20.2.2018 OM 38/013/2017 Oikeusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2019 2022
Sisällysluettelo 1 ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3 3 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN STRATEGIAKARTTA 5 4 MERKITTÄVÄT UUDET MENOPAINEET 11 5 LIITTEET 14 Vuosina 2018 2022 annettaviksi suunnitellut hallituksen esitykset 14 Strategiat, ohjelmat ja toimintasuunnitelmat 16 2
1 Arvot ja toiminta-ajatus Yhteiskunnallisen perustehtävänsä täyttämisessä oikeusministeriö noudattaa korkeaa eettistä tasoa ja valtionhallinnon arvoja, jotka rakentuvat demokraattisen oikeusvaltion ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvopohjalle. Valtionhallinnon yhteiset arvot ovat toiminnan tuloksellisuus, avoimuus, laatu ja vahva asiantuntemus, luottamus, palveluperiaate, puolueettomuus ja riippumattomuus, tasa-arvo sekä vastuullisuus. Oikeusministeriö on konkretisoinut valtionhallinnon arvot Työnteon tapa oikeusministeriössä -asiakirjassa. Oikeusministeriö luo toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Ministeriön pysyvä perustehtävä on määritelty lainsäädännössä. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. 2 Toimintaympäristön muutokset Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan. Kansainvälisen turvallisuustilanteen epävarmuus, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. On entistäkin tärkeämpää huolehtia oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta, tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetäänkin nyt monella sektorilla ennakkoluulotonta ja innovatiivista uutta ajattelua. Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan. Luodaan edellytyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon. Euroopan turvapaikanhakijakriisin vuoksi kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi viime vuosina myös Suomessa merkittävästi. Kansainvälistä suojelua Suomesta saavien perheenjäsenten odotetaan hakevan oleskelulupaa Suomeen, joten oleskelulupahakemukset perheenyhdistämisen perusteella tulevat myös lisääntymään. Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, turvapaikka-asiamäärien lisääntyminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita. Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten väestön ikääntyminen, syrjäytymiskehitys, asiakaskunnan kansainvälistyminen ja turvapaikka-asioiden määrä lisäävät oikeudellisen 3
palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta. Talous- ja velkaneuvonta siirretään oikeusaputoimistoihin valtion keskushallinnon uudistamisen yhteydessä. Hallituksen esitys laiksi talous- ja velkaneuvonnasta annettiin syksyllä 2017. Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirtyvät aluehallintovirastoilta ja kunnilta kokonaan valtion vastuulle vuoden 2019 alusta lukien. Talous- ja velkaneuvontapalveluiden alueellisesta järjestämisestä vastaisivat oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja palvelua tuottaisivat oikeusaputoimistot. Yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluisivat oikeusministeriölle. Talous- ja velkaneuvonnan palveluja voitaisiin myös tietyin edellytyksin ostaa muilta palveluntuottajilta. Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat edelleen korkealla tasolla, mikä vaikuttaa ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin. Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrissä ei tapahtunut v. 2016 suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Rikoslakirikosten määrä väheni 1,6 %. Tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä on laskenut vuodesta 2011 lähtien. Omaisuusrikosten ja erityisesti varkausrikoksien määrä on ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun. Tästä poikkeuksena sekä petoksien että erityisesti maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maksuvälinepetoksia tuli v. 2016 ilmi 38,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkirikollisuus on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi vähentynyt, vaikkakin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Vuonna 2016 henkirikoksia tuli tietoon 78, kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo on 106. Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät 1,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 590. Raiskauksia tuli tietoon 1 160, mikä on 10,3 % edellisvuotta enemmän. Seksuaalisten ahdistelujen määrä on selvästi lisääntynyt. Suurelta osin tämä johtuu v. 2014 voimaan tulleesta lainmuutoksesta, jonka myötä ahdisteluja on voitu tutkia omalla rikosnimikkeellä. Törkeät rattijuopumukset vähenivät 6,8 % ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 2,0 % vuoteen 2015 verrattuna. Vuoden 2018 tammikuussa toimitettiin presidentinvaali. Hallituksen 5.7.2017 tekemän linjauksen mukaisesti ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus toimittaa lokakuussa 2018. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden toteuttaminen on vuonna 2019 koko valtioneuvoston keskeinen haaste. Oikeusministeriön rooli korostuu erityisesti yhteistyössä oikeus- ja sisäasioiden sektorilla. Ministeriön ja hallinnonalan henkilöstön riittävyyden ja ammattitaidon ylläpitämisen kannalta on lähivuosina varauduttava henkilöstön ikääntymiseen ja vaihtuvuuteen. Toimintaympäristön muutokset, taloudelliset haasteet, digitalisaatio ja palvelutarpeiden muutokset edellyttävät linjausten tekemistä myös työympäristöjen ja toimitilojen osalta. Kumppanuuksien ja yhteistyön muodot kehittyvät; yhteistyötä tehdään entistä enemmän yli sektori- ja hallinnonalarajojen. Ministeriön ja hallinnonalan kannalta kysymys on uuden johtamis- ja organisaatiokulttuurin omaksumisesta. Onnistuakseen muutokset edellyttävät henkilöstön osallistumista ja uusien toimintatapojen opettelua. 4
3 Oikeusministeriön hallinnonalan strategiakartta Seuraavilla viidellä sivulla olevassa oikeusministeriön hallinnonalan strategiakartassa on kuvattu hallinnonalan visio vuodelle 2025 sekä hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, toiminnalliset tulostavoitteet, henkilöstötavoitteet ja talouteen liittyvät tavoitteet sekä hallinnonalan keskeiset toimenpiteet näiden tavoitteiden ja vision saavuttamiseksi. Strategiakartassa valkoisella pohjavärillä olevat tavoitteet ja toimenpiteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta tai muusta valtioneuvostotason asiakirjasta. Strategiakartassa violetilla pohjavärillä olevat tavoitteet ja toimenpiteet ovat oikeusministeriön hallinnonalan omista lähtökohdista muodostettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Strategiakartta on laadittu nykyiselle hallituskaudelle, mutta sen tavoitteet on ulotettu uudelle nelivuotiskaudelle. Strategiakartan tavoitteita ja niitä koskevia toimenpiteitä toteutetaan hallinnonalan tulosohjauksessa ja ministeriössä tulosjohtamisena. Tarkoitus on uudistaa hallinnonalan strategiakartan tavoitteet seuraavan hallitusohjelman myötä. 5
VISIO 2025: Avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen Oikeusministeriön hallinnonala Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta. Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet (ASIAKAS, KANSALAINEN) Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä Oikeusturva toteutuu käytännössä Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät Valtioneuvostossa noudatetaan hyvän lainvalmistelun menettelytapoja Toiminnalliset tuloksellisuustavoitteet (PROSESSIT, ORGANISAATIO, JOHTAMINEN, INFRA) Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto ovat tarkoituksenmukaiset ja samalla tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista Tietojärjestelmät ovat käyttäjä-ystävällisiä ja tukevat toimintaa Kokonaisarkki-tehtuuria noudatetaan ja yhteisiä alustoja hyödynnetään Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan Hallinnonalan sisäinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö ja kehittäminen lisäävät toiminnan vaikuttavuutta Henkilöstötavoitteet Talouteen liittyvät tavoitteet Johtaminen on innostavaa ja esimiestyö tukee tuloksellista toimintaa Osaamisen kehittäminen on systemaattista ja tavoitteellista Toiminta työyhteisössä on oikeudenmukaista ja tukee osallistumista Toiminnan strategisuus vahvistuu uudistuneen tulosohjausmallin myötä Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja yhteensovitettu strategisten linjausten pohjalta Toiminta on kustannus-tehokasta Taloudellinen liikkumavara (puskuri) mahdollistaa kehittämisen 2 6
Oikeusministeriön hallinnonala Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet (ASIAKAS, KANSALAINEN) Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä Oikeusturva toteutuu käytännössä Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät Huolehditaan siitä, että lait valmistellaan perustuslain mukaisiksi Laaditaan perus- ja ihmisoikeustoiminta-ohjelma Laaditaan demokratiapoliittinen toimintaohjelma Toteutetaan Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistus Osallistutaan kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoistyön toimintaedellytysten kehittämi- Jatketaan kansalliskielistrategian toimeenpanoa Hallinnonalan (ml. OM) toimenpiteet Valtioneuvostossa laaditut säädös-ehdotukset tarkastetaan lakitekniseltä kannalta Osallistutaan lain-valmistelutyön osaamisen parantamiseen ja lakien vaikutusarviointien arviointilautakunnan perustamiseen Osallistutaan säädösten sujuvoittamistyöhön ja perataan säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea ja yritystoimintaa Sujuvoitetaan asuntoosakeyhtiön päätöksentekoa peruskorjaus, esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa. Arvioidaan lunastuskorvauksen määräämistä koskevan lainsäädännön kattavuus ja yhtenäistämistarve Tehdään lapsen huolto- ja tapaamisoikeus-lainsäädännön uudistus Parannetaan rikoksen uhrin asemaa rikosprosessissa Luodaan kokonaisarkki-tehtuuri, jolle asiointipalvelut perustuvat Kehitetään sähköisiä demokratia-palveluita ja seurataan niiden toimivuutta Laajennetaan etäpalvelua oikeusavussa ja edunvalvonnassa Valmistellaan ja otetaan käyttöön AIPA, URA-ICT ja HAIPA Keskitetään summaaristen riitaasioiden käsittely Oikeusavun kokonaissuunnitelmaa toteutetaan laadittavan toimenpide-ohjelman mukaisesti Laaditaan rikoksentorjuntaohjelma ja korruption vastainen strategia Kehitetään prosessioikeudellista sääntelyä Oikeudenhoidon uudistamisohjelman mukaisesti Laajennetaan hallinnollisten sanktioiden käyttöalaa ja selkiytetään sääntelyä Ryhdytään toimenpiteisiin turvapaikka-asioiden käsittelyn tehostamiseksi Harmaan talouden toiminta tunnistetaan ja sitä torjutaan yhdessä muiden viranomaisten kanssa Valmistellaan tutkintavankeutta ja sen vaihtoehtoja koskeva lainsäädäntö 7
Oikeusministeriön hallinnonala Toiminnalliset tuloksellisuustavoitteet (PROSESSIT, ORGANISAATIO, JOHTAMINEN, INFRA) Valtioneuvostossa noudatetaan hyvän lainvalmistelun menettelytapoja Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto ovat tarkoituksenmukaiset ja samalla tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista Tietojärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja tukevat toimintaa Kokonaisarkkitehtuuria noudatetaan ja yhteisiä alustoja hyödynnetään Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan Hallinnonalan sisäinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö ja kehittäminen lisäävät toiminnan vaikuttavuutta Hallinnonalan (ml. OM) toimenpiteet Uudistetaan kuulemisohjeet, LO-ohjeet ja vaikutusarviointiohjeet Suunnitellaan 2020-luvun tuomioistuinhallinto ja -organisaatio ja jatketaan rakenneuudistuksia Uudistetaan syyttäjälaitoksen organisaatiorakenne Valmistellaan ja otetaan käyttöön AIPA, HAIPA ja ROTI. Kehitetään Uljasta ja Kostia Otetaan käyttöön valtion yhteiset alustat ja palvelut, esim. palvelunäkymät Lisätään videokuulemisen käyttöä käräjäoikeuksissa ja selvitetään videotallenteiden käyttöä hovioikeudessa Tietojenvaihtoa ja yhteistyötä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa parannetaan Uudistetaan oikeusaputoimistojen organisaatiorakenne Toteutetaan ulosoton rakenneuudistus (URA) Uudistetaan Rikosseuraamuslaitoksen laitoskanta Laajennetaan sakkomääräysmenettelyn käyttöalaa Kehitetään vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja ja käytetään niitä monipuolisesti Kehitetään vankien koulutusta ja kuntouttavia toimintoja osana yhteiskunnan normaalipalveluita 8
Oikeusministeriön hallinnonala Henkilöstötavoitteet Johtaminen on innostavaa ja esimiestyö tukee tuloksellista toimintaa Osaamisen kehittäminen on systemaattista ja tavoitteellista Toiminta työyhteisössä on oikeudenmukaista ja tukee osallistumista Hallinnonalan (ml. OM) toimenpiteet Ohje johdon rekrytointiin Henkilöstösuunnittelun pitkäjänteinen kehittäminen Vuorovaikutuksen lisääminen ja rakentavan keskustelu-kulttuurin edistäminen Johtamistaitojen kehittäminen Johtamisen arviointi Osaamistyökalujen kehittämishanke Hallinnonalan henkilökierto-/ perehtymiskokeilu Viestintä- ja digitaidot Yhdenvertaisuuden edistäminen työyhteisössä Työehtojen ja palkkauksen perusteiden läpinäkyvyyden lisääminen 9
Oikeusministeriön hallinnonala Talouteen liittyvät tavoitteet Toiminnan strategisuus vahvistuu uudistuneen tulosohjausmallin myötä Toiminta ja talous ovat tasapainossa ja yhteensovitettu strategisten linjausten pohjalta Toiminta on kustannustehokasta Taloudellinen liikkumavara (puskuri) mahdollistaa kehittämisen Toteutetaan nelivuotinen tulosohjausmalli ottaen huomioon lainkäyttöelinten riippumattomuus Suunnittelukauden alussa laaditaan nelivuotinen riskienhallinnan kehittämisohjelma Noudatetaan vuosikelloa ja parannetaan ennakoitavuutta Hallinnonalan toimenpiteet Toimitilajohtaminen palvelee toiminnallista kehittämistä ja tuottaa taloudellisia hyötyjä Niukkojen voimavarojen kohdentamisessa otetaan huomioon oikeusturva ja rikosvastuun toteutuminen sekä asioiden käsittelyketjut Kirjanpitoyksikkö-uudistuksen yhteydessä keskitetään taloushallintotehtäviä Kieku-järjestelmää hyödynnetään laajasti ja tuottavuus paranee Hankinnoissa selkiytetään rooleja ja saadaan aikaan resurssihyötyjä Hyödynnetään suunnitelmallisesti ulkopuolista (erit. EU) rahoitusta Huolehditaan siirtyvien määrärahojen riittävyydestä Korotetaan tuomioistuinten perimiä maksuja ja laajennetaan maksullisuuden soveltamisalaa 10
4 Merkittävät uudet menopaineet Vuoden 2018 talousarvion määrärahatasoon ja 28.4.2017 julkisen talouden suunnitelman määrärahakehykseen verrattuna oikeusministeriön hallinnonalan merkittävät uudet menopaineet vuosina 2019 2022 ovat seuraavat. 1. Tietosuojavaltuutetun toimiston vuotuiset menot lisääntyvät noin 1 milj. euroa, mikä johtuu seuraavista valvontatehtävistä. a. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkaa 25.5.2018. Koska vuoden 2019 alusta alkaen tietosuojavaltuutetun henkilöstön lisätarve alkaa jo vuoden alusta, aiheutuu tästä lisämenoja tietosuojavaltuutetun valvontatehtävissä vuoteen 2018 verrattuna. b. henkilötietojen käsittelyä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden koskevaksi laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2018. Tietosuojadirektiivi on täytäntöönpantava 6.5.2018 mennessä, mistä aiheutuu lisämenoja tietosuojavaltuutetulle. Direktiiviä sovelletaan toimivaltaisten viranomaisten suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn, kun kyse on rikosten ennalta estämisestä, tutkimisesta, paljastamisesta tai rikoksiin liittyvistä syytetoimista tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta. Direktiiviä sovelletaan myös, kun kyse on yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelusta tai tällaisten uhkien ehkäisemisestä. Rikosasioiden tietosuojadirektiivin tavoitteena on varmistaa henkilötietojen suojan korkea taso rikosasioita käsiteltäessä ja yhteiskunnassa muutoinkin, varmistaa tietosuojasääntelyn noudattaminen ja valvonta sekä edistää henkilötietojen liikkuvuutta. c. Schengenin tietojärjestelmää (SIS II) valvovien kansallisten tietosuojaviranomaisten muodostama koordinaatioryhmä on lähettänyt 3.6.2017 Euroopan komissiolle, EU:n neuvostolle sekä Euroopan parlamentille kirjeen koskien valvontaviranomaisten resursseja SIS II-järjestelmän valvonnassa. SIS II on tietojärjestelmä, jonka avulla Schengenin alueen ulkorajoilla tehtävistä sekä Schengenin alueen sisäisistä tarkastuksista vastaavat kansalliset rajavartio-, tulli- ja poliisiviranomaiset voivat välittää ilmoituksia etsintäkuulutetuista tai kadonneista ihmisistä ja esineistä. Tietosuojavaltuutetulle kuuluvat SIS II järjestelmää koskevan asetuksen sekä neuvoston päätöksen mukaiset järjestelmän tietoja ja niiden käyttöä koskevat valvontatehtävät. 2. Hallitus on 25.1.2018 antanut esityksen ( 202/2017 vp) eduskunnalle siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa sekä muutettavaksi poliisilakia niin, että siihen lisättäisiin uusi luku, jossa säädettäisiin tiedustelumenetelmistä ja niiden käytöstä siviilitiedustelussa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia poliisin hallinnosta, lakia henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa, rikoslakia, esitutkintalakia, pakkokeinolakia ja lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa. Esitys liittyy samanaikaisesti annettaviin hallituksen esityksiin, joissa ehdotetaan säädettäviksi uusi sotilastiedustelulaki ja uusi laki tiedustelutoiminnan valvonnasta ( 199/2017 vp). Esitys liittyy myös perustuslain tarkistamista koskevaan hallituksen esitykseen. Esityksellä on taloudellisia vaikutuksia oikeusministeriön hallinnonalalla tuomioistuimiin, syyttäjiin, oikeusapuun ja Rikosseuraamuslaitokselle, joiden vuotuisten menojen arvioidaan kasvavan 1,1 miljoonalla eurolla. Lisäksi tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnasta aiheutuu tiedusteluvaltuutetulle vuotuiset 350 000 euron menot. 3. Valtioneuvosto on antanut 19.10.2017 eduskunnalle hallituksen esityksen yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( 147/2017). Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammi- 11
kuuta 2020. Kuntien tielautakuntia koskevista säännöksistä luovuttaisiin, ja niille aiemmin kuuluneet tehtävät siirrettäisiin muille viranomaisille. Tielautakuntien lakkauttamisella saavuttaisiin kuntasektorille noin 2 3 miljoonan euron säästöt vuosittain. Mikäli tielautakuntiin tulleiden riitojen määrä puolittuu uudistuksen vaikutuksesta, käräjäoikeuksien asiamäärä kasvaa 600 asialla, joista kertyisi oikeudenkäyntimaksuja 0,3 milj. euroa. Asiamäärän kasvusta arvioidaan aiheutuvan käräjäoikeuksille 2,2 miljoonan euron vuotuiset menot vuodesta 2020 lukien. 4. Tuomioistuinten keskushallinnon uudelleen järjestämistä pohtinut oikeusministeriön asettama toimikunta teki esityksen tuomioistuinviraston perustamisesta (mietintöjä ja lausuntoja 23/2017). Tavoitteena on, että tuomioistuinvirasto aloittaisi toimintansa v. 2020. Tuomioistuinviraston arvioitu vuotuinen määrärahatarve on 3,8 milj. euroa, mistä aiheutuu arviolta 2,2 milj. euron lisätarve aiempaan hallinnonalan kehykseen verrattuna ja tehtävien siirtoa vastaavasti arviolta 1,6 milj. euroa siirrettäisiin tuomioistuinvirastolle hallinnonalan nykyisen kehyksen puitteissa. 5. Maahantulokiellon rikkomista koskevia rangaistussäännöksiä on lausuntokierroksella olleen hallituksen esityksen mukaan tarkoitus muuttaa niin, että rikoslain (39/1889) 17 luvun uuden 7 b :n mukaan teosta voitaisiin tuomita sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Nykyisin tekoon sovelletaan lähes yksinomaan ulkomaalaisrikkomusta koskevaa ulkomaalaislain (301/2004) 185 :n 1 momentin 4 kohtaa, jonka nojalla voidaan määrätä vain sakko. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2018 ja lainsäädäntömuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Lainsäädännön muuttamisen seurauksena noin 450 juttua vuodessa siirtyisi sakkomenettelystä täysimittaiseen esitutkintaan, syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn. Niistä arviolta puolet voidaan käräjäoikeuksissa käsitellä kirjallisessa menettelyssä. Tästä aiheutuu noin 0,6 miljoonan euron vuotuiset lisämenot oikeuslaitokselle ja Rikosseuraamuslaitokselle. 6. Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirretään aluehallintovirastoilta ja kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin vuoden 2019 alusta lukien. Julkisen talouden suunnitelmassa 28.4.2017 päätettiin, että asumistukeen palautetaan neliövuokrakohtainen katto, ja että nettosäästöstä pääosa kohdennetaan ylivelkaantuneiden aseman kohentamiseen. Talous- ja velkaneuvonnan nykyinen kehysmääräraha ei riitä ylivelkaantuneiden aseman riittävään kohentamiseen, vaan 28.4.2017 kehykseen verrattuna tarkoitukseen tarvitaan 5 miljoonan euron vuotuinen lisämääräraha oikeusaputoimistoille. Vahvistamalla kansalaisten talous- ja velkaneuvontapalveluita ehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä velkaantumisongelmien lisääntyessä. Ongelmien varhainen ratkaiseminen vähentää mm. sosiaali- ja terveystoimen työtaakkaa ja kustannuksia. 7. Ulosottolaitoksen korkeat asiamäärät. Tämän hetkisen arvion mukaan ulosottoon saapuu 3 milj. asiaa v. 2018 ja saapuvien asioiden määrä ei laske tästä tasosta lähivuosina. Ulosottolaitoksen toimintaedellytysten säilyttämiseksi nykyisellään, ja jotta valtiolle perityt varat ja ulosottomaksutulot eivät laskisi, tarvitaan nykyisen suuruinen 2 miljoonan euron vuotuinen lisämääräraha korkeiden asiamäärien käsittelemiseksi. 8. Harmaan talouden torjunta ulosottosektorilla. Ulosoton erikoisperintä ennaltaehkäisee harmaata taloutta ja sen fiskaaliset vaikutukset ovat hyvät (vuosina 2011 2016 keskimäärin 46 milj. euroa vuodessa). Harmaata taloutta torjutaan myös konkurssiasiamiehen toimiston toteuttamilla erityistarkastuksilla. Toiminnan ylläpitäminen edellyttää aiemman 1,3 miljoonan euron lisärahoituksen jatkumista myös vuodesta 2020 lukien. 9. Rikosseuraamuslaitoksen eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vankien lähityömenetelmien kehittäminen ja yhteiskuntaan integroitumisen parantaminen radikalisoitumisen ja uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi. Ulkomaalaistaustaisten vankien määrä on noussut selkeästi viime vuosina. Näiden vankien erityistarpeisiin ei kyetä nykyvoimavaroin vastaamaan riittävästi. Kulttuurisensitiivisen lähityön kehittämi- 12
sellä voidaan parantaa vankien mahdollisuuksia rikoksettomaan elämään. Tästä aiheutuu noin 0,5 miljoonan euron menopaineet mm. Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöön, työskentelymenetelmiin ja välineisiin. 10. Hämeenlinnan naisvankilahanke viivästyy ja hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 syksyllä, mikä vähentää Rikosseuraamuslaitoksen määrärahatarvetta 2,5 miljoonalla eurolla v. 2019 ja 1,9 miljoonalla eurolla v. 2020. 11. WinCapita jutussa menettämisseuraamuksiin kohdistuvia korvaushakemuksia on saapunut 1 396 kappaletta, rahamäärältään 28,8 miljoonaa euroa. Korvauksia voidaan maksaa enintään sen verran kuin valtiolle on saatu menettämisseuraamuksia perittyä. Korvausten suuruudeksi arvioidaan 20 milj. euroa v. 2019 ja 2 milj. euroa v. 2020. 12. Valtorin palveluiden kustannusten nousu. Oikeusministeriön ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (Valtori) tavoitteena on ottaa Valtorin tuotteistetut palvelut kattavasti käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä. Hankkeesta ja tuotteistettujen palveluiden käyttöönotosta aiheutuvat palvelumaksut aiheuttavat Valtorin palveluiden vuoden 2016 kustannustasoon verrattuna hallinnonalalla kasvua kehyskaudella 6 9 milj. euroa vuodessa, josta pääosa tulisi rahoittaa lisärahoituksella. 13. Oikeusministeriön lainvalmistelun voimavaroja vahvistetaan. 14. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittäminen. Saamelaiskäräjien toimintaedellytykset turvataan. 15. Muut menopaineet. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi oikeusministeriö arvioi uusia toimenpidetarpeita oikeusturvan parantamiseksi, joista saattaa aiheutua merkittäviäkin menopaineita kehyskaudelle. Tällaisia arvioitavia ja linjattavia asioita ovat mm. sakon muuntorangaistuksen laajentaminen, suullisen todistelun vastaanottaminen tallenteelta yleisessä muutoksenhakutuomioistuimessa, rangaistusten oikeasuhtaisuuden arviointi, ehdollisen vankeuden tehostaminen oheisseuraamusjärjestelmää kehittämällä, ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muuttaminen tai järjestelmän kehittäminen vaihtoehtoisilla toimenpiteillä ja Rikosseuraamuslaitoksen vankilaverkoston kehittämistarpeet. 13
5 LIITTEET Vuosina 2018 2022 annettaviksi suunnitellut hallituksen esitykset ALUSTAVA LISTAUS VUONNA 2018 ANNETTAVISTA HALLITUKSEN ESITYKSISTÄ Laajat laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi yleiseksi lainsäädännöksi henkilötietojen käsittelyä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä koskevaksi laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ahvenanmaan itsehallintolaiksi konkurssilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (mm. ympäristövastuu) lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (budjettivaikutuksia) puoluelain muuttamisesta (perustapuolue.fi) vaalilain muuttamisesta (EP-vaaleja koskevat tekniset muutokset) EU-puolueasetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta (mahdollisesti) laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta kansalaisaloitelain muuttamisesta ROTI-järjestelmän edellyttämiksi lainsäädännön muutoksiksi tuomioistuinlain muuttamisesta (budjettilaki, tuomioistuinvirastohanke) laeiksi ulosottokaaren ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Suppeat laiksi Suomen perustuslain 10 :n muuttamisesta laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta (mahdollisesti LTAE 2018) laiksi hallintolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi laiksi kokoontumislain 7 :n muuttamisesta rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta (terrorismidirektiivi). esitutkintalain muuttamisesta (ns. lapsiepäiltydirektiivi) rikoslain muuttamisesta (rangaistusasteikkotarkistuksia) (taloudellisia vaikutuksia) laiksi rikoslain muuttamisesta (ns. unionipetosdirektiivi) asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta (purkava lisärakentaminen, huoneiston käyttötarkoituksen muutos) ehdollista vankeusrangaistusta koskevien säännösten muuttamisesta (oheisseuraamukset) ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muuttamisesta (vankeinhoidollinen ensikertaisuus / vaihtoehdot) sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanotehtävien siirtämisestä ulosottolaitokselta Rikosseuraamuslaitokselle yleisten asiakirjojen hyväksymistä koskevan EU-asetuksen soveltamisen edellyttämästä sääntelystä (budjettivaikutuksia) 14
ALUSTAVA LISTAUS VUOSINA 2019 2022 ANNETTAVISTA HALLITUKSEN ESITYKSISTÄ Laajat yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamiseksi (ns. varhaisen vaiheen saneeraus ja toinen mahdollisuus -direktiivi) rikosrekisteritietojen säilyttämistä ja luovuttamista Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja rikosrekisterilain muuttamiseksi (ns. ECRIS-asetus ja -direktiivi) (merkittäviä taloudellisia vaikutuksia) Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskevan lisäpöytäkirjan täytäntöönpanosta/euroopan unionin direktiivin täytäntöönpanosta (ns. e-evidence) lunastuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (budjettivaikutuksia) kuljetusvälinekiinnityslainsäädännön uudistamisesta (budjettivaikutuksia) löytötavaralain uudistamisesta (budjettivaikutuksia) kuluttajansuojalain muuttamisesta (kuluttaja-asiamiehen toimivaltuudet) (budjettivaikutuksia) Suppeat rikoslain 32 luvun muuttamisesta (rahanpesudirektiivi) rikoslain 10 luvun muuttamisesta (konfiskaatioasetus/direktiivi) rikoslain 37 luvun muuttamisesta (maksuvälinepetosdirektiivi) luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain muuttamisesta oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (videotallenteiden käyttö hovioikeudessa); merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Eurojustia koskevan asetuksen täydentämisestä kansallisella sääntelyllä Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO) koskevan asetuksen täydentämisestä kansallisella sääntelyllä Lisäksi osallistutaan EU- ja kansainväliseen säädösvalmisteluun oikeusministeriön kansainvälistä yhteistyötä koskevien linjausten ja kansainvälisen toiminnan strategian mukaisesti erityisesti Euroopan unionissa, sekä mm. Pohjoismaisen yhteistyön, Euroopan neuvoston, Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin, YK:n alajärjestöjen ja UNIDROIT`n puitteissa (LAVO). 15
Strategiat, ohjelmat ja toimintasuunnitelmat Hallitusohjelma Oikeudenhoidon uudistamisohjelma Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma Turvallisesti yhdessä 2018-2020 Oikeusministeriön kansainvälisen toiminnan strategia EU-säädöshankeluettelo Demokratiapoliittinen toimintaohjelma 2017-2019 Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toimintasuunnitelma Etnisten suhteiden neuvottelukunnan toimintasuunnitelma Kansalliskielistrategia ja kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017-2019 Valtioneuvoston maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2017- Oikeusministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Oikeusministeriön hallinnonalan työympäristö- ja toimitilastrategia 2017-2020 Oikeusministeriön hallinnonalan hankintastrategia Ict-hankintastrategia Oikeusministeriön viestintästrategia Oikeusministeriön tutkimusstrategia 2017-2020 16