Eduskunnan ympäristövaliokunta Suomussalmella 30.9.2015
Perustietoja Suomussalmelta Perustettu 1867 Pinta-ala km 2 5 879 9. suurin Väestö 2014 8 483 10. harvaan asutuin Kyliä yhteensä 21 kpl Veroprosentti 20,5% Kainuun alhaisin Työttömyys 20 % Suomussalmen kunta
ASUKASLUKU 1600-2035 18000 16000 15 559 14000 12000 10000 8000 6000 8 483 4000 2000 0 Suomussalmen kunta
Hyvä paikka asua ja elää! Suomussalmi
Nähtävyyksiä Hiljainen kansa
Raatteen Portti Vanha Kurimo Kiantalaiva Kiannon Kuohut
Mistä elämme?
Suurimmat työllistäjät Kunta 350 Kainuun sote -kuntayhtymä 330 Kemet Oy 167 Konserni Ämmän Kuljetus/ Ämmän Betoni Oy 90 Metsähallitus 70 + urakoitsijat Tulikivi Oyj, S-salmi 50 Vanhustentaloyhdistys 50 Seurakunta 35 Betanian lastenkodin säätiö 34 Suomussalmi (420 yritystä, sis. maatilat) Kiantama Oy 36 Rajavartiosto 32 Puhtopojat Oy 31 Herkku - Kirsikka Matka Moilanen Promento Oy 20 Veikka Juntunen Eero Kovalainen 22 Mehi Oy 21 Ämmän Leipä Oy 20 S:salmen kiint.huolto Oy 17 Sumetek Oy 17 Namelli Oy 11
Kunnanvaltuusto Suomen keskusta Vasemmistoliitto Perussuomalaiset Kokoomus Suomussalmen kunta 19 10 3 + 1 (sit.) 2
Suomussalmen kunta
Tulot 2014 ; 76 milj. 11 m Toimintatuotot 34 m Sisäiset tulot Valtionosuudet Verotulot Suomussalmen kunta 27 m 4 m
Suomussalmen kunnan menot: 75 milj. 55% 20 % 20 % Suomussalmen kunta Pallo- ja pelastus Tiet Vesilaitos
Tilinpäätös 2014: - Sopeutettu ja ennakoitu ja varauduttu
Hossan kansallispuisto Suomussalmelle ja Kuusamoon 10.3.2015 Kuva: Valtteri Mulkahainen Hossan kansallispuisto Suomi 100 -kansallispuisto
Esitys valtioneuvostolle ja ympäristöministeriölle Suomussalmen kunnassa syntyi idea Suomi 100 kansallispuistosta joulukuussa 2013, kun Suomi 100 hallitus aloitti työskentelynsä. Suomussalmen kunnanhallitus teki esityksen uudelle valtioneuvostolle 5.5.2015 kansallispuiston perustamiseksi Hossan ja Julma-Ölkyn alueelle. Kansallispuistoa kannattavat mm. seuraavat: Hossan matkailuyrittäjät ry Hossan metsästäjät ry Hossa-Irni paliskunta Idän Taiga ry Kainuun Liitto Kainuun luonnonsuojelupiiri Kuusamon kaupunki Luonto-Liitto Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuu ry Selkosten kyläseura ry Suomen luonnonsuojeluliitto Suomussalmen riistanhoitoyhdistys Suomussalmen yrittäjät ry ja Suomussalmen yrittäjänaiset ry Kannatusadressin allekirjoitti 6006 henkilöä Suomussalmen kunta
Ydinalue Puistoon tulee sisällyttää Hossan Natura-alue (FI1200743), joka käsittää Hossan retkeilyalueen ja Kuusamon puolella sijaitsevan Julma-Ölkyn, Moilasenvaaran Natura-alue (FI1201013) sekä Perangan reitin retkeilyalueeseen rajoittuvat valtion rantametsät. Yhteensä: 11 050 ha
1. Luontoarvot kohdallaan Alueella on boreaalista luonnonmetsää, kauniita valakunnallisesti arvokkaita harjuja, kirkasvetisiä suppalampia, aapasoita ja runsaasti lähdesoita sekä lettoja. Julma-Ölkky on jylhä rotkojärvi, jonka rannoilta lähes pystysuorat kallioseinämät nousevat suoraan vedestä. Se on ollut noin sata vuotta tunnettu luontomatkailukohde. Suomussalmen kunta
Boreaalisia luonnonmetsiä on noin 80% kivennäismaan alasta.
Harjuja
Noin 130 järveä tai lampea
Aapasoita
Luonnon monimuotoisuutta
Julma-Ölkyn kanjonijärvi
1. Luontoarvot kohdallaan, jatkuu Alueella on poikkeuksellisen runsas kääpälajisto. Mäntykankailla kasvaa maassamme harvinaista, japanilaisten himoitsemaa tuoksuvalmuskaa eli matsutakea tavallisten metsämarjojen ja sienien lisäksi. Alue on monen lintudirektiivin 1 -liitteen lajin elinaluetta. Vesien partailla elää elinvoimainen saukkokanta. Hossan metsissä liikkuu suurpetoja. Retkeilyalueen kalastoon kuuluu luonnontilaisia taimen, tammukka- ja harjuskantoja. Alue on osa Suomen, Norjan ja Venäjän välistä yhteistyötä Fennoskandian Vihreän vyöhykkeen kehittämisessä ja osa Kalevalapuiston toiminnallista kokonaisuutta. Kalevalapuisto ja Venäjän puolella sijaitseva Kalevalan kansallispuisto muodostavat puistoparin, joka tekee luonnonsuojeluyhteistyötä yli rajan. Suomussalmen kunta
Helmipöllö, hiiripöllö, kalatiira, kapustarinta, liro, pikkulepinkäinen, sinisuohaukka
Metso, palokärki, pyy, pohjantikka, suokukko, suopöllö, vesipääsky.
Ahma, ilves, karhu, susi, näätä, saukko...
Taimen, tammukka, harjus, siika
Kansallispuisto Suomussalmelle valtion maille vastinpariksi Venäjän Kalevalan kansallispuistolle osaksi Fennoskandian vihreää vyöhykettä European Greenbelt
2. Kulttuuriarvot Hossassa on asuttu heti jääkauden jälkeen. Vanhimmat retkeilyalueelta löydetyt asuinpaikat ovat lähes 10 000 vuotta vanhoja. Suomen pohjoisimmat kivikautiset kalliomaalaukset Somerjärven Värikalliossa ja Julma-Ölkyllä ovat kansallisaarteita. Hossa on vesireittien risteys ja entinen valtaväylä Pohjanlahden ja Vienanmeren välillä. Hossan rikkaaseen kulttuuriperintöön kuuluvat kalastuksen, metsästyksen, poronhoidon, tervanpolton, karjanhoidon, maanviljelyn, savottakulttuurin ja uiton jäljet. Suomussalmen kunta
Suomen pohjoisimmat kalliomaalaukset on kansallisaarre.
Näkyvissä on 61 kuviota, jotka on maalattu 3500-4500 vuotta sitten.
Liistekatiska 1700 luvulta Iso-Valkeaisessa
Pyyntikuopat, poroaidat, porotallit, niittyladot, myllyt, savottakämpät, uittolaitteet, tervahaudat
2. Kulttuuriarvot / Suomussalmi Kun kyse on Suomi 100- juhlavuoden kansallispuistosta, Hossan puolesta puhuu myös se, miten tiiviisti Hossa ja Suomussalmi kytkeytyvät itsenäisen Suomen historiaan. Suomussalmen rajaseutu on Suomen kansalliseepoksen Kalevalan syntysijoja. Elias Lönnrotin ja hänen aikalaistensa rajaseudulta keräämät runot vahvistivat, että suomalaisilla on ikivanhaa, omaperäistä kulttuuria. Se loi vahvan pohjan suomen kielen kehitykselle ja kansallistunnon heräämiselle. Mehiläisen, Suomen ensimmäisen aikakauslehden, syntysanat lausuttiin Suomussalmella vuonna 1834. Elias Lönnrot ja Carl Saxa, Suomussalmen kappalainen, tunnistivat painetun sanan, elävän kielen ja kansankuvausten merkityksen kansallisen heräämisen aikana. Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg syntyi vuonna 1867 Karhulanvaaran pappilassa Suomussalmella. Karhulanvaaran pappilassa varttui myös kirjailija Ilmari Kianto, joka aikanaan kirjoitti Suomussalmen suomalaisen kirjallisuuden historiaan. Pian Venäjän vallankumouksen jälkeen, 7. huhtikuuta 1917, Suomussalmen kirkossa järjestettiin kansalaiskokous, jossa ensimmäisen kerran vaadittiin Suomen itsenäisyyttä julkisessa kokouksessa. Kokous lähetti Helsinkiin valtuuskunnan, jonka tehtävänä oli saattaa asia päättäjien tietoon. Suomussalmi tunnetaan myös Suomen itsenäisyyden ja valtiomuodon turvanneista Raatteen tien taisteluista Suomen talvisodassa 1939 1940. Suomussalmen kunta
Suomussalmen historiaa
41
3. Valmis infrastruktuuri Valtio omistaa jo kaikki Hossan kansallispuistoon ehdotetut maaalueet, eli erillistä rahoitusta maan hankintaan ei tarvita. Metsähallitus on tehnyt Hossan alueella kattavat luontoinventoinnit, ja alueelle on jo rakennettu kansallispuiston vaatima infrastruktuuri. Hossassa toimii aktiivinen luontokeskus, retkeilyalueella on kattavat opasteet ja retkeilijöitä palvelevat rakenteet, esimerkiksi laavut, autiotuvat, varaustuvat, opastein varustetut vaellusreitit sekä mittava latuverkosto. Hossasta tulee kaikkien luonnosta kiinnostuneiden kansallispuisto; myös liikuntaesteiset on otettu huomioon. Suomussalmen kunta
Valmiit palvelut edullinen perustaa Luontokeskus, leirintäalue, sukelluspaikka, vuokrakämppiä, autiotupia, laavuja, tulipaikkoja, retkeilypolkuja, latuja
Retkeilypolkuja 90 km
Harrastusmahdollisuudet Melontareittejä yli 60 km, koskia 20
Laavuja, nuotiopaikkoja, autiotupia
Kaikille
Hossa valittiin vuoden retkikohteeksi vuonna 2011, kun teemana oli vesiretkeily, sekä vuonna 2014 kesän parhaaksi luontokohteeksi
Harrastusmahdollisuudet Itärajan kesä- ja talviretkeilyreitit Hossasta Murhisalolle
4. Taloudellinen näkökulma Kansallispuiston ylläpidosta ei synny suuria uusia kustannuksia: Retkeilyalueen vuosittaiset kustannukset ovat nyt 240 000 euroa. Vuosittaisiin korvausinvestointeihin on varattu 40 000 euroa. Nämä kustannukset syntyvät, olipa alue maa- ja metsätalousministeriön alainen retkeilyalue tai ympäristöministeriön alainen kansallispuisto. Kansallispuiston perustamisen yhteydessä kuluja syntyy esitteiden, wwwsivujen ja tienvarsiopasteiden uusimisesta yms. Osa töistä voidaan toteuttaa Metsähallituksen omana työnä, ja Suomussalmen kunta on valmis osallistumaan esimerkiksi alueen markkinointiin. Siirto maa- ja metsätalousnimisteriön alaisuudesta ympäristöministeriön alaisuuteen 500 000 euroa? Suomussalmen kunta
4. Taloudellinen näkökulma, jatkuu Alueen metsätalouden hakkuutulomenetyksiksi Metsähallitus on arvioinut noin 180 000 200 000 euroa. Odotettuihin hyötyihin verrattuna summa ei ole merkittävä. Kansallispuistostatuksen myötä turvataan Hossan alueen kehittyminen kansainväliseksi luontomatkailukohteeksi ja näin autetaan työpaikkojen syntymistä harvaan asutulle maaseudulle. Tutkimuksen mukaan yksi kansallispuistoon sijoitettu euro tuottaa aluetaloudelle kymmenen euroa. Hossan palveluista huolehtivat jo useat eri yrittäjät ja he harkitsevat myös lisäinvestointien tekemistä Hossan seudulle. Suomussalmen kunta
Kansallispuisto - hyödyt Kansallispuiston status Turvaa alueen kehittämisen myös tulevaisuudessa Matkailun näkökulmasta vetovoimaisempi kuin retkeilyalue (kansainvälisyys) Lisää kunnan elinvoimaa: Kansallispuistoon sijoitettu 1 euro tuo alueelle 10 euroa Uudet työpaikat Alue hyvä elinympäristö riistalle ja tärkeä virkistysalue paikallisille metsästäjille Porojen laidunalueet parantuvat Ei avohakkuita Kulttuuriperintö - Suomi 100 Suomussalmen kunta
Kansallispuisto - haitat Metsästyksen rajoitus ulkopaikkakuntalaisille (MetsL 8 ) Istutetun kirjolohen onginta siirtyy ehkä alueen ulkopuolelle Molybdeeniesiintymän hyödyntäminen (on jo Naturassa) Pelkona mahdollinen: Suurpetojen metsästyksen poikkeuslupien rajoitettu käyttö? Poronhoitotyössä käytettävät moottoriajoneuvot? Huom! Syötteen kansallispuisto (poronhoito, metsästys) Urho Kekkosen kansallispuisto (poronhoito, metsästys) Teijon kansallispuisto (Matilda-järvi) Suomussalmen kunta
Hossan retkeilyalue Pienriistan metsästyksen metsästysalueet valtionmailla Suomussalmella
Hossan retkeilyalue Hirvenmetsästyksen metsästysalueet valtionmailla Suomussalmella
Hossan kansallispuiston säännökset Kansallispuiston rajauksilla ja järjestyssäännöillä turvataan paikallisten asukkaiden oikeudet ja luontomatkailun tarpeet sekä säilytetään nykyiset porotalouden edellytykset. Perustettavassa kansallispuistossa olisi muilta osin voimassa mitä luonnonsuojelulaissa kansallispuistosta säädetään lukuun ottamatta seuraavia kohtia, joista säädetään erikseen: Suomussalmen kunta
1. Paikalliset asukkaat saavat metsästää Hossan kansallispuiston alueella metsästyslain (615/1993) 8 :n mukaisesti. Kansallispuiston alueella saavat myös ulkopaikkakuntalaiset, jotka kuuluvat paikallisiin metsästysseuroihin metsästää hirviä. Metsästyskoirien käyttö on metsästyksen yhteydessä sallittu. 2. Kansallispuistossa on lisäksi alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla mahdollista säädellä vierasperäisten kasvi- ja eläinlajien kantoja sekä poistaa puiston ulkopuolella vahinkoja tai vaaraa aiheuttavien pyyntiluvanvaraisten riistaeläinten yksilöitä. 3. Kansallispuistossa saa harjoittaa kalastusta kalastuslain (286/1982) 8 :n 1 momentin mukaisesti. Suomussalmen kunta
4. Kansallispuistossa saa harjoittaa poronhoitoa poronhoitolain (848/90) mukaisesti. Kansallispuistossa on liikkumis-, tulenteko- ja leiriytymisrajoitusten estämättä sallittu porojen laiduntaminen ja siihen liittyvä muu välttämätön poronhoitolain mukainen poronhoitotyö. Lisäksi Hossa-Irni paliskunnan poromiehillä on metsästysoikeus kansallispuiston alueella vahinkoperusteisella poikkeusluvalla poistaa vahinkoa aiheuttanut petoeläin. 5. Kansallispuiston järjestyssäännöissä tulee sopia latuverkostosta, koiravaljakkoreiteistä, moottorikelkkailu-urista, maastopyöräreiteistä, ratsastusreiteistä ym. alueen käytöstä matkailuun liittyvässä yritystoiminnassa. Suomussalmen kunta
Kainuun tärkein luontomatkailukohde ansaitsee kansallispuistostatuksen.