Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 14.5.2018
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö ja ilmasto Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen - KUUMA-kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti - Helsingin seutu: Pääkaupunkiseutu + KUUMA-kunnat - Muu Suomi: Helsingin seudun ulkopuolinen Suomi
Yhdyskuntarakenne
Aluetehokkuusluku ilmaisee rakennusten pinta-alan (k-m²) suhteessa maa-alueen pinta-alaan (m²). Tehokkuusluku kuvaa kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä.
Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat 20 vuoden keskiarvo Tavoite 14 000 12 000 Valmistuneita asuntoja, lkm 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 MA-aiesopimus MAL-aiesopimus MAL-sopimus Lähde: MAL-seuranta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/maankayttoasuminen/sivut/mal-seuranta
Uusia asuntoja valmistui 27 731 vuosina 2016-2017. Kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville alueille asunnoista sijoittui noin 66 % ja saavutettavuudeltaan henkilöauton varassa oleville alueille noin 4 %. Asuntojen sijoittuminen 2016 2017 2016-2017 SAVU I-III 60 % 71 % 66 % SAVU VI-VII 5 % 4 % 4 % Lähde: MAL-seuranta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/maankayttoasuminen/sivut/mal-seuranta
Uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa hyväksyttiin kaikkiaan 3 milj. k-m2 vuosina 2016-2017. Kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville alueille siitä sijoittui noin 67 % ja saavutettavuudeltaan henkilöauton varassa oleville alueille noin 8 %. Hyväksytyn kerrosalan sijoittuminen 2016 2017 2016-2017 SAVU I-III 71 % 65 % 67 % SAVU VI-VII 5 % 10 % 8 % Vyöhykkeet I-III: palvelut ja työpaikat saavutettavissa vähintään melko tiheällä joukkoliikenneyhteydellä, vähintään puolet matkoista kestävillä kulkutavoilla Vyöhykkeet VI-VII: palvelut ja työpaikat saavutettavissa pääosin tai kokonaan vain autolla, alle ¼ matkoista kestävillä kulkutavoilla Lähde: MAL-seuranta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/maankayttoasuminen/sivut/mal-seuranta
Vuoden 2018 alussa Helsingin seudulla oli lainvoimaista asumisen asemakaavavarantoa yhteensä noin 10,5 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostaloille osoitetun varannon osuus oli 4,67 miljoonaa kerrosneliömetriä. Nykytuotannon keskimääräiseen koon perusteella arvioiden kerrostalovaranto vastaisi noin 60 800 asuntoa ja pientalovaranto 42 000 asuntoa. Varanto asuntoina 2018 alussa Kerrostalot Pientalot PKS 47 000 29 200 KUUMA 13 800 12 800 Seutu yht. 60 800 42 000 Lähde: MAL-seuranta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/maankayttoasuminen/sivut/mal-seuranta
Laskennallinen henkilöstömäärä 150m x 150 m alueella (2014) Teemakartta HSY 2016 Taustakartta Helsingin KMO, alueen kunnat ja HSY Lähde: Yrityskatsaus 2016
Lähde: Yrityskatsaus 2016 Teemakartta HSY 2016 Taustakartta Helsingin KMO, alueen kunnat ja HSY
Liikkuminen
Pääkaupunkiseudun asukkaiden kulkutapajakauman muutos 1988-2012 2012 Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2012 (HSL)
Kulkutapajakauma Helsingin seudulla 2008 ja 2012 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Kirkkonummi, Kerava, Sipoo Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Vihti Asuinalue Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Lähde: HSL liikkumistutkimus 2012
Sukkulointi
Työssäkäyntialueen laajentuminen
Ympäristö ja ilmasto
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain vuosina 1990-2016 työkoneet Pääkaupunkiseudun kokonaispäästöt olivat vuonna 2016 noin 5 miljoonaa tonnia (CO 2 - ekv.), 4,4 tonnia/asukas. Seudun voimakkaasta kasvusta huolimatta päästöt on saatu laskemaan selvästi alle vuoden 1990 tason. Muutos päästöissä oli + 1 % vuonna 2016. Eniten vähenivät kulutussähkön aiheuttamat päästöt. Kaukolämmön ja liikenteen päästöt lisääntyivät. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY)
Liikenteen kokonaispäästöt 1990-2016 (PKS) Liikenteen päästöt laskivat vuoteen 2015 asti. Vuonna 2016 päästöjen määrä nousi 9 %. Liikenteen kokonaispäästöt olivat 1,4 miljoonaa tonnia (CO 2 -ekv.). Biopolttoaineiden osuus väheni merkittävästi. Suurin osa liikenteen päästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY)
Rakennusten lämmityksen päästöjen kehitys 1990-2016 (PKS) Rakennusten lämmittämisen kasvihuonekaasupäästöt olivat 2,6 miljoonaa tonnia (CO 2 -ekv.). Maalämmön osuus lämmitysmuotona on toistaiseksi vähäinen. Vuoteen 1990 verrattuna päästöt olivat 5 % pienemmät Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY)
Kokonaisenergiankulutus sektoreittain 1990-2016 (PKS) Kokonaisenergiankulutus pääkaupunkiseudulla kasvoi 1 % vuodesta 2015 (24 400 kwh) vuoteen 2016 (24 700 kwh). Kasvu johtui lähinnä liikenteen energiankulutuksen ja sähkökulutuksen kasvusta Vuoteen 1990 verrattuna kulutus oli 24 prosenttia suurempi. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY)
Kotitalousjätteen määrä ja kierrätetty osuus 2004-2016 (PKS) Kotitalousjätteen määrä (kg/asukas) on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2004 (316 kg/asukas) vuoteen 2016 (313 kg/asukas). Kierrätetty osuus on pysynyt lähes ennallaan ollen vuonna 2016 47,5 %. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2018 (HSY)
Ilmanlaadun mittauspisteet pääkaupunkiseudulla ja kooste ilmanlaadusta eri laatuluokissa vuonna 2017 % vuoden tunneista 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Man Mäk Kal Var Lep Tik Luu Len* Mec Ola Rek Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Lähde: HSY 2018 Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin
%kuukaudentunneista 100 80 60 40 20 0 Ilmanlaatu kuukausittain PKS-kuntien mittauspisteissä eri laatuluokissa* vuonna 2017 Mannerheimintie 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista 100 80 60 40 20 0 Mäkelänkatu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono %kuukaudentunneista 100 80 60 40 20 0 Kallio 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Lähde: HSY 2018 * Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin % kuukauden tunneista 100 80 60 40 20 0 Vartiokylä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono
%kuukaudentunneista %kuukaudentunneista 100 100 80 80 60 60 40 40 20 20 Ilmanlaatu kuukausittain PKS-kuntien mittauspisteissä eri laatuluokissa* vuonna 2017 Leppävaara Leppävaara 0 0 1 1 2 2 3 3 44 55 66 77 88 99 10 101111212 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista 100 80 60 40 20 0 Tikkurila 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista 100 80 60 40 20 0 Luukki 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista 100 80 60 40 20 0 Lentoasema 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Lähde: HSY 2018 * Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin
% kuukauden tunneista 100 80 60 40 20 0 Ilmanlaatu kuukausittain Helsingin seudun siirrettävillä mittauspisteillä eri laatuluokissa* vuonna 2017 Mechelininkatu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista 100 80 60 40 20 0 Olari 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista 100 80 60 40 20 0 Rekola 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista 100 80 60 40 20 0 Kerava 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Lähde: HSY 2018 * Indeksiarvot perustuvat ko. mittausasemalla mitattuihin korkeimpiin ilmansaastepitoisuuksiin