1 LUPAPÄÄTÖS Nro 23/09/1 Dnro Psy-2008-y-59 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu Harrijoen varrella valtauksella Ninnun ränni nro 7937/1, Inari Jarmo Raappana Kangastie 9 90940 Jääli
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Tuotanto... 4 Polttoaineet ja jäteöljy... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 4 VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS... 4 YMPÄRISTÖN TILA... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 Yleistä... 5 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 5 Päästöt vesiin ja vaikutus pintaveden laatuun... 5 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 5 Päästöt ilmaan ja melu... 5 Jätteet ja niiden käsittely... 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset ja vaatimukset... 6 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 VESITALOUSLUPARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 9 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 9 Vesitalousluvan määräykset... 10 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 10 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 10 Tarkkailu ja raportointi... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Ympäristölupa... 11 Vesitalouslupa... 11 Lupamääräysten perustelut... 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 13 LUPAPÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO... 13 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 13 KÄSITTELYMAKSU... 14 Ratkaisu... 14 Perusteet... 14 Oikeusohje... 14 MUUTOKSENHAKU... 15
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jarmo Raappana on 26.3.2008 ympäristölupavirastoon toimittamallaan hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla Inarin kunnassa. Valtauksella, jonka pinta-ala on 5,0 ha, on tarkoitus aloittaa koneellinen kullankaivu. Valtaus sijaitsee Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Harrijoen varrella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Vesitaloushakemuksen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivuulla on oltava ympäristölupa. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee lupaasian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on 16.5.2005 myöntänyt hakijalle toimintaalueeseen valtauskirjan kaivosrekisterin nro:lla 7937/1. Valtaus on voimassa 31.12.2009 saakka. Maakuntakaavassa ja alueelle valmistuvassa ns. Ivalon paliskunnan osayleiskaavassa alue on merkitty alueeksi M-1, metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue.
4 TOIMINTA Tuotanto Valtauksella etsitään huuhdontakultaa ja korukiviä. Maata käsitellään vuodessa painovoimaisella erottelulla virtaavan veden avulla enintään 900 m 3. Työssä käytetään kaivinkonetta, alipaineimureita (enintään 2 kpl), pumppuja, lapioita ja rännejä. Pumput ovat tavanomaisia polttomoottoripumppuja. Kiertovettä käytetään enintään 1 000 l/min. Huuhdonta tapahtuu aluksi 40 m 3 :n altaalla. Kaivun edetessä rakenteiden sijainti muuttuu ja altaiden tilavuus kasvaa. Huoltoajo tapahtuu pääasiassa kesäisin alueelle tulevaa metsäautotietä pitkin. Polttoaineet ja jäteöljy Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Polttoöljy tuodaan paikalle pienissä, enintään 200 litran erissä. Polttoaine tuodaan paikalle enintään 40 litran erissä. Polttoaineita ei varastoida alueelle suurta määrää. Koneiden ja laitteiden huollossa syntyvä mahdollinen jäteöljy kuljetetaan välittömästi kunnan osoittamaan paikkaan. Hakija on pyytänyt, että päätöksessä ei määrättäisi pakolliseksi biohajoavia öljyjä. Ne aiheuttavat kaikenlaista harmia, mm. ihottumaa sekä konevaurioita, eivätkä ne onnettomuustilanteessa maaperässä hajoa kylmyyden vuoksi sen nopeammin kuin tavalliset öljytkään. Kaivinkoneet, erottelulaitteet ja sähköaggregaatit ovat täsmälleen samoja tai samanlaisia, kuin mitä vastaavissa töissä muuallakin käytetään. Hankkeessa käytetään Suomessa kehitettyjä pienimuotoisia kullanhuuhdontamenetelmiä, jotka ovat kansainvälisesti vertaillen erittäin ympäristöystävällisiä. VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS Kullankaivussa käytetään enintään yhtä tela-alustaista kaivinkonetta (25 tn) ja enintään kahta imuriyksikköä. Monttujen avaus ja pienimuotoiset koerikastukset tapahtuvat koneella. Suurin osa rännityksestä tehdään lapiolla tai imureilla avatuista montuista tai kasalle nostetuista maista. Kaivumäärä on enintään 900 m 3 vuodessa. Prosessin vesi on 100 %:sta kiertovettä, jota kierrätetään enintään 1 000 l/min. Kiertovesialtaisiin ja tarvittaessa mahdollisiin kaivun suuntaan kaivettaviin keräysaltaisiin kerätään kevään tulvavettä, jota kierrätetään. Mahdollinen lisävesi otetaan valtauksen halkaisevasta purosta. Vuosittainen työaika on touko lokakuu.
5 YMPÄRISTÖN TILA Harrioja on kaivualueella vähävetinen 2 10 metriä leveä, 0,2 1 metrin syvyinen latvavesi. Aluetta ympäröivät ohutturpeiset suot. Maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia ja pieneltä osin huonosti lajittunutta soraa. Alueen läheisyydessä on kaivettu kultaa 1890-luvulta lähtien ja koneellisesti 1970-luvulta lähtien. Kaikki lähiympäristön kesäasukkaat ovat kullankaivajia. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Yleistä Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Päästöt vesiin ja vaikutus pintaveden laatuun Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan ja melu Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu sanottavasti haittaa ympäristölle. Kaivu aiheuttaa paikallisen, lyhytkestoisen esteettisen haitan. Haitan kokeminen on subjektiivinen tunne. Jokaista toiminnan haitalliseksi kokevaa kohti on useita, jotka tulevat varta vasten katsomaan toimintaa. Metsähallitus on monella eri foorumilla ilmaissut, että nykyisen kaltainen koneellinen kullankaivu ei ole vähentänyt esimerkiksi Lemmenjoen kansallispuiston arvoa eikä heikentänyt sen suojelutavoitteita (muun muassa pääjohtaja Jan Heino 27.4.2006 puheessaan Lemmenjoen kansallispuiston 50-vuotisjuhlassa). Tällä perusteella voidaan olettaa, että toiminta ei myöskään vaaranna läheisen erämaa-alueen suojelutavoitteita, puhumattakaan että toiminta uhkaisi metsätalouskäytössä olevan maan luontoarvoja. Vesistöön voi päästä pieni määrä mineraalisuspensiota, kolloideja, maaperästä liuenneita ioneja sekä humushappoja. Aineet eivät ole myrkkyjä tai ravinteita, vaan luonnon omia aineita, joita esimerkiksi kevättulvan aikana luontaisestikin liikkuu. Samanlaista samentumaa - sekä määrältään, että laadultaan aiheuttavat myös muut alueen kullankaivajat. Vastaavan kaltaisia samenemia on ollut 1870-luvulta lähtien ja täsmälleen nykyisen kaltaisia 1970-luvulta lähtien. Normaalitilanteessa ei tule päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Dieselmoottoreista tulee pieniä määriä ilmanepäpuhtauksia. Dieselmoottorien ääni, kaivinkoneen kaivuäänet ja erottelulaitteen kolina kantautuvat tuulioloista riippuen enintään joidenkin satojen metrien päähän.
6 Jätteet ja niiden käsittely Jäteöljyä muodostuu kaivukauden öljynvaihdoissa enintään noin 100 litraa ja öljynsuodattimia noin 25 kg vuodessa. Lisäksi voi muodostua epäsäännöllisesti jonkin verran akkuromua, joka kuljetetaan välittömästi kunnan osoittamiin keräyspisteisiin. Asumisesta ja elämisestä syntyvät jätteet sekä kuivakäymäläjätteet kompostoidaan kauas vesitöistä. Paperit ja pakkaukset poltetaan. Pieni määrä palamatonta ja maatumatonta jätettä kuljetetaan välittömästi kunnan osoittamiin keräyspisteisiin. Luvan hakija on mukana Inarin kunnan jätehuolto-ohjelmassa ja maksaa palvelusta jätehuoltokuntayhtymän taksoituksen mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Voimakkaassa tulvahäiriössä käynnistetään kiertovesialtaiden pumppaus pintaimeytyskenttään. Mahdollisessa öljyvuototilanteessa tukitaan alimman altaan ns. puhdasvesijuoksu, käynnistetään pintaimeytys sekä levitetään vauriopaikalla imeytysturvetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakija on täydentänyt hakemusta 11.4.2008 asianosaisten yhteystiedoilla. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa suomeksi ja Inarin kunnassa suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi 26.5. 25.6.2008 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 28.5.2008. 1. Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus on todennut, että valtausalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole ympäristöhallinnon tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä tai suurten petolintujen pesiä. Hakemuksessa oleva perustelu aikaisemman toiminnan aiheuttamista vesistövaikutuksista ei ole peruste vesistöpäästöjen sallimiseksi tulevassa toiminnassa. Alueen karut vesistöt ovat erityisen herkkiä lisääntyvälle kuormitukselle. Nykyaikaisella parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla (BAT) voidaan huuhdonnassa käytettävä vesi käsitellä ja kierrättää siten, että vesistön samentumaa ei poikkeustilanteita lukuun ottamatta aiheudu.
Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Lupapäätöksessä tulee huomioida seuraavat seikat: Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumaa alapuoliseen vesistöön. Vesiensuojelurakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Valtausalueella tulva-rajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoaine-vuotojen imeyttämiseksi. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (mm. vesistön samentumat) sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös alueen pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara alapuoliseen vesistöön estyy. Humuspitoista pintakerrosta on käytettävä maisemoinnissa pinta-aineena. Maisemoinnin valmistumisesta ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava välittömästi ympäristökeskukselle. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja - ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. Toiminnanharjoittajan on liityttävä Lapin Kullankaivajainliiton alueella toteuttamaan koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuun. Luvan saajan on toimitettava ympäristökeskukselle ja yhteistarkkailun toteuttajalle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti. Jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee tästä ilmoittaa välittömästi ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle. 7
Ympäristökeskus on katsonut, että jatkossa ei ole koneellisen kullankaivun ympäristöluvissa tarpeellista esittää kaivukaudelle määräaikaa. Käytännössä luonnonolosuhteet määrittelevät mahdollisen toiminta-ajan. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköllä ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta, koska huuhdonnassa vesistölle aiheutettavat haitat ovat suhteellisen vähäisiä. 3. Inarin kunnan kaavoitusviranomainen Valtaus sijoittuu Ivalon paliskunnan yleiskaavaehdotuksessa alueelle, josta osa on merkitty metsä ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (MP) ja osa metsäja poronhoitovaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MPY). Ympäristöluvalle ei siten ole kaavallisia esteitä. 4. Metsähallitus, Metsätalous Ylä-Lappi Metsähallitus on pitänyt tärkeänä, että alueiden maisema- ja kulttuuriarvot pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin. Metsähallitus on sitoutunut näiden arvojen säilyttämiseen lakisääteisen velvoitteen lisäksi muun muassa omassa sertifioidussa ympäristöjärjestelmässään. Metsähallitus on katsonut, että koneellista kullankaivua varten myönnettävän ympäristöluvan ehtojen on oltava vastaavat kuin mitä alueelle on konekaivutoimintaan viime vuosina myönnetty. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaivualueilta poistettavien pintamaiden varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten. Kaivutoiminta tulee tehdä siten, että alapuoliseen vesistöön ei pääse liettymistä aiheuttavaa mineraaliainesta eikä ravinteita. Maa-aineksien pääsy alapuoliseen vesistöön voidaan estää riittävällä veden kierrätyksellä ja saostusaltailla. Ympäristön tilan muuttumiseen vaikuttavat myös ravinteet. Ympäristöluvassa tulee ilmetä miten ravinteiden talteenotto tapahtuu. Luvan hakijan on osallistuttava Lapin ympäristökeskuksen valvomaan yhteistarkkailuohjelmaan. Ennen toiminnan aloittamista on luvan saajan maanomistajan kanssa sovittava vakuuden asettamisesta/tarkistamisesta ja hankittava valtausalueelle kulkemiseen tarvittavat maastoliikenneluvat. Mikäli valtauksella on puustoa tutkimustyön esteenä, on puiden poistamisesta sovittava ennakkoon. Mahdollisista majoittumiseen liittyvistä rakennuksista/rakennelmista on sovittava etukäteen kunnan rakennusviranomaisten ja maanomistajan kanssa. Turvallisuuden parantamiseksi on kaivukauden päättyessä jyrkät kaivantojen reunat luiskattava. Reunat on myös merkittävä maastoon riittävän näkyvästi. Mainitulla toimenpiteellä parannetaan maaston muiden käyttäjien turvallisuutta ja estetään materiaalivahinkoja. Metsähallitus katsoo, että valtaaja on kaikilta osin vastuussa näistä vahingoista Metsähallitukselle ja kolmannelle osapuolelle. 8
9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Jarmo Raappanalle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun valtauksella Ninnun ränni (nro 7937/1) Inarin kunnassa. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Jarmo Raappanalle luvan ottaa Harrijoesta tarvittaessa vettä kiertovesialtaisiin valtauksella Ninnun ränni Inarin kunnassa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa valtauksella Ninnun ränni vuosittain 15.5. 30.9. 2. Valtauksella tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava. 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon. Selkeytysaltaan tilavuuden yhtä kaivuyksikköä kohti tulee olla vähintään käytettävän pumpun kolmen tunnin tuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 180 m 3. Huuhdonnassa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen veden kierrätykseen. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa Harrijokeen, vaan se on imeytettävä valtausalueen maaperään. 4. Käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta Harrijokeen. 5. Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumista Harrijoessa.
Vesitalousluvan määräykset Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 6. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 7. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Ne on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 8. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 9. Tarvittava lisävesi Harrijoesta on otettava niin, ettei toimenpiteestä aiheudu vedenoton estymistä uoman varrella olevilla kaivospiireillä ja valtauksilla. 10. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi vesistön samentumisesta, ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja tapahtuneen toistumisen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 11. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 400 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 12. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta, ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Altaiden peittämistä ei tarvitse tehdä, jos niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 13. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja altaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 14. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että maaston muodot ja kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. 10
11 Tarkkailu ja raportointi 15. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 16. Luvan saajan on osallistuttava kullankaivun vaikutusten selvittämiseksi järjestettyyn vesistön yhteistarkkailuun. 17. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta ja aiheutuneista päästöistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 18. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ympäristökeskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Vesitalouslupa Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn valtauskirjan nojalla oikeus alueella olevan huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen voidaan katsoa olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen tässä tapauksessa. Lupamääräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luvan saajalla on valtausoikeus 31.12.2009 asti. Kaivoslain perusteella koneellinen kullankaivu edellyttää valtausoikeutta. Kullan huuhdontaa koskevaan valtausoikeuteen on kaivoslain perusteella mahdollista myöntää enintään viiden vuoden jatkoaika. Koska toimintaa ei ole mahdollista harjoittaa ilman valtausoikeutta, jonka enimmäispituus on kaivoslain nojalla 10 vuotta, on tämä lupa myönnetty määräaikaisena. Vedenotto Harrijoesta on tarpeen kaivoskivennäisten hyödyntämistä varten. Luvan saajalla on tarkoitus ottaa vettä pääsääntöisesti tulvavedestä. Harrijoen uomaa ei hakemussuunnitelman mukaan siirretä eikä kaiveta.
Lupamääräysten perustelut Vedenotosta ei lupamääräysten mukaisesti toimittaessa aiheudu sanottavaa haittaa. Lupa voidaan siten myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla. Alueen alapuolisen vesistön taimenen kudun suojelemiseksi kaivuaika on määrätty päättymään vuosittain 30.9. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta. Kiertovesiperiaatteen käytöllä rajoitetaan tehokkaasti hienoaineksen kulkeutumista ja sen aiheuttamia haittoja. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä Harrijokeen. Sade- ja valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista ja täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Koneellisessa kullankaivussa kaivinkone liikkuu vesialueen välittömässä läheisyydessä. Hydrauliikkavuodon vaikutukset voivat siten kohdistua suoraan vesistöön tai muuhun alueeseen, josta vuodon talteenotto ei ole mahdollista. Kullankaivu tapahtuu Pohjois-Suomen erämaa-alueella, missä mahdolliset haitalliset vaikutukset palautuvat hitaasti. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisen konerikon tai polttoainesäiliön vuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen palautumista takaisin luonnontilaan. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeisellä maisemoinnilla alue saatetaan luonnonmukaiseksi. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Alueella on aloitettu kullankaivun vesistövaikutusten selvittämiseksi yhteistarkkailu. Tarkkailuja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 12
13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. Mitä tulee Metsähallituksen muistutukseen ravinteiden talteenotosta, niin toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen erikseen määrätä. Kaivu tapahtuu pääosin kivennäismaa-alueilla, joilla orgaanista ainesta ja ravinteita sisältävä pintamaakerros on ohut. Pintamaat varastoidaan erillään maisemointitöitä varten, mikä vähentää ravinteiden liukenemista niistä. Huuhdontaa tehdään vain mineraaliaineksille. Metsähallituksen vaatimukset vakuudesta, maastoliikenneluvasta, puuston poistamisesta ja rakennusten ja rakennelmien tekemisestä eivät kuulu ympäristölupa-asiaan. Näin ollen ympäristölupavirasto jättää ne toimivaltaansa kuulumattomina tutkimatta. LUPAPÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa 31.12.2014 asti. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Toiminnan jatkaminen 31.12.2009 jälkeen edellyttää, että työ- ja elinkeinoministeriö myöntää hakijalle kaivoslain 10 :n 3 momentin mukaisen valtausajan pidennyksen. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti, 52 1 momentti ja 55 1 momentti Vesilaki 2 luku 6 1 momentti ja 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6
14 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 100 euroa. Perusteet Koneellista kullankaivua (kaivumäärä enintään 1 000 m 3 /vuosi) koskevan ympäristölupa-asian käsittelymaksu on 1 100 euroa. Veden johtamista (muu vedenotto) koskevan asian käsittelymaksu on 1 100 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Asian käsittelyn vaatima työmäärä on maksuasetuksen mukainen, joten hakijan pyytämä maksun alentaminen ei ole mahdollista. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (esittelijä) ja Mikko Keränen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182 SP/lk Liite Valitusosoitus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 4.5.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182; telekopio 08 8162 870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.