Puuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin



Samankaltaiset tiedostot
Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

HighBio. Välkommen Tervetuoloa Welcome. T&K Projekti - FoU projektet. Karleby Kokkola 18/ Ulf-Peter Granö HIGHBIO - INTERREG NORD

Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Projekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

HighBio. Välkommen Tervetuoloa Welcome. FoU projektet - T&K Projekti. Luleå 12/ Ulf-Peter Granö HIGHBIO - INTERREG NORD

R&D-project - FoU projektet - T&K Projekti. HighBio. Welcome to the Seminar! Piteå, May 18 th 2010

HighBio. Welcome to the Seminar! R&D-project - FoU projektet - T&K Projekti. Ylivieska, November 3 rd 2009 Ulf-Peter Granö HIGHBIO - INTERREG NORD

Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit

Hajautettu energiantuotanto

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Influence of nano-sized catalysts on pyrolysis of plastic waste (PYROL) Tausta

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti tutkija Ilkka Hannula VTT

Ma Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Kauko Jarva & Mauri Niskanen STIRLING-MOOTTORI PUUKAASUKÄYTÖSSÄ

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Neste Oilin Biopolttoaineet

Projekti INFO. Biomassan integroitu jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

TransEco -tutkimusohjelma

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

Kokkolan biokaasulaitos

Biokaasun jakelu Suomessa

EERIKKI SALPIOLA HATTULAN MERVEN BIOJALOSTAMOON SOVELTUVAT TEKNI- SET RATKAISUT. Diplomityö

Pienpolton markkinanäkymät

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

PUUBIOMASSAN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA HAJAU- TETTU ENERGIANTUOTANTO WOOD BIOMASS GASIFICATION FOR DECENTRALIZED ENERGY PRODUCTION

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Energiaosaamista Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Ylivieskassa

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus

Powered by gasek WOOD gasifying solutions

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Reetta Alahäivälä BIOSYNTEESIKAASUN HYÖDYNTÄMINEN UUSIKSI KEMIKAALEIKSI

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Centria amk:n tutkimusmahdollisuudet

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

TEHOKAS KAASUN SIIRTOJÄRJESTELMÄ Väylä tulevaisuuden energiaratkaisuihin

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Kokkolan seudun osaamiskeskuksen tulosseminaari 2010

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

BIOMETANOLIN TUOTANTO

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

BIOMASSAN KAASUTUS SÄHKÖKSI, LÄMMÖKSI JA BIOPOLTTOAINEIKSI HighBio-projektijulkaisu

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo

Biomassan energiakäyttö

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Biokaasun jakelu Suomessa

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA

Projekti INFO. Logistiikkaesimerkki biomassalle HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN

LoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Biomassan käyttömahdollisuudet

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Transkriptio:

HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Puuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin Ulf-Peter Granö, Ulla Lassi, Yrjö Muilu, Hannu Snellman, Toivo Kuokkanen Uudet energiaratkaisut Pohjanmaalla seminaari 12.9.2008

BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet (metsäbiomassa ja maatalous) Suora poltto - Polttopuu - Hake - Pelletit Pyrolyysi -hiilestys Puuhiili Terminen käsittely (lämpö) Pyrolyysi Kaasutus Synteesikaasu (puukaasu) Suora nesteytys Pyrolyysiöljy Alkoholifermentointi Etanoli Butanoli Biokemiallinen käsittely Bakteerit Anaerobinen hajoaminen Biokaasu Aerobinen hajoaminen Komposti Puhdistus Lämmitys / Polttaminen Synteettiset raakaaineet (BTL) Nestemäiset polttoaineet Synteettinen polttoaine (GTL) Kemian raakaaineet Jäähdytys Lämpö/höyry Sähkö Kaasumoottori Ajoneuvokäyttö BTL=Biomass to liquid GTL=Gas to liquid Kemialliset tuotteet Ulf-Peter Granö

Fotosynteesi Palaminen Hiilidioksidin kiertokulku Fotosynteesi Palaminen Happi Hiilidioksidi Hiilidioksidi Happi Energia Vesi Aurinkoenergia Vesi

Vihreän kemian periaatteet biomassan kaasutuksessa Biomassa Lämpö Tuotekaasu kaasumoottorille, kaasuturbiinille, polttokennoille Metanoli (CH 3 OH) Reaktori Biomassan kaasutus Jäähdytys ja puhdistus FT polttoaine (Fischer-Tropsh) FT Diesel Vety (H 2 ) Synteettinen luonnonkaasu (Bio-SNG) Kemialliset tuotteet Ulf-Peter Granö

Biomassan kaasutus osana palamisprosessia Lähde: Handbook Biomass Gasification, 2006.

Kaasutuksen kemialliset reaktiot Kaasutus koostuu useista kemiallisista prosesseista. Osa niistä on energiaa kuluttavia (endotermisiä, kaavassa vasemmalla) ja osa energiaa tuottavia (eksotermisiä, kaavassa oikealla)

Kaasuttimet Myötävirtakaasutin < 1MW th Myötävirtakaasuttimen periaatekuva Lähde: Handbook Biomass Gasification, 2006.

Kaasuttimet Vastavirtakaasutin 1-30MW th Ristivirtakaasutin Lähde: Handbook Biomass Gasification, 2006.

Kaasuttimet Leijupetikaasutin 20-500 MW th Kiertopetikaasutin 20-120 MW th Lähde: Handbook Biomass Gasification, 2006.

Kaasutuksessa keskeiset parametrit 1) Kuumakaasu, 2) Jäähdytetty kaasu Lähde: Handbook Biomass Gasification, 2006.

HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Interreg IVA Pohjoinen HighBio -tutkimusprojektin tavoitteena uuden tiedon tuottaminen puun (ja muiden biomassafraktioiden) kaasutukseen liittyen, kaasun hyödyntämistarkastelut ja tiedon levittäminen. Rahoittajat: EU-Interreg, Länsstyrelsen i Norrbotten, Suomen kansallinen vastinrahoitus; Lapin Lääninhallitus Projektiosapuolet: Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (koordinaattori) Centria tutkimus ja kehitys, Ylivieska (ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö) Oulun yliopisto, Kemian laitos Luleå tekniska universitet (LTU) ETC, Energitekniskt Centrum i Piteå Kokonaisbudjetti noin 1,6 M (3 vuotta)

HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Eri raaka-aineet Kemian tuotteet Renad drivgas Polttoaine CHP-yksiköt Sähkö + lähilämpö Kaasutus Kaasun puhdistus Sivutuotteet GTL Ulf-Peter Granö

HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta WP1. Kehitetty kaasutusprosessi D1. Entrained flow kaasuttimen tutkiminen (laboratoriossa) D2. Down draft flow kaasuttimen tutkiminen (laboratoriossa, pilot-mittakaavassa) D3. Biopolttoaineiden syöttö paineistetussa ympäristössä D4. Pesuveden ja syntyvän kondenssiveden koostumuksen tutkiminen Polttomootto rit Pakokaasut Päästöt Raaka-aine (biomassa) Raakakaasu Tuotekaasu Kaasuturbiinit Kaasutusreaktori Kaasun puhdistus Pesu- ja kondenssivesi Polttokennot = Tutkimusalue Ulf-Peter Granö

Sievin kaasutin EK Kaasu, Gasek Oy Eero Kangasojan puukaasuauto: Ajettu yli 120 000 km Huippunopeus 120 km/h Polttoainekulutus litra ilmakuivaa haketta/ 1 km Polttoainekustannus ostohakkeella 1 /100 km Polttoainetankki 200 litraa ->200 km Lähde: Bioenergia 3/2007 Yrjö Muilu

Kangasojan CHP -laitteiston kytkentäkaavio (www.nettitv.centria.fi) Yrjö Muilu

EK kaasun tekniset ominaisuudet Polttoaineeksi käy ilmakuiva hake, kosteus alle 45 % Kaikki puulajit soveltuvat (mänty, kuusi, koivu, paju, leppä, haapa, pihlaja, paju, kataja? jne.); myös muita biomassafraktioita on kaasutettu hyvin tuloksin Polttoaine haketetaan normaaleilla hakkureilla (homehtumisrajakosteus on maks. 25) Tuotekaasu tervatonta Tuotekaasu soveltuu joko suoraan poltettavaksi tai CHP -käyttöön Rakenne on yksinkertainen ja helppo huollettava Ei tulipalovaaraa (jäännös lietettä) Käytön aikana laitteistossa alipaine -> ei häkävaaraa Seisonnassa ei vuotoja Yrjö Muilu

HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta WP2. Raaka-aineiden vaikutus kaasutusprosessiin D1. Bioraaka-aineen esikäsittely D2. Raaka-aineen koostumuksen vaikutus kaasun laatuun D3. Kaasutusprosessin toiminta Polttomoottorit Pakokaasut Päästöt Erilaiset raaka-aineet (biomassa) Raaka-aineen esikäsittely Kaasutusprosessin toiminta Raakakaasun puhdistus Kaasuturbiinit Polttokennot = Tutkimusalue Ulf-Peter Granö

HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta WP3. Kaasutuksen lopputuotteet D1. Tuotekaasun (synteesikaasu) hyödyntäminen uusiksi kemian tuotteiksi D2. Kaasutuksessa muodostuvien sivutuotteiden hyötykäyttö Raakakaasu Tuote kaasu Kemian raakaaineet Kemian tuotteet Muovituotteet Kaasunpuhdistus GTL Tekniset polttoaineet Liikenteen polttonesteet Sivutuotteet Sivutuotteiden hyötykäyttö = Tutkimusalue Polttoaine Ulf-Peter Granö

Synteesikaasun hyödyntämismahdollisuudet (uudet kemian raaka-aineet ja tuotteet) Vaatimukset; * vähäinen epäpuhtauksien määrä kaasussa * kaasun koostumus, erityisesti H 2 /CO suhde (välillä 0,6-2) * reaktio-olosuhteet (lämpötila, paine, inertit kaasut (alle 2 %), katalyytti)

Synteesikaasun hyödyntämismahdollisuudet (uudet kemian raaka-aineet ja tuotteet) Hayes & Kolaczkowski, 1997 Ref. www.inano.dk

Reaktioaskeleet synteesikaasun katalyyttisessä reaktiossa Fischer-Tropsch synteesi Co- tai Fe-katalyytin pinnalla: Metanolisynteesi Cu-katalyytin pinnalla: Metaanisynteesi Ni-katalyytin pinnalla:

Tutkimuksen kytkennät muihin projekteihin; * TEKES/BIOREFINE teknologiaohjelma (LIGFU-projekti) * Suomen Akatemia/Kestävän energian tutkimusohjelma (SUSFUFLEX-projekti)

HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta WP4. Arviointi ja teknistaloudellinen analyysi D1. Biopolttoaineiden termokemiallisen käsittelyn teknistaloudellinen arviointi D2. Aine- ja energiatasetarkastelut liittyen biomassan kaasutukseen Arviointi

HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta WP5. Tiedon levittäminen D1. Kansalliset ja kansainväliset tiedonsiirrot; seminaarit, tutkijatapaamiset ja messut, INFO lehdet Internetiin D2. Projektihallinnointi ja raportointi DE FI US AU SE FoU result FoU FoU result resultat EU FoU resultat Projektin tulokset T&K -tulokset Tieto CHPyksiköistä Alueellinen tarve Raportit rahoittajille INFO materiaali Seminaarit Internet

Puukaasun mahdollisuudet Onko puukaasu tulevaisuuden liikenteen polttoaine? Voidaan toki käyttää, mutta ei tarkoituksenmukaisin/ensisijainen potentiaalinen käyttökohde Onko puukaasu ratkaisu hajautetun energiantuotannossa? Kyllä on, erityisesti pienen kokoluokan energiantuotannossa Suurin potentiaali tällä hetkellä yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto, CHP-yksiköt Mikä on puukaasun tulevaisuuden visio? Sivutuotteiden kaasutus (osa ratkaisuna jätehuoltoon) Uudet kemikaalit ja kemian raaka-aineet (mm. liikenteen polttonesteet, vedyn tuotanto ja muovit)

HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta HighBio-Bioenergiaseminaari, Kokkolassa Aika: Ti 18/11 2008, 12:00-16:00 Paikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Talonpojankatu 2B Lähempiä tietoja: ulf-peter.grano@chydenius.fi Puh.: (0)6 82 94 239 HighBion yhteistyökumppanit; Oulun yliopisto, Centria - Ylivieska, Luulajan teknillinen yliopisto (LTU), Energiatekniikan keskus - Piteå (ETC) ja Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius HighBio projektin osat, WP1 Kehitetty kaasutusprosessi WP2 Raaka-aineiden vaikutus kaasutusprosessiin WP3 Kaasutuksen lopputuotteet WP4 Arviointi ja teknotaloudellinen analyysi WP5 Tietojen levittäminen HighBio projektets delar; WP1 En utvecklad förgasningsprocess WP2 Råvarans inverkan på förgasningsprocessen WP3 Slutprodukter från förgasning WP4 Utvärdering och teknoekonomiska analyser WP5 Informationsspridning

HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Kiitokset mielenkiinnostanne! Ulla Lassi Oulun yo/ Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Ulf-Peter Granö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Yrjö Muilu Centria-Ylivieska Hannu Snellman Centria-Ylivieska Toivo Kuokkanen Oulun yo Marcus Öhman LTU, Luleå Joakim Lundgren LTU, Luleå Rikhard Gebart ETC i Piteå Magnus Marklund ETC i Piteå