MetsänOmistaja. Metsänomistajat. Metsäselain. Pakurikääpä. Itseoppinut metsänomistaja. Metsäteollisuus haluaa nostaa tukkien minimiläpimittaa

MetsänOmistaja Metsänhoitoyhdistys Österbottenin jäsenlehti www.mhy.fi/osterbotten Heinäkuu 1 / 2016 Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN sivu 3 Metsäselain sivu 4 Pakurikääpä sivu 5 Itseoppinut metsänomistaja sivu 8 Metsäteollisuus haluaa nostaa tukkien minimiläpimittaa sivu 10 Haluatko olla vaikuttamassa sivu 11 Tavoiteohjattua taimikonhoitoa sivu 12 Energiapuu muuttuu sähköksi ja lämmöksi Itseoppinut ja aktiivinen metsänomistaja s. 5

2 MetsänOmistaja 1/2016 PÄÄKIRJOITUS Hyvät metsänomistajat, Syksyllä toimitetaan vaalit, joissa valitaan metsänhoitoyhdistykselle uusi valtuusto vuosille 2017 2020. Ehdokasasettelu päättyy 14.10 ja varsinaiset vaalit toimitetaan postiäänestyksellä 25.11. mennessä. Vaalien tulos ilmoitetaan 3.12. Me valitsemme 39 jäsentä valtuustoon ja tavoitteena on, että ehdokkaita olisi noin sata, mielellään siten, että meillä on kiinnostuneita ja innokkaita ehdokkaita, jotka mahdollisimman hyvin edustavat metsänomistajien erilaisia kiinnostuksen kohteita. Valtuusto on yhdistyksen korkein päättävä elin. Se valitsee hallituksen, vahvistaa toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä päättää jäsenmaksun suuruudesta. Valtuusto vahvistaa myös strategian tuleville vuosille. Valtuusto nimeää kokouksessaan huhtikuun lopussa vaalitoimikunnan joka hallinnoi vaaleja. Samoin valitaan järjestelytoimikunta, joka valmistelee uuden hallituksen valintaa kaudelle 2017 2018. Lisäksi järjestelytoimikunta tekee ehdotuksen niistä palkkioista ja korvauksista, jotka valituille maksetaan. Vastavalittu valtuusto kokoontuu heti joulukuussa valitsemaan hallituksen ja vahvistamaan toimintasuunnitelman vuodelle 2017. Näin uudelle valtuustolle tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan heti alusta lähtien. Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että mahdollisuuksia helpottaa metsätalouden sukupolvenvaihdoksia tutkitaan. Nykyisellään lahjaverotuksessa on jo käytössä helpotuksia metsätilan luovutuksessa, jos harjoittaa maataloutta. Nykyisin erot lahjaverotuksessa ovat todella suuria. Nykyisellään hallituksella on hahmotelma siitä, miten kevennykset voitaisiin toteuttaa, josta ollaan kohtuullisen samaa mieltä. Ehdotuksen mukaan lahjavero maksettaisiin kuten nykyisin, mutta 75 % lahjaveron määrästä olisi vähennettävissä puunmyyntien tuloverosta, kuitenkin siten, että kaikilla olisi 5 000 euron omavastuu. Vähennyksen nimi olisi metsätilavähennys. Se merkitsee, että metsänomistajan on myytävä puuta sadakseen vähennyksen. Siksi minä en oikein voi yhtyä ehdotukseen. Jos lisäksi kyseessä on nuorta metsää, eikä luovutushetkellä ole hakattavaa, voi mennä vuosia ennen kuin uusi metsänomistaja pääsee vähennyksestä osalliseksi. Omavastuu, joka on saman kokoinen kaikille, merkitsee myös, että keksikokoisella metsätilalla Pohjanmaalla vähennys ei ole kovin suuri. Mitään aikarajaa metsätilavähennyksen hyödyntämiselle ei ole vielä asetettu. Tavoitteena on, että perintö- ja lahjaverohuojennukset tulisivat voimaan vuoden 2017 alusta lähtien. Kulunut talvi oli kaikesta huolimaatta hyvä. Tammikuun pakkaset mahdollistivat sen, että aiemmilta vuosilta rästiin jääneet talvileimikot voitiin hakata tai viimeistellä. Sen takia puulla pitäisi ensi syksynä olla parempi menekki. Lisäksi teollisuus oin ilmoittanut, että puunhankinta uusinvestointeihin alkaa ensi syksynä. Nyt viljelykausi on lähinnä päällä. Hyvää kesää. Bo Storsjö hallituksen puheenjohtaja Mikä mielestäsi oli tämän numeron mielenkiintoisin juttu? Postimaksu on maksettu KERRO MIELIPITEESI... Jos sinulla on toiveita ja mietteitä lehden sisältöön liittyen, ota rohkeasti yhteyttä meihin täyttämällä oheinen kuponki. Kupongin palauttaneiden kesken arvotaan kaksi metsänhoitoyhdistyksen lahjoja. Mitä haluat lukea seuraavasta Metsänomistajat-numerosta? Haluan, että minuun ollaan yhteydessä Metsänhoitoyhdistyksestä. Nimi Osoite Puhelin MestänOmistaja Metsänhoitoyhdistys Österbotten rf Avtalskod 5018366 Info 65100 00003 Svarsförsändelse Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN Metsänhoitoyhdistys on Pohjanmaan metsänomistajien oma yhdistys. Meillä metsänomistajia kohdellaan tasavertaisesti, riippumatta metsälön koosta. Jäsenenä voit aina kysyä metsään liittyviä neuvoja, koski asiasi sitten puukauppaa, metsänhoitoa, metsäverotusta, kiinteistönvälitystä tai luonnonsuojelua. Me teemme töitä lähellä sinua ja työllistämme paikallisesti. Metsäasiantuntijamme, metsurimme ja paikalliset urakoitsijamme tuntevat hyvin sinun alueesi. Yksityismetsää: 490 700 ha Metsämaata 454 700 ha Kitumaata 14 900 ha Joutomaata yms. 16 700 ha Metsälön keskikoko 23 ha Kokonaistilavuus: 55,951 milj. m 3 Keskimäärin metsämaalla: 121,9 m 3 /ha Keskikasvu: 2,82 milj.m 3 /vuosi Hakkuumäärä: 1,2 milj.m 3 /vuosi Myyntimäärä: 1,0 milj.m 3 MetsänOmistaja Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Österbotten Toimitusneuvosto: Dan Kullman, Jan Slotte, Ann-Mari Snickars, John Berg, Tom Finnilä & Lisbeth Bäck Taitto: Maria Lillås, Kustmedia Oy Kansikuva: Lisbeth Bäck Paino: 840 kpl Painotalo: Iprint, Seinäjoki 2016 Jakelu: Metsänhoitoyhdistys Österbottenin jäsenet

MetsänOmistaja 1/2016 3 METSÄSELAIN - metsäsuunnitelma taskussa Metsänhoitoyhdistyksen uusi sovellus mahdollistaa metsäsuunnitelman selaamisen vaikka metsässä älypuhelimen tai tabletin kautta. Sovelluksen nimi on Metsäselain ja se on saatavilla Apple-, Windows- ja Androidlaitteilla ja se on ladattavissa ilmaiseksi. Kömpelöt kansiot ja märät paperit ovat muisto vain niille jäsenillemme, jotka haluavat metsäsuunnitelman mukaansa metsään. Puhelimesi avulla hahmotat yksinkertaisella tavalla metsäkiinteistösi ja sillä olevan puuston. Sovelluksen GPS-toiminto on todella arvokas. Sen avulla näet missä kuljet, sekä metsässä että suunnitelmassa. Huono kenttä ei ole mikään ongelma. Kun olet ladannut metsäsuunnitelmasi sovelluksen kautta, toimii se myös off line-tilassa. Metsäselaimen karttainformaatio koostuu päivitetystä peruskartasta, kiinteistörajoista, metsäsuunnitelman kuviorajoista sekä Maanmittauslaitoksen ilmakuvista. Näin Metsäselain toimii Sovellus toimii ainoastaan, jos metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnitelma on käytettävissä. Jos käytössä ei ole Metsäselain-sovelluksessa voit helposta siirtyä karttanäkymästä toiseen ja saada lisää tietoa klikkaamalla kuviota. Sovelluksen ruotsinkielinen nimi on Heimskogen. metsäsuunnitelmaa, palvelun voi ottaa käyttöön sen jälkeen, kun on tilannut uuden suunnitelman tai päivittänyt vanhentuneen suunnitelman. Metsäsuunnitelman kuviot erottuvat hyvin kartalta. Klikkaamalla kuvioita, palvelu näyttää kuviosta tarkempia tietoja, kuten tilavuuden, pinta-alan, iän, puulajijakauman ja toimenpide-ehdotuksen. Kuvioille voi myös valita väri- koodituksen sen mukaan, ehdotetaanko kuvioille hakkuita vai metsänhoitotöitä. Metsäselain on kätevä myös metsäretkillä, metsästyksen yhteydessä sekä kerätessä marjoja tai sieniä. Kartalle voi merkitä kuljetun reitin tai merkitä tiettyjä paikkoja tulevia tarpeita varten. Lataa käyttöön Metsäselain löytyy käyttöjärjestelmille Android, Windows ja ios, mikä tarkoittaa, että se on käytettävissä lähes kaikissa älypuhelimissa ja tableteissa. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupoista hakusanalla Metsäselain. Jos sinulla on iphone tai ipad sovelluskauppasi on App Store, jos sinulla on Andoidkäyttöjärjestelmä, sovelluskauppasi on Google Play ja jos sinulla on Windowspuhelin, sovelluskauppasi on Windows Store. Jos olet epävarma tai jos sinulla ei vielä ole metsäsuunnitelmaa, voit koekäyttää sovelluksen demoversiota ladattuasi sovelluksen. Teksti: Ann-Mari Snickars Käännös Thomas Antas SAANKO LUVAN? Elokuussa, kun lomat on vietetty, pesemme hiekat pois varpaanväleistä ja kaivamme tanssikengät kaapista. Kahtena elokuun perjantaina järjestämme nimittäin Pohjanmaan Metsänomistajatanssit, ensimmäiset laatuaan. 5. elokuuta Klacken, Pedersöre 12. elokuuta Fagerö, Närpiö Illan aikana Fredrik Smulter liittyy seuraamme ja näyttää voimiaan. paikalla on myös yhteistyökumppaneita esittelemässä tuotteitaan ja palveluitaan. Hallituksen puheenjohtaja Bo Storsjö pitää tervetuliaispuheen ja/tai Peter Östman esittää terveiset eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnasta. Lisäksi kilpailuja ja vapaata yhdessäoloa. San Marino & Linda vastaa tanssimusiikista. Portit avataan 19:00, jolloin yhdistys tarjoaa pientä suolaista ja kahvia. Lisätietoja antaa Anki Svenn, 040 8232 364, anki.svenn@svf.fi ja Ann-Mari Snickars, 0500 568 804, ann-mari.snickars@svf.fi. Ilmoittautuminen Ilmoittaudu kotisivujemme, www.mhy.fi/osterbotten, kautta viimeistään 26.7.2016 TERVETULOA! Metsä- ja energiapäivä Kolpissa Lauantaina 2. huhtikuuta metsäkeskus järjesti tilaisuuden PK- Bioenergia Oy:n hakevarastolla Kolpissa, teemana metsä ja energia. Metsäkeskuksen ja Metsänhoitoyhdistys Österbottenin lisäksi paikalla olivat puunostajista UPM, Metsä Group, Stora Enso ja Junnikkalan Saha. Muita näytteille asettajia olivat Wikro system, Dahlin Patrik ETA-kattiloista, Valtra ja Ris-Esset. Liikuteltava puupolttoaineen murskain ja rumpuhakettaja esittelivät, miten puunrungosta tehdään haketta. Tilaisuudessa oli arviolta noin 300 henkilöä. Teksti: Daniel Jansson Kuva: Anders Wikberg

4 MetsänOmistaja 1/2016 PAKURIKÄÄPÄ Superkääpä! Pakurikääpä tunnetaan monissa maissa nimellä chaga ja Siperiassa sitä kutsutaan nimillä Kuolemattomuuden sieni, Jumalten lahja tai Taivaanlahja. Pakurikääpää on Aasiassa käytetty lääkekasvina tuhansia vuosia vastustuskykyä vahvistamaan. Sieni on koivun loinen ja koivun kuoltua sieni leviää itiöiden avulla uusiin koivuihin. Koivu voi kuitenkin elää vuosikymmeniä, vaikka siinä on pakurikääpää. Sieni elää koivun rungolla ja se on helppo tunnistaa, pinnaltaan rosoisen musta ja sisältä rusehtava tai oranssi, sienimäinen mutta kova. Pakurikääpää esiintyy keskimäärin yhdellä viidestätuhannesta koivusta. Missä ja milloin kerätään? Pakurikääpää kerätään mieluiten talvella, kun sen ravintoainesisältö on korkeimmillaan. Kerää pakurikääpää elävistä puista. Jos pakurikääpä poistetaan kokonaan, sen tilalle ei kasva uutta sientä, joten siitä ei pidä poistaa enempää kuin 80 prosenttia. Siten jäljelle jätetty viidennes voi jatkaa kasvuaan. Joskus käävän saa irrotettua murtamalla, toisinaan tarvitaan terävää veistä, kirvestä tai sahaa. Varo kasvavaa puuta, kun keräät pakurikääpää, jottet turhaan vahingoita sitä! HUOM! Pakurikäävän kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, joten kysy ensin, jos kääpä ei kasva omistamassasi puussa! Miten kääpää käytetään? Keitä tai kuivaa sieni pieninä paloina heti korjuun jälkeen, jottei se sisältä kosteana homehdu. Kääpä voidaan myös jauhaa jauheeksi. Säilytä kääpää lasipurkissa. Anna pakuripalojen tai -jauheen kiehua vähintään puolitoista tuntia raikkaassa vedessä. Voit keittää kääpää tuoreena tai kuivattuna, kokonaisena, paloina tai jauheena. Noin 3x3 cm pala riittää noin litraan teetä. Mitä useammin olet keittänyt palasesta teetä, sitä pidempään sitä tarvitsee keittää ja voit käyttää samaa palaa 5-6 kertaa, kunnes siitä ei enää irtoa paljoakaan. Aluksi teestä tulee nopeasti mustaa kuin kahvi, mutta mitä enemmän siitä keittää juomaa, sitä vaaleammaksi juoma käy. Voit myös laittaa ruokalusikallisen jauhetta litraan keitettyä vettä ja antaa sen olla yön yli. Nautitaan kuten teetä. Tieteellisesti todistettu Vuonna 1958 löydettiin Suomessa ja Neuvostoliitossa todisteita siitä, että pakurikääpä tehoaa rintasyöpään, maksasyöpään, kohdunsyöpään ja vatsasyöpään sekä kohonneeseen verenpaineeseen ja diabetekseen. Vuonna 1973 Neuvostoliitossa tehtiin toinen mielenkiintoinen tutkimus, jossa selvisi, että pakurikääpä lievitti psoriasista lähes sataprosenttisesti. Pakurikääpä on antibakteerinen, se tasapainottaa vastustuskykyä ja tehoaa siksi autoimmuuneihin sairauksiin. Se alentaa kolesterolia ja sillä on uskomattoman korkea ORAC, saavuttaen jopa 146.700! ORAC on lyhenne sanoista Oxygen Radical Absorbance Capacity, ja luku ilmaisee, miten paljon sadassa grammassa elintarviketta on antioksidantteja. Pakurikääpää ei voi yliannostaa. Pakurikääpä sisältää moninaisen seoksen fytoravinteita ja vastustuskykyä aktivoivia aineita, kuten beetaglukaaneja (pitkäketjuisia hiilihydraatteja) sekä polysakkarideja, joita esiintyy myös levässä, hiivassa, kaurassa ym. Ne kiihdyttävät vastustuskyky ja toimivat siten, että ne stimuloivat kehon kykyä puolustautua solutasolla. Lähde: www.morotsliv.com Kuva: Lisbeth Bäck/ Kustmedia Ab Inger Lindström juo päivittäistä annostaan. Pakurikääpää, paloina ja jauheena. KAHVIKUPILLINEN PÄIVÄSSÄ Koivun pakurikääpä on pidetty ja terveellinen. Inger Lindström Korsnäsistä kertoo tarinansa. Olin aikaisemmin kuullut pakurista ja kerran löysin metsästä pakurikäävän. Päätin korjata sen talteen ja jalostaa siitä jotakin. Inger ja Kalle Lindströmin luona Korsnäsissä tarjotaan vastakeitettyä pakuria. Vuosi sitten Inger alkoi kerätä pakurikääpää syvältä metsästä, koska hän ei halunnut pakokaasujen ja muiden saasteiden takia kerätä pakuria teiden läheisyydestä. Hän jauhaa pakurin lihamyllyssä, kuivattaa jauheen ja myy tuotteen Korsnäsin markkinoilla. Itse juon kahvikupillisen pakuria päivässä. Ja minä voin hyvin, hän hymyilee. Korkea antioksidanttipitoisuus tekee pakurikäävästä erityisen terveellistä. Eräs ystäväni kärsii psoriasiksesta ja hän uskoo, että säännöllinen pakuriteen juominen sai oireet lähes häviämään. Ulkomaanmatkan aikana hän ei kuitenkaan juonut pakuria ja silloin oireet palasivat ja siitä syystä hän uskoo pakuriin. Minä laitan ruokalusikallisen pakurijauhetta vajaaseen litraan vettä ja keitän puoli tuntia. Samaa jauhetta voi käyttää, kunnes siitä ei enää lähde väriä. Silloin se on käytetty loppuun. Kun Inger on kerännyt pakuria metsästä, hän tekee niistä paloja, jotka jauhetaan. Jauhe saa kuivua noin viikon lämmityskattilan päällä. Joku sanoi, että uuni on liian lämmin, että lämmityskattila on juuri sopiva. Kuivauksen jälkeen tuote on valmista käytettäväksi. Teksti & kuva: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab, PAIKALLINEN AARRE KASVAA VILLINÄ Ila Nordman, kotoisin Pirttikylästä, on blogannut pakurikäävästä Morotslivblogissaan. Miksi sinä pidät pakurikäävästä? - Pakurikääpä on vanha rohto, joka on mieto, mutta kuitenkin tehokas moneen vaivaan ja lisäksi helppo käsitellä. Minä rakastan pakurikääpää, koska se on paikallinen aarre joka kasvaa villinä. Onko sen käytöstä haittavaikutuksia? - Ei, en ole huomannut. Mutta jos käyttää verta ohentavia lääkkeitä, voidaan annosta joutua tarkastamaan, koska pakurikääpä on itsessään verta ohentavaa. Tärkeintä on aina kuunnella oman kehon antamia merkkejä. Miten sinä käytät pakuria? - Meillä on aina hellanreunalla kannullinen lähdevettä, jossa on pakurinpalanen. Kaadan lisää lähdevettä sitä mukaa kun juomaa käytetään. Siinä sitä kiehautetaan useamman päivän ajan ennen kuin vaihdan uuteen pakurinpalaan. Koska pakuri on lähes mauton, käytän pakurivettä, kun keitän luomupikakahvia tai teetä tai sitten jäähdytettynä smoothiessa. Keitetyt palat minä kuivaan ja laitaan spriipurkkiin, jota sitten käytän tinktuurana vilustumisen ja muiden vaivojen hoitoon. Teksti: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab

MetsänOmistaja 1/2016 5 Itseoppinut ja aktiivinen metsänomistaja Håkan Dahlin on pesunkestävä vöyriläinen. Hän on metsänhoitoyhdistyksen jäsen ja omatoiminen perheen metsässä. Hän on maanviljelijä ja siantuottaja. Kun syksyn korjuutyöt ovat saatettu loppuun, hän valmistautuu talven metsätöihin. - Yleensä minä aloitan syksyllä raivaamalla muutaman hehtaarin. Kun on istunut kuukauden traktorissa ja puimurissa, niin raivaussahatyöt tuntuvat hyvältä tavalta aloittaa, sanoo Håkan Dahlin Vöyristä. Riippuen vähän vuodesta hän on metsässä marraskuun alusta huhtikuun puoliväliin asti. Hän tekee itse raivaukset, harvennukset ja istutukset ajallaan. Päätehakkuut hän on sen sijaan jättänyt urakoitsijoiden tehtäväksi. Hyvää puuta ensiharvennuksesta Ajamme muutaman kilometrin kotitilalta, joka sijaitsee Svedjeholmenissa, tai Svidihålman, kuten paikalliset sanovat. Kohteemme on kuvio, jonka Håkan viime vuonna harvensi, osin nuorimman poikansa Filipin avustuksella. Käännymme pois päätieltä ja Håkan avaa puomin, joka on varustettu ylimääräisellä lukolla näin kelirikkoaikaan. Tien loppupäästä tien vierestä löytyy peitetty energiapuupino, noin 300 kiintoa. - Juu, Håkan toteaa rauhalliseen tapaan. Kyllä siinä saa aika monta tankillista moottorisahalla tehdä ennen kuin tämän kokoinen pino on kasassa, kun puut ovat ensiharvennuksella niin pieniä. Mutta minä otan kaiken talteen, koska puut menevät haketettavaksi, tuleehan oksistakin haketta. Pinon puut on harvennettu viime talvena ja nyt ne saavat kuivua tulevan kesän aikana. Sen jälkeen Vöyrin Energiaosuuskunta hakettaa puut paikalla ennen kuin hake toimitetaan seutukunnan haketta käyttäviin laitoksiin. - Viime talvena hakkasin myös varsinaisia puutavaralajeja: kuitupuuta ja tukkeja yhtiöille. Nyt ajetaan viimeisiä puita varastopaikalle. - Minun metsät ovat pääosin hyvin saavutettavia, mutta tällä alueella maa on kivistä, joten omalla maataloustraktorilla operoiminen on haastavaa. Siksi käytän urakoitsijoita, joilla on metsään soveltuvat koneet. Metsää eri kehitysvaiheessa Metsäomaisuus on noin 70 hehtaarin kokoinen ja suurin osa siitä sijaitsee kotitilan läheisyydessä. - Minulle sopii hyvin olla lähellä, niin voin olla kotona puolessa tunnissa, jos sikalassa tapahtuu jotain. Håkan on itseoppinut metsätöiden osalta ja hän kulki isänsä kanssa metsässä jo lapsena. Kun hän sittemmin otti tilan haltuunsa, siihen kuului sekä metsää että peltoa. Myöhemmin hän on ostanut lisämaita. - Metsät ovat eri kehitysvaiheissa, pääosin kymmenen ja kolmenkymmenen vuoden väliltä, hän kertoo. Kuusta ja mäntyä. Metsäsuunnitelma on kunnossa, mutta Håkan toteaa, ettei hän oikeastaan tarvitse sitä. - Minä kuljen itse metsässä katselemassa mitä tarvitsisi tehdä, hän nauraa. Sitten minä teen. - Tälle keväälle ei ole uudistusistutuksia. Puomit ovat tärkeitä metsäautoteillä, varsinkin kelirikkoaikana. Håkan Dahlin Vöyristä on omatoiminen metsänomistaja. Hän istuttaa, raivaa ja harventaa itse. Päätehakkuut hän jättää urakoitsijoiden tehtäväksi. Suojavarusteet kunnossa Håkan työskentelee yleensä metsässä yksin eikä hän koskaan tingi turvavarustuksesta, kun hän lähtee metsätöihin. Hänellä ei ole varsinaista pakkasrajaa ja hän uudistaa sahansa suunnilleen joka toisena vuonna. - Moottorisahat joita käytetään saavat yleensä pikkuvikoja vuoden tai parin ikäisinä. On erittäin harmittavaa, jos saha alkaa reistailla metsässä. Kun tiet ovat ajamattomassa kunnossa kelirikkoaikana, niin minä joudun joskus kävelemään jopa tunnin päästäkseni palstalle. Silloin sahan on kyllä syytä toimia, kun olen perillä. Sen lisäksi, että Håkan myy energiapuuta, hän käyttää energiapuuta myös itse, omakotitalon, sikalan, viljankuivaamon ja osaksi lämpimän konesuojan lämmitykseen. - Minä hakkaan puut itse, mutta haketuksen minä ostan energiaosuuskunnalta. Viime talvet ovat olleet leutoja, mutta kylmänä talvena hakkeen kulutus kotitilalla on noin 170-180 kuutiota. - Ennen meillä käytettiin klapeja lämmitykseen, mutta mielestäni hakkeella lämmittäminen on helpompaa. Kuntourheilija Perheeseen kuuluu Håkanin lisäksi vaimo Marianne sekä neljä aikuista lasta, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Kaikesta päätellen Filip on lapsista se, joka jatkaa tilanpitoa. Håkan ei metsästä eikä hän kerää marjoja, sen sijaan hän kuntourheilee ja on osallistunut peräti kuusitoista kertaa Vasaloppetiin Ruotsissa. Kotimaan kamaralla hän on osallistunut pidempiin kilpailuihin suksilla ja polkupyörällä. Suuren osan hyvästä peruskunnostaan hän sanoo johtuvan metsätöistä. - Olen usein sanonut, että metsätyöpäivän päätteeksi ei tarvitse niin montaa harjoituskilometriä. Peruskuntoa tulee ylläpidettyä metsätöillä. Haastattelupäivänä Dahlinin pariskunta on juuri kotiutunut viikon pituiselta Euroopan matkalta Oravaisten Liikenteen bussilla. Viikon aikana käytiin viidessä eri maassa ja matkaohjelma oli tiivis ja mielenkiintoinen. - Kotoa pitää lähteä riittävän kauas, jos aikoo pitää vapaata, Håkan hymyilee. Metsänomistajien tansseihin Dahlin tekee hyvää yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja hänellä on silloin tällöin asiaa Vöyrin aluekonttorille. - Keskustelen henkilöstön kanssa ja tukihakemusten yhteydessä on usein aika paljon ilmoituksia hoidettavana. Oletteko menossa metsänomistajien tansseihin, jotka Metsänhoitoyhdistys Österbotten järjestää tulevana kesänä? - Eiköhän me lähdetä. Me pidämme tanssimisesta ja olemme tanssineet paljon vuosien varrella. Teksti ja kuvat: Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab

6 MetsänOmistaja 1/2016 Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN Tervetuloa meille! POHJOINEN TIIMI - Metsäneuvojat THOMAS ÅMAN 040 746 3528 Kokkola, Alaveteli (Öja, Skriko ja Jolkka) TOM FINNILÄ 050 517 8918 Kruunupyy, Lepplax MARKUS STENBORG 0400 947 995 Teerijärvi, Alaveteli JOHNNY FAGERHOLM 040 736 4547 Tiimivetäjä Luoto, Pietarsaari, Pedersöre kko, Sundby, Karby, Pännäinen, Lövö, Forsby TOM LUNDQVIST 0500 161 695 Purmo, Kolppi, Östensö, Lappfors, Ähtävä Kruunupyy Kirkkotie 4 68500 KRUUNUPYY Kruunupyy Kirkkotie 4 68500 KRUUNUPYY Teerijärvi Eteläinen Teerijärventie 9 68700 TEERIJÄRVI Luoto Näsvägen 2 D 68560 EUGMO Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ KESKI TIIMI - Metsäneuvojat HILDING SÖDERGÅRD 0500 560 418 GUY DJUPSJÖBACKA 050 553 1232 MATS LINNSÉN 050 544 2703 ANDERS HJORTMAN 0500 272 910 THOMAS JÅFS 050 526 2152 Vöyri (ei pohjoiset kylät) Oravainen, Maksamaa, Pohj. Vöyri Koivulahti, Petsmo, Hankmo, Vassor, Voitby, Miekka, Staversby, Karkmo, Höstves, Runsor, Kråklund, Helsingby, Tölby, Vikby, Sulva, Munsmo Toby, Veikkaala, Martois, Koskö, Karperö, Jungsund, Iskmo, Köklot, Raippaluoto, Vallgrund, Björkö Petolahti, Pohj. Pirttikylä, Vöyri Vöyrintie 12 66600 VÖYRI Vöyri Vöyrintie 12 66600 VÖYRI Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Maalahti Magasinvägen 2 B 3 66100 MAALAHTI ETELÄINEN TIIMI - Metsäneuvojat MIKAEL FRANZÈN 0500 628 702 Pirttikylä, tii-ke klo 8-9 Ylimarkku, maa, to klo 8-9 JOHAN SVEDSTRÖM 040 503 8321 Yttermark, Bäckby, Näsby, Kalax, Tjärlax, Nämpnäs, Norrnäs, Rangsby KJELL HULDÉN 0400 669 245 Tiimivetäjä Finby, Böle, Pjelax, Kaskinen, Tiukka, Åback, Lålby, Pohj. Lapväärtti ANDERS KAIVO-OJA 040 544 1449 Eteläinen Lapväärtti, Dagsmark, Siipyy Metsälä, Skaftung, Härkmeri, Uttermossa Pirttikylä Ylimarkku Keskustie 15 ntie 1615 66270 PIRTTIKYLÄ 64610 YLIMARKKU Närpiö Nybrovägen 7 A 464200 NÄRPIÖ Närpiö Nybrovägen 7 A 4 64200 NÄRPIÖ Lapväärtti Lapväärtintie 729 64300 LAPVÄÄRTTI Lapväärtti Lapväärtintie 729 64300 LAPVÄÄRTTI JOHTO & HALLINTO JAN SLOTTE 050 544 2690 ANKI SVENN 040 824 3364 STINA SABEL 040 670 8595 EIVOR SUNDQVIST 0400 195 901 ANN-MARI SNICKARS 0500 568 804 Toiminnanjohtaja, kiinteistövälittäjä LKV Toimistopäällikkö, kiinteistövälittäjä LKV Toimistonhoitaja - jäsenasiat Toimistonhoitaja Ab Skogsfastigheter AFM Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Pääkonttori KÄYNTI Yrittäjänkatu 13, 65380 VAASA Puh. 010 581 8400 POSTI PL 186 65101 VAASA Puhelumaksu Elisan 010-alkuiseen numeroon: 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/minuutti

MetsänOmistaja 1/2016 7 www.mhy.fi/osterbotten etunimi.sukunimi@svf.fi www.facebook.com/skogsagarna Korjuupalvelu JOAKIM HOLMQVIST 0400 180 581 ANDERS RÅSTEDT 0400 260 239 DANIEL JANSSON 040 507 4664 DAN KULLMAN 050 591 0383 JENS HELENELUND 0500 560 648 Uusikarlepyy (Socklot, Kyrkoby-Forsby, Markby, Kovjoki). Pedersöre (Åvist, Nederpurmo, Edsevö, Kolppi) Uusikaarlepyy (Harjux, Monå, Hirvlax, Kantlax, Monäs, Munsala, Pensala, Jussila, Vexala ja Ytterjeppo) Kokkola- Uusikaarlepyy Vöyri-Maalahti Korsnäs-Siipyy Uusikaarlepyy Sollefteånkatu 5 66900 UUSIKAARLEPYY Uusikaarlepyy Sollefteånkatu 5 66900 UUSIKAARLEPYY Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ Vörå Vöyrintie 12 66600 VÖRÅ Närpiö Nybrovägen 7 A 464200 NÄRPIÖ Tiet, ojat & lannoitus KIM BACK 050 403 9401 Tiimivetäjä Yttermalax, Övermalax, Bergö JOHAN NYNÄS 0500 167 489 Korsnäs, Töjby, Träskböle KRISTIAN GÄDDNÄS 040 660 2042 Kokkola- Uusikaarlepyy DAN KULLMAN 050 591 0383 Vöyri Maalahti Magasinvägen 2 B 3 66100 MAALAHTI Korsnäs Vikingvägen 14 66200 KORSNÄS Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ Vörå Vöyrintie 12 66600 VÖRÅ JOHN BERG 0400 561 343 Mustasaari-Pirttikylä KARL-HENRIK LANGELS 040 660 2440 Korsnäs-Siipyy Pirttikylä Keskustie 15 66270 Pirttikylä Närpiö Nybrovägen 7 A 464200 NÄRPIÖ ASIANTUNTIJAPALVELUT Metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelman laadinta Kartat, hakkuukertymä ja hakkuumahdollisuudet Toimenpide-ehdotukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä Silvanetti, metsänomistajan nettipalvelu Tila-arvio Lausunto metsätilan arvosta Lausunto ja arvio metsätuhoista Todistukset ja lausunnot Metsätilojen välitys, Ab Skogsfastigheter AFM Metsätilojen välitys Arviointi Luovutuskirjojen valmistelu Verotuslaskelmat Perinnönjako Metsäverotus Metsäveroilmoitukset Kausiveroilmoitukset (eli arvonlisäverotus) Puukauppaan liittyvä verotus Muut verotuskysymykset Neuvonta ja koulutus Koulutus- ja tiedotuskurssit Henkilökohtainen neuvonta METSÄNHOITOPALVELUT Metsän uudistaminen Suunnittelu, toteutus ja seuranta Raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta Taimien ja siementen valinta ja hankinta Kylvö ja istutus Jälkityöt Taimikoiden ja nuorten metsien hoito Suunnittelu, toteutus ja seuranta Tarkistus ja raportointi Tiet ja ojat Suunnittelu ja toteutus Taimien, siementen, torjunta-aineiden jne. välitys Tarpeen kartoitus Tuotteiden välitys Lannoitus Suunnittelu ja toteutus Työvälineet Vastataan toteutuksesta PUUKAUPPAPALVELUT Puunmyyntisuunnitelma Määritetään hakkuu- ja myyntikohde sekä rajataan se maastoon Selvitetään markkinatilanne Laaditaan puunmyyntisuunnitelma Laaditaan metsänkäyttöilmoitus Suunnitellaan jälkityöt ja tehdään niille kustannusarvio Huomioidaan monikäyttö ja luonnon avainbiotoopit Puukauppa valtakirjalla Tarjouspyyntöjen tekeminen ja tarjousten vertailu, jossa huomioidaan puun katkonta ja erikoispuutavaralajit Päivitetty hintaseuranta ja hakkuukohteen hinnoittelu Tarkastetaan ja valvotaan kauppaehdot Valvotaan puunkorjuu ja mittaus Puutavaran luovutus ja mittaustodistuksen allekirjoitus Puunkorjuupalvelu Puunkorjuun suunnittelu, seuranta ja toteutus

8 MetsänOmistaja 1/2016 Puumarkkinat Metsäteollisuus haluaa nostaa tukkien minimiläpimittaa Viime vuoden lopulla muun muassa lehdissä käytiin keskustelua siitä, että tukkien minimilatvaläpimittaa pitäisi nostaa. Keskustelu koskee ns. normaaleja havupuutukkeja niitä, joiden minimilatvaläpimitta tänä päivänä on 15 tai 16 senttimetriä. Metsäteollisuuden puolelta on esitetty, että tukkien minimilatvaläpimitan tulisi olla 18 cm ja että läpimitta tulevaisuudessa mitattaisiin kuoren alta nykyisen käytännön sijaan. Tukkimäärä lisääntyy Kaiken taustalla on huoli siitä, että sahateollisuus tulee saamaan yhä enemmän tukkia sahattavaksi sen myötä, että hakkuita lisätään suunniteltujen sellutehdasinvestointien johdosta. Kuitupuun tarve tulee lisääntymään 6,5 miljoonaa mottia vuodessa ja sen hankkimiseksi kaupan päälle tulee 3,5 miljoonaa mottia tukkia. Selitys piilee metsien rakenteessa eli siinä, miten hakkuupotentiaali jakaantuu tukkiin ja kuitupuuhun. Kasvava tukkimäärä rasittaa sahateollisuutta, joka on taloudellisessa notkossa. Sekä kotimaan- että ulkomaan markkinat takkuavat tällä hetkellä. Metsäteollisuus ry:n puolelta puhutaan sen puolesta, että tukkien jalostusastetta ja jalostusarvoa on nostettava. Näihin tekijöihin voidaan vaikutta positiivisesti nostamalla tukkien minimilatvaläpimittaa. Samalla kuitupuun osuus kasvaa. Metsäteollisuuden näkökulmasta on epärealistista jatkossakin maksaa täysi tukkipuun hinta myös tukkien kuoresta. Kuorelle pitäisi maksaa energiapuun hinta. Siitä johtuen tukkien latvaläpimitta pitäisi mitata kuoren alta kuten Ruotsissa tehdään. Metsänomistajien näkökulma On varmasti jokaisen metsänomistajan etu, että kuitu- ja tukkipuuta käyttävällä teollisuudella menee hyvin ja että puutavaralla on hyvä kysyntä. Sitä vastoin metsänomistajien on vaikea hyväksyä, että nopeampi jalostus ja korkeampi jalostusaste pitää saavuttaa metsänomistajien kustannuksella. Näin käy väistämättä, jos metsäteollisuus onnistuu saamaan läpi vaatimuksensa tukkien minimilatvaläpimitan nostamisesta, ilman että puun hintaa samalla nostetaan. Tuottajajärjestö MTK painottaa, että kilpailulainsäädäntömme ei mahdollista sitä, että metsäteollisuuden edustajat yhdessä siirtyvät uuteen mittausjärjestelmään. Sitä vastoin yksittäiset sahayrittäjät voivat tehdä sopimuksia puun myyjien kanssa, jolloin kaupan ehdoista luonnollisesti on sovittava. Maaseudun Tulevaisuuslehdessä oli 4.8.2016 luettavissa, että Kuhmo Oy ja Kontiotuotteen saha vastikään ovat tarkistaneet hinnoitteluaan ja vaatimuksiaan koskien tukkien latvaläpimittaa. Nämä sahat ohjaavat ostojaan tukkeihin, joiden läpimitta on runsaat 20 cm, käyttäen hintaa ja läpimittavaatimuksia keinoina. Vaikutus puunmyyntituloihin MTK on tehnyt laskelmia latvaläpimitan korotuksen vaikutuksista puunmyyntituloihin. Oheisesta kuvaajasta voidaan lukea, miten puunmyyntitulot laskevat sitä mukaa kun minimilatvaläpimitta kasvaa. Lisäksi ilmenee, miten paljon tulot vähenevät, kun siirrytään mittaamaan tukit kuoren alta. Esimerkkinä on 1 000 kuutiometrin leimikko. Lähteen on käytetty Luonnonvarakeskus LUKE:n lukuja, jotka osoittavat, että tukkisaanto vähenee 2,8 % jokaista senttimetriä kohden, jolla minimilatvaläpimittaa nostetaan. Tukkipuu korvautuu suuremmalla kuitupuun tilavuudella, jolla on alempi hinta. Tutkimuksessa käytettiin viikon 50/2015 kantohintoja. Puunmyyntitulot vähenevät runsaat 7 % kun tukkien minimilatvaläpimittaa nostetaan 15 senttimetristä 18 senttimetriin, kuoren alta mitattuna. Jos mittaus suoritetaan kuoren alta ja minimi on 18 senttimetriä, niin tulo alenee lähes 19 %. Selvityksessä käytettiin olettamana, että tukkien keskikuoripitoisuus on 14 % ja kuitupuun kuoripitoisuus on 15 %. Teksti: Dan Kullman Kuva: Ann-Mari Snickars TUKKIPUUN MITTAUSMENETELMÄN VAIKUTUS MYYNTITULOON nykyinen mittausmenetelmä LATVALÄPIMITTA 15 cm kuoren päältä muutos -7,8% LATVALÄPIMITTA 18 cm kuoren päältä muutos -12,3% muutos -18,8% LATVALÄPIMITTA 15 cm LATVALÄPIMITTA 18 cm kuoren alta kuoren alta Kantohinta v 50/2015, kuoriosuus: tukki 14 %, kuitu 15 %. LUKE:n mukaan tukin osuus pienenee 2,8 % jokaista latvaläpimitan lisäsenttiä kohden Lähde: LUKE & MTK

MetsänOmistaja 1/2016 9 TAPAUSTUTKIMUS - Metsänhoitoyhdistyksen suorittama harvennus Saadakseni käytännönläheisen esimerkin siitä, millainen vaikutus mittausmenetelmällä ja korotetulla minimilatvaläpimitalla voisi olla, tein yksinkertaisen tapaustutkimuksen, jossa tutkin kuusen saantoa harvennuksessa, jonka metsänhoitoyhdistys on suorittanut. Halusin keskittyä yhteen puulajiin ja tehdäkseni mittauksesta mahdollisimman yksinkertaisen, mittasin yhteenlasketun tilavuuden niistä tukeista, jotka eivät täyttäneet latvaläpimittavaatimusta 18 cm kuoren alta. Puunmyyntitulot kuusesta harvennuksessa, riippuen tukkien minimilatvaläpimitasta ja mittausmenetelmästä Tällä tavoin lasketun tukkitilavuuden minä vähensin motomitatusta tukkitilavuudesta, joka sisälsi tukkeja, joiden latvaläpimitta ylitti 16 cm. Tukkitilavuudesta vähennetty tilavuus lisättiin kuitupuun tilavuuteen. Pientukkien tilavuus säilyi muuttumattomana. Tulot vähenivät kyseisessä tapauksessa 4,2 %. Kuitupuun hinnan tulisi olla 5,2 % korkeampi kuin minun käyttämä hinta, jotta se kompensoisi puutavaralajisiirtymän. Tulokset näkyvät oheisessa taulukossa ja graafissa. Yksinkertaisen tapaustutkimuksen harvennuskohdetta ei ole valittu edustamaan keskimääräistä kuusipoistumaa harvennuksissa. Kohde on valittu, koska se sisältää eri-ikäisiä kuviota eri tilavuuksilla. Jos sama mittaus olisi tehty pienemmässä puustossa, jossa suurin osa tukkipuusta vain hädin tuskin täyttävät 16 cm raja-arvon, olisi tulos aivan toisenlainen. Pidin pikkutukkien tilavuuden muuttumattomana, vaikka osa järeästä tukkipuusta vähennetystä tilavuudesta olisi täyttänyt pikkutukin vaatimukset. 16 cm kuoren päältä 18 cm kuoren alta Tukki Pikkutukki Kuitupuu Kuitupuun hinnan ei välttämättä tarvitse olla se tekijä, jolla kompensoidaan alentunutta tuloa. Minä kehotan metsänomistajia tekemään vastaavia mittauksia ja seuraamaan asian tiimoilta käytävää keskustelua. Jos olet metsänomistajana epävarma siitä, miten tukit apteerataan ja mikä vaikutus apteerauksella on puunmyyntituloihin, voit aina kääntyä metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Tiedote Teksti: Dan Kullman 16 cm kuoren päältä Tukki 401,5 Pikkutukki 112 Kuitupuu 1597,9 Puunmyyntitulo 2111,40 18 cm kuoren alta Tukki 214,5 Pikkutukki 112 Kuitupuu 1696,5 Puunmyyntitulo 2023,00 VALTUUSTO RETKELLÄ Metsänhoitoyhdistyksen valtuusto kokoontui UPM:n tehtaalla Pietarsaaressa keskiviikkona 27. huhtikuuta. Valtuusto sai tutustua alueen tehtaisiin ja aluejohtaja Janne Seilo toimi isäntänä. Varsinaisen kokouksen aikana käsiteltiin vuoden 2015 tilinpäätös sekä hallituksen ehdotus toimintakertomukseksi. Molemmat hyväksyttiin yksimielisesti ja hallitukselle sekä muille tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Kokouksessa keskusteltiin pohjalaisten metsänomistajien mahdollisuuksista vaikuttaa valtakunnan tason metsäpoliittiseen edunvalvontaan. Tämä kokous oli nykyisen valtuuston viimeinen sääntömääräinen kokous ja sen johdosta nautittiin yhteinen illallinen ennen kuin linja-auto käänsi nokkansa takaisin etelään. Teksti: Jan Slotte Kuva: Stina Sabel

10 MetsänOmistaja 1/2016 HALUATKO OLLA VAIKUTTAMASSA? - Näin vaalitaan uusi valtuusto Metsänhoitoyhdistyksen ylin päättävä elin, valtuusto, koostuu 39 jäsenestä, jotka valitaan postiäänestyksellä joka neljäs vuosi. varsinaisten jäsenten lisäksi valitaan kymmenen varajäsentä. Vaali toimitetaan enemmistövaalina ja yhdistyksellä on tavoitteena asettaa 100 ehdokasta, jotka edustavat eri metsänomistajatyyppejä mahdollisimman tasaisesti maakuntaan jaoteltuna. Uusi valtuusto valitsee hallituksen KUKA voi asettua ehdolle? Yhdistyksen sääntöjen 8 sanotaan Valtuutettujen toimikausi alkaa vaalituloksen vahvistamista seuraavasta päivästä alkaen.. Tämä tarkoittaa, että uuden valtuuston toimikausi alkaa 2.12.2016. Hallitus kutsuu uuden valtuuston koolle joulukuun keskivaiheilla valitsemaan hallituksen ja vahvistamaan toimintasuunnitelmaan ja talousarvion vuodelle 2017. Vaalitoimikunta vastaa vaalien suorittamisesta Metsänhoitoyhdistyksen kaikki jäsenet voivat asettua ehdolle. Me tarvitsemme ehdokkaita kaikista metsänomistajaryhmistä: naisia ja miehiä, eri-ikäisiä, metsänomistajia jotka asuvat tilallaan ja niitä jotka asuvat etäällä tilastaan. Kaksi metsänhoitoyhdistyksen jäsentä voivat asettaa ehdokkaan. Ehdokkaan in annettava suostumuksensa ehdokkuuteen. Ehdokashakemuksen tulee sisältää ehdokkaan nimi, syntymäaika, ammatti ja kotikunta sekä kunta, jossa ehdokkaan metsä sijaitsee. Sekä ehdokas että ehdokkaan asettajat allekirjoittavat hakemuksen. Lomakkeita saa metsänhoitoyhdistyksestä tai netistä osoitteesta www. mhy.fi. Ehdokasasettelu päättyy 14.10.2016. Teksti: Jan Slotte KUKA voi äänestää? Äänioikeus on metsänomistajilla, jotka ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseniä 1.1.2016. Jos metsänomistajalla on metsää useamman metsänhoitoyhdistyksen alueella, niin metsänomistaja on äänioikeutettu kaikissa niissä metsänhoitoyhdistyksissä, joissa hän oli jäsen 1.1.2016. Yhteisesti omistettujen metsien omistajilla, esimerkiksi kuolinpesillä ja verotusyhtymillä, on yksi yhteinen ääni. AIKATAULU ASETU EHDOLLE! Metsänhoitoyhdistysten Sääntöjen sekä vahvistetun äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaan tulee yhdistyksen valita vaalitoimikunta, joka vastaa valtuustovaalien järjestämisestä vuonna 2016. Vaalitoimikuntaan kuuluvat Thomas Snellman (puheenjohtaja), Lorenz Uthartd (varapuheenjohtaja), Kenneth Björkfors, Mikael Vidlund ja Stefan Ingves. Vaalitoimikunta toimii samalla järjestelytoimikuntana. VALTUUSTO- VAALIT 4. 25.11.2016 12.8. Äänioikeusrekisteri nähtäville 2.9. mennessä äänioikeusrekisterin oikaisuvaatimukset 7.10. äänioikeusrekisterin vahvistaminen 14.10. ehdokashankinta päättyy 31.10. äänestyskirjeiden postitus, mo:lla 4.11.2016 25.11. viimeinen vaalipäivä (äänestyskuorien postiinjättöpäivä) 1.12. klo 16 jälkeen äänten laskenta 2.12. tulosten julkaisu Valtuusto hyvä näköalapaikka toimintaan Bo-Gustav af Hällström Lappväärtistä on Metsänhoitoyhdistys Österbottenin valtuuston jäsen. Tämä on hänen ensimmäinen kausi luottamustoimessa ja hän kokee, että tehtävä on ollut kiinnostava ja opettavainen. Metsänhoitoyhdistys Österbottenin valtuusto viettää valtuustokauden 2013-2016 viimeistä vuotta. Valtuustossa, joka on metsänhoitoyhdistyksen korkein päättävä elin, on 30 jäsentä. Bo-Gustav af Hällström Lappväärtistä on yksi heistä. Antoisaa ja kiinnostavaa - Minä olen kauden aikana osallistunut valtuuston kaikkiin kokouksiin yhtä lukuun ottamatta. - Antoisaa ja mielenkiinoista mielestäni. Minä olen saanut paremman käsityksen metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta ja kokouksissa vierailleet luennoitsijat ovat laajentaneet metsäasioihin liittyvää osaamistani laajemmin. Bo-Gustav piti syksyistä vierailua Vaskiluodon Voiman laitoksella Vaskiluodossa mielenkiintoisena ja odottaa pääsyä samassa seurassa UPM-Kymmenen laitoksille Pietarsaareen keväällä. Hän kertoo, että Lappväärtistä on useampia edustajia valtuustossa ja että alueen metsänomistajien kanssa tulee puhuttua yhdistyksen asioista. Osaksi omatoiminen Bo-Gustav on maidontuottaja ja hän otti perheen maa- ja metsätilan hoidettavakseen vuonna 2009. Sen jälkeen hän on ostanut jonkin verran met- sää, joten kokonaispinta-ala käsittää nykyään runsaat sata hehtaaria metsää Lappväärtin ympäristössä. - Minä viihdyn oikein hyvin metsätöissä, mutta aika ei riitä siinä määrin, kun toivoisin sen riittävän, hän sanoo. Minä hakkaan polttopuita oman talon lämmitykseen. Hän yrittää itse hoitaa istutukset, harvennusten esiraivaukset sekä uudistamiset ja nuoren metsän raivaamiset. - Harvennuksille minä otan ulkopuolisen urakoitsijan. Hän on ostanut taimia metsänhoitoyhdistyksen kautta ja muutenkin käyttänyt yhdistyksen palveluita. - Viime talvena me teimme yhdistyksen kanssa yhteismyynnin sen johdosta, että Metsälän tuulipuistoon rakennetaan sähkölinja. Teksti ja kuva: Lisbeth Bäck / Kustmedia Ab

MetsänOmistaja 1/2016 11 TAVOITEOHJATTUA TAIMIKONHOITOA Tavoitteellinen taimikonhoito tarkoittaa, että sen sijaan että taimikkoa koko ajan ollaan pelastamassa, siirrytään tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen taimikonhoito-ohjelmaan. Jokaisen metsässä tehtävän toimenpiteen tulee antaa arvotaimille hyvät olosuhteet, kunnes on seuraavan toimenpiteen vuoro. Nykytilanne Kuluneiden viiden vuoden aikana on käytetty keskimäärin 80-90 milj. euroa taimikonhoitoon ja nuorten metsien hoitoon. Saman ajanjakson aikana on käytetty 100 milj. euroa uudistamistöihin; maanmuokkaukseen, istutukseen jaa kylvöön. Taimikonhoidon kustannukset muodostavat siis lähes puolet koko uudistamisketjun kustannuksista. Käytetyillä euroilla raivattiin 150 000 ha metsää ja 60 000 hehtaarilla suoritettiin nuoren metsän hoitoa. Tarve on 1,5 2 kertaa uudistamisala, mikä vastaa 150 200 000 hehtaaria. Raivauksia tehdään liian myöhään, jolloin työ on paljon kalliimpaa kuin jos työn suorittaa ajallaan. Jos raivaukset tehtäisiin ajallaan ja riittävän voimakkaana, ei kaikkein kalleinta taimikonhoitoa tarvitsisi suorittaa lainkaan. ENNEN UUDISTUSHAKKUUTA 1Pidä puusto taajana päätehakkuuseen asti. Älä harvenna turhaan, jotta valo ei pääse maahan heinän kasvua kiihdyttämään. 2Viimeisessä harvennuksessa, ehkä 20 vuotta ennen päätehakkuuta, lehtipuiden määrää tulisi vähentää juurivesojen vähentämiseksi päätehakkuun jälkeen. 3Suorita ennakkoraivaus muutamaa vuotta ennen päätehakkuuta. Juurivesoja syntyy siten vähemmän kuin jos raivaus tehdään hakkuun yhteydessä. 4Muista, että säästöpuista muodostuu siemeniä uudistusalalle. Jos haluaa vähentää koivu- ja haapavesakon määrää, tulee säästöpuut jättää ryhmään alan reunalle sen sijaan että niitä jättää tasaisesti koko alalle. UUDISTUSHAKKKUUN JÄLKEEN 1Valitse kasvupaikalle soveltuva uudistamisketju. Pääperiaatteena voidaan pitää, että mäntyä laitetaan laihoille maille ja kuusta/rauduskoivua rehevämmille maille. 2Maanmuokkkaus ja istutus/kylvö tulee suorittaa heti eli ennen kuin heinä ja vesakko valtaavat alan. Uudistustöiden myöhästyminen johtaa siihen, että heinän ja vesakon torjunta tulee tehtäväksi aikaisemmin ja todennäköisemmin useampaan kertaan. Mitä enemmän kivennäismaata maanmuokkauksessa paljastuu, sitä enemmän siemensyntyistä vesakkoa syntyy, mikä johtaa suurempaan raivaustarpeeseen istutetun/kylvetyn taimikon pelastamiseksi. 3Rehevillä mailla syntyy paljon heinää ja ruohoa, joka helposti tukahduttaa pieniä taimia. Ensimmäisinä vuosina taimet pidetään ruohosta vapaana esimerkiksi repimällä, raivaamalla, niittämällä tai polkemalla syntyvää kasvustoa. 5 VUOTTA UUDISTAMISEN JÄLKEEN 1 Kun istutetut kuuset ja männyt ovat noin metrin mittaisia, suoritetaan alalla vesakon raivaus. Syntyneet lehtipuun taimet poistetaan. Kaikki havupuut jätetään, lukuun ottamatta selviä susipuita (isoja, oksaisia, käyriä), jotka voidaan poistaa, jos havupuun taimia on paljon. 2 Kylvetyt ja luontaisesti syntyneet taimet ovat noin puolen metrin mittaisia kun vesakon raivaus suoritetaan. Toimenpiteeseen kuluu hehtaaria kohti vähemmän aikaa kuin jos työ tehdään myöhemmässä vaiheessa. Vaikka kaikki lehtipuut poistetaan, syntyy tulevina vuosina uusia lahtipuun taimia. Silloin ne ovat matalampia kuin havupuun taimet eivätkä siten tuhoa havupuiden latvoja. Sellaisille alueille joilla ei ole havupuun taimia voidaan lehtipuun taimia jättää, jottei synny aukkoja. Vesakon raivaus tulisi suorittaa keskikesällä tai alkukesästä. Tämä siitä syystä, että lehtipuiden juurista ja kannoista syntyvä vesakko on siten vähempää, matalampaa ja heikompaa. Näin ollen kantovesat eivät kilpaile yhtä voimakkaasti havupuun taimien kanssa. Taimikonraivaus Kuusentaimikot raivataan, kun ne ovat 3-4 metrin pituisia siten, että tavoitellaan 1800-2200 tainta hehtaarilla raivauksen jälkeen. Taimet ovat silloin niin pitkiä, että kantovesat ja siemensyntyiset lehtivesat eivät enää saavuta kuusentaimia. Männylle voidaan soveltaa useampaa eri menettelytapaa, riippuen siitä, mikä on toimenpiteen tavoite. 1. Jos tavoitteena on tavanomainen laatu, taimikko raivataan, kun se on saavuttanut 5-7 metrin pituuden, kasvamaan jätetään 2000-2200 tainta hehtaarille. Tavoitteena on tällöin järeät rungot ja suuri tukkisaanto tulevaisuudessa. 2. Jos tavoitteena on energia- ja myyntipuun tuotanto, raivataan männyntaimikko, kun se on saavuttanut 2-3 metrin korkeuden, jättäen 3000-3500 tainta hehtaarille. Menetelmä ei sovellu kaikkein karuimmille maille, koska ne eivät kykene tuottamaan riittävästi puuta hehtaarilla. 3. Jos männyntaimikko on kovin tiheä (yli 5000 tainta/ha), lumi- ja tuulivahinkojen riskiä täytyy vähentää. raivaus suoritetaan, kun taimikko on saavuttanut 3-4 metrin pituuden. Kasvamaan jätetään 2500-3000 tainta hehtaarille. Tällä menetelmällä voidaan saavuttaa erittäin korkea tukkien laatu, edellyttäen, että seuraavat harvennukset suoritetaan ajallaan. Jos vesakonraivauksia tehdään kesällä, tiheiden männyntaimikoiden raivaukset tulisi mieluiten suorittaa keväällä, jotta männyntaimille jäisi koko kesä aikaa järeytyä ja jäykistyä ennen seuraavan talven lumien rasituksia. Kaikkein järeimpien havupuutaimikoiden raivaukset tulisi suorittaa kylmällä säällä. Näin vältetään lahosienen leviäminen tuoreiden kantojen kautta. Missään tutkimuksessa ei ole osoitettu, että lahosieni leviäisi normaalin taimikonraivauksen yhteydessä, mutta riski on varmuudella eliminoitu, kun lämpötila on alle neljä astetta. Lisäksi männyn osalta on olemassa riski nävertäjien leviämisestä, jos kaadetaan yli viisi metriä korkeita puita. Tämä riski voidaan välttää syksyllä ja talvella. Kustannukset Taimikonhoito-ohjelma, joka sisältää ajallisesti optimoidun taimikonraivauksen tulee edullisimmaksi. Tavoiteohjattu taimikonhoito-ohjelma, joka käsittää kaksi raivausta (ensin vesakonraivaus ja myöhemmin taimikon raivaus) on jonkun verran kalliimpi vaihtoehto. Sillä kuitenkin saavutetaan korkeampi puun tuotanto sekä pienempi tuhoriski kuin yhden raivauksen tapauksessa, ajatellen esimerkiksi latva-, hirvi- tai lumituhoja. Liian myöhään jätetty raivaus tulee aina kalliimmaksi. Kuusikoissa puutavaran tuotanto ei merkittävästi lisäänny hoidetuissa taimikoissa. Verrattuna hoitamattomaan, voidaan taimikonraivauksilla parantaa tuottoa 9-11 %. Männiköissä eri vaihtoehtojen välillä on suurempia eroja. Kahden raivauksen vaihtoehto tuottaa eniten, toiseksi eniten tuottaa optimaalisesti ajoitettu raivaus ja kaikkein huonoiten tuottaa myöhästynyt raivaus. Kaikkein huonoiten tuottaa täysin hoitamaton metsä. Verrattuna hoitamattomaan, voidaan taimikonraivauksilla parantaa tuottoa 21-48 %. Jos tuottovaatimuksena käytetään 3 %, tuottaa kahden raivauksen taktiikka huomattavasti paremmin kuin yksi raivauskerta kylvetyissä männiköissä. Kuusikoissa vaihtoehdot ovat yhtä hyviä. Sitä vastoin hoitamaton tai liian myöhään suoritettu taimikonhoito tuottaa huonommin sekä männyn että kuusen taimikoissa. Yhteenveto Tavoiteohjattu taimikonhoito käsittää kaksi raivausta: vesakonraivaus 5 vuotta istutuksen jälkeen ja taimikonraivaus siinä vaiheessa, kun taimet ovat 2-7 metriä pitkiä, riippuen kohteesta sekä siitä, millaisia tavoitteita taimikolle on asetettu. Tällä menetelmällä kasvaa enemmän puuta ja tuottaa suuremman tuoton, vaikka menetelmän on jonkin verran kalliimpi kuin yksi optimiaikaan suoritettu raivaus. Tiedot ovat peräisin kirjasta Taimikonhoito, jonka (Luonnonvaarakeskus) julkaisi keväällä ja jota esiteltiin talvimetsäpäivillä muun muassa ssa. Teksti: John Berg

12 MetsänOmistaja 1/2016 Esa Koskiniemi vastaa Vaskiluodon Voiman kotimaisen puupolttoaineen hankinnasta. Kylmänä pakkaspäivänä kaasutuslaitoksen vierestä nousevat vesihöyrypatsaat kertovat kuivurin olevan käytössä. Energiapuu muuttuu sähköksi ja lämmöksi Vaskiluodon Voiman voimalaitoksella Vaskiluodossa Pohjanmaalta kerätty energiapuu muuttuu sähköksi ja lämmöksi. Kivihiilikattilan kylkeen rakennetussa kaasutuslaitoksessa palava hake tehdään rankapuusta, latvusmassasta ja kannoista. Vaskiluodon Voima Oy on EPV Energian ja Pohjolan Voiman tasaosuuksin omistama voimalaitosyhtiö, jolla on voimalaitokset n Vaskiluodossa ja Seinäjoella. Molemmat voimalaitokset hyödyntävät kotimaista polttoainetta; Seinäjoella pääpolttoaineena käytetään turvetta ja n kaasutuslaitoksessa palaa pääosin puuhake. Vaskiluodon Voiman n voimalaitos on alun perin rakennettu käyttämään polttoaineena kivihiiltä, mutta vuonna 2012 kivihiilikattilan yhteyteen rakennettiin kaasutuslaitos, jonka polttoaineeksi soveltuu kuiva puuhake. Samassa yhteydessä kaasutuslaitoksen viereen rakennettiin kuivuri, joka kuivaa hakkeen kaasutuskelpoiseksi. Vaskiluodon voimalaitoksen polttoaineteho on 560 MW, josta kaasuttimen osuus on 140 MW. Käytännössä puulla tuotetaan energiaa vuoden aikana noin 600 GWh, mikä vastaa noin 300 000 kiintokuutiota puuta. Sellaisen puumäärän tuontiin tarvitaan noin 6 000 autokuormaa vuodessa, laskeskelee kotimaisen polttoaineen hankinnasta vastaava hankintainsinööri Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voimalta. Energiapuun kysyntä on heikentynyt Sähkön hinta on jo pitkään ollut ennätysmäisen alhaalla, mikä on vähentänyt metsäpohjaisen biopolttoaineen käyttöä sähköntuotannossa. Energiapuun hintakilpailukyky ei ole kovin hyvä, koska energiapuun korjuukustannukset ovat melko korkeat ja yhteiskunnan tuet ovat pienentyneet. Olemme kuitenkin ylläpitäneet puun hankintaverkostoamme ja käyttäneet lähialueilta kerättyä kotimaista puupolttoainetta, Koskiniemi kertoo. Vaskiluodon Voimalla on mietitty, kuinka voimalaitos voisi vaikuttaa puunhankintaketjuun niin, että puun käyttö polttoaineena olisi mahdollisimman kustannustehokasta. Tämän pohtimisen tuloksena Vaskiluodossa on viime vuoden lopulla otettu käyttöön uusi käyttöpaikkamurskain, joka pystyy murskaamaan voimalaitosalueella tarvittavaa polttoainetta esimerkiksi rankapuusta. Käyttöpaikkamurskaimeen ajettava puu voidaan tuoda paikalle tavallisilla puutavaraautoilla, jotka voivat hankkia paluukyytejä myös sta takaisinpäin. Mursketta tai haketta kuljettavien autojen paluukyytimahdollisuudet ovat paljon pienemmät, Koskiniemi sanoo. Energiapuun korjuu on investointi tulevaan Nykytasolla Vaskiluodon Voiman voimalaitokset käyttävät kotimaisia polttoaineita noin 60 prosenttia laitoksien maksimikäyttömäärästä. Välillisesti se tarkoittaa Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan elinkeinoelämälle noin 500 600 henkilötyövuo- den työpanosta. Koskiniemi uskoo, että tällä päästökauppakaudella käytettävän puun määrä pysyy suurin piirtein samalla tasolla. Vuonna 2019 tulee voimaan hallituksen tekemä rankapuun tukilinjauksen muutos. Se tarkoittaa, että sellun raaka-aineeksi soveltuvasta rankapuusta ei enää saa nykyiseen tapaan tukea energiakäytössä. Tämä hieman huolettaa Koskiniemeä, sillä polttoaineeksi soveltuvat latvusmassat ja kannot kerätään lähialueilta jo nyt lähes 100-prosenttisesti. Huolimatta energiapuun tämänhetkisestä heikosta hintakilpailukyvystä Koskiniemi uskoo puun käyttöön energianlähteenä. Itsekin metsänomistajana hän tietää, että harvennushakkuut ovat metsänparannusinvestointi, jonka johdosta metsässä kasvaa parempaa tukkipuuta. Nuorissa metsissä on paljon potentiaalia ja todennäköisesti teknologian kehittyminen alentaa myös nuoren energiapuun korjuukustannuksia, hän pohtii. Teksti ja kuva: Johanna HaveriOy Noin puolet Vaskiluotoon tulevasta puupolttoaineesta on karsittua rankapuuta, loppupuolikas jakautuu tasaisesti kantojen, latvusmassan ja karsimattoman rankapuun kesken.