IMS-JÄÄHDYTYSPALKIT -TOIMINTO SUUNNITTELUOPAS
2 IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla - Suunnitteluopas SISÄLTÖ IMS-jäähdytyspalkin mitoitus Toiminta...3 Toimintatasot... 4 Lämmitys...5 Jäähdytyspalkin mitoitus...5 V 0 -arvon valinta...5 V min -arvon valinta...5 V max -arvon valinta...5 Paineen vaihtelu...5 Kanavan rakenne...6 Poistoilmapuoli...6 Esimerkkejä WEGA II, NOVA II & LYRA II Esimerkki 1 - IMS:n kanssa ilman IPSUMIA...7 Esimerkki 2 - :n ja IPSUMIN kanssa...8 Esimerkki 3 - :n kanssa...9 Esimerkki 4 - :n ja IPSUMIN kanssa...10 Esimerkki 5A - -sekoitus CAV-laitteiden kanssa ilman IPSUMIA - IMS jokaiseen CAV-huoneeseen...11 Esimerkki 5B - -sekoitus CAV-laitteiden kanssa ilman IPSUMIA - ilman IMS:ää CAV-syötölle... 12 Esimerkki 6 - :n, CAV-laitteiden ja IPSUMIN kanssa...13 Esimerkki 7 - :n ja CAV-laitteiden kanssa, ilman siirtoilmaa...14 Esimerkki 8 - :n ja CAV-laitteiden kanssa, ilman siirtoilmaa tai IPSUMIA...15
Suunnitteluopas - IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla 3 IMS-JÄÄHDYTYSPALKIN MITOITUS TOIMINTA -toiminto on toimilaite, joka on kytketty jäähdytyspalkkiin ilmavirran säätelemiseksi lämpötilan, CO 2 -pitoisuuden ja läsnäolon mukaan. Säätö tehdään riippumatta paineesta ennen jäähdytyspalkkia. Alla oleva kuva esittää järjestelmää, jossa on komponentit -toiminnon asennusta varten. Vesiventtiili ja toimilaite STRZ-70-11-01-0-1 Venttiili ja toimilaite samassa paketissa Huonesäädin -24-00-0-00 Huonesäädin jäähdytyspalkille, jossa -toimilaite IQAZ-35-bb-1-1-1 Tehdas- tai jälkiasennettu CO 2 -anturi STRZ-18-1-1 Läsnäoloanturi STRZ-09-1 Muuntaja STRZ-24-1
4 IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla - Suunnitteluopas TOIMINTATASOT Jäähdytyspalkkiin asennettu -toimilaite toimii yhdessä - 24:n kanssa kolmella ilmavirtatasolla. V 0 - Tyhjän huoneen ilmavirta V min Minimiläsnäolon ilmavirta V max Maksimi-ilmavirta -toimilaitteella varustetun jäähdytyspalkin ilmavirtaa säädetään läsnäoloanturin, lämpötila-anturin (sisältyy -24:ään) ja CO 2 -anturin perusteella. Kun huoneessa ei havaita läsnäoloa, ilmavirraksi asetetaan V0 ja se pidetään paineesta riippumattomana jäähdytyspalkkiin. Kun läsnäolo havaitaan, ilmavirran asetusarvo nostetaan arvosta V 0 arvoon V min. Ilmavirtatasosta V min ilmavirran asetusarvoa muutetaan huoneen jäähdytystarpeen ja CO 2 -tason mukaan. Läsnäolotilassa jäähdytyssekvenssi toimii kaksivaiheisesti. Jäähdytyksen ensimmäinen vaihe on vesivirta. Kun tarvitaan lisää jäähdytystä, vesivirta kasvaa jäähdytystehon lisäämiseksi. Jäähdytyksen toinen vaihe on ilmavirran lisääminen. Jos vesiventtiili on täysin auki ja jäähdytystehoa tarvitaan vieläkin lisää, ilmavirta nostetaan arvosta V min maksimiarvoon V max halutun lämpötilan saavuttamiseksi huoneessa. Tämä jäähdytyssekvenssi voidaan vaihtaa, jos käytettävissä on vapaata jäähdytettyä ilmaa, ja aloittaa ilmavirran lisääminen ennen vesivirtauksen lisäämistä. Normaali menettely on kuitenkin käyttää ensin vettä ja sitten ilmaa jäähdytyssekvenssissä. Toinen parametri, joka säätää ilmavirtaa läsnäolotilassa, on CO 2 -taso. Kun ppm-taso nousee alarajan yläpuolelle, ilmavirta kasvaa CO 2 -tason alentamiseksi. Ilmavirta kasvaa maksimiarvoon V max, ppm-taso on yhtä suuri tai suurempi kuin korkea ppm-raja. Korkea ja matala ppm-raja asetetaan -huonesäätimellä. Kun ilmenee lämmitystarve, veden lämmitysventtiili lisää vesivirtaa lämmitystehon lisäämiseksi. Ilmavirta ei kasva samalla tavalla kuin jäähdytyssekvenssissä, jos vesivirran lisääminen ei anna riittävästi lämmitystehoa. Lämmityssekvenssissä ilmavirta pysyy arvossa V min (jos ei ole valittu lämmityksen -toimilaitetta, ks. alla) niin kauan kun CO 2 -taso ei pyydä lisää ilmavirtaa.
Suunnitteluopas - IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla 5 LÄMMITYS -TOIMINNOLLA Jäähdytyspalkin lämmitystoiminto nostaa lämpimän ilman luonnostaan ylös katonrajaan, ja siksi seurauksena voi olla huoneen epätasapainoinen lämpötilagradientti. -toiminnolla varustetulla jäähdytyspalkilla saadaan kuitenkin tasainen ilmanvaihto myös lämmitystilassa. Tämä saavutetaan lisäämällä ilmavirtaa lämmitystarpeen kasvaessa. Kun lämmitystä tarvitaan lisää, ilmavirtaa lisätään, jolloin se törmää huoneen seiniin tai muihin ilmavirtoihin ja suunnataan alas oleskeluvyöhykkeelle. Suuremman ilmavirran tasoa lämmitystilassa voidaan säätää -24:n parametrilla 49. JÄÄHDYTYSPALKIN MITOITUS IMS-jäähdytyspalkin mitoittamiseksi tarvitaan tiedot käyttökohteesta, ilmavirtatarpeesta, jäähdytystarpeesta ja mitoittavasta paineesta. IMS-jäähdytyspalkin tyypillinen käyttökohde on kokoushuone. V 0 -ARVON VALINTA V0 on ilmavirta, jota käytetään tyhjälle huoneelle, ja siksi se on ilmavirtataso, joka on suunniteltu hoitamaan rakennuksen ilmanvaihto. Pienin sallittu ilmanvaihto riippuu maasi lainsäädännöstä, mutta se voi olla noin 0,35 l/s/m 2. Näin ollen 15 m 2 huoneessa ilmavirta on noin 5 l/s. Tässä tilassa jäähdytysteholle ei yleensä ole vaatimuksia, mutta tietenkin on tärkeää, että jäähdytyspalkki hallitsee normaalin kuormituksen, sillä se ei aina lisää ilmavirtaa vain sen vuoksi, että tarvitaan lisää jäähdytystehoa. Kilpailijoihin verrattuna FläktGroupin jäähdytyspalkit tarjoavat tässä tilassa parempaa mukavuutta ja enemmän jäähdytystehoa, sillä kaikki käytettävissä oleva paine käytetään jäähdytyspalkissa induktion muodostamiseen. Kilpailijoilla jäähdytysteho on sen sijaan erittäin huono, koska painehäviö on suuri ennen suuttimia. V MIN -ARVON VALINTA Vmin on läsnäolotilassa käytettävä minimi-ilmavirta. Kokoushuoneessa se on tyypillisesti yhden tai kahden huoneessa olevan henkilön ilmamäärä. Yhden henkilön vaatima ilmamäärä riippuu maasi lainsäädännöstä, mutta se on tyypillisesti noin 10 l/s henkilöä kohti. Jos kyseessä on tavallinen toimisto, ilmavirta V min -arvolle on tyypillisesti 10 l/s. Tällä ilmavirtatasolla kannattaa harkita myös jäähdytystehoa. Normaalikäytössä sisäisellä kuormituksella ja mitoituspaineella Vmin-ilmavirralla tulisi saavuttaa jäähdytysteho, jolla voidaan hallita normaalikuormitusta (ei huippukuormitusta). Koska tämä on useimmin käytetty ilmavirtataso, on tärkeää valita jäähdytyspalkin ja patterin koko normaalin kuormituksen käsittelemiseksi V min -ilmavirralla, jotta saadaan energiatehokas järjestelmä. Jos jäähdytyspalkissa on lämmitys, V min on lämmitystilassa käytettävä ilmavirta, jos CO 2 -taso ei edellytä ilmavirran lisäämistä. Tämä tarkoittaa, että sinun on harkittava, että patterien lämmitysteho on riittävä V min -ilmavirralla. V MAX -ARVON VALINTA Vmax on ilmavirtataso, joka kattaa riittävän ilmamäärän, kun huoneessa on maksimimäärä ihmisiä. Jos huone on enintään 6 henkilölle, maksimi-ilmavirta on todennäköisesti noin 60 l/s, mikä pitäisi pystyä saavuttamaan mitoituspaineella. Tällä tasolla pitäisi olla myös mahdollista käsitellä huoneen maksimilämmityskuorma mitoituspaineella. Kaikki nämä kolme ilmavirtavalintaa voidaan simuloida SELECT-ohjelmalla.
6 IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla - Suunnitteluopas PAINEEN VAIHTELU -toiminto on, kuten aiemmin on kuvattu, paineesta riippumaton. Tämä tarkoittaa, että se toimittaa oikean ilmavirran jäähdytyspalkkia edeltävästä paineesta riippumatta säätämällä suutinaukon käytettävissä olevalle paineelle. Tämä tarkoittaa, että se hyödyntää kaiken käytettävissä olevan paineen ilman jakamiseksi ja hyvän coanda-ilmiön ja induktionopeuden saamiseksi ilmavirta-alueella 0 l/s:stä jäähdytyspalkin maksimi-ilmavirtaan. Vaikka jos paine muuttuu, indusoidun ilman määrä muuttuu ja samalla jäähdytysteho tietyllä ilmavirralla muuttuu. On otettava huomioon kuinka paljon paine voi laskea, jotta silti saadaan suurin vaadittu ilmavirta ja suurin vaadittu jäähdytysteho. Jos suunnitelmat on tehty 100 Pa:n paineella, saat maksimi-ilmavirran ja jäähdytystehon 50 Pa:lla. Silloin tämä 50 Pa on lähtöarvo kanavaa suunniteltaessa (ks. alla), ja tässä tapauksessa kanavisto on suunniteltava niin, että paine ei mene alle 50 Pa:n. Koska maksimikuormitusta ei esiinny monena päivänä vuodessa, voidaan tässä tapauksessa suunnitella jopa alle 50 Pa:n, sillä kyseistä pahinta tapausta ei ehkä koskaan ilmene. KANAVAN RAKENNE Vaikka -toimilaitteella varustettu jäähdytyspalkki on paineesta riippumaton, jäähdytyspalkilla on tärkeää on tietty painevaihtelu tiettyjen tasojen sisällä. Hyvin toimivan jäähdytyspalkin saamiseksi sen paineen on oltava 40-140 Pa. Jos mennään alle 30 Pa:n, coanda-ilmiö luultavasti menetetään ja huoneen mukavuus laskee todella huonoksi. Se voisi toimia, jos ilmavirta on suuri, mutta yleisesti ottaen 40 Pa ei ole hyvä valinta. Jäähdytyspalkin kanssa ei myöskään pitäisi mennä yli 140 Pa:n. Jos näin käy, seurauksena voi olla meluongelmia eikä se ole mukavuuden kannalta suositeltavaa. Kuten edellisessä kappaleessa keskusteltiin, on myös olemassa alaraja, jossa vaadittua jäähdytystehoa tai ilmavirtaa ei ehkä saavuteta. Jos tämä alaraja on 50 Pa, kanavisto on suunniteltava niin, että se pitää jokaisen jäähdytyspalkin paineen välillä 50-140 Pa hyvän mukavuuden ja järjestelmän suorituskyvyn takaamiseksi. Jos ilmanvaihtojärjestelmässä on useita jäähdytyspalkkeja, järjestelmässä voidaan joutua käyttämään vakiopainepeltejä (EMPA), jotta kerroksen tai järjestelmän osan paine voitaisiin pitää vakiona. Kuinka monta jäähdytyspalkkia tai huonetta voidaan käyttää ilman vakiopainepeltiä, riippuu kanavan rakenteesta ja ilmavirtavaihtelusta. Nyrkkisääntönä on, että yhdessä osassa voidaan käyttää jopa 20 -toimilaitteella varustettua jäähdytyspalkkia ilman vakiopainepeltiä. Alla on esimerkki jäähdytyspalkkihaarasta, jossa haaran alkupäässä on vakiopainepelti. POISTOILMAPUOLI Poistoilmapuolen ilmavirtavaihteluiden hallintaan käytetään ultraäänitekniikkaan (/ULDA) perustuvaa ilmamääräsäädintä. Sitä voidaan ohjata -toimilaitteelta tulevalla analogisella takaisinkytkentäviestillä. -toimilaitteen takaisinkytkentäviestin alue on 0-10 V, missä 0 V= 0 l/s ja 10 V = V max (CB) jäähdytyspalkille. Jos IMS on yhden jäähdytyspalkin poistoilmalle, IMS V max -arvo (IMS) asetetaan samaksi kuin V max (CB) ja V min -arvoksi (IMS) asetetaan 0. Jos IM on useamman kuin yhden jäähdytyspalkin poistoilmalle, joita säädetään samalla huonesäätimellä, IMS V max -arvo (IMS) asetetaan samaksi kuin Σ(V max (CB)) ja V min -arvoksi (IMS) asetetaan 0. Toinen tapa poistoilmapuolen hallintaa on valita IPSUM. -toimilaitteessa on Modbus-yhteys ja IPSUM voi silloin laskea yhteen eri ilmavirrat ja ohjata Modbusin kautta poistoilmapuolen IMS. Seuraavilla sivuilla on esimerkkejä, miten poistoilmapuolta voidaan säätää yhdessä -jäähdytyspalkkien kanssa. Vakiopainepelti
Suunnitteluopas - IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla 7 ESIMERKKI 1 WEGA II, NOVA II JA LYRA II, JOSSA IMS ILMAN IPSUMIA Paine pidetään vakiona ilmastointikoneesta. Jäähdytyspalkkien painevaihtelu on haluttujen rajojen sisällä jäähdytystehon ja äänitason saavuttamiseksi. Jokaisen huoneen ilmavirtaa säädetään -24:llä, joka antaa asetusarvon jäähdytyspalkeille. Valvontavyöhykkeen ilmavirta mitataan EMSF:llä, joka lähettää asetusarvoviestin ultraäänisäätimelle (), joka säätää poistoilmapuolen ilmavirtaa. Tämä ratkaisu sopii pieniin ja keskisuuriin rakennuksiin, joissa ei käytetä IPSUMIA. Tässä on varmistettava, ettei jäähdytyspalkkien paine vaihtele liian paljon. Jos paine vaihtelee liikaa, voidaan tuloilmapuolella käyttää yhtä EMPA:ta vyöhykettä kohti sen varmistamiseksi, että jokaisen vyöhykkeen painevaihtelu olisi tasaisempi. P EMSF = Optivent Ultraääni IMS EMSF = Optivent Ilmavirtamittaus IMS = Huonesäädin = -toimilaite = Jäähdytyspalkki P = Poistoilmalaite
8 IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla - Suunnitteluopas ESIMERKKI 2 WEGA II, NOVA II JA LYRA II, JOSSA JA IPSUM Paine optimoidaan ilmastointikoneesta energian säästämiseksi. EMPA-säädintä käytetään tuloilmapuolella jokaisen vyöhykkeen painetason säätämiseen ja näin jäähdytyspalkkien painevaihtelujen pitämiseksi haluttujen rajojen sisällä jäähdytystehon ja äänitason saavuttamiseksi. Pienemmissä järjestelmissä EMPA ei ole tarpeen, vaan ilmastointikoneen vakiopaine riittää järjestelmän paineen säätämiseen. Jokaisen huoneen ilmavirtaa säädetään -24:llä, joka antaa asetusarvon jäähdytyspalkeille. Ilmavirta mitataan jokaisella -toimilaitteella ja lasketaan yhteen IPSUM-järjestelmässä. Asetusarvo lähetetään IPSUMISTA poistoilmapuolen ultraäänisäätimelle () poistoilmapuolen ilmavirran säätämiseksi. Ratkaisu vaatii, että jokainen huoneisiin tuleva ilmavirta mitataan -toimilaitteella, joka antaa tiedon tuloilmavirrasta IPSUMILLE. IPSUM laskee ilmavirrat yhteen ja lähettää asetusarvoviestin poistoilmapuolen yhteiselle ultraäänisäätimelle (). Vyöhyketason EMPA voi olla hyödyllinen varmistamaan, että jäähdytyspalkkien paine ei vaihtele liikaa, kun paineoptimointi tehdään IPSUMILLA ilmastointikoneeseen. Tämä ratkaisu sopii keskisuuriin ja suuriin järjestelmiin, joissa käytetään IPSUMIA. IPSUM P EMPA IPSUM = IMS-optimointijärjestelmä = Optivent Ultraääni IMS EMPA = Optivent Vakiopainesäädin = Huonesäädin = -toimilaite = Jäähdytyspalkki P = Poistoilmalaite
Suunnitteluopas - IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla 9 ESIMERKKI 3 WEGA II, NOVA II JA LYRA II, JOSSA Paine pidetään vakiona ilmastointikoneesta. Jäähdytyspalkkien painevaihtelu on haluttujen rajojen sisällä jäähdytystehon ja äänitason saavuttamiseksi. Jokaisen huoneen ilmavirtaa säädetään -24:llä, joka antaa asetusarvon jäähdytyspalkeille. Ilmavirtaa säädetään jokaisessa huoneessa ja tuloilmavirta mitataan -toimilaitteella, joka lähettää asetusarvon poistoilmapuolen jokaisen huoneen ultraäänisäätimelle (/ULDA). Tämä ratkaisu sopii pieniin ja keskisuuriin rakennuksiin, joissa ei käytetä IPSUMIA eikä huoneesta ole käytettävissä siirtoilmaa. Tässä on varmistettava, ettei jäähdytyspalkkien paine vaihtele liian paljon. Jos paine vaihtelee liikaa, voidaan tuloilmapuolella käyttää yhtä EMPA:ta vyöhykettä kohti sen varmistamiseksi, että jokaisen vyöhykkeen painevaihtelu olisi tasaisempi. = Optivent Ultraääni IMS = Huonesäädin = -toimilaite = Jäähdytyspalkki
10 IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla - Suunnitteluopas ESIMERKKI 4 WEGA II, NOVA II JA LYRA II, JOSSA JA IPSUM Paine optimoidaan ilmastointikoneesta energian säästämiseksi. EMPA-säädintä käytetään tuloilmapuolella jokaisen vyöhykkeen painetason säätämiseen ja näin jäähdytyspalkkien painevaihtelujen pitämiseksi haluttujen rajojen sisällä jäähdytystehon ja äänitason saavuttamiseksi. Jokaisen huoneen ilmavirtaa säädetään -24:llä, joka antaa asetusarvon jäähdytyspalkeille. Ilmavirta mitataan jokaisella -toimilaitteella ja lasketaan yhteen IPSUM-järjestelmässä. Asetusarvo lähetetään IPSUMISTA poistoilmapuolen jokaisen huoneen ultraäänisäätimelle (/ULDA). Ratkaisu vaatii, että jokainen huoneisiin tuleva ilmavirta mitataan -toimilaitteella, joka antaa tiedon tuloilmavirrasta IPSUMILLE. IPSUM laskee yhteen jokaisen huoneen ilmavirran ja jokaiselle huoneelle käytetään ultraäänisäädintä (/ULDA), kun siirtoilmaa ei ole käytettävissä. Vyöhyketason EMPA voi olla hyödyllinen varmistamaan, että jäähdytyspalkkien paine ei vaihtele liikaa, kun paineoptimointi tehdään IPSUMILLA ilmastointikoneeseen. Tämä ratkaisu sopii keskisuuriin ja suuriin järjestelmiin, joissa käytetään IPSUMIA eikä siirtoilmaa ole käytettävissä. IPSUM EMPA IPSUM = IMS-optimointijärjestelmä = Optivent Ultraääni IMS EMPA = Optivent Vakiopainesäädin = Huonesäädin = -toimilaite = Jäähdytyspalkki
Suunnitteluopas - IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla 11 ESIMERKKI 5A WEGA II, NOVA II JA LYRA II, JOSSA -SEKOITUS CAV-LAITTEIDEN KANSSA ILMAN IPSUMIA ULTRAÄÄNI (/ULDA) JOKAISEEN CAV-HUONEESEEN Paine pidetään vakiona ilmastointikoneesta. Jäähdytyspalkkien painevaihtelu on haluttujen rajojen sisällä jäähdytystehon ja äänitason saavuttamiseksi. Jokaisen huoneen ilmavirtaa säädetään -24:llä, joka antaa asetusarvon jäähdytyspalkeille. Valvontavyöhykkeen ilmavirta mitataan EMSF:llä, joka lähettää asetusarvoviestin ultraäänisäätimelle (), joka säätää poistoilmapuolen ilmavirtaa. Tämä ratkaisu sopii pieniin ja keskisuuriin rakennuksiin, joissa ei käytetä IPSUMIA. Tässä on varmistettava, ettei jäähdytyspalkkien paine vaihtele liian paljon. Kun paine vaihtelee liian paljon CAV-huoneissa, jokaisen CAVhuoneen tuloilmalle käytetään ultraäänisäädintä (/ULDA) tuloilmavirran pitämiseksi vakiona. P /ULDA T EMSF /ULDA = Optivent Ultraääni IMS EMSF = Optivent Ilmavirtamittaus = Huonesäädin = -toimilaite = Jäähdytyspalkki P = Poistoilmalaite T = Tuloilmalaite
12 IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla - Suunnitteluopas ESIMERKKI 5B WEGA II, NOVA II JA LYRA II, JOSSA -SEKOITUS CAV-LAITTEIDEN KANSSA ILMAN IPSUMIA ILMAN ULTRAÄÄNISÄÄDINTÄ (/ULDA) CAV-TULOILMALLE Esimerkkiin 5A verrattuna paine ei vaihtele niin paljon, jolloin ultraäänisäädin () voidaan poistaa CAV-huoneiden tuloilmavirrasta. P T EMSF = Optivent Ultraääni IMS EMSF = Optivent Ilmavirtamittaus = Huonesäädin = -toimilaite = Jäähdytyspalkki P = Poistoilmalaite T = Tuloilmalaite
Suunnitteluopas - IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla 13 ESIMERKKI 6 WEGA II, NOVA II JA LYRA II, JOSSA, CAV-LAITTEET JA IPSUM Paine optimoidaan ilmastointikoneesta energian säästämiseksi. EMPA-säädintä käytetään tuloilmapuolella jokaisen vyöhykkeen painetason säätämiseen, sillä tuloilmalaitteiden paine voi vaihdella, kun paine optimoidaan IPSUMILLA. Pienemmissä järjestelmissä EMPA ei ole tarpeen, vaan ilmastointikoneen vakiopaine riittää järjestelmän paineen säätämiseen. Jokaisen huoneen ilmavirtaa säädetään -24:llä, joka antaa asetusarvon jäähdytyspalkeille. Ilmavirta mitataan EMSF:llä ja lähetään suoraan poistoilman ultraäänisäätimelle () tai IPSUMIN kautta poistoilmavirran säätämiseksi. Tämä ratkaisu sopii keskisuuriin ja suuriin järjestelmiin, joissa käytetään IPSUMIA sekä CAV- ja IMS-laitteita sekaisin. IPSUM P T EMPA EMSF IPSUM = IMS-optimointijärjestelmä = Optivent Ultraääni IMS EMSF = Optivent Ilmavirtamittaus EMPA = Optivent Vakiopainesäädin = Huonesäädin = -toimilaite = Jäähdytyspalkki P = Poistoilmalaite T = Tuloilmalaite
14 IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla - Suunnitteluopas ESIMERKKI 7 WEGA II, NOVA II JA LYRA II, JOSSA JA CAV ILMAN SIIRTOILMAA Paine pidetään vakiona ilmastointikoneesta. Jäähdytyspalkkien painevaihtelu on haluttujen rajojen sisällä jäähdytystehon ja äänitason saavuttamiseksi. Jokaisen jäähdytyspalkkihuoneen ilmavirtaa säädetään -24:llä, joka antaa asetusarvon jäähdytyspalkeille. CAV-huoneessa käytetään ultraäänisäädintä (/ULDA) ilmamäärän pitämiseksi vakiona. Ilmavirtaa säädetään jokaisessa huoneessa ja tuloilmavirta mitataan -toimilaitteella, joka lähettää asetusarvon poistoilmapuolen jokaisen huoneen ultraäänisäätimelle (/ULDA). ATD-huoneissa CAV- tai IMS-säädöllä käytetään ultraäänisäädintä (ULDA() sekä tulo- että poistoilmalle ilmavirran säätämiseksi. Tämä ratkaisu sopii pieniin ja keskisuuriin rakennuksiin, joissa ei käytetä IPSUMIA eikä huoneesta ole käytettävissä siirtoilmaa. Tässä on varmistettava, ettei jäähdytyspalkkien paine vaihtele liian paljon. Jos paine vaihtelee liikaa, voidaan tuloilmapuolella käyttää yhtä EMPA:ta vyöhykettä kohti sen varmistamiseksi, että jokaisen vyöhykkeen painevaihtelu olisi tasaisempi. /ULDA T /ULDA = Optivent Ultraääni IMS = Huonesäädin = -toimilaite = Jäähdytyspalkki T = Tuloilmalaite
Suunnitteluopas - IMS-jäähdytyspalkit -toiminnolla 15 ESIMERKKI 8 WEGA II, NOVA II JA LYRA II, JOSSA JA CAV ILMAN SIIRTOILMAA JA IPSUMIA Paine pidetään vakiona ilmastointikoneesta. Jäähdytyspalkkien painevaihtelu on haluttujen rajojen sisällä jäähdytystehon ja äänitason saavuttamiseksi. Jokaisen jäähdytyspalkkihuoneen ilmavirtaa säädetään -24:llä, joka antaa asetusarvon jäähdytyspalkeille. CAV-huoneessa käytetään ultraäänisäädintä (/ULDA) ilmamäärän pitämiseksi vakiona. Ilmavirtaa säädetään jokaisessa huoneessa ja tuloilmavirta mitataan jäähdytyspalkkihuoneiden -toimilaitteella, joka lähettää asetusarvon poistoilmapuolen jokaisen huoneen ultraäänisäätimelle (). Päätelaitteilla varustetuissa huoneissa ATD-huoneissa CAV- tai IMS-säädöllä käytetään ultraäänisäädintä sekä tulo- että poistoilmalle (/ULDA) ilmavirran () säätämiseksi. IPSUMILLA voidaan hoitaa myös ilmavirtojen tasapainotus tulo- ja poistoilmapuolen välillä. Tämä ratkaisu sopii pieniin ja keskisuuriin rakennuksiin, joissa ei käytetä IPSUMIA eikä huoneesta ole käytettävissä siirtoilmaa. Tässä on varmistettava, ettei jäähdytyspalkkien paine vaihtele liian paljon. Vyöhyketason EMPA voi olla hyödyllinen varmistamaan, että jäähdytyspalkkien paine ei vaihtele liikaa, kun paineoptimointi tehdään IPSUMILLA ilmastointikoneeseen. IPSUM /ULDA T EMPA IPSUM = IMS-optimointijärjestelmä /ULDA = Optivent Ultraääni IMS EMPA = Optivent Vakiopainesäädin = Huonesäädin = -toimilaite = Jäähdytyspalkki T = Tuloilmalaite
FG_DC_10074FI_Design guide Pi actuator_dg_20180328_r0 Copyright 2018 FläktGroup WWW.FLAKTGROUP.COM SUUNNITTELUOPAS -TOIMILAITE FläktGroup on älykkäiden ja energiatehokkaiden ilmastointiratkaisujen eurooppalainen markkinajohtaja. Meillä on yli sadan vuoden kokemus ilmankäsittelystä, ja sen avulla tarjoamme asiakkaillemme innovatiivisia teknologioita, korkeaa laatua ja erinomaista suorituskykyä. Laajin tuotevalikoima sekä toimiminen maailmanlaajuisesti 65 eri maassa takaavat, että olemme aina lähellä sinua, valmiina toimittamaan Excellence in Solutions -ratkaisuja. FLÄKTGROUPIN TUOTETOIMINNOT Ilmankäsittely Ilmansiirto Ilmanhajotus Ilmanjakelu Ilmansuodatus Ilmanhallinta Ilmastointi ja lämmitys Ohjaus ja säätö Huolto» Lue lisää osoitteesta www.flaktgroup.com tai ota yhteys lähimpään toimipisteeseemme