LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 49/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-217 Annettu julkipanon jälkeen 12.6.2009 ASIA HAKIJA Haukilamminnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Ähtäri Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on 28.8.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Haukilamminnevan 75,6 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Ähtärin kaupungissa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Haukilamminnevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija omistaa hanketta varten tarvittavasta alueesta 85,3 ha ja on vuokrannut 13,4 ha vuosien 2037 ja 2038 loppuun saakka. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Haukilamminnevan alue on merkitty turvetuotantovyöhykkeeksi ja sitä koskevassa suunnittelumääräyksessä edellytetään, ettei turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu vaaranna vesistöjen luontoarvoja.
2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Haukilamminnevan turvetuotantoalueella on kuusi lohkoa, joiden tuotantoalat ovat 13,8 ha, 12,4 ha, 3,1 ha, 22,6 ha, 11,0 ha ja 2,8 ha sekä auma-alueita, joiden yhteispinta-ala on 9,9 ha. Myös aumaalueilla oleva turve tullaan tuottamaan. Tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 75,6 ha. Kuntoonpanovaiheessa rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Kuntoonpanovaihe kestää yhdestä kolmeen vuotta. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Äänekoskella ja Jyväskylässä, Jämsässä ja Jämsänkoskella sijaitsevat voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 33 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Mahdollisesti voidaan tuottaa myös palaturvetta. Alueella on turvetta noin 600 000 MWh. Tuotantopäiviä on vuodessa 30 50. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2040. Tämän jälkeen alueet siirtyvät jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan maaomistajien päättämään jälkikäyttömuotoon, jona voi olla esim. metsittäminen tai viljely. Haukilamminnevan turvetuotannon suora ja välillinen vuotuinen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 6 henkilötyövuotta. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kolme padottavalla poistorakenteella ja pintapuomilla varustettua laskeutusallasta sekä kolme pintavalutuskenttää. Pintavalutuskentälle 1 kuivatusvedet johdetaan luontaisella gravitaatiolla sekä kentille 2 ja 3 pumppaamalla. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 2,6 ha ja valuma-alue 40,3 ha, jolloin kentän pinta-ala on 6,4 % valuma-alueestaan. Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on 1,9 ha ja valuma-alue 28,6 ha, jolloin kentän pinta-ala on 6,6 % valuma-alueestaan. Pintavalutuskentän 3 pintaala on 1,3 ha ja valuma-alue 17,4 ha, jolloin kentän pinta-ala on 7,5 % valuma-alueestaan. Kentät 1 ja 3 ovat metsäojitettua suota ja niillä olevat ojat tukitaan. Arvio Haukilamminnevan tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aiheuttamasta vuosittaisesta brutto- ja nettokuormituksesta (netto sulkeissa), kun käytössä on pintavalutuskenttäkäsittely, on seuraava:
3 Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Kuntoonpanovaihe 1 240 (860) 19 (14) 750 (660) Tuotantovaihe 1 300 (720) 11 (6) 330 (170) Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Samalla Tyystänjoen valuma-alueella sijaitsevat Soinin kunnassa Ulpassuon turvetuotantoalueet, joista hakijalla on 96 ha:n suuruinen ja Fortum Heat and Power Oy:llä 24 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, mutta jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Pölynmuodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m / s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin ja lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen teillä estämiseksi. Työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ympäri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus edellyttää noin 260 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaateiden ja hankealuetta sivuavan yksityistien kautta Rämäläntielle ja edelleen Vehun kylän kautta yhdystielle 7410 ja siitä tielle 58. Työmaateiden varressa ei ole asutusta. Yksityistien varrella on yksi karttaan merkitty lämmin rakennus kohdassa, jossa yksityistie liittyy Rämäläntiehen. Haukilamminnevan turvetuotannossa käytetään vuosittain polttoöljyä noin 21 000 l, voiteluöljyjä noin 140 l, muita voiteluaineita noin 30 kg ja varastoaumojen suojamuovia noin 1,2 t. Samanaikaisesti säilytet-
4 tävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan pelastussuunnitelmassa osoitetuilla paikoilla siirrettävissä säiliöissä, joista aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 140 l, kiinteää öljyjätettä noin 23 kg, akkuja noin 7 kg, sekajätettä 1,0 m 3, aumamuovia 1,2 t ja rautaromua noin 90 kg vuodessa. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Haukilamminnevan alue on metsäojitettua, puuston määrältään ja puulajisuhteiltaan vaihtelevaa turvemaata. Haukilamminnevan hankealueen pohjoisosan yleisin suotyyppi on tupasvillarämemuuttuma ja ojikko, jota on 51 % havainnoista. Reunaosissa ja matalilla alueilla ovat varsinainen sararäme-, pallosararäme-, kangasrme- ja paikoin korpirämemuuttuma tyypillisiä suotyyppejä. Hankealueen eteläosan itäisellä puoliskolla vallitseva suotyyppi on tupasvillaräme sekä sen ojikko- ja muuttumamuodot. Lisäksi suolla on varsinaista sararämemuuttumaa, pallosararämeojikoita sekä ruohoisia sararämemuuttumia. Puusto on rämealueilla mäntyvaltaista, yleensä harvahkoa tai keskitiheää ja vajaatuottoista. Noin 20 vuotta sitten ojikkoasteella olleet suotyypit ovat nykyisin muuttuma-asteella ja tuolloin muuttama-asteella olleet tyypit ovat nykyisin turvekangasasteella. Alkuperäiset suotyypit olivat siten jo 20 vuotta sitten valtaosin muuttuneet ojitusten seurauksena ja kehitys on edelleen jatkunut kohti metsätyyppejä. Haukilamminneva sijaitsee Ähtärin kaupungissa 20 22 km kaupungin keskuksesta koilliseen. Hankealue on pääasiassa metsätalouskäytössä olevan metsämaan ja suon ympäröimä.
5 Lähin rakennus on noin 720 m:n etäisyydellä tuotantoalueen lohkon 4 itäosasta. Muut rakennukset ovat yli kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Maisemallisesti turvetuotantoon suunniteltu alue muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi, mutta muutokset maisemassa eivät näy etäälle. Vallitsevin tuulensuunta on etelästä. Huomioon ottaen tuotantoalueen pienehkö koko, vallitsevat tuulensuunnat, suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet, kaukana oleva asutus ja se, että hankealueen läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä tai viljelyksiä, toiminnasta ei aiheudu pölyhaittaa. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Lastausalueiden ja kuljetusreittien varteen ei sijoitu asutusta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta on Arpaistenkankaan A II-luokan pohjavesialue (1098951 A). Arvio muodostuvan pohjavesialueen määrästä on 500 m 3 /d. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Hankealueen lähellä ei ole kaivoja. Pohjavesialue sijoittuu myös Ison Koirajärven harju -Naturaalueeseen (FI0800120). Natura-alue sijaitsee lähimmillään 130 m:n etäisyydellä tuotantoalueen lohkosta 5, jonka pintavalutuskenttä ja laskeutusaltaat sijaitsevat lähimmillään noin 80 m:n etäisyydellä. Harjumuodostelma on yli 5 km pitkä. Harjumuodostuman lisäksi aluekokonaisuuden merkittävintä luontoarvoa edustavat alueen virtaavat vedet. Harjumuodostelman kasvillisuus on enimmäkseen variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) ja variksenmarja-kanervatyypin (ECT) kangasmetsää. Valorinteiden kasvillisuus on jonkin verran karumpaa kanerva-jäkälätyyppiä, jolla esiintyy mm. laajahkoja poronjäkälälaikkuja. Puustoltaan harjumuodostelman metsät ovat vaihtelevan ikäisiä (30 150 -vuotiaita) männiköitä. Pääosalla aluetta puusto on nuorehkoa tai varttuvaa. Metsäisten luontotyyppien dominoimalla alueella soiden osuus kokonaisalasta on niukka ja valtaosa niistä on eriasteisesti ojitettu. Pienialaisia, vesitaloudeltaan luonnontilaisia puustoisia soita, tupasvilla-isovarpu- ja kangasrämeitä esiintyy lähinnä Hirvijoen varrella ja Arpaisen itäpuolella. Iso-Koirajärven- Arpaisen alueesta yli 3 km pitkä harjuselänne kuuluu harjujensuojeluohjelmaan. Seutukaavassa Ison Koirajärven harju on osoitettu suojelukohteeksi (SU-4). Suurin osa alueesta on metsähallituksen päätöksellä muodostettu Arpiaisen luonnonhoitometsäksi (67 %). Alue rauhoitetaan luonnonsuojelulain mukaisena luonnonsuojelualueena. Turvepölyä saattaa ajoittain vähäisessä määrin kulkeutua lohkolta 5 Natura-alueen eteläisimpään osaan. Lohkon ja Natura-alueen välis-
6 sä on metsämaata ja puustoa. Lohkon pienialaisuudesta johtuen työskentelyajat lohkolla ovat lyhyitä, minkä vuoksi myös pölynmuodostus on satunnaista. Lisäksi tuulen suunnan vaihtelevuus vähentää pölyn leviämismahdollisuuden Natura-alueen eteläpäähänkin pieneksi. Varsinaisella Natura-alueen ydinalueella turvepölylaskeumat ovat merkityksettömän vähäisiä ja satunnaisia. Veteen joutuneella turvepölyllä ei ole vaikutusta Natura-alueeseen, koska Hirvijoen virtaussuunta on tuotantoalueelle päin. Natura-alueen eteläosaan mahdollisesti kulkeutuvalla turvepölyllä ei ole arvion mukaan Natura-alueen luontoarvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Hankealue sijaitsee Kokemäenjoen Ähtärin ja Pihlajaveden reittien (35.4) Niemisjoen valuma-alueen (35.47) Tyystänjoen valumaalueella (35.475). Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta Maintaisenjokeen, laskuojan 2 kautta Tyystänjokeen ja laskuojan 3 kautta Hirvijokeen. Joet yhtyvät Haarajoeksi, joka laskee Kivijärveen. Tuotantoalueelta on matkaa Kivijärveen noin 4 7 km. Niemisjoen valuma-alueen pinta-ala on 284,79 km 2 ja järvisyys 9,56 % sekä Tyystänjoen (alaraja Kivijärvi) 64,45 km 2 ja järvisyys 3,15 %. Kivijärvi kuuluu Kortteisen-Kivijärven alueeseen, jonka valuma-alueen pinta-ala on 175,48 km 2 ja järvisyys 5,92 %. Niemisjoen, Kortteisen-Kivijärven ja Tyystänjoen osavalumaalueiden keskivirtaamat (MQ), keskialivirtaamat (MNQ) ja keskiylivirtaamat (MHQ) (m 3 /s) ovat seuraavat. Niemisjoen osavaluma-alue Kortteisen-Kivijärven alue Tyystänjoen osavaluma-alue MQ 2,97 1,83 0,67 MNQ 0,51 0,32 0,12 MHQ 8,13 5,01 1,84 Maintaisenjoki, Tyystänjoki, Tyystänjärvi ja Haarajoki Vesistöt ovat rehevyystasoltaan reheviä ja vesi on melko ruskeaa. Käyttökelpoisuusluokituksessa ne kuuluvat luokkaan tyydyttävä. Kivijärvi Kivijärven pinta-ala on 425 ha ja sen suurin syvyys on 3 4 m. Käyttökelpoisuusluokituksessa Kivijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Kivijärvi on rehevä ja runsasravinteinen.
7 Kivijärvellä kalastaa vuosittain 60 henkilöä. Kivijärveen on istutettu puolivuotista kuhaa vuosina 2004 2007 (2 500 kpl/vuosi). Kivijärven ongelmana koettiin järven heikko tila ja alhaiset vedenkorkeudet, jotka ovat haitanneet virkistyskäyttöä. Haukilamminnevan vaikutus alapuolisiin vesistöihin on niin vähäinen, ettei perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ole olemassa. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Vuositasolle arvioituna hankkeen aiheuttamat bruttopitoisuuslisät Tyystänjoen osavaluma-alueella Haarajoen laskussa Kivijärveen ovat kunnostusvaiheen aikana 0,06 mg/l kiintoainetta, 0,91 µg/l fosforia ja noin 35 µg/l typpeä. Tuotantovaiheessa vastaavat pitoisuuslisät ovat 0,06 mg/l kiintoainetta, 0,50 µg/l fosforia ja 15,67 µg/l typpeä. Kivijärvessä (alarajana Kortteisen luusua) pitoisuudet ovat kunnostusvaiheen aikana 0,02 mg/l kiintoainetta, 0,34 µg/l fosforia ja noin 13 µg/l typpeä. Tuotantovaiheessa vastaavat pitoisuuslisät ovat 0,02 mg/l kiintoainetta, 0,18 µg/l fosforia ja noin 5,8 µg/l typpeä. Nettokuormitus, joka jää varsinaisen tuotantoalueen kuormitusosuudeksi, on selkeästi pienempi. Vuositasolle arvioituna hankealueen aiheuttama pitoisuuslisäys (netto) tuotantoprosessin eri vaiheissa muodostaa noin 1,5 2 % Haarajoen (Tyystänjoen osavaluma-alueen laskuoja Kivijärveen) kiintoainekuormasta, 0,9 2,4 % fosforikuormasta ja 3,2 0,8 % typpikuormasta. Vastaavasti pitoisuuslisäys Kivijärvessä on 0,3 0,75 % fosforikuormasta ja 0,5 1,9 % typpikuormasta. Vuositasolla Tyystänjärven (Maintaisenjoen kautta tulevasta vedestä aiheutuva) nettopitoisuuslisäykset ovat tuotantoprosessin eri vaiheissa noin 1,5 2% kiintoainekuormasta, 0,9 2,4 % fosforikuormasta ja 0,8 3,3 % typpikuormasta. Haukilamminnevan tuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäykset (netto sulkeissa) alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa ovat vuositasolla seuraavat: Kiintoaine (mg/l) Kok.P µg/l Kok.N µg/l Maintaisenjoki laskussa Tyystänjärveen Kuntoonpano 0,06 (0,04) 0,90 (0,66) 35 (31) Tuotanto 0,06 (0,03) 0,49 (0,26) 15,5 (7,9) Tyystänjoki/Haarajoki laskussa Kivijärveen Kuntoonpano 0,06 (0,04) 0,91 (0,67) 35 (31) Tuotanto 0,06 (0,03) 0,50 (0,26) 15,7 (8,0) Kivijärvi Kuntoonpano 0,02 (0,01) 0,34 (0,24) 13 (11,5) Tuotanto 0,02 (0,01) 0,18 (0,10) 5,8 (2,9)
8 Haukilamminnevan turvetuotantoalueen kuormituksella arvioidaan olevan melko vähäinen vaikutus hankealueen alapuoliseen vesistöön. Hankealueen kuivatusvedet eivät näin ollen normaalissa tilanteessa juurikaan muuta alapuolisen vesistön tilaa. Ympäristöriskit Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaksi. Hakijan mukaan pöly-, melu- eikä kalataloustarkkailu ole tarpeen. Korvaukset Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Hakija on perustellut toiminnanaloittamishakemustaan käytössä olevien turvevarojen puutteella ja turpeen kysynnän kasvulla. Hakija on esittänyt 5 000 euron suuruista vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena.
9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on 20.10.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon mm. kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Hakija on 26.11.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon selvityksen tuotantoalueen luontoarvoista ja pölyn vaikutuksista Ison Koirajärven harju -Natura-alueeseen. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ähtärin kaupungissa 7.1. 6.2.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 8.1.2009 Ähtärinjärven Uutisnuotta -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Ähtärin kaupungilta ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan hanke ei todennäköisesti heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi Ison Koirajärven harju on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Ympäristökeskuksen mukaan hakemuksesta ei käy ilmi, edellyttääkö lohkon 5 pintavalutuskentän 3 toiminta sille kuivatusvesiä johtavan ojaston perkaamista. Pintavalutuskentän ja Natura-alueen välistä kuivatusojaa ei tule syventää entisestään. Hankkeen vaikutusten selvittäminen pintavalutuskentän pohjoispuolisen tilan luonnonarvojen osalta on jäänyt puutteelliseksi. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että pintavalutuskenttien 2 ja 3 nykyiset kuivatusojat on täytettävä siten, ettei oikovirtauksia aiheudu. Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ovat ympäristökeskuksen mukaan hyväksyttävät. Ympäristökeskus on todennut, että tuotantoalueen länsipuolella noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee Arpaistenkankaan pohjavesialue ja noin 1,9 km:n etäisyydellä Korpiniityn kankaan pohjavesialue. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä turvetuotantoalueella katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Hakemuksessa esitetyt käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmat voidaan hyväksyä.
Hakijan vastine ja suunnitelman tarkennus 10 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että hakemuksessa esitetyt tiedot alapuolisista vesistöistä ja niiden kalastosta ovat puutteelliset eivätkä täytä lupapäätöksen käsittelyn edellyttämää tasoa. Hakijan on täydennettävä hakemustaan tiedoilla jokien ja purojen luonnontilaisuudesta ja kalastosta. Lisäksi vedenlaatutiedot on täydennettävä alapuolisten vesistöjen ph-arvoilla ja laadittava yksityiskohtaisempi arvio tuotantotoiminnan vaikutuksista Naturaalueeseen. Karttojen ja ilmakuvien perusteella on mahdollista, että purkuvesistöt ovat vesilain tarkoittamia luonnontilaisia uomia, joiden tilaa ei saa vaarantaa. Lupaa hankkeelle ei tule myöntää ennen tarvittavien täydennysten toimittamista ja asiasta pyydettyjä uusia lausuntoja. 3) Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että turvetuotantoon on ensisijaisesti otettava entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjan jälkikäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Ympäristöluvan myöntämisedellytyksissä on huolehdittava alapuolisten vesistöjen ja ympäristön alueiden laadusta ja lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden riittävä mitoitus, kunnossapidon valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta, jottei kuormitus alapuoliseen vesistöön lisäänny. Ympäristölupapäätöksessä on otettava huomioon Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräykset tehostetusta vesiensuojelutasosta ja sen seurannasta. Haukilamminnevan läheisyyteen on maakuntakaavassa osoitettu alue virkistystoimintaa ja matkailua tukevaksi kohteeksi. Sitä koskevat suunnittelumääräykset on otettava huomioon lupapäätöksessä ja -määräyksissä siten, että lupapäätös ja sen määräykset eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan ja sen määräysten kanssa. Turvetuotanto ei saa vaikuttaa Natura-alueeseen eikä sen suojeluarvoihin, aiheuttaa pohjaveden pilaantumista eikä heikentää ympäristön vesistöjen tilaa. Tuotantoaikaiset melu- ja pölyhaitat on minimoitava käyttäen parhaita käytettävissä olevia menetelmiä ja tekniikkaa. 4) Ähtärin kaupunki on antanut samansisältöisen lausunnon kuin Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen kohdassa 3). Hakija on todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnosta, että hakijan hallussa oleva pintavalutuskentän 3 alue rajautuu metsäojassa 40 m:n matkalta Natura-alueeseen. Hakemuksen liitteenä olevasta kentän tarkepiirustuksesta käy ilmi, että em. metsäoja ja sen Hirvijoen suuntainen jatke toimivat eristysojana ja että pintavalutuskenttä, laskeutus- ja pumppausallas sekä pumppaamo tarpeellisine ojastoineen rakennetaan etäämmäksi suojelualueesta. Koska kysymys on keskitetystä vesien johtamisesta ja kä-
11 sittelystä, vettä jokseenkin täynnä olevat rakenteet eivät sanottavasti kuivata ympäristöä. Hakija pienentää pintavalutuskenttää ja etäännyttää em. rakenteet vähintään 50 m:n päähän Natura-alueen etelärajasta. Tällöin pintavalutuskentän 3 pinta-ala on 1,0 ha. Uusi tarkepiirustus on liitetty vastineeseen. Metsäoja toimii sellaisenaan, eikä edellytä suurentamista taikka perkaamista. Metsäoja on tarpeellinen sen piirissä olevien metsätalousalueiden kuivatuksen kannalta. Se edellyttää myös kunnossapitoa. Lausunnossa tarkoitettu Natura-alue on hakemuksessakin mainittu Ison Koirajärven harju (FI0800120), jonka alueelle kuivatusvesiä ei johdeta. Hakija on liittänyt vastineeseensa Ison Koirajärven harjun -Natura-alueen kuvauksen eikä katso enempää arviointia tarpeelliseksi. Muutoin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnosta. Hakija on todennut Pohjanmaan TE-keskuksen 2) lausunnosta, että Maintainen-järven ja Tyystänjärven välinen Mustaisenjoki ja Tyystänjärven ja Kivijärven välinen alaosaltaan Haarajoeksi muuttuva Tyystänjoki sekä Tyystänjokeen laskeva Hirvijoki eivät ole vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitettuja kohteita. Ojia ja noroja ei käytetä kuivatusvesien em. uomiin johtamiseen vaan kaivettuja laskuojia. Kaikista em. purku-uomista ja -altaista on esitetty riittävät vedenlaatutiedot. Kalataloutta on selvitetty samassa jaksossa, ja tiedustelulla saatu selvitys oheistettu hakemuksen liitekohtaan 5. Selvitystä on pyydetty myös Maintaisenjoesta, Tyystänjärvestä, Tyystänjoesta, Haarajoesta ja Hirvijoesta. Tiedusteluun annetut vastaukset kohdistuvat Kivijärveen sekä sen alapuolisiin Kortteisenjärveen ja Pemuun, mikä ilmentää niiden vetovoimaisuutta ja merkitystä kalavesinä. Mikäli em. uomilla olisi sanottavaa taikka erityistä merkitystä kalavesinä, olisi niistä esitetty tietoja pyydetyssä selvityksessä ja vielä tehty niitä koskeva muistutus. Osakaskunta on varmaan perehtynyt hakemukseen. Hakija on pitänyt asiakirjoja riittävinä asian ratkaisemiseksi. Naturan osalta hakija on viitannut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antamaan lausuntoon. Hakija on todennut, että Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 3) ja Ähtärin kaupungin 4) lausunnoissa esitetyt vaatimukset ovat tulleet riittävästi huomioiduiksi hakemuksessa ja siihen tehdyssä muutoksessa. Yleispiirteisessä kaavoituksessa ei suoriteta eikä ole ollut tarkoitus suorittaa ympäristönsuojelulain mukaista lupaharkintaa. Tuotantoalueelle suunniteltu kuivatusvesien puhdistus on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Moottorikelkkareitit kuten muutkin vastaavat reitit perustetaan viranomaistoimituksella (so. reittitoimituksella), minkä vuoksi ne on kaavassa ilmoitettu sijainniltaan tai kulultaan ohjeellisina. Reitti sijoitetaan mahdollisimman haitattomasti ja mahdollisimman vähän taloudellista menetystä aiheuttavana. Hupiluontoisena pidettävää moottorikelkkailua harrastetaan vain talviaikana.
12 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Haukilamminnevan turvetuotantoon Ähtärin kaupungissa Tyystänjoen valuma-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 75,6 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 4 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen lohkoilta 1, 2 ja 3 laskuojan 1 kautta Maintaisenjokeen, lohkolta 4 laskuojan 2 kautta Tyystänjokeen ja lohkolta 5 laskuojan 3 kautta Hirvijokeen. 2) Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6 olevan piirustuksen "Haukilamminnevan turvetuotantoalueen suunnitelma" (mittakaava 1:10 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien avulla ympärivuotisesti siten muutettuna, että pintavalutuskenttää 3 pienennetään 1,0 ha:n suuruiseksi ja että sen etäisyys Natura 2000 -alueeseen on 50 m hakijan 12.3.2009 päivätyn suunnitelman muutoksen mukaisesti. Pintavalutuskentillä olevat ojat on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
13 Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6) Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Ähtärin kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jäte-huolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa.
14 Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Luvan muuttamisesta on tällöin voimassa mitä ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11) Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE-keskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on
15 toimitettava mainituille viranomaisille ja lisäksi Ähtärinreitin kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 450 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi- Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
16 Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 30.4.2019 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista meluja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Haukilamminnevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Haukilamminnevan olosuhteissa. Pöly- ja meluhaittoja asutukselle ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Haukilamminnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa,
17 merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevat perustelut Lupamääräysten perustelut Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa vesistöön aiheutuu merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) 4). Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien tarpeettomien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5) ja melun osalta lupamääräys 6). Määräykset 7) ja 8) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9) ja 10). Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11) ja 12) annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa.
18 Lupamääräys 14) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi-Suomen ympäristökeskus 1) on vaatinut, että Ison Koirajärven harjun -Natura-alueen ja pintavalutuskentän 3 välistä kuivatusojaa ei syvennetä entisestään. Ympäristölupavirasto toteaa, että hakija on vastineessaan muuttanut hakemussuunnitelmaa pienentämällä pintavalutuskenttää 3 siten, että vesienkäsittelyrakenteet jäävät vähintään 50 m:n etäisyydelle Ison Koirajärven harjun -Natura-alueen etelärajasta. Hakija on ilmoittanut myös, että metsäojaa ei ole tarpeen suurentaa tai perata. Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeen vaikutukset luonnonarvoihin ovat tulleet riittävästi arvioiduksi. Vaatimus voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä otetaan huomioon lupamääräyksestä 8) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Pohjanmaan TE-keskuksen 2) lausuntoon alapuolisten vesistöjen kalaston puutteellisesta selvityksestä, että tiedot ovat riittävät lupaharkinnan suorittamiseksi. Ojia ja noroja ei käytetä kuivatusvesien johtamiseen Maintainen-järven ja Tyystänjärven väliseen Mustaisenjokeen ja Tyystänjärven ja Kivijärven väliseen alaosaltaan Haarajoeksi muuttuvaan Tyystänjokeen eikä Tyystänjokeen laskevaan Hirvijokeen, vaan kuivatusvedet johdetaan mainittuihin uomiin kaivettujen laskuojien kautta. Ympäristölupavirasto toteaa, että lupamääräyksessä 12) vesistötarkkailu on määrätty aloitettavaksi hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Vaatimus hakemuksen täydentämisestä jokien ja purojen luonnontilaisuuden selvittämisestä hylätään tarpeettomana, koska sen selvittämisellä ei ole tässä asiassa merkitystä. Myös vaatimus esitettyä yksityiskohtaisemman arvion suorittamisesta tuotantotoiminnan vaikutuksista Natura-alueeseen hylätään, koska ympäristölupavirastolla on ollut riittävät tiedot em. vaikutuksista luparatkaisun kannalta. Ympäristölupavirasto ottaa Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 3) ja Ähtärin kaupungin 4) vaatimukset vesienkäsittelyrakenteista lupamääräyksistä 1) 4) sekä valvonnasta ja tarkkailusta lupamääräyksistä 11) ja 12) ilmenevällä tavalla huomioon. Hanke ei ole Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan vastainen. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä arvoja, joiden vuoksi Ison Koirajärven harju on otettu Natura 2000 -verkostoon. Pöly- ja meluhaittojen minimoimiseksi on annettu lupamääräykset 5) ja 6).
19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa. 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Juha Helin Pertti Seppänen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.7.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 610 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Kartta Liite 2
Liite 3 HAUKILAMMINNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti. Vesinäytteet otetaan laskuojista 1 3 pintavalutuskenttien ylä- ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4.-15.5.) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojiin 1 3 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuo-
Raportointi Laadunvarmistus den ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn,, kok.p, kok.n ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.