1 (7) Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta 25.6.2018 Syyskuun 2017 haku: 30 miljoonaa euroa biotieteiden ja ympäristön tutkimukseen Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta päätti kokouksissaan 3.5 ja 29.5.2018 rahoittaa 36 akatemiahankehakijaa, 11 akatemiatutkijaa ja 16 tutkijatohtoria. Lisäksi myönnettiin rahoitus 11 uuden ja 13 vanhan akatemiatutkijan kuluhakemuksiin. Toimikunta rahoitti tutkimusta yhteensä noin 30 miljoonaa eurolla. Akatemiahankkeisiin 18 miljoonaa euroa Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalle jätettiin syyshaussa 2017 215 akatemiahankehakemusta, joista 30 (13 %) oli konsortiohankkeita. Konsortiohakemuksissa oli yhteensä 70 osahanketta, jolloin yksittäisiä hakijoita oli 255. Rahoitusta haettiin noin 123 miljoonaa euroa. Toimikunta teki rahoituspäätöksiä 18 miljoonalla eurolla ja myönsi rahoituksen 35 akatemiahankkeelle ja 36 hakijalle, koska rahoitti yhden konsortion. Rahoitusta sai 16 prosenttia hankkeista. Hakemusmäärä on laskenut verrattuna kahteen edellliseen syyshakuun, mutta myöntöjen keskiarvo on hieman noussut (Taulukko 1). Taulukko 1. Akatemiahankehakemusten ja myöntöjen kappale- ja euromäärät syyshauissa 2015-2017. Hakuvuosi Hakemusmäärä, kpl Haettu summa, milj. Rahoitusmyönnöt, kpl (myöntöprosentti) Myönnetty summa, milj. Myöntöjen keskiarvo Syyshaku 2015 263 136 39 (15) 17,6 450 000 Syyshaku 2016 266 130 50 (18) 22 490 000 Syyshaku 2017 215 123 35 (16) 18,1 500 000 Rahoituspäätöksen tärkein peruste on tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu. Kaikki rahoitetut hankkeet olivat saaneet paneeleilta arvion 6 tai 5. Arvion 6 saaneista hankkeista 74 prosentille myönnettiin rahoitus ja arvion 5 saaneista voitiin rahoittaa 58 prosenttia (Kuva 1). Verrattuna edellishakuihin tällä hakukierroksella rahoitettiin enemmän arvion 5 saaneita hakemuksia ja vähemmän arvion 6 saaneita hakemuksia. Rahoittamatta jäi mm. hakemuksia, joista ei käynyt ilmi hakijoiden kiinteä yhteys suomalaiseen tutkimusyhteisöön.
Rahoitettujen osuudet 2 (7) Tieteellisen laadun lisäksi toimikunnan tutkimuspoliittisia päätöksentekokriteereitä ovat: 1) tiedettä uudistava avaus, 2) vahva yhteiskunnallinen vaikuttavuuspotentiaali, joka näkyy esim. yhteistyönä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä ja mahdollisesti myös yritysten kanssa, 3) tasa-arvon edistäminen lisäämällä rahoitettavien naistutkijoiden määrää, 4) tutkijanuraltaan nuorten ja lupaavien hankehakijoiden tukeminen. Lisäksi konsortioiden osahakijoilta edellytetään samaa tieteellistä tasoa kuin päähakijalta. 100% 90% 80% 70% 60% 48% 58% Arvio 6 (Outstanding) Arvio 5 (Excellent) 30% 20% 10% 0% 2015 (17,6 M ) 2016 (22 M ) 2017 (18,1 M ) Hakuvuosi (haun budjetti) Kuva 1. Rahoitettujen akatemiahankkeiden osuus 6 ja 5 arvion saaneista hakemuksista syyshauissa 2015-2017. Lisäksi toimikunta asetti viisi akatemiahanketta varasijalistalle, joka on voimassa 31.12.2018 asti. Jos joku rahoituksen saajista ei ota vastaan saamaansa rahoitusta tai toimikunnan käytössä oleva budjetti kasvaa loppuvuonna, listalle kuuluville hankkeille tarjotaan rahoitusta varasijalistan osoittamassa järjestyksessä. Akatemiatutkijoille 7 miljoonaa euroa Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalle jätettiin 95 akatemiatutkijahakemusta syyshaussa 2017. Toimikunta myönsi viisivuotisen tehtävärahoituksen 11 uudelle akatemiatutkijalle, joilloin 12 prosenttia hakijoista sai rahoituksen (Taulukko 2). Hakijoista lähes puolet ja rahoitetuista reilu kolmannes oli naisia. Uusista akatemiatutkijoista viisi rahoitettiin arviolla 6 ja kuusi arviolla 5 (Kuva 2). Kolme akatemiatutkijaa asetettiin varasijalistalle, joka on voimassa 31.12.2018 asti. Jos joku rahoituksen saajista ei ota vastaan saamaansa rahoitusta tai toimikunnan käytössä oleva budjetti kasvaa loppuvuonna, listalle kuuluville hankkeille tarjotaan rahoitusta varasijalistan osoittamassa järjestyksessä. Toimikunta on halunnut tukea kolmannella tutkijanuraportaalla olevia tutkijoita. Rahoitettujen akatemiatutkijoiden määrä on pysynyt tasaisena viime vuosina (Taulukko 2). Toimikunnan rahoittamana työskentelee tällä hetkellä 64 akatemiatutkijaa (35 naista ja 29 miestä), joista 13 on ulkomaalaistaustaisia.
Rahoitettujen osuudet 3 (7) Taulukko 2. Akatemiatutkijahakemusten ja myöntöjen kappale- ja euromäärät syyshauissa 2015-2017. Hakuvuosi Hakemusmäärä, kpl Haettu summa, milj. Rahoitusmyönnöt, kpl (myöntöprosentti) Myönnetty summa, milj. Myöntöjen keskiarvo Syyshaku 2015 117 50,8 12 (10) 5,2 434 485 Syyshaku 2016 108 46,9 13 (12) 5,6 434 485 Syyshaku 2017 95 41,7 11 (12) 4,8 438 874 Toimikunta käytti uusien akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 4,8 miljoonaa euroa, mikä kattaa tutkijoiden tehtäväpalkan. Tehtävään valituilla oli mahdollisuus hakea lisäksi tutkimuskulurahoitusta. Tätä rahoitusta varten järjestettiin kutsuhaku. Tehtäväkauden alkuvaiheessa tutkimuskulurahoitus kattaa kolme vuotta ja on enintään 250 000 euroa. Uusille akatemiatutkijoille myönnettiin rahoitusta 2,7 miljoonaa euroa. Lisäksi akatemiatutkijan kahta viimeistä vuotta aloittavien tutkijoiden oli mahdollista hakea tutkimuskulurahoitusta. Toimikunta myönsi jo akatemiantehtävässä toimiville 13 tutkijalle kulurahoitusta yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. 80% 70% 60% 30% 32% Arvio 6 (Outstanding) Arvio 5 (Excellent) 20% 10% 12% 16% 0% 2015 (5,2 M ) 2016 (5,6 M ) 2017 (4,8 M ) Hakuvuosi (haun budjetti) Kuva 2. Rahoitettujen akatemiatutkijoiden osuudet 6 ja 5 arvion saaneista syyshauissa 2015-2017. Toimikunnan linjauksen mukaisesti akatemiatutkijarahoituksella edistetään ja vahvistetaan parhaimpien tutkijoiden pätevöitymistä akateemiseen johtajuuteen ja vakiinnutetaan heidän asemaansa itsenäisinä tutkijoina. Akatemiatutkijoiden valinnassa tärkeimpinä kriteereinä olivat tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu, hakijan itsenäisyys tutkijana ja nousujohteinen urakehitys. Lisäksi päätöksissä painotetaan hakijan kansainvälisyyttä ja aiempaa liikkuvuutta.
4 (7) Tutkijatohtoreille 4 miljoonaa euroa Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalle jätettiin syyskuun 2017 haussa 131 tutkijatohtorihakemusta, joissa haettiin rahoitusta noin 35 miljoonaa euroa. Toimikunta teki rahoituspäätöksiä yhteensä 4,3 miljoonalla eurolla ja myönsi rahoituksen 16 tutkijatohtorille. Rahoituksen sai 12 prosenttia hakijoista. Vuoden 2016 syyshaun aiempaa korkeampi onnistumisprosentti johtuu paitsi valtion myöntämästä lisärahoituksesta, myös hakemusmäärän pienenemisestä lähes neljänneksellä vuoteen 2015 verrattuna (Taulukko 3). Todennäköisin syy hakemusmäärän laskuun kahtena viime vuonna on vuoden 2016 syyshaussa käyttöönotettu uusi hakukelpoisuusehto eli ns. liikkuvuusedellytys. Taulukko 3. Tutkijatohtorihakemusten ja myöntöjen kappale- ja euromäärät vuosina 2015-2017. Hakuvuosi Hakemusmäärä, kpl Haettu summa, milj. Rahoitusmyönnöt, kpl (myöntöprosentti) Myönnetty summa, milj. Myöntöjen keskiarvo Syyshaku 2015 173 46 16 (9) 4,4 273 000 Syyshaku 2016 132 36 20 (15) 5,4 270 000 Syyshaku 2017 131 35 16 (12) 4,3 269 000 Tutkijatohtorihakemuksia oli arvioitavana kymmenessä eri arviointipaneelissa. Syyshaussa 2017 paneelit asettivat arvion 6 tai 5 saaneet hakemukset paremmuusjärjestykseen. Toimikunta käytti tätä tietoa hyväkseen päätöksenteossa ja rahoitti kaikista paneeleista ykkössijalle asetetun hakemuksen. Naisten osuus rahoitetuista oli noin 40 prosenttia. Tutkijatohtoreista kaksitoista rahoitettiin arviolla 6 ja neljä arviolla 5. Arvion 5 saaneista vain noin 15 prosenttia voitiin rahoittaa (Kuva 3). Toimikunta asetti viisi tutkijatohtorihakijaa varasijalistalle, joka on voimassa 31.12.2018 asti. Jos joku rahoituksen saajista ei ota vastaan saamaansa rahoitusta tai toimikunnan käytössä oleva budjetti kasvaa loppuvuonna, listalle kuuluville hankkeille tarjotaan rahoitusta varasijalistan osoittamassa järjestyksessä. Tutkijatohtoreiden valinnassa tärkeimmät kriteerit olivat hakemuksen tieteellisen laadun ja hakijan pätevyyden lisäksi hakijan mahdollisuus itsenäistyä projektin aikana. Tutkijoita kannustetaan lähtemään ulkomaille tohtorin tutkintonsa jälkeen ja vaihtamaan tutkimusryhmää aloittaessaan itsenäistä tutkijanuraansa. Kuten muissakin rahoitusmuodoissa, myös tutkijatohtoreilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitusta hallinnoi suomalainen organisaatio. Rahoitusmuodon riittävän rahoitustason varmistamiseksi toimikunta käyttää rahoitusta myöntäessään palkkauksen laskentaperusteena enintään 3500 euron kuukausipalkkaa. Rahoitus on tarkoitettu tutkijatohtorin oman palkan lisäksi henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä kansainväliseen ja kotimaiseen liikkuvuuteen.
Rahoitettujen osuudet 5 (7) 100% 90% 80% 70% 60% 30% 25% Arvio 6 (Outstanding) Arvio 5 (Excellent) 20% 15% 10% 0% 2015 (4,4 M ) 2016 (5,4 M ) 2017 (4,3 M ) Hakuvuosi (haun budjetti) Kuva 3. Rahoitettujen tutkijatohtorihakemusten osuus 6 ja 5 arvion saaneista syyshauissa 2015-2017. Tutkijatohtorin tehtävä kiinnostaa myös Suomeen tulevia ulkomaalaisia tutkijoita, joiden osuus hakijoista on kasvanut hieman viime vuosina. Tällä hakukierroksella tutkijatohtorihakijoista hieman alle puolet oli kansalaisuudeltaan muita kuin suomalaisia, ja heidän osuutensa myönteisen rahoituspäätöksen saaneista oli noin 40 prosenttia. Kansainvälinen vertaisarviointi päätösten perustana Rahoituspäätökset perustuvat ensisijaisesti tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteellisten ansioiden arviointiin. Hakemukset arvioitiin pääasiassa toimikunnan 11 kansainvälisessä arviointipaneelissa, jotka kokoontuivat tammimaaliskuussa 2018. Tieteidenvälisten hakemusten arvioinnin laadun varmistamiseksi kaksi paneeleista järjestettiin yhdessä terveyden tutkimuksen toimikunnan kanssa ja yksi yhdessä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan kanssa. Muutamille hakemuksille pyydettiin lausunto myös toisen toimikunnan paneelista tai paneelin tueksi lausunto ulkopuoliselta asiantuntijalta. Paneeleissa oli yhteensä 86 asiantuntijaa, joista professoreita noin 80 prosenttia. Naisten osuus asiantuntijoista oli noin 40 prosenttia. Asiantuntijoita oli 18 eri maasta, eniten Isosta- Britanniasta, Saksasta ja Ruotsista. Paneeli keskusteli jokaisesta hakemuksesta ja antoi sille arvion sekä kirjallisen lausunnon, joka on luettavissa Akatemian verkkoasioinnissa hakijan omilla tunnuksilla. Paneelityöskentelyn periaatteista saa lisätietoja Akatemian verkkosivuilta.
6 (7) Paneeleiden vinkit tutkimussuunnitelman parantamiseksi Kansainvälisen vertaisarvioinnin palautteen mukaan tutkimus biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen alalla on korkeatasoista. Erinomaisia hakemuksia on enemmän kuin voidaan rahoittaa ja useassa paneelissa hakemusten tason katsottiin nousseen viime vuodesta. Paneelit kannustivat hakijoita kuitenkin kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin: Tutkijatohtoreita ja akatemiatutkijoita pyydetään kiinnittämään huomioita tutkimuskysymyksensä kiteyttämiseen ja uutuusarvon kuvaamiseen. Tutkimussuunnitelman tulee myös olla riittävän yksityiskohtainen, jotta hankkeen toteuttamismahdollisuudet voidaan paremmin arvioida. Suorituspaikkojen toivotaankin panostavan tutkijan koulutuksessa hakemusten kirjoittamiseen ja tutkimusryhmien johtajien toivotaan antavan palautetta nuorten tutkijoiden hakemuksille, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä. Kaikkia tutkijanuransa alkuvaiheessa olevia kehotetaan ottamaan liikkuvuussuunnitelma vakavasti ja osoittamaan, miten se tukee ammattimaisen tutkijanuran edistämistä. Liikkuvuuden kohteeksi kannustetaan valitsemaan alan paras mahdollinen tutkimusympäristö. Akatemiatutkijahakijoita pyydettiin kuvaamaan selkeämmin se, miten he saavat itsenäisen roolin tutkimushankkeen johtajana, jos he kuuluvat suureen tutkimusryhmään. Itsenäisyyden kuvaukseen on syytä panostaa myös CV:ssä. Akatemiahankehakijoita kannustetaan osallistumaan aktiivisemmin kansainvälisiin tutkijaverkostoihin. Heitä myös kannustettiin tuomaan hakemuksessa selkeästi esiin tutkimuksen uutuusarvo, eli se miten tutkimus edistää alan tutkimusta ja onko siinä mahdollisuus tieteellisiin läpimurtoihin. Kaikkia hakumuotoja koskevat yksityiskohtaisemmat kommentit keskittyivät hypoteesien ja tutkimuksen tavoitteiden selkeämpään kuvaukseen. Menetelmien sekä koeasetelmien kuvaus oli myös usein liian pinnallista. Tämä vaikeutti tutkimuksen toteuttamisedellytysten arviointia, mikä heikensi arviota. Myös CV:n ulkoasuun ja pituuteen on syytä kiinnittää huomiota ja on hyvä pitäytyä Akatemian suosittelemassa pituudessa (4 sivua). Julkaisuluetteloon ei tulisi laittaa arvioitavina olevia käsikirjoituksia vaan ainoastaan vertaisarvioidut julkaisut. Viittausmäärien ilmoittaminen helpottaa panelistien työtä. Hakemuksen julkiseen kuvaukseen on myös syytä panostaa, sillä se voi vaikuttaa tutkijan julkisuuskuvaan. Biotietieden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta Biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen toimikunta sekä terveyden tutkimuksen toimikunta yhdistyvät ja uusi toimikunta, Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Toimikunta myöntää rahoitusta tutkimukseen ja tutkijoille omilla toimialoillaan. Rahoituspäätösten tärkein peruste on tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu, jota arvioidaan kansainvälisellä vertaisarvioinnilla. Tutkijatohtoreiden kohdalla kiinnitetään huomiota hakijan pätevyyteen, itsenäistymiseen sekä kansainväliseen liikkuvuuteen. Akatemiatutkijoilta edellytetään pätevyyttä, itsenäisyyttä, nousujohteista uraa ja uusiutumiskykyä. Tutustu tarkemmin toimikunnan rahoituskohtaisiin linjauksiin.
7 (7) Lisätiedot tiedeasiantuntija Outi Ala-Honkola, p. 029 533 5029, tutkijatohtorit tiedeasiantuntija Suvi Broholm p.029 533 5045, akatemiahankkeet tiedeasiantuntija Laura Forsström p.029 533 5041, tutkijatohtorit tiedeasiantuntija Harri Hautala, p. 029 533 5019, akatemiatutkijat johtava tiedeasiantuntija Jaana Lehtimäki, p.029 533 5060, akatemiahankkeet erikoistutkija Timo Kolu, p.029 533 5044, akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit tiedeasiantuntija Annika Raitala p.029 533 5097, akatemiatutkijat tiedeasiantuntija Timo Sareneva p.029 533 5106, akatemiahankkeet johtava tiedeasiantuntija Kata-Riina Valosaari, p. 029 533 5018, akatemiahankkeet tiedeasiantuntija Vesa Yli-Pelkonen p.029 533 5095, akatemiahankkeet ja tutkijatohtorit Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi Linkit mediatiedotteisiin: Akatemiahankeet 29.5, Akatemiatutkijat 3.5 ja Tutkijatohtorit 29.5.
1 (6) Forskningsrådet för biovetenskap och miljö 25.6.2018 Septemberutlysningen 2017: 30 miljoner euro för forskning inom biovetenskap och miljö Vid sina möten den 3 maj och den 29 maj 2018 beslutade Finlands Akademis forskningsråd för biovetenskap och miljö att bevilja akademiprojektsbidrag till 36 forskningsprojekt, akademiforskarbidrag till elva forskare och forskardoktorsbidrag till 16 forskare. Dessutom fick elva nya och 13 tidigare akademiforskare bidrag för forskningskostnader. Forskningsrådets finansiering uppgick till ca 30 miljoner euro totalt. 18 miljoner i akademiprojektsbidrag Forskningsrådet för biovetenskap och miljö mottog 215 ansökningar om akademiprojektsbidrag inom Finlands Akademis septemberutlysning 2017. Trettio ansökningar (13 %) gällde konsortieprojekt. I konsortieansökningarna ingick sammanlagt 70 delprojekt, vilket betyder att antalet enskilda sökande var 255. Den totala ansökta finansieringssumman uppgick till ca 123 miljoner euro. Forskningsrådet utdelade sammanlagt 18 miljoner euro i form av akademiprojektsbidrag; totalt 35 projekt och 36 sökande fick bifall (ett konsortium finansierades). Beviljandegraden var 16 procent. Antalet ansökningar har sjunkit jämfört med de två senaste septemberutlysningarna, men de genomsnittliga finansieringssummorna har stigit något (Tabell 1). Tabell 1. Akademiprojektsbidrag: antal ansökningar och finansierade projekt samt finansieringssummor åren 2015 2017. Utlysningsår Ansökningar Finansiering som söktes, mn Antal bifall (beviljandegrad) Finansiering som beviljades, mn Finansiering i genomsnitt, September 2015 263 136 39 (15) 17,6 450 000 September 2016 266 130 50 (18) 22 490 000 September 2017 215 123 35 (16) 18,1 500 000 Det viktigaste finansieringskriteriet är forskningsplanens vetenskapliga kvalitet. Samtliga finansierade projekt hade fått betyget 6 eller 5 i panelbedömningen. Forskningsrådet beviljade bidrag till 74 procent av de projekt som fått betyget 6 och till 58 procent av de som fått betyget 5 (Bild 1). Jämfört med tidigare omgångar ökade antalet finansierade ansökningar med betyg 5 medan antalet finansierade ansökningar med betyg 6 sjönk. Exempelvis lät forskningsrådet bli att finansiera sådana ansökningar som inte påvisade de sökandes nära anknytning till det finländska forskarsamhället. Förutom den vetenskapliga kvaliteten beaktar forskningsrådet följande kriterier vid sina beslut: 1) initiativ som förnyar vetenskapen 2) stark potential för samhällelig relevans, t.ex. i form av samarbete mellan universitet och forskningsinstitut och eventuellt med företag 3) främjande av jämställdheten mellan könen (öka antalet kvinnliga forskare som finansieras) 4) stödjande av unga och lovande forskare. Därtill ska delprojekt i konsortier hålla samma vetenskapliga nivå som konsortiets huvudsakliga sökande.
Beviljandegrad 2 (6) 100% 90% 80% 70% 60% 30% 48% 58% Betyg 6 (Outstanding) Betyg 5 (Excellent) 20% 10% 0% 2015 (17,6 mn ) 2016 (22 mn ) 2017 (18,1 mn ) Utlysningsår (utlysningens budget) Bild 1. Beviljandegrad för projekt som fått betyget 6 eller 5 i septemberutlysningarna 2015 2017. Forskningsrådet placerade fem projekt på en reservlista, som är giltig fram till den 31 december 2018. Forskningsrådet kan bevilja finansiering till de som placerats på reservlistan (enligt listans ordning) om någon av finansieringsmottagarna väljer att avstå från finansieringen eller om forskningsrådet har outnyttjad finansieringskapacitet i slutet av året. 7 miljoner euro i bidrag för anställning som akademiforskare Forskningsrådet för biovetenskap och miljö mottog 95 ansökningar om akademiforskarbidrag inom septemberutlysningen 2017. Bidrag för fem år beviljades till elva nya akademiforskare; beviljandegraden var således 12 procent (Tabell 2). Nästan hälften av de sökande och en dryg tredjedel av de finansierade var kvinnor. Fem av de finansierade hade fått betyget 6 och sex hade fått betyget 5 i bedömningen (Bild 2). Forskningsrådet placerade tre forskare på en reservlista, som är giltig fram till den 31 december 2018. Forskningsrådet kan bevilja finansiering till de som placerats på reservlistan (enligt listans ordning) om någon av finansieringsmottagarna väljer att avstå från finansieringen eller om forskningsrådet har outnyttjad finansieringskapacitet i slutet av året. Forskningsrådet har haft som mål att stödja de forskare som befinner sig på det tredje steget av forskarkarriären. Antalet finansierade akademiforskare har hållits mer eller mindre oförändrat under de senaste åren (Tabell 2). För tillfället finansierar forskningsrådet för biovetenskap och miljö 64 akademiforskare (35 kvinnor och 29 män), varav 13 är utländska forskare. Tabell 2. Bidrag för akademiforskare: ansökningar och finansierade projekt samt finansieringssummor åren 2015 2017 Utlysningsår Ansökningar Finansiering som söktes, mn Antal bifall (beviljandegrad) Finansiering som beviljades, mn Finansiering i genomsnitt, September 2015 117 50,8 12 (10) 5,2 434 485 September 2016 108 46,9 13 (12) 5,6 434 485 September 2017 95 41,7 11 (12) 4,8 438 874
Beviljandegrad 3 (6) Forskningsrådet finansierade de nya akademiforskarna med ca 4,8 miljoner euro totalt. Finansieringen täcker akademiforskarnas lön. De valda akademiforskarna kunde även ansöka om finansiering för forskningskostnader. Denna finansiering utlystes med en skild utlysning (för inbjudna sökande). I början av anställningen täcker finansieringen av forskningskostnader en treårsperiod och den uppgår till högst 250 000 euro. Nya akademiforskare fick totalt 2,7 miljoner euro i finansiering för forskningskostnader. Också de som inledde de två sista åren av sin akademiforskaranställning kunde ansöka om finansiering för forskningskostnader. Till de 13 forskare som redan hade anställning som akademiforskare beviljade forskningsrådet totalt 2,8 miljoner euro i finansiering för forskningskostnader. 80% 70% 60% 30% 32% Betyg 6 (Outstanding) Betyg 5 (Excellent) 20% 10% 12% 16% 0% 2015 (5,2 mn ) 2016 (5,6 mn ) 2017 (4,8 mn ) Utlysningsår (utlysningens budget) Bild 2. Beviljandegrad för akademiforskare som fått betyget 6 eller 5 i septemberutlysningarna 2015 2017 Enligt forskningsrådets riktlinjer främjar och stärker akademiforskarfinansieringen de bästa forskarnas möjligheter att kvalificera sig för akademiskt ledarskap och etablera sig som självständiga forskare. De viktigaste kriterierna vid valet av akademiforskare var forskningsplanens vetenskapliga kvalitet samt den sökandes självständiga ställning och karriärframsteg. Vid besluten betonas även vikten av internationell samverkan och tidigare mobilitet. 4 miljoner för nya forskardoktorer I septemberutlysningen 2017 mottog forskningsrådet för biovetenskap och miljö sammanlagt 131 ansökningar om bidrag för anställning som forskardoktor. Den totala ansökta finansieringssumman uppgick till ca 35 miljoner euro. Forskningsrådet utdelade sammanlagt 4,3 miljoner euro för totalt 16 nya anställningar som forskardoktor. Beviljandegraden var 12 procent. 2016 års beviljandegrad var högre än tidigare år dels tack vare den tilläggsfinansiering som hade reserverats för Akademin i statsbudgeten, dels på grund av att antalet ansökningar sjönk med nästan en fjärdedel jämfört med 2015 (Tabell 3). Att antalet ansökningar sjönk de två senaste åren beror sannolikt på det s.k. mobilitetskravet, som Akademin införde i samband med septemberutlysningen 2016.
Beviljandegrad 4 (6) Tabell 3. Bidrag för anställning som forskardoktor: antal ansökningar och finansierade forskare samt finansieringssummor åren 2015 2017. Utlysningsår Ansökningar Finansiering som söktes, mn Antal bifall (beviljandegrad) Finansiering som beviljades, mn Finansiering i genomsnitt, September 2015 173 46 16 (9) 4,4 273 000 September 2016 132 36 20 (15) 5,4 270 000 September 2017 131 35 16 (12) 4,3 269 000 Ansökningarna om forskardoktorsbidrag bedömdes i tio olika paneler. I september 2017 rangordnade panelerna de ansökningar som fått betyget 6 eller 5. Forskningsrådet utnyttjade informationen vid sina beslut och finansierade samtliga ansökningar som panelerna hade placerat på första plats. Kvinnornas andel av de finansierade forskardoktorerna var ca 40 procent. Tolv av de finansierade forskardoktorerna hade fått betyget 6 och fyra hade fått betyget 5. Beviljandegraden för de sökande som fått betyget 5 var endast omkring 15 procent (Bild 3). Forskningsrådet placerade fem sökande på en reservlista, som är giltig fram till den 31 december 2018. Forskningsrådet kan bevilja finansiering till de som placerats på reservlistan (enligt listans ordning) om någon av finansieringsmottagarna väljer att avstå från finansieringen eller om forskningsrådet har outnyttjad finansieringskapacitet i slutet av året. De viktigaste urvalskriterierna var forskningens vetenskapliga kvalitet, den sökandes kompetens och den sökandes förutsättningar att öka sin självständighet under projektets lopp. För att främja sin utveckling till självständiga forskare uppmuntras forskarna att ta steget utomlands efter disputationen och att byta till en annan forskargrupp. Liksom i Akademins övriga bidragsformer ska också forskardoktorerna ha nära anknytning till den finländska forskargemenskapen så att finansieringen gagnar den finländska forskningen och det finländska samhället. Det innebär att finansieringen förvaltas av en finländsk organisation. För att säkra en tillräcklig finansieringsnivå tillämpar forskningsrådet en månadslön på högst 3 500 euro som grund då det beviljar forskardoktorsbidrag. Finansieringen täcker forskarens lön, personliga forskningskostnader och internationell och nationell mobilitet. 100% 90% 80% 70% 60% 30% Betyg 6 (Outstanding) Betyg 5 (Excellent) 20% 10% 0% 2015 (4,4 mn ) 2016 (5,4 mn ) 2017 (4,3 mn ) Utlysningsår (utlysningens budget) Bild 3. Beviljandegrad för forskardoktorer som fått betyget 6 eller 5 i septemberutlysningarna 2015 2017.
5 (6) Bidraget för anställning som forskardoktor intresserar också utländska forskare som kommer till Finland. Deras andel bland de sökande har vuxit under de senaste åren. Av alla de som sökte bidrag för anställning som forskardoktor under denna omgång var knappt hälften icke-finländare. Motsvarande andel var ca 40 procent hos finansieringsmottagarna. Besluten grundar sig på internationell peer review Forskningsrådets finansieringsbeslut fattas i första hand utifrån en bedömning av forskningsplanens och den sökandes vetenskapliga meriter. Under denna omgång bedömdes de ansökningar som inlämnats till forskningsrådet för biovetenskap och miljö i regel av elva internationella paneler som sammanträdde i januari mars 2018. För att säkra kvaliteten av bedömningen av interdisciplinära ansökningar ordnades två paneler tillsammans med forskningsrådet för hälsa och en tillsammans med forskningsrådet för kultur och samhälle. I några fall begärde man utlåtanden av en panel som ordnats av ett annat forskningsråd eller av utomstående experter. I panelerna deltog sammanlagt 86 experter varav ca 80 procent hade professorsgrad. Kvinnornas andel av bedömarna var ca 40 procent. I panelerna deltog experter från 18 länder, flest från Storbritannien, Tyskland och Sverige. Panelerna diskuterade igenom, betygsatte och utarbetade ett skriftligt utlåtande på varje ansökan. De sökande kan läsa sitt utlåtande i Akademins e-tjänst. Mer information om bedömningsprinciperna finns på Akademins webbplats. Tips för bättre forskningsplaner Enligt responsen från de internationella bedömarna håller den finländska forskningen inom området biovetenskap och miljö hög kvalitet. Det inkommer betydligt fler utmärkta ansökningar än vad forskningsrådet kan finansiera. I flera bedömningspaneler konstaterades att ansökningarnas kvalitet hade stigit jämfört med året innan. Trots det uppmuntrar bedömarna de sökande att fästa uppmärksamhet vid vissa viktiga punkter. De som söker bidrag för anställning som forskardoktor eller akademiforskare borde satsa på att precisera sina forskningsfrågor och tydligt beskriva nyhetsvärdet hos forskningen. Forskningsplanen bör vara tillräckligt detaljerad för att göra det lättare för bedömare att uppskatta projektets genomförbarhet. Bedömarna önskar att forskarnas forskningsplatser skulle satsa på att utbilda forskarna i att skriva finansieringsansökningar. Samtidigt önskar de att ledare av forskargrupper skulle ge respons på yngre forskares ansökningar för att öka ansökningarnas konkurrenskraft. Alla forskare som befinner sig i en tidig fas av sin forskarkarriär borde ta mobilitetsplanen på allvar och påvisa hur planen stöder en professionell karriärutveckling. Bedömarna uppmanar forskarna att välja den bästa möjliga forskningsmiljön som mobilitetsmål. Panelerna önskade vidare att de som söker akademiforskarbidrag skulle klarare beskriva hur de tänker inta en självständig roll som gruppledare om de hör till en stor forskningsgrupp. Självständigheten ska också beskrivas i meritförteckningen. De som söker akademiprojektsbidrag uppmuntras att mer aktivt delta i internationella forskarnätverk. De uppmuntras också att klart beskriva forskningens nyhetsvärde, dvs. hur projektet främjar forskningen på området samt om projektet har potential att leda till vetenskapliga genombrott. Bedömarnas detaljerade kommentarer beträffande samtliga bidragsformer gällde främst att de sökande kunde klarare beskriva sina hypoteser och forskningens mål. De sökande beskrev ofta sina metoder och forskningsutformningen alltför ytligt. Det gjorde det svårare att uppskatta forskningens genomförbarhet, vilket i sin tur drog ner på betyget.
6 (6) De sökande ska också fästa uppmärksamhet vid meritförteckningens layout och längd det lönar sig att följa Akademins rekommendation om längden (4 sidor). I publikationsförteckningen ska inte nämnas manuskript som håller på att granskas utan endast publicerade, referentgranskade publikationer. Bedömarnas arbete underlättas när de sökande uppger antalet citeringar. Det lönar sig också att satsa på den offentliga beskrivningen av projektet, eftersom beskrivningen kan påverka forskarens bild utåt. Forskningsrådet för biovetenskap, hälsa och miljö Forskningsrådet för biovetenskap och miljö och forskningsrådet för hälsa kommer att gå samman. Det nya forskningsrådet, forskningsrådet för biovetenskap, hälsa och miljö, inleder sitt arbete fr.o.m. början av 2019. Forskningsrådet finansierar forskning och forskare inom sitt eget område. Det viktigaste finansieringskriteriet är forskningsplanens vetenskapliga kvalitet. Den vetenskapliga kvaliteten bedöms med internationell kollegial bedömning (peer review). Beträffande forskardoktorsbidrag fäster forskningsrådet uppmärksamhet också vid den sökandes kompetens, ökande självständighet och internationell mobilitet. Av akademiforskare krävs kompetens, självständighet, karriärframsteg och förmåga till förnyelse. Läs mer om forskningsrådets finansieringsriktlinjer på Akademins webbplats. Kontaktpersoner vetenskapsrådgivare Outi Ala-Honkola, tfn 0295 335 029 (forskardoktorer) vetenskapsrådgivare Suvi Broholm, tfn 0295 335 045 (akademiprojekt) vetenskapsrådgivare Laura Forsström, tfn 0295 335 041 (forskardoktorer) vetenskapsrådgivare Harri Hautala, tfn 0295 335 019 (akademiforskare) ledande vetenskapsrådgivare Jaana Lehtimäki, tfn 0295 335 060 (akademiprojekt) specialforskare Timo Kolu, tfn 0295 335 044 (akademiforskare och forskardoktorer) vetenskapsrådgivare Annika Raitala, tfn 0295 335 097 (akademiforskare) vetenskapsrådgivare Timo Sareneva, tfn 0295 335 106 (akademiprojekt) ledande vetenskapsrådgivare Kata-Riina Valosaari, tfn 0295 335 018 (akademiprojekt) vetenskapsrådgivare Vesa Yli-Pelkonen, tfn 0295 335 095 (akademiprojekt och forskardoktorer) E-postadresserna följer modellen fornamn.efternamn(at)aka.fi. Pressmeddelanden om finansieringsbeslut: akademiprojekt 29.5, akademiforskare 3.5 och forskardoktorer 29.5
1 (6) Research Council for Biosciences and Environment 25 June 2018 September 2017 call: 30 million euros for research into biosciences and the environment The Academy of Finland s Research Council for Biosciences and Environment decided on 3 May and 29 May 2018 to grant Academy Project funding to 36 applicants, Academy Research Fellow funding to 11 applicants and Postdoctoral Researcher funding to 16 applicants. In addition, the Research Council granted funding for the research costs of 11 new Academy Research Fellows and thirteen applicants with ongoing Academy Research Fellow funding. The Research Council s total funding in the September 2017 call amounted to some 30 million euros. 18 million euros in Academy Project funding The Research Council for Biosciences and Environment received 215 applications for Academy Project funding in the September 2017 call. Thirty of these (13%) were from consortium projects. The consortium applications involved 70 subprojects, which puts the number of individual applicants at 255. The total funding applied for amounted to some 123 million euros. The Research Council granted funding to 35 projects and 36 applicants (one consortium was funded); the total funding granted was 18 million euros. The success rate was 16 per cent. The number of applications has decreased compared to the two last September calls, but the average sums granted have increased slightly (Table 1). Table 1. Academy Projects: number of applications and funded projects, funding applied for and granted 2015 2017. Call year Number of applications Funding applied for, million Applications funded (success rate) Funding granted, million Average funding, September 2015 263 136 39 (15) 17.6 450,000 September 2016 266 130 50 (18) 22 490,000 September 2017 215 123 35 (16) 18.1 500,000 The scientific quality of the research plan is the most important funding criterion. All funded projects had received rating 6 or 5 from the panels. Funding was granted to 74 per cent of projects that had received rating 6 and 58 per cent of projects that had received rating 5 (Figure 1). Compared to previous rounds, this round yielded funding for more applications with rating 5 and fewer applications with rating 6. For instance, funding was not granted to applications that failed to describe the applicants close connection to the Finnish scientific community. Apart from scientific quality, there are also other science policy factors that the Research Council considers when making decisions: 1) initiatives that promote the renewal of science 2) strong potential for societal impact (e.g. collaboration between universities and research institutes or with the business sector) 3) promotion of equality in research (increasing the number of female grantees) 4) supporting early-career, talented researchers. In addition, consortium subprojects are required to be of the same scientific quality as the main applicant.
Success rates 2 (6) 100% 90% 80% 70% 60% 30% 48% 58% Rating 6 (Outstanding) Rating 5 (Excellent) 20% 10% 0% 2015 ( 17.6m) 2016 ( 22m) 2017 ( 18.1m) Call year (call budget) Figure 1. Academy Project funding: success rates for projects with rating 6 and 5 in 2015 2017. The Research Council placed five projects on a reserve list, which is valid until 31 December 2018. The Research Council may grant funding for a project that has been placed on the reserve list if a funding recipient decides to turn down the funding or if the Research Council has spare funding capacity. The list shows the order of precedence in which funding will be offered. 7 million euros for Academy Research Fellows The Research Council for Biosciences and Environment received 95 applications for Academy Research Fellow funding in the September 2017 call. The Research Council granted five-year funding to eleven new Academy Research Fellows, which puts the success rate at 12 per cent (Table 2). Nearly half of the applicants and slightly more than one-third of the funding recipients were women. Five of the new Academy Research Fellows had received rating 6 and six had received rating 5 (Figure 2). Three Academy Research Fellow applicants were placed on a reserve list, which is valid until 31 December 2018. The Research Council may grant funding to an applicant that has been placed on the reserve list if a funding recipient decides to turn down the funding or if the Research Council has spare funding capacity. The list shows the order of precedence in which funding will be offered. A particular aim of the Research Council for Biosciences and Environment has been to support researchers on the third tier of the research career. In terms of the Academy Research Fellow funding scheme, the number of funded posts has remained steady over the past few years (Table 2). At present, there are 64 Academy Research Fellows (35 women and 29 men) funded by the Research Council for Biosciences and Environment; 13 of them are foreign nationals. Table 2. Academy Research Fellows: number of applications and funded projects, funding applied for and granted 2015 2017 Call year Number of applications Funding applied for, million Applications funded (success rate) Funding granted, million Average funding, September 2015 117 50.8 12 (10) 5.2 434,485 September 2016 108 46.9 13 (12) 5.6 434,485 September 2017 95 41.7 11 (12) 4.8 438,874
Success rates 3 (6) The Research Council s total funding for new Academy Research Fellow posts amounted to some 4.8 million euros, granted to cover the researchers salaries. Successful applicants could also apply for funding to cover research costs. A separate call for invited applicants was opened for this purpose. At the beginning of the Academy Research Fellow period, the research cost funding covers three years and amounts to a maximum of 250,000 euros. New Academy Research Fellows were granted 2.7 million euros in research cost funding. Academy Research Fellows who were about to start their two final years of their terms also had the opportunity to apply for research cost funding. The Research Council granted a total of 2.8 million euros in research cost funding to 13 such Academy Research Fellows. 80% 70% 60% 30% 32% Rating 6 (Outstanding) Rating 5 (Excellent) 20% 10% 12% 16% 0% 2015 ( 5.2m) 2016 ( 5.6m) 2017 ( 4.8m) Call year (call budget) Figure 2. Academy Research Fellows: success rates for applicants with rating 6 and 5 in 2015 2017. According to the policy of the Research Council for Biosciences and Environment, the Academy Research Fellow funding is intended to advance and strengthen the opportunities of the best researchers to qualify themselves for academic leadership and establish themselves as independent researchers. The most important criteria when selecting Academy Research Fellows were the scientific quality of the research plan, the researcher s independent status and their positive career development. Other key criteria include the applicant s international engagement and previous mobility experience. 4m in funding for research posts as Postdoctoral Researcher The Research Council for Biosciences and Environment received 131 applications for Postdoctoral Researcher funding in the September 2017 call. The total funding applied for amounted to some 35 million euros. The Research Council granted funding to 16 researchers; the total funding amounted to 4.3 million euros. The applicant success rate was 12 per cent. The higher success rate in the 2016 call was made possible thanks to the additional funds allocated to the Academy in the state budget. Another factor contributing to the higher success rate was the nearly 25 per cent drop in the number of applications compared to 2015 (Table 3). This decrease in the number of applications is most likely due to the Academy s mobility requirement, which was introduced in the September 2016 call.
Success rates 4 (6) Table 3. Postdoctoral Researchers: number of applications and funded projects, funding applied for and granted 2015 2017. Call year Number of applications Funding applied for, million Applications funded (success rate) Funding granted, million Average funding, September 2015 173 46 16 (9) 4.4 273,000 September 2016 132 36 20 (15) 5.4 270,000 September 2017 131 35 16 (12) 4.3 269,000 The applications for Postdoctoral Researcher funding were reviewed in ten different panels. In the September 2017 call, the panels also ranked applications that had received rating 6 or 5. The Research Council used this information to support its decision-making and funded all applications that had been ranked number one. Women accounted for approximately 40 per cent of the funding recipients. Twelve of the funded Postdoctoral Researchers had received rating 6 and four had received rating 5. The Research Council could fund only some 15 per cent of the applicants who had received rating 5 (Figure 3). The Research Council placed five applicants on a reserve list, which is valid until 31 December 2018. The Research Council may grant funding to an applicant who has been placed on the reserve list if a funding recipient decides to turn down the funding or if the Research Council has spare funding capacity. The list shows the order of precedence in which funding will be offered. The most important criteria were scientific quality, applicant s competence and applicant s opportunities to gain more independence during the project. Researchers are encouraged to go abroad after completing their doctorate and to transfer to another research team when embarking on independent research careers. As per the Academy of Finland s general funding policy, Postdoctoral Researchers are required to be closely connected to the Finnish scientific community so that the funding benefits Finnish research and society. This means that the funding will be administered by a Finnish organisation. To guarantee a sufficient level of funding, the Research Council determines the salary of a Postdoctoral Researcher according to a maximum monthly salary of 3,500 euros. The funding is intended for the Postdoctoral Researcher s salary, personal research costs as well as international and national mobility. 100% 90% 80% 70% 60% 30% 25% Rating 6 (Outstanding) Rating 5 (Excellent) 20% 15% 10% 0% 2015 ( 4.4m) 2016 ( 5.4m) 2017 ( 4.3m) Call year (call budget) Figure 3. Postdoctoral Researchers: success rates for applications with rating 6 and 5 in 2015 2017.
5 (6) The funding for a research post as Postdoctoral Researcher also attracts interest among foreign researchers coming to Finland. The proportion of foreign applicants has increased somewhat in recent years. In this round, foreign nationals accounted for just under half of all applicants for funding for a research post as Postdoctoral Researcher. Their proportion among the funding recipients was about 40 per cent. Decisions based on international peer review The funding decisions are primarily based on a review of the scientific merits of the research plan and the applicant. The Research Council for Biosciences and Environment organised eleven international review panels, which convened in January March 2018 to review the applications submitted. Two panels were organised jointly with the Research Council for Health and one jointly with the Research Council for Culture and Society. This was to ensure the quality of the review of interdisciplinary applications. There were also a few applications where panels organised by other research councils or external experts were asked to provide statements to support the review work. The panels included a total of 86 reviewers, of whom some 80 per cent were professors. Women accounted for some 40 per cent of the reviewers. The reviewers represented 18 different countries; most experts came from the UK, Germany and Sweden. The panels discussed, rated and issued a written review report on each application. The report can be read in the Academy s online services. More information on the review principles is available on our website. Tips for writing better research plans Based on the feedback received from the international reviewers, Finnish research in the field of biosciences and the environment is very high-quality. There are more highly rated applications than the Research Council can fund, and several panels noted that the quality of applications had improved compared to last year. Nevertheless, the panels encouraged applicants to pay attention to a few key points. Applicants for Postdoctoral Researcher and Academy Research Fellow funding should focus on presenting their research questions concisely and describing the novelty value of their research. The more detailed the research plan, the easier it is for reviewers to assess the project s feasibility. When it comes to researcher training, the reviewers recommend that sites of research also invest in training their researchers to write applications. They also suggest that group leaders should give feedback on the applications of early-career researchers to improve their competitiveness. All early-career researchers should pay serious attention to the mobility plan; they should be able to prove how their mobility supports a professional research career. The mobility destination should be the best possible research environment in the researcher's own field. The panels requested that applicants for Academy Research Fellow funding would more clearly describe how they intend to gain an independent role as a project leader if they are part of a large research group. They should also describe this independence in the CV. Applicants for Academy Project funding are encouraged to be more active in international research networks. The reviewers also encouraged them to highlight the novelty value of their research, that is, how their work will advance research in the field concerned and whether it has potential for scientific breakthroughs. The reviewers detailed comments on all funding schemes concerned clearer descriptions of the hypotheses and the research objectives. Applicants had often described their methods and research designs too superficially. This made it more difficult for reviewers to assess the feasibility of the research, which in turn led to lower ratings. Applicants should also give special attention to the appearance and length of the CV and stick to the length recommended by the Academy (4 pages). The list of publications should not include pre-print manuscripts, only
6 (6) peer-reviewed scientific articles. Citation counts make the reviewers job easier. Applicants should also give special attention to writing the public description of their project, since it may affect their public image. Research Council for Biosciences, Health and the Environment The Research Council for Biosciences and Environment and the Research Council for Health will merge to form a new research council, the Research Council for Biosciences, Health and the Environment, which will begin operations in early 2019. The Research Council will grant funding for research and researchers within its domain. The most important funding criterion is the scientific quality of the research plan, which will be peer-reviewed. As for Postdoctoral Researcher applicants, attention will also be paid to competence, increasing independence and international mobility. Academy Research Fellows are expected to be competent and independent and have a positive career trajectory and capacity for renewal. The Research Council s funding criteria and policies are available on the Academy s website. More information Science Adviser Outi Ala-Honkola, tel. +358 295 335 029 (Postdoctoral Researchers) Science Adviser Suvi Broholm, tel. +358 295 335 045 (Academy Projects) Science Adviser Laura Forsström, tel. +358 295 335 041 (Postdoctoral Researchers) Science Adviser Harri Hautala, tel. +358 295 335 019 (Academy Research Fellows) Senior Science Adviser Jaana Lehtimäki, tel. +358 295 335 060 (Academy Projects) Senior Adviser Timo Kolu, tel. +358 295 335 044 (Academy Research Fellows and Postdoctoral Researchers) Science Adviser Annika Raitala, tel. +358 295 335 097 (Academy Research Fellows) Science Adviser Timo Sareneva, tel. +358 295 335 106 (Academy Projects) Senior Science Adviser Kata-Riina Valosaari, tel. +358 295 335 018 (Academy Projects) Science Adviser Vesa Yli-Pelkonen, tel. +358 295 335 095 (Academy Projects and Postdoctoral Researchers) Emails: firstname.lastname(at)aka.fi Press releases: Academy Projects 29 May, Academy Research Fellows 3 May and Postdoctoral Researchers 29 May