo flygplats passagerarantal i inrikes trafik och internationell trafik. Informationskälla: Finavia. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Yöpymisten määrän kehitys Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä Vuosisumma, kehityksen suunta katkoviivalla 1 35 1 3 Yöpymisten määrän muutos vuonna 217 Kotimaasta saapuneet +3,8 % Ulkomailta saapuneet +11,4 % 1 25 1 2 1 15 213 214 215 216 217 218 Kuva 3 Yöpymisten määrän vuosisumman kehitys Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä. Tietolähde: Tilastokeskus, majoitustilasto. Figur 3 Utveckling av årssumman av antalet övernattningar i inkvarteringsrörelserna i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, inkvarteringsstatistik. Ulkomaisten yöpymisten määrän kehitys Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä maittain Vuosisumma, kehityksen suunta katkoviivalla, vain suurimmat maat 5 4 3 Ruotsi Saksa Viro 2 1 Venäjä Puola Iso-Britania 213 214 215 216 217 218 Kuva 4 Ulkomaisten yöpymisten määrän vuosisumman kehitys maittain Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä. Tietolähde: Tilastokeskus, majoitustilasto. Figur 4 Utveckling av årssumman av antalet utländska övernattningar per land i inkvarteringsrörelserna i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, inkvarteringsstatistik. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

Matkustajaliikenteen määrän kehitys Turun ja Naantalin satamissa Vuosisumma, kehityksen suunta katkoviivalla 3 2 3 1 3 2 9 2 8 2 7 2 6 2 5 213 214 215 216 217 218 Kuva 5 Laivaliikenteen matkustajamäärien vuosisumman kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Liikennevirasto, meriliikennetilasto. Figur 5 Utveckling av årssumman av antalet passagerare inom fartygstrafiken i Egentliga Finland. Informationskälla: Trafikverketm, statistik över sjötrafik. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

TYÖLLISYYSASTE KASVAA TASAISESTI Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja maakunnan työllisyysaste on kasvanut vuoden 216 alusta noin viisi prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön kevään 218 Talousnäkymät -katsauksen mukaan työllisyyden kasvu jatkuu lähivuosina, ja koko maassa työllisyysasteen 72 % raja ylitetään vuonna 22. Varsinais-Suomessa 72 % raja sen sijaan ylitetään jo kesän kuluessa, mikäli työllisyysasteen kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena. Työllisyyden kasvu näkyy suoraan myös työttömyyden kehityksessä. Työttömyysaste alenee kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa, ja muutamissa kunnissa työttömyysaste on painunut jopa alle 5 prosentin. Seutukunnista selvästi alhaisinta työttömyys on Vakka-Suomessa, jossa Valmet Automotiven massarekrytoinnit ovat painaneet koko seutukunnan keskimääräisen työttömyysasteen 6 prosentin alapuolelle. Myös Salon seudulla työttömyys vähenee nopeasti, vaikka seudun työttömyysaste onkin yhä maakunnan korkein. Työttömyyskehityksen lisäksi Varsinais-Suomen hyvä työllisyystilanne näkyy uusien avoimien työpaikkojen määrän kehityksessä. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut tasaisesti, ja etenkin Turun seudulla uusien avoimien työpaikkojen määrä on nopeassa kasvussa. Turun seudulla avoimien työpaikkojen vuosisumma kasvoi vuoden alussa yli 4 :een, mikä on selvästi korkeampi kuin kertaakaan edeltävän vuosikymmenen aikana. Vaikka avoimien työpaikkojen määrä ei kerro suoraan työpaikkojen kokonaismäärän muutoksesta, on työn tarjonnan kasvulla kuitenkin selvä positiivinen vaikutus työllisyyskehitykseen. SYSSELSÄTTNINGSGRADEN ÖKAR STADIGT Sysselsättningsläget i Egentliga Finland har förbättrats stadigt redan under två års tid, och landskapets sysselsättningsgrad har sedan ingången av 216 vuxit med cirka fem procentenheter. Enligt Finansministeriets översikt Ekonomiska utsikter från våren 218 kommer sysselsättningen att fortsätta öka under de närmaste åren, och sysselsättningsgradens gräns på 72 % kommer att överträffas i hela landet år 22. I Egentliga Finland kommer gränsen på 72 % däremot att överträffas redan under sommaren, om sysselsättningsgraden fortsätter stiga i samma takt som nu. Den ökade sysselsättningen återspeglas direkt också i arbetslöshetens utveckling. Arbetslöshetsgraden sjunker i alla kommuner i Egentliga Finland, och i några kommuner har arbetslöshetsgraden rentav sjunkit till under fem procent. Det är tydligt att Nystadsregionen är den regionkommun som har den lägsta arbetslösheten. Där har Valmet Automotives massrekryteringar sänkt hela regionkommunens genomsnittliga arbetslöshetsgrad till under sex procent. Arbetslösheten minskar snabbt också i Saloregionen, fastän regionens arbetslöshetsgrad fortfarande är landskapets högsta. Det goda sysselsättningsläget i Egentliga Finland visar sig inte bara i arbetslöshetens utveckling, utan också i utvecklingen av antalet nya lediga arbetsplatser. Antalet lediga arbetsplatser har ökat stadigt, och särskilt i Åboregionen ökar antalet nya lediga arbetsplatser snabbt. I Åboregionen växte årssumman av lediga arbetsplatser till över 4 i början av året, vilket är klart högre än vid något tillfälle under det föregående årtiondet. Fastän antalet lediga arbetsplatser inte direkt säger något om förändringen av det totala antalet arbetsplatser, har ökningen av arbetsutbudet ändå en tydlig positiv inverkan på sysselsättningsutvecklingen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9

Työllisyysaste (15 64-vuotiaat, %, kehityksen suunta katkoviivalla) 73 72 71 Varsinais-suomen työllisyysasteen kehitystrendi Koko maan työllisyysasteen kehitystrendi 7 69 68 67 66 65 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kuva 6 Varsinais-Suomen ja koko maan työllisyysasteen trendikehitys. Paksu viiva kuvaa työllisyysasteen kausitasoitettua ja ohut viiva alkuperäistä aikasarjaa. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 6 Trendutvecklingen för sysselsättningsgraden för Egentliga Finland och hela landet. Strecket med fetstil beskriver den säsongutjämnade sysselsättningsgraden och det tunna strecket den ursprungliga tidsserien. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. Työllisyysaste maakunnittain (Q1/218, %) 5 55 6 65 7 75 Työllisyysasteen muutos (Q1/217 Q1/218, %-yks.) -2,, +2, +4, +6, Uusimaa 73,5 Etelä-Karjala +5, Keski-Pohjanmaa 73,1 Kymenlaakso +4,2 Etelä-Pohjanmaa 71,9 Keski-Suomi +3,3 Pohjanmaa 71,4 Pohjois-Karjala +3,1 Kanta-Häme 71,1 Pohjois-Pohjanmaa +2,8 7, Etelä-Pohjanmaa +2,7 Koko maa 69,7 Etelä-Savo +2,7 Pohjois-Pohjanmaa 68,5 Lappi +2,4 Päijät-Häme 67,9 Uusimaa +2,3 Pirkanmaa 67,6 +2,1 Satakunta 67, Koko maa +2, Pohjois-Savo 66,8 Pirkanmaa +1,7 Keski-Suomi 66,7 Päijät-Häme +,9 Lappi 66,1 Pohjanmaa +,4 Kymenlaakso 65,1 Satakunta +,4 Etelä-Karjala 65, Kanta-Häme +,3 Etelä-Savo 64,1 Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala 63,5 Pohjois-Savo -1,2 Kainuu 62,6 Kainuu -1,8 Kuva 7 Työllisyysaste vuoden 218 ensimmäisellä neljänneksellä ja työllisyyssateen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 7 Sysselsättningsgraden under det första kvartalet år 218 och förändringen i sysselsättningsgraden jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. 1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Työttömyysasteen trendin kehitys Varsinais-Suomessa ja koko maassa (%, kehityksen suunta katkoviivalla) 16, 14, 12, 1, 8, Koko maa 6, 4, 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kuva 8 Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysasteen kehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 8 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland och i hela Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysaste maaliskuussa 218 (%) 5 1 15 2 Työttömyysasteen vuosimuutos (3/218, %-yks.) -3, -2,5-2, -1,5-1, -,5, Pohjanmaa 6,6 Pirkanmaa -2,9 Etelä-Pohjanmaa 7,9 Satakunta -2,8 Keski-Pohjanmaa 8,2 Pohjois-Karjala -2,8 Uusimaa 8,7 Pohjois-Pohjanmaa -2,7 Kanta-Häme 9,2 Lappi -2,6 9,5 Keski-Suomi -2,5 Satakunta 1, Kymenlaakso -2,4 Pirkanmaa 1, Etelä-Savo -2,4 Koko maa 1, Etelä-Karjala -2,2 Pohjois-Savo 11, -2,1 Pohjois-Pohjanmaa 11,2 Koko maa -2,1 Etelä-Savo 11,3 Pohjois-Savo -1,8 Lappi 11,9 Keski-Pohjanmaa -1,8 Keski-Suomi 12,1 Uusimaa -1,6 Etelä-Karjala 12,6 Päijät-Häme -1,6 Kainuu 12,6 Etelä-Pohjanmaa -1,6 Kymenlaakso 13,1 Pohjanmaa -1,6 Päijät-Häme 13,2 Kanta-Häme -1,5 Pohjois-Karjala 14,3 Kainuu -1,1 Kuva 9 Manner-Suomen maakuntien työttömyysaste maaliskuun 218 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 9 Arbetslöshetsgraden för landskapen i Fasta Finland i slutet av mars 218 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11

Työttömyysasteen trendin kehitys Varsinais-Suomessa (%, kehityksen suunta katkoviivalla) 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, Salon seutu Turun seutu Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi 2, 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kuva 1 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen trendikehitys. Ohut viiva kuvaa alkuperäistä ja paksu viiva kausitasoitettua sarjaa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 1 Trendutvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysaste maaliskuussa 218 (%) 2 4 6 8 1 12 Työttömyysasteen vuosimuutos (3/218, %-yks.) -3,5-3, -2,5-2, -1,5-1, -,5, Vakka-Suomi 5,7 Salon seutu -3,2 Turunmaa 7,1 Turun seutu -2,1 Loimaan seutu 7,7-2,1 9,5 Vakka-Suomi -1,5 Turun seutu 9,8 Loimaan seutu -1,2 Salon seutu 11,2 Turunmaa -1, Kuva 11 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysaste maaliskuun 218 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 11 Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finlands regionkommuner i slutet av mars 218 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Työttömyysaste maaliskuussa 218 (%) 2 4 6 8 1 12 14 Työttömyysasteen vuosimuutos (3/218, %-yks.) -4, -3, -2, -1,, Paimio Rusko Laitila Nousiainen Masku Lieto Uusikaupunki Aura Koski Tl Mynämäki Sauvo Parainen Pyhäranta Vehmaa Oripää Kaarina Marttila Naantali Raisio Pöytyä Taivassalo Somero Loimaa Kustavi Kemiönsaari Salo Turku 4,5 4,7 4,8 4,8 5,2 5,4 5,7 5,8 6, 6, 6, 6,1 6,1 6,5 6,7 6,8 7, 7,6 7,8 7,9 8, 8,2 8,5 9,1 9,5 9,7 11,7 12,2 Paimio Koski Tl Salo Marttila Mynämäki Nousiainen Raisio Turku Vehmaa Somero Lieto Sauvo Rusko Kaarina Aura Uusikaupunki Laitila Pyhäranta Parainen Masku Loimaa Taivassalo Naantali Pöytyä Oripää Kustavi Kemiönsaari -3,6-3,4-3,3-3,1-3, -2,7-2,6-2,3-2,3-2,1-1,8-1,8-1,8-1,7-1,5-1,5-1,5-1,4-1,4-1,3-1,2-1, -1, -,8 -,6 -,3 -,2 -,1 Kuva 12 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste maaliskuun 218 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 12 Förändringen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland i slutet av mars 218 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13

Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumman kehitys Varsinais-Suomessa (lkm, kehityksen suunta katkoviivalla) 5 45 Turun seutu 4 35 3 25 2 15 1 5 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vakka-Suomi Salon seutu Loimaan seutu Turunmaa Kuva 13 Uusien avoimien työpaikkojen määrän kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 13 Utvecklingen av antalet nya lediga arbetsplatser i Egentliga Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumma maaliskuussa 218 (lkm) 1 2 3 4 5 Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumman muutos (3/217 3/218, lkm) -2 +2 +4 +6 Turun seutu 4 629 Turun seutu +5 566 Vakka-Suomi 5 997 Vakka-Suomi +954 Salon seutu 4 474 Loimaan seutu +565 Loimaan seutu 2 176 Turunmaa +41 Turunmaa 1 395 Salon seutu -198 Kuva 14 Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumma maaliskuussa 218 ja vuosisumman muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 14 Årssumman av nya lediga arbetsplatser i mars 218 och årssummans förändring jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumma maaliskuussa 218 (lkm) 1 2 3 4 Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumman muutos (3/217 3/218, lkm) -1 +1 +2 +3 +4 Turku Salo Uusikaupunki Raisio Laitila Naantali Loimaa Kaarina Lieto Parainen Paimio Somero Pöytyä Kemiönsaari Mynämäki Masku Aura Rusko Koski tl Sauvo Nousiainen Vehmaa Pyhäranta Taivassalo Kustavi Oripää Marttila 4 78 3 932 1 98 1 86 1 762 1 411 1 359 1 22 1 23 764 396 378 372 336 293 181 152 129 83 76 75 74 65 45 45 32 32 694 Turku Laitila Raisio Naantali Kaarina Loimaa Parainen Paimio Uusikaupunki Mynämäki Pöytyä Somero Kemiönsaari Lieto Masku Koski tl Sauvo Pyhäranta Aura Vehmaa Nousiainen Taivassalo Oripää Kustavi Marttila Rusko Salo -2-2 -118-289 +682 +482 +417 +394 +344 +322 +255 +215 +151 +141 +91 +88 +62 +52 +48 +37 +35 +29 +18 +13 +6 +5 +3 821 Kuva 15 Uusien avoimien työpaikkojen vuosisumma maaliskuussa 218 ja vuosisumman muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 15 Årssumman av nya lediga arbetsplatser i mars 218 och årssummans förändring jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 15

VARSINAIS-SUOMEN MUUTTO- VETOVOIMA ENNÄTYSLUKEMISSA Varsinais-Suomessa asui maaliskuun 218 lopussa 477 567 ihmistä, mikä oli 2 122 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestönkasvu on toipunut vuonna 216 tapahtuneesta pienestä notkahduksesta, jolloin maakunnan väestönmuutos putosi tilapäisesti alle 1 5 uuteen asukkaaseen vuodessa. Varsinais-Suomen väestönkasvun nousu johtuu ennen kaikkea maan sisäisen muuttovoiton nopeasta kasvusta. Pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt vuoden 217 aikana lähes 7 henkilöllä, mutta muuttovoitto muualta Suomesta kasvatti maakunnan asukaslukua samaan aikaan lähes 2:lla, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen. Ulkomailta tuleva nettomuutto on pysynyt jo useamman vuoden melko tasaisesti reilun tuhannen asukkaan muuttovoiton tasossa. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos näyttääkin kasvattaneen maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti. Tämä erityisesti näkyy siinä, että Varsinais-Suomen väestönkasvu on yksinomaa kahden seutukunnan, Turun seudun ja Vakka-Suomen varassa. Määrällisesti merkittävin väestönkasvu tulee Turusta, jonka kasvu hätyyttelee jo 2 5 uuden asukkaan rajaa vuodessa. Merkittävää on kuitenkin myös Vakka-Suomen nopeasti noussut väestönkasvu, joka ei keskity yksin Uuteenkaupunkiin vaan levittäytyy laajemminkin seutukuntaan. Salon seudun väestökato ei näytä vielä pysähtyneen, vaikka seutukunnan talous onkin elpymässä matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta. Sen sijaan Salon seudun väestön väheneminen näyttää alkuvuodesta jopa kiihtyneen entisestään, ja maaliskuussa 218 seudun asukasluku pieneni vuositasolla jo lähes 8 asukkaan verran. Myös Turunmaan ja Loimaan seudun asukasluku on laskussa, mutta niiden kehitys on ollut tasaisempaa kuin Salon seudulla. EGENTLIGA FINLANDS DRAGNINGSKRAFT PÅ REKORDNIVÅ I slutet av mars 218 bodde 477 567 människor i Egentliga Finland, vilket var 2 122 fler än ett år tidigare. Befolkningstillväxten har återhämtat sig efter den lilla nedgång som inträffade under 216, när befolkningsförändringen i landskapet tillfälligt sjönk till färre än 1 5 nya invånare per år. Den ökade befolkningstillväxten i Egentliga Finland beror framför allt på den snabba ökningen av det inhemska inflyttningsöverskottet. Till följd av enbart nativiteten och mortaliteten skulle landskapets invånarantal ha minskat med nästan 7 personer under 217, men inflyttningsöverskottet från övriga Finland ökade samtidigt landskapets invånarantal med nästan 2, vilket är den högsta siffran på 2 år. Nettomigrationen från utlandet har redan i flera år förblivit ganska jämn med ett inflyttningsöverskott på drygt 1 invånare. Den positiva strukturomvandlingen i Sydvästra Finland ser ut att ha ökat landskapets dragningskraft avsevärt. Detta visar sig särskilt i att befolkningstillväxten i Egentliga Finland helt och hållet beror på två regionkommuner, Åbo- och Nystadsregionen. Den kvantitativt mest betydande befolkningstillväxten finns i Åbo, vars tillväxt redan närmar sig gränsen på 2 5 nya invånare per år. Betydande är dock också det snabba uppsvinget i befolkningstillväxten i Nystadsregionen, som inte begränsas till Nystad utan får en bredare spridning i regionkommunen. Avfolkningen av Saloregionen verkar inte ännu ha upphört, fastän regionkommunens ekonomi håller på att återhämta sig från strukturomvandlingen inom mobiltelefonindustrin. Saloregionens befolkningsminskning ser till och med ut att ha blivit snabbare sedan årets början, och i mars 218 minskade regionens invånarantal med nästan 8 invånare på årsnivå. Även Åbolands och Loimaaregionens invånarantal sjunker, men utvecklingen i dessa regioner har varit jämnare än i Saloregionen. 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

= 1 henkilöä Turku Vakka-Suomi Muu Turun seutu Turunmaa Salon seutu Loimaan seutu Kuva 16 Varsinais-Suomen väestön jakautuminen alueittain 31.3.218. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 16 Fördelningen av Egentliga Finlands befolkning regionvis 31.3.218. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. Asukasluvun muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (henkilöä) +3 5 +3 2 914 Maaliskuu 217 Maaliskuu 218 +2 5 +2 2 122 2 356 +1 5 +1 +5 558 463-5 -21-286 -1-768 Turun seutu Turku Muu Turun seutu Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu Kuva 17 Väestömuutos Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 17 Befolkningsförändringen i Egentliga Finland jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 17

Asukasluvun muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (henkilöä) -1-5 +5 +1 +1 5 +2 +2 5 Turku Kaarina Uusikaupunki Lieto Rusko Laitila Paimio Naantali Taivassalo Vehmaa Aura Kustavi Oripää Pyhäranta Marttila Nousiainen Mynämäki Masku Sauvo Koski Tl Pöytyä Kemiönsaari Parainen Raisio Somero Loimaa Salo -671-2 -19-21 -31-33 -46-49 -87-1 -16-122 -129-165 +368 +313 +173 +119 +85 +68 +61 +29 +2 +13 +12 +7 +2 231 Kuva 4 Väestömuutos Varsinais-Suomen kunnissa maaliskuussa 218 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 4 Befolkningsförändringen i Egentliga Finlands kommuner i mars 218 jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

+3 +3 Turun seutu +2 5 +2 5 +2 +2 +1 5 +1 5 +1 +1 + 5 + 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 215 216 217 218 1 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 215 216 217 218 +3 Turku +3 Muu Turun seutu +2 5 +2 5 +2 +2 +1 5 +1 5 +1 +1 + 5 + 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 215 216 217 218 1 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 215 216 217 218 + 8 Salon seutu + 8 Loimaan seutu + 6 + 6 + 4 + 4 + 2 + 2-2 - 2-4 - 4-6 - 6-8 1 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 215 216 217 218-8 1 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 215 216 217 218 + 8 Vakka-Suomi + 8 Turunmaa + 6 + 6 + 4 + 4 + 2 + 2-2 - 2-4 - 4-6 - 6-8 1 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 215 216 217 218-8 1 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 4 5 6 7 8 9111121 2 3 215 216 217 218 Kuva 41 Kuukausittainen väestömuutos (henkilöä) Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eri alueiden kuvien mitta-asteikot poikkeavat toisistaan. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 41 Förändringen av befolkningen per månad (personer) i Egentliga Finland i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Statistikerna för figurerna för de olika regionerna avviker från varandra. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna, preliminär folkmängd. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 19

Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) +3 5 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos +3 +2 5 +2 +1 5 +1 +5-5 -1 Turun seutu Turku Muu Turun seutu Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu Kuva 42 Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa maaliskuussa 218 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 42 Befolkningsförändringens struktur i Egentliga Finland i mars 218 jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) +3 5 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos +3 +2 5 +2 +1 5 +1 +5-5 -1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11112 1 2 3 214 215 216 217 218 Kuva 43 Kuukausittaisen väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 43 Befolkningsförändringens struktur månadsvis i Egentliga Finland jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND PL 273 (Ratapihankatu 36) 211 Turku +358 2 21 9 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi Y 92235-9