Vuosikertomus 2010
Sisällys Fingrid lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Asiakkaat ja sidosryhmät 8 Yhtiön talous ja rahoitus 12 Voimajärjestelmä 14 Sähkömarkkinat 16 Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito 18 Tutkimus ja kehitys 20 Maankäyttö ja ympäristö 22 Henkilöstö 24 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 26 Hallitus 34 Johtoryhmä 36 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2010 38
Fingrid Oyj lyhyesti Fingrid on yhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin 14 000 kilometriä sekä yli sata sähköasemaa. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Lähivuosina rakennetaan lähes 3 000 kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentä sähköasemaa. Yhtiö on perustettu 29.11.1996. Operatiivinen toiminta alkoi 1.9.1997. Liikevaihto 456 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 1,8 miljardia euroa. Fingrid omistaa 20 prosenttia sähköpörssi Nord Pool Spot AS:stä. Henkilöstö vuoden lopussa 263 (vakinaisessa työsuhteessa 249). Fingridin perustehtävä Fingridin tehtävä kantaverkkoyhtiönä on kehittää voimajärjestelmää siirtää toimintavarmasti sähköä edistää sähkömarkkinoita. Fingridin arvot avoimuus tasapuolisuus tehokkuus vastuullisuus Fingridin visio Fingridin tavoitteena on olla kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva. Fingrid Oyj Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja Verkkopalvelu Sidosryhmäsuhteet Voimajärjestelmän käyttö Omaisuuden hallinta Järjestelmäkehitys Talous ja liiketoiminnan kehitys Markkinakehitys Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen 45
Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2011 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko Karttakeskus Oy, Lupa L9013/11 5 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
Toimitusjohtajan katsaus Suomi otti vuonna 2010 energiaratkaisuissaan merkittäviä askeleita sekä ydinvoiman että uusiutuvan energian osalta. Jatkossa päätökset ydinvoimalaitosten osin vielä avoimista sijaintivaihtoehdoista ja lopulliset investointipäätökset täsmentävät laitosten kantaverkkoon liittämisen reunaehtoja. Tuulivoiman osalta epävarmuus jatkuu; pääroolissa on nyt tuulivoimainvestointien hyväksyttävyys paikallisesti. Uusiin tuotantoinvestointeihin, sähkön kulutuskehitykseen ja moniin muihin toimintaympäristömme tekijöihin liittyy paljon epävarmuutta vuosikymmeniksi eteenpäin. Epävarmuustekijöiden hallinta on investointistrategiamme olennainen lähtökohta kehittäessämme tulevaisuuden kantaverkkoa. Siksi itse kuvaamme tuota strategiaamme viisaaksi ja pitkäjänteiseksi. Viisaus tarkoittaa sitä, että hallitsemme tulevaisuuden epävarmuutta luomalla investointiohjelmaamme joustoa. Teemme ympäristövaikutusten arviointiin, maankäytön luvitukseen ja suunnitteluun liittyviä tehtäviä hyvissä ajoin ennakkoon, jotta varsinainen rakennusprojekti voidaan käynnistää joustavasti juuri silloin, kun näemme sen tarpeelliseksi. Näin saamme hankkeet toteutettua taloudellisesti ja vaarantamatta voimajärjestelmän käyttövarmuutta tai sähkömarkkinoiden toimintaa. Voimme toteuttaa hankkeet asiakkaiden kannalta oikeaan aikaan ja vähentää myös urakoitsijoiden riskejä. Yhtiölle tämä viime vuosina kehitetty toimintatapa antaa salkkuun todellisia "reaalioptioita", ja tällä hetkellä salkun tila näyttää erittäin hyvältä. Strategia on pitkäjänteinen, sillä tarkastelemme kantaverkon kehitystarpeita voimalaitosten verkkoon liittämisen, sähkön kulutuskehityksen, korkean käyttövarmuuden ylläpitämi- sen sekä markkinoiden toimivuuden näkökulmista vähintään kymmenen vuoden aikajänteellä. Tavoitteena on rakentaa tarvittavat yhteydet ajoissa ja välttää siten kapasiteetin riittämättömyydestä aiheutuvia ongelmia. Pitkäjänteisyys yhdessä investointiohjelman joustojen kanssa palvelee yhteiskunnan ja asiakkaidemme intressejä. Toisaalta se edesauttaa urakoitsijoiden ja laitetoimittajien pitkän aikavälin resurssisuunnittelua. Pitkäjänteisyyttä tuo myös kansainvälinen yhteistyö. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E julkaisi kesällä historiallisen, ensimmäisen eurooppalaisen kantaverkon kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman. Vaikka suunnitelma koostuu eri maiden kantaverkkoyhtiöiden nykyisistä suunnitelmista, se osoittaa selvästi eurooppalaiseen kantaverkkoon tarvittavan valtavan investointitarpeen, joka on suora seuraus Euroopan unionin kunnianhimoisesta ilmasto- ja energiastrategiasta. Suomessa kantaverkkosuunnittelua on jatkettu hyvässä yhteistyössä Fingridin asiakkaiden kanssa. Verkkosuunnittelun ohella keskustelua on herättänyt kantaverkon rajaus. Rajausta on käsitelty työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä työryhmässä, joka valmisteli EU:n kolmannen sisämarkkinapaketin muutoksia Suomen sähkömarkkinalakiin. Uudet tuotantoinvestoinnit ja kantaverkon rakennushankkeet vaativat myös käyttötoiminnaltamme sekä pitkäjänteistä suunnittelua että reaktioherkkyyttä. Tulevina vuosina kantaverkossa on väistämättä hankalia keskeytystilanteita, joiden mallikas toteutus vaatii hyvää etukäteissuunnittelua ja saumatonta yhteistyötä asiakkaiden ja verkon rakentamishankkeista vastaavien toimijoiden kanssa. Fingridin peri- 67
aatteena on hyödyntää vanhoja johtokatuja mahdollisimman laajalti. Uusista siirtoyhteyksistä noin 90 prosenttia rakennetaan vanhoille johtokaduille tai niiden rinnalle. Näin voimme parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon maankäytön ja maanomistajien tarpeet. Tätä periaatetta noudatettaessa kolikon toinen puoli on se, että kantaverkon keskeytystilanteet ovat selkeästi vaativampia. Kantaverkko selvisi suhteellisen helpolla kesän kovista myrskyistä. Saimme mekin oppia: puut voivat kaatua myös kantaverkon johdoille, ja toisaalta tietoliikenne on kriittinen resurssi, vaikka kantaverkossa ei olisikaan vikoja. Olemme pohtineet voimakkaasti muuttuvan voimajärjestelmän vaikutuksia käyttötoimintaan ja päätyneet siihen, että tehokkain ja käyttövarmuuden kannalta paras malli on Fingridin nykyisen Arkadian voimajärjestelmäkeskuksen ja Hämeenlinnan verkkokeskuksen yhdistäminen yhdeksi valvomoksi. Tämä toteutetaan, kun yhtiö muuttaa uusiin toimitiloihin vuoden 2012 lopulla. Tuotannon verkkoonliittämisen osalta käyttötoimintamme testataan perinpohjaisesti vuonna 2013, kun Olkiluoto 3 liitetään kantaverkkoon. Tällöin tarvitaan varalle myös Forssaan rakenteilla olevan varavoimalaitoksen megawatteja. Vuosi 2010 oli sähkömarkkinoiden laajentumisen osalta merkittävä. Marraskuussa syntyivät maailman suurimmat sähkömarkkinat, kun Pohjoismaat yhdistettiin läntiseen Keski-Eurooppaan. Markkinoiden koko on tänään noin 1 500 terawattituntia. Yhdistämishanke onnistui suunnitellusti. Markkinoiden näkymätön käsi osoitti tehokkuutensa sekä voimalaitosten että siirtoverkon käyttäjänä. Aluehintaerot läntisessä Keski-Euroopassa pienenivät. Markkinat yhdentyivät myös Suomen ja Viron välillä, kun nykyinen Estlink-yhteys otettiin kokonaisuudessaan markkinoiden käyttöön. Käynnissä oleva EstLink 2 -hanke edistää osaltaan myös Itämeren alueen sähkömarkkinaintegraatiota. Asiakasrajapintaan luodut yhtiön päätehtävien mukaiset toimikunnat yhdessä neuvottelukunnan kanssa ovat osoittaneet tarpeellisuutensa ja toimivuutensa asiakasrajapinnan kehittämisessä. Uskomme, että olemme tänä päivänä edelläkävijä myös tällä saralla. Vastuullisen toimintatavan mallia kehitettiin edelleen tunnistamalla Fingridin strategian kannalta olennaiset asiat, joihin jatkossa keskitytään. Työssä hyödynnettiin johdon haastatteluja ja työryhmätyöskentelyä sekä sidosryhmäkeskusteluista saatua tietoa Fingridiin kohdistuvista odotuksista. Vuonna 2011 vastuullisuusteema on edelleen keskeinen; työyhteisövalmennuksessa henkilöstöä aktivoidaan vaikuttamaan omaan työhönsä liittyviin vastuullisuuskysymyksiin. Vuosi 2010 jää yhtiön historiaan runsastapahtumaisena ja vilkkaana toimintajaksona. Elämme keskellä suurta muutosprosessia, jota edellisinä vuosina on ennakoitu. Mennyt vuosi osoitti, että olemme valmistautuneet muutokseen hyvin. Matriisiin perustuva johtamismalli toimii tehokkaasti, ja henkilöstö on ottanut uudet haasteet hienosti vastaan. Organisaatio saa nyt näyttää, mitä se todella osaa. Jukka Ruusunen toimitusjohtaja 7 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää sidosryhmistään. Yhtiö pyrkii aktiivisesti ja tehokkaasti edistämään vuorovaikutusta kantaverkkoasiakkaiden, sähkömarkkinatoimijoiden, viranomaisten ja maanomistajien kanssa. Asiakkaiden ja sähkömarkkinoiden tarpeet ovat Fingridissä verkkosuunnittelun ja sidosryhmätoiminnan perusta. Johtoreittejä suunniteltaessa ja johtojen kunnossapitotöiden yhteydessä maanomistajille, voimajohdon naapureille sekä muille asianosaisille varmistetaan mahdollisuus näkemystensä esille tuomiseen, keskusteluun ja yhteistyöhön hankesuunnitelmaan ja sen toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Nykyinen neljän vuoden mittainen kantaverkkotariffikausi päättyy vuoden 2011 lopussa. Uuden sopimuskauden valmistelut on jo aloitettu. Toimintavuoden lopulla yhtiön hallitus päätti tehtyjen selvitysten perusteella, että hinnoittelun lähtökohtana on uudella sopimuskaudella edelleen nykyisen kaltainen energiapohjainen kantaverkkotariffirakenne. Vuoden 2012 tariffin yksikköhinnat päätetään alkusyksyllä 2011, kun tulevan vuoden toimintaympäristö mm. kustannustaso, investoinnit ja kulutusennuste on täsmentynyt. Tariffitasoon on odotettavissa takavuosiin nähden suurempi korotus, mistä asiakkaille on jo kerrottu. Tärkeimmät syyt kantaverkkotariffin korotukseen ovat Fingridin mittava investointiohjelma sekä kasvaneet häviösähkö- ja voimajärjestelmän reservikustannukset. Asiakastyytyväisyys Arvosana 2009 2010 8,88 8,64 4 5 6 7 8 9 10 Kantaverkon määritelmästä ja kantaverkon rajauksesta keskusteltiin vuoden mittaan Fingridin asiakkaiden ja viranomaisten kanssa. Keskustelujen tavoitteena oli saavuttaa toimialan sisällä yhteisymmärrys kantaverkon määritelmästä, Fingridin vastuista ja velvoitteista sekä viime kädessä yksityiskohtaisista rajausmuutoksista. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä käsitteli asiaa osana EU:n uuden sisämarkkinadirektiivin Suomen sähkömarkkinalakiin tuomista muutostarpeista laatimaansa selvitystä. Tämän työn tulokset ja mahdolliset lainmuutokset on luonnollisesti otettava huomioon, kun muutoksia kantaverkon vastuisiin ja rajauksiin tehdään. Kuluneen vuoden aikana asiakasrajapinnassa tehtiin ahkerasti työtä lukuisien tuulivoiman suunnitteluhankkeiden parissa. Tämä työ tulee jatkumaan tiiviinä lähivuosinakin ja konkretisoitumaan uusiutuvan energian syöttötariffilain tultua hyväksytyksi eduskunnassa vuoden 2010 lopussa. Kantaverkon ikääntyneet energiamittarit uusitaan vuosina 2011 2013 vastaamaan tulevia tarpeita mahdollisimman kattavasti. Uusien energiamittarien myötä voimme tarjota asiakkaille keskeisiä liittymispisteen sähkönlaatutietoja. Keskustelu lunastuskorvausten tasosta ja korvausperusteiden ajanmukaisuudesta on jatkunut vilkkaana. Farmari-näyttelyssä Mikkelissä voimajohdot puhuttivat osastoomme tutustuneita messuvieraita. Myös FinnMETKO-messuilla kohdattiin ja kuunneltiin lähiseutujen maanomistajia. Kansalaisille suunnatun karttapohjaisen palaute- ja lausuntopyyntöpalvelun käyttöä jatkettiin. Palvelu oli kokeiluluonteisesti käytössä myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja voimajohtohankkeen rakennusvaiheen yhteydessä. 89
"Maanomistajat ovat hyvin rationaalisia, koska maa on riippuvainen sähköstä. Sellaista vastustusta ei ole nähty kuin Keski-Euroopassa. Ihmiset ovat olleet informoituja hyvissä ajoin, joten prosessin alkupäätä on voitu keventää", totesi johtaja Matti Tähtinen Kainuun Sanomat -lehdessä 23.4.2010 maanomistajien suhtautumista voimajohtohankkeisiin. Maanomistajat ovat suhtautuneet myönteisesti Fingridin yhteistyöhalukkuuteen korvausmenettelyn kehittämiseksi. Viimeinen sana tässä asiassa on kuitenkin viranomaisilla ja lainsäätäjillä. Turvelauhdevoiman syöttötariffilain voimassaolo päättyi vuoden 2010 lopussa, ja samalla loppui siihen liittyvä Fingridin hallinnointivelvollisuus. Myös nykyinen tehoreservilaki päättyy kuluvan talvikauden jälkeen, vuoden 2011 helmikuun lopussa. Turpeen syöttötariffin ja tehoreservin hallinnointi eivät sisälly kantaverkkopalveluun, ja niiden hoi- tamisesta yhtiö on saanut erillisen, viranomaisen vahvistaman korvauksen. Valmisteilla olevan uuden tehoreservilain mukaisesti Energiamarkkinavirasto vastaa tehoreservin tarpeen arvioinnista ja järjestelmään mukaan tulevien laitosten kilpailuttamisesta. Uuden lain myötä Fingridin tehtäväksi muodostuu laitosten käyttö- ja markkinasäännöistä huolehtiminen sekä järjestelmän ylläpitoon tarvittavien maksujen kokoaminen ja tulouttaminen tuottajille. Kantaverkkopalvelun hinta Suomessa ja muualla. ENTSO-E:n tariffivertailu 2009. 25 20 15 10 5 0 Itävalta Belgia Bosnia ja Herzegovina Bulgaria Kroatia Tšekki Tanska Viro Suomi Ranska Saksa Iso-Britannia Kreikka Unkari Irlanti Italia Latvia Liettua Luxemburg FYROM Hollanti Pohjois-Irlanti Norja Puola Portugali Romania Serbia Slovakia Slovenia Espanja Ruotsi Sveitsi Kantaverkkotoimintaan liittyvät kustannukset, kuten investoinnit, häviösähkö, järjestelmäpalvelut 400 380 kv 220 150 kv 132 50 kv Muut kantaverkkotoimintaan suoraan kuulumattomat kustannukset, kuten julkisen palvelun velvoitteet, uusiutuvan energian syöttötariffit, tehoreservi, muut 9 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
SIDOSRYHMÄT Huoltovarmuuskeskus Tutkimuslaitokset Poliitikot Euroopan komissio Korkeakoulut Ympäristöjärjestöt Voimajohdon naapurit Lupaviranomaiset Maankäytön suunnittelijat (maakuntaliitot, kunnat) ACER ENTSO-E Sähköntuottajat Kantaverkkoasiakkaat Sähkömarkkinatoimijat Tasepalveluasiakkaat Rajasiirtoasiakkaat Henkilöstö Omistajat Viranomaiset (TEM, EMV) Naapurimaiden kantaverkkoyhtiöt - Ruotsi: Svenska Kraftnät - Norja: Statnett - Viro: Elering - Venäjä: FGC UES Rakentamisen ja kunnossapidon palvelutoimittajat Materiaalitoimittajat Luottokelpoisuusluokittajat Tekniikan alan opiskelijat Sosiaalinen media Maanomistajat Rahoittajat Sähköjärjestelmän reservitoimijat Tietoliikennetoimittajat Toimialajärjestöt Media Suuri yleisö 10 11
Neuvottelukunta Linna Hannu, puheenjohtaja, Vaasan Sähkö Oy, toimitusjohtaja Ahlstedt Kalle, Fortum Power and Heat Oy, yksikönjohtaja Engman Elina, Kemira Oyj Energia, energiajohtaja Hukkanen Heikki, PVO-Alueverkot Oy, toimitusjohtaja Vesala Risto, Pohjolan Voima Oy, johtaja, 5/2010 saakka Kellokumpu Pentti, Inergia Oy, toimitusjohtaja Lehtonen Markus, Helsingin Energia, kehitysjohtaja Liuhala Tapani, Vattenfall Verkko Oy, toimitusjohtaja Mäkelä Karri, Nord Pool Finland Oy, johtaja Pylvänen Timo, Savon Voima Oyj, toimitusjohtaja Rintamäki Mikko, Outokumpu Oyj, energiajohtaja Savelainen Janne, Lahti Energia Oy, toimitusjohtaja Tynkkynen Pekka, UPM-Kymmene Oy, johtaja Tähtinen Matti, Fingrid Oyj, johtaja (sihteeri) Käyttötoimikunta Päivinen Reima, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Halminen Hannu, Boliden Harjavalta Oy, sähköpäällikkö Härkönen Teppo, Helen Sähköverkko Oy, yksikön päällikkö Myllymäki Jorma, Vattenfall Verkko Oy, käyttöpalvelujohtaja Nuortio Erkki, Kemijoki Oy, käyttökeskuksen päällikkö Peltola Raimo, Fortum Power and Heat Oy, sähkömarkkina-asiantuntija Puotinen Jaakko, Stora Enso Oyj, Development Engineer Rajala Jukka, Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy, toimitusjohtaja Tiippana Erkki, VR-Rata Oy Ab, vanhempi konsultti Kuusinen Kimmo, Fingrid Oyj (sihteeri) Markkinatoimikunta Kekkonen Juha, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Dahl Kimmo, Kymppivoima Hankinta Oy, johdannaiskauppapäällikkö, 10/2010 alkaen Häkli Jukka-Pekka, Solidus Oy, toimitusjohtaja Koskelainen Antti, Suomen ElFi Oy, toimitusjohtaja Mattila Harri, Helsingin Energia, johtaja Muilu Jukka, Energiakolmio, johtaja, 10/2010 saakka Mäkelä Karri, Nord Pool Finland Oy, johtaja Mäkilä Vesa, Turku Energia, johtaja Nordblad Karl-Henrik, Fortum Power and Heat Oy, sähkömarkkina-asiantuntija Salonen Ilkka, Vattenfall Sähkönmyynti Oy, toimitusjohtaja Särkilahti Anne, UPM-Kymmene Oyj, Director, Balance Management Sederlund Jarno, Fingrid Oyj (sihteeri), 5/2010 saakka Lipponen Katja, Fingrid Oyj (sihteeri), 5/2010 alkaen Verkkotoimikunta Kuusela Kari, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Heinonen Pasi, LE Sähköverkko Oy, käyttöpäällikkö Hukkanen Heikki, PVO-Alueverkot Oy, toimitusjohtaja Kalla Esa, Outokumpu Stainless Oy, energia- ja sähkönjakelupäällikkö Kohtala Jarkko, Vattenfall Verkko Oy, verkkojohtaja Pajunen Arto, Järvi-Suomen Energia Oy, toimitusjohtaja Pollari Pekka, UPM Sähkönsiirto Oy, vesivoimapäällikkö Salminen Harri, Turku Energia Sähköverkot Oy, käyttöpäällikkö Vauhkala Eero, Fortum Sähkönsiirto Oy, päällikkö Parviainen Petri, Fingrid Oyj (sihteeri) 11 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
Kestävä yritystalous modernin kantaverkkotoiminnan perustana Fingrid välittää kustannustehokkuudesta. Fingrid varmistaa palvelujensa vakaan hintakehityksen suunnittelemalla pitkäjänteisesti yhtiön taloutta, riskien hallintaa, rahoitusta ja investointeja. Talousohjauksen keskeiset tavoitteet ovat toiminnan taloudellinen ennustettavuus, liiketoimintaprosessien kustannustehokkuus ja kustannusriskien hallinta sekä suorituskyvyn johtaminen ja strategian toteutuksen seuranta. Fingridin visiona on olla kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva. Yritystalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa kustannustehokasta toimintaa, pääoman tuottotavoitteiden saavuttamista sekä vakaata pääomarakennetta ja korkean luottoluokituksen säilyttämistä. Fingridin sijoittuminen kärkijoukkoon kantaverkkotoiminnan kustannustehokkuutta ja laatua mittaavissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa sekä yhtiölle myönnetty kansainvälinen omaisuuden hallinnan (PAS 55) sertifikaatti ovat osoituksia toiminnan kustannustehokkuudesta ja kantaverkkoomaisuuteen liittyvien kustannusriskien tehokkaasta hallinnasta. Fingridin voitto ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia oli 60,3 miljoonaa euroa. Fingridin vuoden 2010 taloudellista tulosta paransivat talouden elpymisen ja kylmän talven tuoma sähkön kulutuksen lähes kahdeksan prosentin kasvu. Tulosta vahvistivat myös alkuvuodesta tehdyt tariffikorotukset. Kantaverkkotariffeja nostettiin 4,5 prosenttia. Korkotason noususta huolimatta yhtiön rahoituskulut alenivat edellisiin vuosiin verrattuna. Korkeat sähkön aluehinnat lisäsivät Fingridin häviösähkökustannuksia. Yhtiön sijoitetun pääoman tuottotavoite 6 prosenttia ei täyttynyt tilikaudella 2010, vaan jäi 5,1 prosenttiin. Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli 19 miljoonaa euroa negatiivinen (-74 milj. euroa). Laaja, noin 1,7 miljardin euron investointiohjelma ja siitä johtuva negatiivinen kassavirta asettavat haasteita Fingridin korkean luottoluokituksen säilyttämiselle. Fingrid korottaa vuonna 2012 kantaverkkosiirron tariffeja huomattavasti nykyisen sopimuskauden 2008 2011 tasosta turvatakseen investointiohjelmansa toteutuksen. Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja yhteensä 86 miljoonan euron arvosta. Euroopan investointipankki (EIB) myönsi Fingridille 150 miljoonan euron lainan FennoSkan 2 -merikaapeliyhteyden toteuttamiseksi. Lisäksi Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa allekirjoitettiin 20 miljoonan euron laina, jolla turvataan EstLink 2 -kaapelihankkeen rahoitusta. Euroopan Unioni myönsi Viron ja Suomen EstLink 2 -merikaapelille 100 miljoonan euron tuen. Fingrid allekirjoitti 1,5 miljardin euron joukkovelkakirjalainaohjelman kotimaisen ja kansainvälisen pankkiryhmän kanssa marraskuussa 2010. Energiamarkkinavirasto valvoo verkkoyhtiöiden tuoton kohtuullisuutta. Sen Fingridille vahvistama alituotto vuosilta 2005 2007 oli noin 100 miljoonaa euroa. Energiamarkkina- 12 13
Periaatteemme on tehdä suuri peruskorjaus niin perusteellisesti, ettei samanlaista urakkaa tarvitse ottaa ohjelmaan seuraavien 20 vuoden aikana, kertoi Fingridin kunnossapitopäällikkö Harri Ollikainen Kristiinan voimalaitoksen peruskorjauksen periaatteista Suupohjan Sanomissa 20.10.2010. viraston alustavan tiedon mukaan alituotto vuosilta 2008 2009 oli noin 150 miljoonaa euroa. Nykyinen valvontajakso alkoi 1.1.2008 ja päättyy 30.12.2011. Yhtiön taloudellisten tavoitteiden lisäksi strategian toteutusta mitataan sähkömarkkinoiden toiminnan, käyttövarmuuden ja kustannustehokkuuden osalta kuukausittain. Kyseisille osa-alueille asetettujen yhtiön strategisten mittareiden tavoitteet täyttyivät 80-prosenttisesti. Mittarikeskiarvoa alensi muutama vaikeasti paikallistettavan häiriön aiheuttama tavallista pidempi sähkötön aika kantaverkon liityntäpisteissä. VOITTO ENNEN VEROJA, ILMAN JOHDANNAISTEN KÄYVÄNARVON MUUTOKSIA milj. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 LUOTTOLUOKITUKSET Pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka Näkymä Fitch Ratings AA- F1 Negatiivinen Moody s Investors Service A1 P-1 Negatiivinen Standard and Poor s A+ A-1 CreditWatch Positive VUODEN VARRELTA Fingrid sai ensimmäisenä yrityksenä Pohjoismaissa kansainvälisen sertifikaatin hyvästä omaisuuden hallinnasta. Yhtiön voimajohtojen ja sähköasemien huolellinen kehittäminen, rakentaminen ja kunnossapito turvaa kaikkien suomalaisten sähkönsaannin. 13 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
Sähköä talven pakkasilla ja kesän myrskyissä Fingrid välittää Suomen voimajärjestelmästä. Fingridin maanlaajuinen kantaverkko sekä ulkomaanyhteydet ovat keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Yhtiön toiminta vaikuttaa suoraan yhteiskunnan toimivuuteen, eli jokaisen suomalaisen arkeen ja hyvinvointiin. Fingridillä on järjestelmävastuu eli velvollisuus pitää huolta maamme sähköjärjestelmästä. Suomen sähkönkulutus kääntyi toimintavuonna merkittävään kasvuun ja lähestyi talouden taantumaa edeltänyttä tasoa. Sähkönkulutusta lisäsi teollisuuden sähkönkäytön nopea kasvu sekä kylmä sää. Koko maan alueella vallitsi sekä vuoden alussa että vuoden lopussa kunnon talvisää. Siirtoverkko ja voimalaitokset toimivat talvikaudella häiriöttä, eikä sähkön riittävyys ollut vaarassa. Sähkönkulutus nousi pitkään jatkuneiden pakkasten vuoksi vuoden huippulukemiin 28. tammikuuta, jolloin tunnin keskiteho oli noin 14 500 megawattia (tähänastinen sähkön kulutushuippu Suomessa on noin 14 900 megawattia vuodelta 2007). Matalimmillaan sähkön käyttö Suomessa oli juhannuksena, noin 5 000 megawattia. Huippukulutustilanteissa Suomi on riippuvainen sähkön tuonnista ja kotimainen tuotanto oli suurimmillaan alkuvuonna, noin 12 400 megawattia. Kylmän sään myötä kasvanut sähkön kulutus Etelä-Skandinaviassa, sähkön tuotantoa alentaneet alhaiset vesivarastot Norjassa ja Ruotsin ydinvoimaloiden huoltoseisokit aiheuttivat alkuvuonna tehoreservien aktivoitumisen kahteen kertaan Elspot-markkinoilla. Sähkönsiirto Suomen ja Ruotsin välillä oli pääosin vientiä Ruotsiin loppukesää lukuun ottamatta. Kantaverkon rakennus- tai kunnossapitotöistä ei aiheutunut sähkömarkkinoille tarjottavaan siirtokapasiteettiin merkittäviä rajoituksia. Sähköä vietiin Suomesta Viroon loppukesällä ja syksyllä, mutta muutoin vallitseva siirtosuunta oli Virosta Suomeen. Viron kantaverkon parannustyöt rajoittivat siirtokapasiteettia Suomen suuntaan kesällä ja syksyllä. Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä oli aiempien vuosien tapaan käytössä täysimääräisesti. Viipurin tasasähköaseman vuosihuolto rajoitti tuontikapasiteettia heinäkuussa. Kantaverkon häiriöiden lukumäärä oli keskimääräisellä tasolla verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kantaverkko selvisi myös jakeluverkkoja koetelleista kesän myrskyistä vähin vaurioin. Merkittäviä häiriöitä ei kantaverkossa vuoden aikana ollut, tosin häiriöistä liittymispisteisiin aiheutunut keskimääräinen sähkötön aika lisääntyi jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna. Fingridin kantaverkon häviöt kasvoivat tammikuun puolivälissä ennätyssuuriksi, ollen tietyllä tunnilla keskimäärin 357 megawatin suuruiset. Kyseisellä tunnilla koronahäviöiden osuus kokonaishäviöistä oli arviolta 150 megawattituntia. Suuret koronahäviöt aiheutuivat kuurasta, jota tietyissä sääoloissa muodostuu runsaasti johtimien pinnoille. 14 15
"Ei siirtymistä pysty näkemään mistään meidän mittarista ainakaan. Energiaa kuluu samalla tavalla, mutta vain tunnin verran eri aikoina", totesi suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen talviaikaan siirtymisen vaikutuksista energiankulutukseen Etelä-Saimaa-lehdessä 31.10.2010. Taajuusohjattujen reservien hankintamalli uudistettiin, ja vuonna 2011 ylläpidettävät reservit valittiin tarjouskilpailun perusteella aiemman sopimushintaisen mallin sijaan. Lisäksi Fingrid kasvatti tulevien vuosien nopeaa häiriöreservikapasiteettiaan laitosten käyttöoikeussopimuksin. Pohjoismaisen voimajärjestelmän taajuuden laatu on vuosien myötä heikentynyt, minkä johdosta kantaverkkoyhtiöt valmistelevat toimia, joilla varmistetaan käyttövarmuutta tulevaisuudessa lisääntyvän tuulivoiman ja markkinaintegraation lisätessä siirtojen vaihteluita. Elokuussa valmistui Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöiden selvitys lisääntyvän tuulivoiman vaikutuksesta pohjoismaisen voimajärjestelmän käyttöön. Selvityksen mukaan tuulivoiman määrän kasvu Pohjoismaissa nykyisestä noin 5 000 megawatista 15 000 20 000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä on hallittavissa. Tuulen vaihtelusta aiheutuvaan tuotannonvaihteluun varautuminen edellyttää tuulivoimatuotannon ennustamisen kehittämistä ja tarvittavan säätökapasiteetin varmistamista. Lisäksi tuulivoimatuotannolle asetettavia teknisiä vaatimuksia yhdenmukaistetaan Euroopan laajuisesti. Alkuvuonna Fingridissä selvitettiin Arkadian voimajärjestelmäkeskuksen ja Hämeenlinnan verkkokeskuksen toimintojen yhdistämistä samaan valvomoon. Yhdistäminen toteutetaan, kun yhtiö muuttaa uusiin toimitiloihin vuoden 2012 lopulla. KANTAVERKON HÄIRIÖISTÄ AIHEUTUNEET KESKEYTYKSET LIITTYMISPISTEISSÄ min 6 5 4 3 2 1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 VOIMAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ 2010 2009 2008 2007 2006 Sähkön kulutus Suomessa TWh 87,5 81,3 87,2 90,3 90,0 Fingridin siirtovolyymi TWh 68,1 62,8 65,4 68,2 67,3 Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,1 1,0 1,0 1,1 1,1 Sähkön siirto Suomi Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 5,7 4,1 4,2 3,7 3,8 tuonti Ruotsista TWh 2,8 2,7 3,7 4,0 3,4 Sähkön siirto Suomi Viro vienti Viroon TWh 0,2 0,1 tuonti Virosta TWh 2,0 1,8 2,3 1,9 Sähkön siirto Suomi Venäjä tuonti Venäjältä TWh 11,6 11,7 10,9 10,2 11,5 15 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
Markkinat laajenivat Baltiaan Fingrid välittää sähkömarkkinoista. Fingrid kehittää sähkömarkkinoiden toimintaa yhteistyössä asiakkaidensa, sähkömarkkinatoimijoiden, kantaverkkoyhtiöiden ja viranomaisten kanssa. Yhtiö kehittää markkinoiden toiminnan mahdollistavia yhteisiä sääntöjä sekä sähkömarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja läpinäkyvyyden takaavia toimintamalleja. Tavoitteena on minimoida markkinoita haittaavat verkon pullonkaulat sekä luoda perusta sähkönhinnan tehokkaalle muodostumiselle. Kylmä sää koetteli alkuvuodesta kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön hintapiikkeinä. Se toi esiin tarpeen parantaa sähkönkulutuksen mahdollisuuksia joustaa korkeiden hintojen aikana. Myös loppuvuonna hintoja nostivat niin kylmä sää kuin Norjan vesivarastojen vähyys. Syksyllä hintavaikutukset eivät kuitenkaan olleet yhtä voimakkaita kuin alkuvuodesta. Tähän vaikutti osaltaan lisääntynyt integraatio läntisen Keski-Euroopan markkinoihin ja sieltä Pohjoismaihin loppuvuonna virrannut edullisempi sähkö. Pohjoismaisten ja läntisen Keski-Euroopan spot-markkinoiden yhdistäminen tapahtui 9.11.2010. Samanaikaisesti myös läntisen Keski-Euroopan maat (Saksa, Ranska, Belgia, Hollanti ja Luxemburg) ottivat käyttöön menettelyn, jossa keskitetyllä laskennalla määrätään näiden maiden sähkönhinnat. Markkinoiden yhdistämisen myötä hinta-alueiden välisen siirtokapasiteetin käyttö on tehostunut ja kilpailu on lisääntynyt erityisesti läntisessä Keski-Euroopassa. Markkinaintegraatio on edennyt vauhdikkaasti myös Itämeren alueella. Sähköpörssi Nord Pool Spot laajentui Viroon huhtikuun alussa. Syksyllä koko Estlink 1 -kapasiteetti siirpäivittäiset hinnat marras joulukuussa (Saksa, Ranska, Suomi, systeemi) EUR / MWh 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Marraskuu Saksa Ranska Suomi Systeemi Joulukuu 16 17
"Yhteinen sähköpörssi tehostaa kilpailua ja sähkön hinta laskee. Eurooppalaisilla markkinoilla sähkö virtaa ylituotantoalueilta korkean kysynnän alueille ja tasoittaa alueellisia hintaeroja", kommentoi kehityspäällikkö Juha Hiekkala eurooppalaisten sähköpörssien yhdentymistä Lapin Kansassa 14.8.2010. tyi markkinoiden käyttöön, uutena hinta-alueena sähköpörssiin tuli Viro, ja vuorokausimarkkinoita täydentävä päivänsisäinen Elbas-kauppa käynnistyi. Puolan sähköpörssin ja Nord Pool Spotin kesken otettiin joulukuussa käyttöön menettely, jolla optimoidaan Ruotsin ja Puolan välisen SwePol-kaapelin kapasiteetin käyttö. Vuonna 2011 tavoitteena on liittää Latvian ja Liettuan sähkömarkkinat mukaan Nord Pool Spotin vuorokausimarkkinoihin ja myöhemmin myös päivänsisäiseen kaupankäyntiin. Fingridille kertyi vuoden aikana yhdeksän miljoonaa euroa pohjoismaisia pullonkaulatuloja. Ne muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan tarjousalueiden rajoilla, mutta marraskuuhun 2010 saakka voimassa olleiden jakoperiaatteiden mukaan Fingrid sai osan myös näistä pullonkaulatuloista. Tästä eteenpäin tulot jaetaan vain niiden maiden välillä, joiden rajalla ne ovat syntyneet. Suomen ja Viron välinen Estlink-siirtoyhteys tuli osittain markkinoiden käyttöön huhtikuussa ja kokonaisuudessaan syyskuussa. Yhteys on ollut tämän ajan erittäin tehokkaassa käytössä, ja pullonkaulatuloja yhteydellä on syntynyt 18,9 miljoonaa euroa. Fingrid ja Elering maksavat nämä verkkovuokrana yhteyden omistajatahoille. Tuonti Venäjältä laajeneville sähkömarkkinoille jatkui entiseen tapaan ja oli 11,6 terawattituntia. Pohjoismaiset pullonkaulatulot sekä pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M 250 200 150 100 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 Pohjoismaissa Suomen ja Ruotsin välillä SÄHKÖMARKKINAT 2010 2009 2008 2007 2006 Nord Pool Spot systeemihinta, keskihinta /MWh 53 35 45 28 49 Suomen aluehinta, keskihinta /MWh 57 37 51 30 49 Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M 156,1 79,5 244,1 173,6 104,0 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M 8,9 1,1 1,3 2,7 9,1 Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä % 6,5 4,6 2,5 4,9 6,8 Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M 18,9 Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä % 50,0 Fingridin osuus pullonkaulatuloista Pohjoismaissa M 9,0 4,9 23,2 22,6 11,9 17 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010