LUOTTAMUSMIESTIEDOTE (joulukuu 2016) Tietopaketti: keskeisimmät työlainsäädännön muutokset 1.1.2017 Määräaikainen työsopimus Ensi vuoden alusta alkaen määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työ-ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Sopimuksen tekemistä määräaikaisena ei estä se, että työnantajan työvoimatarve on pysyvää. Henkilöä pidetään työttömänä työnhakijana sen mukaan kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetään. Määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta. Koeaika Lainmuutoksen myötä koeajan enimmäispituus muuttuu ensi vuoden alusta lukien kuudeksi kuukaudeksi. Lisäksi laissa työnantajalle mahdollistetaan oikeus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. Jatkossa työnantajalla on lain mukaan oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Lainmuutoksen vaikutuksesta työehtosopimusten koeaikamääräyksiin on syntynyt epäselvyyttä. S- ryhmän Kaupan esimiesten työehtosopimuksessa on otettu seuraava myös mm. Kaupan työehtosopimuksessa oleva kirjaus siitä, että Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta, ellei työsopimuslain 1:4 :n perusteella ole muuta sovittu. Työnantajapuoli saattaa tulkita, että lakiviittauksen vuoksi työehtosopimukseen kirjattu 4 kk menettäisi merkityksensä ja että uuden lain voimaan tulon jälkeen työnantaja voisi käyttää 6 kk koeaikaa. Lisäksi työnantaja voi pyrkiä venyttämään koeajan kestoa poissaolojen perusteella uuden lain mukaisesti. S-ryhmän esimiesten työehtosopimuksen kirjattu 4 kk on sitova ja pysyy siis voimassa lain muutoksesta huolimatta (lähtökohtaistulkinta). Työnantaja ja toimihenkilö voivat näin ollen sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta, jota sovelletaan 1.1.2017 lukien tapahtuneen työsopimuslain muutoksen jälkeenkin. Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta, mikäli työnantaja järjestää toimihenkilölle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Luottamusmiesten tulee informoida toimistoa mahdollisista vuoden vaihteen jälkeen käyttöön otettavista 6 kk koeajoista ja erityisesti 4-6 kk kohdalla mahdollisesti tapahtuvista koeaikapuruista. Takaisinottovelvollisuus Työnantajan takaisinottovelvollisuus liittyen tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuihin työntekijöihin lyhenee neljään kuukauteen nykyisestä yhdeksästä kuukaudesta. Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuuden sisältöön ei tule muutoksia. Uutta takaisinottovelvollisuutta sovelletaan työsopimukseen, joka päättyy uuden lain voimaantulon jälkeen. Jos siis työsopimus on irtisanottu ennen lain voimaantuloa, mutta työsuhde päättyy aikaisintaan 1.1.2017, takaisinottovelvollisuuden kestoaika määräytyy uuden lain mukaisesti. Tietopaketti: keskeisimmät sosiaali- ja työttömyysturvan muutokset 1.1.2017 1. Työttömyysturvan kesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Jos työhistoriaa on kertynyt enintään kolme vuotta, työttömyyspäivärahaa saa vain 300 päivää. Yli 58-vuotiailla työttömillä, joilla työssäoloehto täyttyy, päivärahan enimmäiskesto säilyy 500 päivässä. 2. Omavastuuaikaa pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. 3. Pitkän työuran jälkeen maksettava korotusosa poistuu kokonaan. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta maksettava korotettu ansio-osa alenee. 4. Työttömällä ei ole enää kolmen kuukauden ammattitaitosuoja-ajan päätyttyä pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työstä, vaikka maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömyysetuus. 5. Jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta, hän joutuu 90 päivän karenssiin (aika, jolta ei makseta korvausta). Aikaisemmin karenssi on ollut 60 päivää. 6. Jos henkilöllä on oma auto, sitä on käytettävä työmatkoihin myös työssäkäyntialueen (80 kilometriä kotoa) ulkopuolella. Nykyisin edellytetään vain joukkoliikenteen käyttämistä. 7. Työstä työssäkäyntialueen ulkopuolella ei ole enää mahdollista erota menettämättä työttömyysetuutta, jos kokoaikatyön työmatkoihin kuluu keskimäärin enintään kolme tuntia päivässä. 8. Työttömällä on velvollisuus osallistua pääsääntöisesti kaikkiin hänelle tarjottuihin työvoimapalveluihin, vaikka osallistumisesta ei olisi sovittu työllistymissuunnitelmassa. 9. Lakiin palautetaan säädös, jonka mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuta päivärahan määrään. Yleensä henkilön päiväraha lasketaan työttömyyttä edeltäneen palkan
perusteella. Lakimuutoksen myötä päiväraha lasketaan kuitenkin palkanalennusta edeltävän palkan mukaan. 10. Uusi liikkuvuusavustus korvaa työmatka- ja muuttokuluja tietyin edellytyksin. Avustus on noin 700 euroa kuukaudessa, ja sitä maksetaan enintään kaksi kuukautta. Liikkuvuusavustusta on haettava ennen työsuhteen alkamista. 11. Nykyisin palkkatukityö (= työ, jonka palkkakustannuksiin työnantaja on saanut tukea TE-toimistolta) kerryttää ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa täytenä. Lakimuutoksen myötä vain 75 % palkkatukityöstä luetaan työssäoloehtoon. Täyttääkseen 26 viikon mittaisen työssäoloehdon henkilön on siis työskenneltävä palkkatukityössä vähintään 35 viikkoa. Työssäoloehto kertyisi kuitenkin jatkossakin täytenä, jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella. 12. Väliaikaisen lakimuutoksen myötä henkilö ja työnantaja voivat selvittää, sopiiko henkilö tiettyyn työhön rekrytointikokeilulla. Rekrytointikokeilun ajalta maksetaan työttömyysetuutta. Jos työnantaja palkkaa kokeiluun osallistuneen henkilön, kokeiluaika vähennetään koeajasta. Kaupan mahdolliset työsuojelutarkastukset Liiton toimisto on kuluneen syksyn aikana tavannut kaikki maan aluehallintoviranomaiset (työsuojelu) ja keskustellut myös mm. liiton esimieskentässä suorittamasta jaksamiskyselystä. Erityisesti esiin on nostettu se, etteivät esimiehet merkitse kaikkea tekemäänsä työtä viralliseen työaikakirjanpitoon (siis joko Maraplaniin tai uuteen Elliin) ja että toisissa osuuskaupoissa tämä myös estetään, esimerkiksi sallitaan työn merkitseminen vain työvuorolistoihin. Se, ettei tehtyä työtä saada merkitä viralliseen työaikaseurantajärjestelmään, on lainvastaista. Mikäli osuuskaupassa ei sallita tuntien merkitsemistä Maraplaniin tai Elliin, tästä tulee ilmoittaa välittömästi liiton toimistolle. Luottamusmiehen täytyy myös tietää oma-aloitteisesti, onko merkitseminen sallittua vai ei. Tarvittaessa asia tulee tarkistaa osuuskaupan HR:ltä. Kukaan ei voi vedota siihen, ettei tiedä, onko tuntien merkitseminen sallittua vai ei. Työnantajaa tulee kehottaa ottaessaan käyttöön uusia työaikaseurantajärjestelmiä, pyytää jo koulutusvaiheessa selkeästi nostamaan esiin, että kaikki esimiehen tekemä työ tulee merkitä työaikaseurantajärjestelmään. Mikäli tunteja ei sallita merkittävän viralliseen työaikaseurantajärjestelmään, toimisto tulee olemaan asiassa yhteydessä työsuojeluviranomaisiin viivytyksettä. On todennäköistä, että ensi vuoden aikana usean aluehallintoviranomaisen toiminta-alueella tullaan suorittamaan kaupan esimiesten osalta työsuojelutarkastuksia. Työsuojelutarkastuksiin kutsutaan aina esimiesten työsuojeluvaltuutettu (mutta ei luottamusmiestä). Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisista työsuojelutarkastuksista ilmoitetaan myös ennalta liiton toimistolle. Työsuojeluvaltuutetun
tulee tietää, mitä asioita ja miten hän oma-aloitteisesti ottaa esille tarkastuksissa. Muutoin esimiesten osalta olennaiset epäkohdat eivät tule esille. Koska esimiehen työn kuormittavuuden seuranta kuuluu vain työsuojeluorganisaatiolle, on jokaisessa osuuskaupassa aikaisempien tiedotteiden mukaisesti syytä suorittaa esimiehiä edustavan oman työsuojeluvaltuutetun valinta, ellei valintaa ole vielä tehty. Luottamusmiespäivät lähestyvät Muistakaa tässä vaiheessa merkitä allakoihinne myös luottamusmiespäivät Tampereella 17-19.2.2017! Erillinen kutsu tilaisuudesta lähetetään ilmoittautumistiedusteluineen vuoden vaihteen jälkeen. Jäsenhankintakampanja jatkuu tammikuussa Liiton jäsensivuilta löydät joulukuisen jäsenhankintakampanjan jatkon tammikuulle. Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2017 Kotimaan päiväraha Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä / euro yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 41 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden Kilometrikorvaukset Auto: 41 senttiä kilometriltä. - vähintään 2 tunnilla 19 - yli 6 tunnilla 41 Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.
Onko työnantajasi muistanut laatia yhdenvertaisuussuunnitelman? Vuoden 2015 alussa voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Yhdenvertaisuussuunnitelma tulee olla laadittuna 1.1.2017 mennessä. Hyvää Uutta Vuotta