Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta Pia Vennerström Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Tuotanto- ja seuraeläinpatologian jaostopäällikkö
Luennon sisältö Mihin perustuu käsityksemme kanojen terveystilanteesta Suomessa? Lyhyesti tavallisimmista taudeista Lintuinfluenssatilanne Suolinkaiset ja niiden torjunta
Ruumiinavaukset Evira/ Lähetteiden määrä 2014-2018 461 Kanojen näytteistä n. 28% harrastesiipikarjasta 2017 294 205 228 73 79 61 93 40 7 2014 2015 2016 2017 2018 (15.3) Broiler Kana
Sipikarjan terveystarkkailu 142 Terveystarkkailu-lähetysten määrät lintulajeittain 2017 25 BROILERIT KANAT
Ajankohtaiset tautiongelmat kanoissa 2017 Sikaruusu munatuotannossa/ luomu E. coli tulehdukset munintakanoissa Kokkidioosi kaikissa lajeissa Suolinkaisia todetaan yleisesti
Sikaruusu Sikaruusu on Erysiopelothrix rhusiopathiae -bakteerin aiheuttama tauti. Bakteeria esiintyy yleisesti, ja se säilyy maaperässä ja vedessä pitkään. Taudin laukaisee stressi ja puutteellinen hygienia. Vennerström/Rossow 2017
Sikaruusu Linnut voivat saada tartunnan suun kautta sikaruusubakteerin saastuttaman rehun, veden tai pehkun välityksellä. Merkittävä infektioportti ovat myös ihovauriot (esim. kannibalismi, jalkapohjavauriot), joiden kautta bakteerit pääsevät elimistöön. Siat, jyrsijät ja kanapunkki voivat levittää tartuntaa. Tartunnan päästyä parveen se leviää siellä nopeasti, ja esim. keräämättä jääneiden raatojen nokkiminen altistaa tartunnalle.
Sikaruusu Tartunta aiheuttaa linnuille yleensä akuutin infektion, jonka seurauksena hyväkuntoiset linnut kuolevat äkillisesti. Tautipurkauksien jälkeen ilmenee usein kroonista muotoa, jolle on tyypillistä mm. moniniveltulehdus ja endokardiitti (sydämen sisäkalvon tulehdus). Diagnoosi tehdään ruumiinavauksen ja bakteriologisen tutkimuksen perusteella. Bakteeri on herkkä penisilliinille, mutta hoidon jälkeen tauti puhkeaa uudelleen muutaman viikon jälkeen. Ennaltaehkäisy: Rokotus Vennerström/Rossow 2017
Koli tulehdukset Suurin osa Eschericia coli -kannoista kuuluu normaaleihin suolistobakteereihin. Tartunta on useimmiten toissijainen eli syntyy olosuhteiden tai muiden taudinaiheuttajien heikentäessä lintujen vastustuskykyä. APEC (Avian pathogenic E. coli) ryhmän kannat taudinaiheuttamiskyvyltään voimakkaita E. coli infektioiden vaikutukset näkyvät tuotannon heikentymisenä Vennerström/Rossow 2017
Terve untuvikko vas. ja napatulehdus oik. Vennerström/Rossow 2017
Kolibasilloosi Terve Sairas Vennerström/Rossow 2017
Kolitulehdus täysikasvuisilla kanoilla Useimmiten munanjohtimen ja vatsakalvon tulehdus ilmenee muninnan alussa (22-30 viikon iässä) Esiintymiseen vaikuttaa stressitekijät, kuten muninnan alku, korkea tuotanto, rehun, pehkun ja veden laatu, puutteet ruokinnassa, valaistuksessa, pesien kunnossa, kannibalismi Vennerström/Rossow 2017
Kanan kokkidioosi Kokkidilajit Eimeria tenella Eimeria necatrix Eimeria acervulina Eimeria maxima Eimeria brunetti Eimeria mitis Eimeria praecox Oireet kuolleisuus ja veriset ulosteet (2-3 vk:n iässä) kuolleisuus ja veriset ulosteet (7-9 vk:n iässä) huonontaa rehun imeytymistä (3-4 vk:n iässä) huonontaa rehun imeytymistä (3-4 vk:n iässä) lieviä oireita lieviä oireita lieviä oireita
Eri Eimeria lajit aiheuttaa tuhoa eri osissa suolistoa
Eimeria tenella
Eimeria necatrix
Kokkidioosin hoito Kokkidit lisääntyvät kosetassa ja lämpimässä ympäristössä nopeasti mikäli lämpötila on yli +22 C ja suhteellinen kosteus yli 70 %. Loisen kiertokulku lyhimmillään reilu viikko. Kanalassa kokkidien määrä voi myös vuosien varrella nousta korkeaksi mikäli taukosaneeraukset puutteellisia Antibiootti voi pysäyttää pahaksi päässeen tartunnan, mutta ei poista taudinaiheuttajaa eli Eimeria loisia Tärkeintä on vähentää tartuntapainetta eli kuivattaa kostuneet kohdat.
Kokkidioosirokotus Kokkidioosirokote sisältää heikennettyjä kantoja kanan kokkidilajeista. Ne eivät kykene aiheuttamaan sairautta, mutta saavat aikaan immunivasteen. Kerta-annos suun kautta 5-9 päivän iässä on riittävä. Yleensä linnut saavat pysyvän suojan, joka kestää koko munintakauden. Rokotuksessa seurattava tarkasti rokotevalmistajan antamia ohjeita.
Lintuinfluenssa tilanne Marrask. 2016 ensimmäinen kerta Suomessa korkeapatogeeninen lintuinfluenssa (HPAI) H5N8 H5N6 uusi Euroopassa syntynyt kanta kiertää nyt Euroopassa (Hollanti, Saksa, Ruotsi UK) Todettu sekä luonnonvaraisissa että siipikarjassa Toinen H5N6 kanta voi tulla muuttolintujen mukana myös Aasiasta
Luonnonlinnut, erityisesti vesilinnut ovat lintuinfluenssan H5N8 merkittävimpiä levittäjiä
Ennaltaehkäisy on tärkeintä Kontakti luonnonlintuihin ja niiden ulosteisiin tulee estää Luonnonvaraisia lintuja houkuttelevia tekijöitä tulisi vähentää kanalan lähistöllä (kasvillisuus kuten puut, pensaat ja muut korkeat kasvit poistetaan leikataan, ei ikkunalautoja ym. reunoja joissa linnut voi istuskella, ilmastointiaukot peitettävä verkolla. Luonnonlintuja ei tulisi ruokkia kanalan pihapiirissä Kontaktit harrastekanoihin on suuri riski Rehu ja vesi on suojeltava lintujen ulosteilta samoin pehkuvarastot tulisi peittää Virus voi kulkeutua vaatteiden ja jalkineiden mukana kanalaan
Lintuinfluenssa, oireet linnuilla Itämisaika: Yleensä n. 3-5 vrk (vaihtelee muutamasta tunnista kahteen viikkoon) Lintuinfluenssan oireet vaihtelevat viruksen taudinaiheuttamiskyvyn, lintulajin, lintujen iän, elinolosuhteiden ja vastustuskyvyn mukaan. Taudin itämisaika on yleensä 3 5 vuorokautta.
Lintuinfluenssa, oireet siipikarjalla Apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus, jopa pelkkä korkea kuolleisuus ovat tyypillisiä oireita. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä. Joissakin tapauksissa havaitaan keskushermosto-oireita, kuten asentovirheitä ja epänormaaleja liikkeitä. Taudin eteneminen voi olla erittäin nopeaa, jolloin ei välttämättä ehditä havaita mitään oireita ennen lintujen menehtymistä.
Epäile herkästi Nopeus on valttia Kohonneet kuolleisuudet tulisi aina selvittää mahdollisimman nopeasti Myös tuotantohäiriö (muninnanlasku) voi olla oire Paras seuranta on oireilevat linnut sekä luonnonvaraisten että siipikarja
Miten tuottaja voi suojautua mikäli lintuinfluenssa tulee kanalaan Työterveyslaitoksen sivuilla ohjeistusta suojautumisesta: https://www.ttl.fi/lintuinfluenssalta-suojautuminen/
Suolinkaiset Ohutsuolen suolinkainen (Ascaridia galli) umpisuolen suolinkainen (Heterakis gallinarum) hiusmato (Capillaria) Kana on ohutsuoli suolinkaisen pääisäntä, mutta voi tarttua myös kalkkunaan, hanheen, ankkaan, helmikanaan ja kyyhkyseen
Suolinkaisten kiertokulku on suora (ei tarvitse väli-isäntää) Täysikasvuiset madot (5-10cm) suolistossa erittävät jatkuvasti munia, jotka ulosteen mukana joutuvat pehkuun. Pehkussa tai maaperässä munat kehittyvät tartuntakykyisiksi (10-20 vrk). Kun linnut nokkivat tartuntakykyisiä munia, kehittyy niistä suolistossa täysikasvuisia matoja (3-54 vrk). Loiskierto kestää 5-8 viikkoa. Munat säilyvät maaperässä tartuntakykyisinä useita vuosia.
Suolinkaisten munia Suolinkaisia ohutsuolessa
Suolinkainen (Ascaridia galli) Yksittäinen mato voi kulkeutua yhteissuolen kautta munanjohtimessa kehittyvään munaan jääden valmistumassa olevan munan sisälle. Munan sisällä oleva mato ei tartu ihmiseen eikä aiheuta vahingossa nautittuna ihmisen sairastumista.
Suolinkaisseurantaohjelma Kasvattamot: Näyte 3 viikkoa ennen siirtoa munittamoihin Munittamot: Emoparvet/ munintakanat Kasvattamonäyte kielteinen: 3 kk siirron jälkeen näyte Ei tutkittu aikaisemmin: näyte voidaan ottaa milloin tahansa
Näytteet 4 x 0,5dl ulostetta kerätään orsilta, ritilöiden päältä ja alta, lantaraapoista useasta kohtaa kanalaa. jokaisesta osastosta oma näyte-erä. Näytteet voidaan toimitta samaan laboratorioon jonne salmonella seurantanäytteet toimitetaan. Mikäli näytteessä todetaan suolinkaisten munia on 5 joko itsestään kuollutta tai lopetettua kanaa lähetettävä Eviran laboratorioon (Helsinki tai Seinäjoki) tutkittavaksi jotta tiedetään mistä loisesta on kyse. Evira antaa ohjeet miten toimia jos loisia todetaan.