8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET

Samankaltaiset tiedostot
Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöt Luonnonvarojen käyttö Luontovaikutukset Yhteensä

PERUSTIEDOT PERUSURA EKOVAIHTOEHTO KEVENNETTY TULOKSET

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu

TAMPEREEN ETELÄPUISTO ASEMAKAAVA 8581 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN EKOTEHOKKUUSTARKASTELU KEKO-TYÖKALULLA

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS MAANKÄYTÖNVAIHTOEHTOJEN EKOTEHOKKUUSTARKASTELU LUONNOS

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOISET EKOLASKURIT, KEKO-HANKE

Iltapäivän teeman rajaus

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Vähähiilisen rakentamisen ohjauskehitys

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Rakentamismääräykset 2012

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Ekologisesti kestävä kehitys

Energiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa Jani Kemppainen

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiatehokkuus yhdyskuntanäkökulmasta. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN?

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Ekologisesti kestävä kehitys

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON ASIANTUNTIJALAUSUNNON LIITE

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Infra osana nykyaikaisen yhteiskunnan kehittämistä. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Vähähiilisen rakentamisen osaaminen ja koulutustarpeet. Eeva Huttunen Ympäristöministeriö

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Yhteensä: ,13 381,57

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

O A S. Ak 347. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Naavakuja asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO:

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

RAKENTAMISEN MARKKINATILANNE & JULKISIVURAKENTAMINEN

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Yhteensä: ,13 381,57

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

KAAVAVARANTO

Energia- ja materiaalitehokkuus: Mihin pitää varautua? Säätytalo Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Yksikkö

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd.

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kestävä rakentaminen - ilmastoteko

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Vähähiilisyys tulee rakentamiseen

ELLI Energiatehokkuudella ja asuinalueiden omalla energiatuotannolla lisää Cleantech- liiketoimintaa EAKR

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Transkriptio:

8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET

KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen ja käyttövaiheen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. KEKO laskee kasvihuonekaasupäästöt, luonnonvarojen käytön sekä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Työkalu tuottaa myös arvion alueen kokonaisekotehokkuudesta ja vertaa vaikutuksia koko maan keskiarvoon. KEKO-työkalu palvelee kaupunkien ja kuntien viranomaisia sekä konsulttiyrityksiä, jotka työskentelevät kaavoituksen ja yhdyskuntien kehittämisen parissa. KEKO tuo havainnollisesti esille suunnitteluvalintojen vaikutukset, jolloin suunnittelijat voivat vertailla eri vaihtoehtoja ja hakea ekotehokkainta ratkaisua. KEKO-arviointi perustuu käyttäjän syöttämiin tietoihin. Teemoja, joista lähtötietoja syötetään, ovat alueen sijainti ja mitoitus, maankäytön muutos, sijainti yhdyskuntarakenteessa, luontoalueet ja viherrakenne, rakennuskanta, uudisrakentaminen, energiakorjaukset, energiantuotanto ja liikenneverkko. Käyttäjä pystyy syöttämään yhteen arviointiprojektiin helposti useamman vaihtoehdon tietoja ja vertailemaan niiden perusteella saamiaan tuloksia. Projektin voi tallentaa vain omaan käyttöön, mutta sen voi tarjota myös oman organisaation muiden käyttäjien tai kaikkien KEKO-käyttäjien katseltavaksi. KEKOn laskenta perustuu uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen. Työkalun kokoamisesta ovat vastanneet alan johtavat tutkimuslaitokset Suomessa Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto ja VTT. Myös käyttäjien tarpeet on otettu tarkasti huomioon kehitystyössä, johon on osallistunut kaavoittajia ja muita asiantuntijoita 16 kaupungista, kahdesta rakennusliikkeestä ja ympäristöministeriöstä. Katso lisätietoja KEKO-laskurin www-sivulta. (http://keko.ymparisto.fi/etusivu)

Kokonaisekotehokkuus Kasvihuonekaasupäästöt 134 130 Luonnonvarojen käyttö 117 109 Luontovaikutukset 174 159 Yhteensä 142 133 Vaihtoehtojen perustiedot. Maapinta-ala (ha) 87 77 Rakennusten kerrosala (k-m 2 ) 117 850 94 910 Rakennusten kerrosalan muutos (k-m 2 ) 115 286 92 346 Aluetehokkuus 0,136 0,123 Rakennusaika (v) 20,0 20,0 Asukasmäärä 2 600 2 000 Asukasmäärän muutos 2 563 1 963 Asukastiheys (as./ha) 30,02 25,87 Työpaikkamäärä 25 25 Työpaikkamäärän muutos 25 25 Työpaikkatiheys (tp./ha) 0,29 0,32

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti, t/as. 107,05 109,18 Kasvihuonekaasupäästöt kerrosalaa kohti, t/k-m 2 2,36 2,30 Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä, milj. t Kasvihuonekaasupäästöt eri päästölähteistä 0,22 0,18 Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana keskimääräistä asukasmäärää kohti, CO2 tonnia / asukas Maankäyttö 7,93 7,27 Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito 4,49 4,45 Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito 44,15 46,71 Rakennusten energiankulutus 20,48 21,65 Henkilöliikenne 30,00 29,10 Yhteensä 107,05 109,18

Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana keskimääräistä kerrosalaa kohti, CO2 tonnia / kerrosneliömetri Maankäyttö 0,17 0,15 Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito 0,10 0,09 Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito 0,97 0,98 Rakennusten energiankulutus 0,45 0,46 Henkilöliikenne 0,66 0,61 Yhteensä 2,36 2,30 Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä keskimääräisten päästökertoimien mukaan Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä keskimääräisten päästökertoimien mukaan, CO2 tonnia

Maankäyttö 16 562 11 688 Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito 9 377 7 154 Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito 92 070 75 006 Rakennusten energiankulutus 42 754 34 799 Henkilöliikenne 62 613 46 772 Yhteensä 223 459 175 490 Kasvihuonekaasupäästöt 50 vuoden aikana yhteensä marginaalisten päästökertoimien mukaan, CO2 tonnia Maankäyttö 16 562 11 688 Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito 9 377 7 154 Rakennusten rakentaminen ja kunnossapito 92 070 75 006 Rakennusten energiankulutus 138 245 116 072 Henkilöliikenne 62 613 46 772 Yhteensä 317 443 255 480

Kasvihuonekaasupäästöjen kumulatiivinen kertyminen 50 vuoden aikana Päästöjen kertyminen 50 vuoden aikana keskimääräisten päästökertoimien mukaan kaavaluonnos kaavaehdotus

Päästöjen kertyminen 50 vuoden aikana keskimääräisten päästökertoimien mukaan, CO2 tonnia Päästöt 10 vuoden kuluttua 48 200 37 687 Päästöt 20 vuoden kuluttua 126 192 98 616 Päästöt 30 vuoden kuluttua 170 876 133 819 Päästöt 40 vuoden kuluttua 196 200 152 528 Päästöt 50 vuoden kuluttua 222 843 174 982 Päästöjen kertyminen 50 vuoden aikana marginaalisten päästökertoimien mukaan, CO2 tonnia Päästöt 10 vuoden kuluttua 49 631 38 902 Päästöt 20 vuoden kuluttua 157 913 125 626 Päästöt 30 vuoden kuluttua 227 532 182 054 Päästöt 40 vuoden kuluttua 273 354 219 203 Päästöt 50 vuoden kuluttua 316 828 254 972

Luonnonvarojen käyttö rakennuksiin Rakennusten materiaalinkulutus keskimäärin asukasta kohti Rakennusten materiaalinkulutus keskimäärin kerrosalaa kohti Rakennusten materiaalinkulutus yhteensä

Rakennusten materiaalien kulutus Materiaalien kulutus asukasta kohti, tonnia/asukas 120,11 119,85 Materiaalien kulutus kerrosalaa kohti, tonnia/ kerrosneliömetri 2,64 2,52 Materiaalien kulutus yhteensä, tuhatta tonnia 250,72 192,65 Rakennusten materiaalien kulutus materiaalityypeittäin, tuhatta tonnia Rakennusten luonnonvarojen kulutus materiaalityypeittäin, tuhatta tonnia Maamassat 158,27 124,13 Uusiutumattomat 85,66 62,17 Uusiutuvat 6,79 6,35 Yhteensä 250,72 192,65

Luonnonvarojen käyttö infrastruktuuriin Infrastruktuurin materiaalinkulutus keskimäärin suhteessa asukasmäärän muutokseen Infrastruktuurin materiaalinkulutus keskimäärin suhteessa kerrosalan muutokseen Infrastruktuurin materiaalinkulutus yhteensä

Infrastruktuurin materiaalien kulutus Materiaalien kulutus suhteessa asukasmäärän muutokseen, t/as. Materiaalien kulutus suhteessa kerrosalan muutokseen, t/k-m 2 59,14 57,00 1,31 1,21 Materiaalien kulutus yhteensä, tuhatta t 151,59 111,90 Infrastruktuurin luonnonvarojen kulutus käyttökohteittain, tuhatta tonnia Infrastruktuurin luonnonvarojen kulutus käyttökohteittain, tuhatta tonnia Liikenneverkko 149,28 110,19 Louhitut tilat 0,00 0,00 Tekniset verkot 2,31 1,71 Yhteensä 151,59 111,90

Luontovaikutukset yhteensä Luontovaikutukset suhteessa kaupunkiseutujen keskiarvoon Biomassan nettoprimäärituotanto 133,81 111,87 Biodiversiteetti-indeksi 124,82 99,86 Maanpinnan läpäisevyys 123,32 94,45 Arvokkaat luontoalueet 54,66 68,24 Laajat viheralueet 434,26 420,00 Yhteensä 174,17 158,88

Luontovaikutukset indikaattoreittain Luontovaikutukset suhteessa kaupunkiseutujen keskiarvoon Nettoprimäärituotanto ennen, t/ha vuodessa 8,80 8,29 Nettoprimäärituotanto jälkeen, t/ha vuodessa 4,81 5,16 Nettoprimäärituotannon muutos, t/ha vuodessa -3,99-3,13 Nettoprimäärituotanto ennen yhteensä, t vuodessa 762 630 Nettoprimäärituotanto jälkeen yhteensä, t vuodessa 416 399 Nettoprimäärituotannon muutos yhteensä, t vuodessa -346-232

Biodiversiteetti Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha), ennen 15,30 14,52 Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha), jälkeen 9,97 10,45 Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha), muutos -5,33-4,07 Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha) ennen yhteensä 1 325 1 103 Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha) jälkeen yhteensä Biodiversiteettipotentiaali (BDI-ha) muutos yhteensä Läpäisevän ja läpäisemättömän maa-alan osuus 864 808-462 -296 Läpäisemättömän maan osuus ennen, % 102,31 97,11 Läpäisemättömän maan osuus jälkeen, % 68,83 72,46 Läpäisemättömän maan osuus muutos, %-yksikköä -33,49-24,65 Läpäisevää maata ennen yhteensä, ha 88,60 73,80 Läpäisevää maata jälkeen yhteensä, ha 59,60 56,10 Läpäisevän maan muutos yhteensä, ha -29,00-17,79

Kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus rakennustyypeittäin Rakentamisen kasvihuonekaasupäästöt rakennustyypeittäin, CO2 tonnia Rakennustyyppi Kerrostalot (AK) 13 455 9 489 Rivitalot (AR) 0 0 Omakoti- ja paritalot (AO, AP) 43 350 36 795 Toimistorakennukset 0 0 Liikerakennukset 300 0 Palvelurakennukset 1 200 840 Teollisuus- ja muut tuotantorakennukset 0 0 Muut rakennukset 0 0 Yhteensä 58 305 47 123 Kasvihuonekaasupäästöt energiantuotannosta, CO2 tonnia Lämpö 24 169 19 826 Sähkö 18 367 14 801 Jäähdytys 218 173 Yhteensä 42 754 34 799 Rakennusten energiankulutus rakennustyypeittäin, kwh Rakennustyyppi Kerrostalot (AK) 4 827 600 3 497 328 Rivitalot (AR) 0 0 Omakoti- ja paritalot (AO, AP) 10 611 405 9 006 861 Toimistorakennukset 0 0 Liikerakennukset 159 000 0 Palvelurakennukset 656 000 656 000 Teollisuus- ja muut tuotantorakennukset 0 0 Muut rakennukset 0 0 Yhteensä 16 254 005 13 160 189