KONNIVESI RUOTSALAISEN SÄÄNNÖSTE- LYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILUOH- JELMA VUOSINA

KONNIVESI RUOTSALAISEN SÄÄNNÖSTE- LYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILUOH- JELMA VUOSINA 2018-2022 Pekka Vähänäkki Kaakkois-Suomen ELY-keskus 7.5.2018

1 SISÄLLYS 1. Taustaa tarkkailuvelvoitteelle 2 2. Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellisen tarkkailun toteutus vuosina 2007-2017 4 2.1 Tarkkailu vuosina 2007-2012 4 2.1 Tarkkailu vuosina 2013-2017 5 3. Kalataloudellinen tarkkailu vuosina 2018-2022 7 3.1 Hauen poikastuotannon seuranta 7 3.1.1 Haukiseurannan menetelmät 7 3.2 Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta 8 3.2.1 Poikasseurannan toteutus 8 4. Raportointi 9

2 KONNEVESI-RUOTSALAISEN SÄÄNNÖSTELYN KA- LATALOUDELLINEN TARKKAILUOHJELMA VUO- SINA 2018-2022 1. TAUSTAA TARKKAILUVELVOITTEELLE Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (nyk. Kaakkois-Suomen ELY-keskus) haki Konniveden ja Ruotsalaisen säännöstelyluvan haltijana Itä-Suomen ympäristölupavirastoon 30.1.2002 toimittamallaan hakemuksella muutosta säännöstelyn lupaehtoihin säännöstelymääräysten osalta. Itä- Suomen ympäristölupavirasto katsoi päätöksessään (20.12.2002, Nro74/02/1, Dnro 2002/18 YHy), ettei luvan hakijalle ole tarpeen määrätä vaikutusten seurantaa koskevia velvoitteita. Valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeus käsitteli hakemuksen ja lisäsi päätöksellään (9.9.2004, Nro 04/0273/2, Dnrot 00483-00489/03/8150) toisen vesistötoimikunnan 20.3.1962 annettuun päätökseen uuden, säännöstelyn vaikutusten tarkkailua koskevan lupaehdon 3a, joka kuuluu seuraavasti: Luvan haltijan tulee tarkkailla Konnevesi-Ruotsalaisen säännöstelyn vaikutuksia vesistöön Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalakantoihin ja kalastukseen Hämeen ja Kaakkois-Suomen TE-keskusten hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmat on esitettävä mainituille viranomaisille hyväksyttäviksi 28.2.2005 mennessä." Vaasan hallinto-oikeus perusteli tarkkailuvelvoitteen asettamista seuraavasti: "Säännöstelyn muutos saattaa vaikuttaa muun muassa rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja kulumiseen ja myös kalojen kutuun ja poikasten elinoloihin. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan määrätään tarkkailuvelvoite vesilain nojalla annetuissa luvissa silloin, kun hanke saattaa vaikuttaa veden laatuun tai muuten vesistön ekologiaan taikka kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailu on tarpeen sekä luvan noudattamisen valvonnan että osapuolten oikeusturvan takia. Kun nyt vesilain nojalla muutetaan säännöstelymääräyksiä, on luvassa näin ollen määrättävä myös tarkkailusta. Tarkkailua ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa niin, että se koskisi vain säännöstelyn muutoksen vaikutuksia, mutta ei muutoksen pohjana olevan varsinaisen säännöstelyn vaikutuksia. Säännöstelyn vaikutusten tarkkailu ei ole myöskään luvan saajalle kohtuuton ottaen huomioon hankkeen laajuus ja siitä saatava hyöty. Hallinto-oikeus on tämän takia vesilain 2 luvun 14 :n nojalla määrännyt, että luvan saajan tulee tarkkailla Konnivesi- Ruotsalaisen säännöstelyn vaikutuksia." Valitusten takia lupahakemus käsiteltiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Korkein hallintooikeus ei puuttunut 27.3.2006 antamassaan päätöksessä (Taltionro 676, Dnrot 2753/1/04, 3634/1/04, 3635/1/04, 3636/1/04, 3637/1/04) Vaasan hallinto-oikeuden määräämään tarkkailuvelvoitteeseen.

3 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (nyk. Kaakkois-Suomen ELY-keskus) jätti 15.9.2006 päivätyllä kirjeellään vuosia 2007-2011 koskevan tarkkailuohjelmaehdotuksen Hämeen ja Kaakkois-Suomen TE-keskusten hyväksyttäväksi. Tarkkailuohjelmaesitys sisälsi hauen ja siian poikastutkimuksia sekä kirjanpitokalastusta. Hämeen ja Kaakkois-Suomen TE-keskukset tekivät yhteisen 31.5.2007 päivätyn päätöksen (Dnrot 2119/5723/2006, 2150/5723/06), jossa hyväksyttiin Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailuohjelma noudatettavaksi vuosina 2007-2012 siten muutettuna, että tarkkailuohjelmaan tulee lisätä yksi haukiseurannan vertailujärvi, joka tulee hyväksyttää asianomaisilla TE-keskuksilla ennen tarkkailun aloittamista. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus jätti TE-keskusten päätöksestä 19.6.2007 päivätyllä kirjeellään oikaisuvaatimuksen Itä-Suomen ympäristölupavirastoon. Ympäristölupavirasto hylkäsi oikaisuvaatimuksen 15.2.2008 päivätyllä päätöksellään (Nro 27/08/01, Dnro ISY-2007-Y-159). Ympäristölupavirasto perusteli päätöstään seuraavasti: TE-keskuksien hyväksymä Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma koskee vuosia 2007-2012. Tarkkailujaksosta on toteuttamatta vuosia 2008-2012 koskeva jakso eli yhteensä viisi vuotta. Ympäristölupavirasto katsoo, että Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellisen tarkkailun ensimmäisellä toteutusjaksolla on erityisen tärkeää seurata hauen lisääntymistä myös säännöstelemättömällä vertailujärvellä. Hauen lisääntymisen onnistumiseen vaikuttavat säännöstelyn lisäksi monet joko suoraan tai välillisesti lisääntymisolosuhteisiin vaikuttavat fysikaaliset ja ekologiset seikat, joita ei voida ainakaan viiden vuoden tarkkailujaksolla selvittää pelkästään hakijan esittämillä säännöstelykohteiden seurannoilla. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto pitää TE-keskusten tekemää muutosta tarkkailuohjelmaan perusteltuna ja kohtuullisena. Tarkkailutuloksien yhteenvetotarkastelussa vuoden 2012 lopussa tulee ottaa kantaa myös siihen, miten säännöstelyn kalataloudellista seurantaa Konnivesi-Ruotsalaisen jatketaan vuodesta 2013 alkaen ja tuleeko ohjelmaan sisällyttää säännöstelemättömiä vertailualueita. Ympäristökeskus valitti 6.3.2008 päivätyllä kirjeellään lupaviraston päätöksestä Vaasan Hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksellään (11.11.2008, Nro 08/0344/1, Dnro 00823/08/5299). Hallinto-oikeus katsoi, että riittävän seurannan tason saavuttamiseksi on tarpeellista liittää tarkkailuohjelmaan säännöstelemätön haukivertailujärvi, jotta Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn ja sen muutoksen vaikutukset kalastukseen ja kalakantoihin olisi selvitettävissä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus esitti 8.6.2009 toimittamallaan sähköpostilla, että Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen vertailujärveksi hyväksyttäisiin Konnevesi. Keski-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen TE-keskukset neuvottelivat asiasta keskenään 16.6.2009 ja Keski-Suomen TE-keskus teki asiasta kaikkien em TE-keskusten puolesta hyväksyvän päätöksen 16.6.2009 (Dnrot 2194/5723/06 Keski-Suomi Päijänne, 2151/5723/06 Häme Päijänne, 2150/5723/06 Häme Konnivesi-Ruotsalainen, 2119/5723/06 Kaakkois-Suomi Konnivesi-Ruotsalainen).

4 2. KONNIVESI-RUOTSALAISEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDEL- LINEN TARKKAILU VUOSINA 2007-2017 2.1. Tarkkailu vuosina 2007-2012 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (nyk. Kaakkois-Suomen ELY-keskus) käynnisti Konnivesi- Ruotsalaisen säännöstelyyn liittyvän velvoitetarkkailun siianpoikastutkimusten osalta kesällä 2008. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopisto. Haukitutkimukset toteutettiin alkuperäisen tarkkailuohjelman mukaisena vuodesta 2007 lähtien. Haukitutkimusten vertailujärvi, Konnevesi, otettiin mukaan seurantaan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen kesällä 2009. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus toteutti itse hauenpoikastutkimukset mutta aineiston tilastollinen käsittely tilattiin Jyväskylän yliopistolta. Velvoitetutkimuksiin sisältyvä kirjanpitokalastus käynnistyi hitaasti. Ensimmäiset raportoitavat tulokset kirjanpitokalastuksesta saatiin vasta vuodelta 2010. Vuosien 2007-2012 tarkkailujakson velvoitetutkimuksista on raportoitu seuraavasti: Marjomäki, T., Urpanen, O. & Karjalainen, J. 2008: Päijänteen ja Konnivesi- Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuoden 2008 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Syyskuu 2008. Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T., Urpanen, O. & Karjalainen, J. 2009: Päijänteen ja Konnivesi- Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuoden 2009 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Lokakuu 2009. Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T., Urpanen, O. & Karjalainen, J. 2010: Päijänteen ja Konnivesi- Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuoden 2010 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet syyskuu 2010. Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T., Urpanen, O. & Karjalainen, J. 2011: Päijänteen ja Konnivesi- Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuoden 2011 seurantatulokset.. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet joulukuu 2011. Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2012: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn 2012 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet lokakuu 2012. Moniste 3s. +liitteet.

5 Marjomäki, T., Kuha, J. & Karjalainen, J. 2013: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuosien 2008-2012 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet 18.1.2013. Moniste 12 s. Syrjänen, J. 2013: Hauenpoikasten tiheyden ja pituuden riippuvuus vedenkorkeudesta, veden lämpötilasta ja vapaa-ajankalastuksen yksikkösaaliista Päijänteellä, Ruotsalaisella, Konnivedellä ja Konnevedellä vuosina 1996 2012. Jyväskylän yliopisto. Moniste 11 s. Tapaninen, M. 2010: Hauenpoikasten sähkökoekalastukset ja ranta-alueiden lämpötilamittaukset Päijänteellä ja Ruotsalaisella vuosina 2006-2009. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 18 s. + liitteet. Tapaninen, M. 2011: Hauenpoikasten sähkökoekalastukset ja ranta-alueiden lämpötilamittaukset Päijänteellä ja Ruotsalaisella vuosina 2010-2011. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 12 s. + liitteet. Tapaninen, M. 2013: Päijänteen ja Ruotsalaisen hauenpoikasseuranta. Vuoden 2012 tulokset. Moniste 2 s. Tapaninen, M. & Päivänen, K. 2013: Päijänteen ja Ruotsalaisen kirjanpitokalastus. Vuodet 2010 2011. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 13 s. + liitteet. 2.1. Tarkkailu vuosina 2013-2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus jätti 9.9.2013 päivätyllä kirjeellä (Dnro KASELY/ 33/07.02/2010) Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksille esityksen Konnivesi- Ruotsalaisen kalataloudelliseksi tarkkailuksi vuosiksi 2013-2017. Tarkkailun esitettiin toteutettavan saman sisältöisenä kuin miten siihen saakka oli tarkkailua tehty. Hämeen ja Kaakkois- Suomen ELY-keskukset hyväksyivät ohjelman 29.11.2013 päivätyllä kirjeellä (HAMELY 1453/5723/2013, KASELY 2285/5723/2013). Tarkkailu toteutui esityksen mukaisesti. Vuosien 2013-2017 tarkkailujakson velvoitetutkimuksista on raportoitu seuraavasti: Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2013: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn 2013 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Joulukuu 2013. Moniste 3s. +liitteet.

6 Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2014: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn 2014 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Marraskuu 2014. Moniste 4s. +liitteet. Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2015: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn 2015 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Marraskuu 2015. Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2016: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn 2016 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Marraskuu 2016. Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T. & Karjalainen, J. 2017: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn 2017 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. Marraskuu 2017. Moniste 3s. +liitteet. Marjomäki, T., Sjövik, R. & Karjalainen, J. 2017: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu. Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta. Vuosien 2013-2017 seurantatulokset. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Akvaattiset tieteet. 31.12.2017. Moniste 17s. +liitteet. Lindgren, A. 2014: Päijänteen ja Ruotsalaisen hauenpoikasseuranta vuosina 2013-2014. Sähkökoekalastusten tulokset. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2014. Moniste 18 s. + liitteet. Tapaninen, M. 2015: Päijänteen ja Ruotsalaisen hauenpoikasseuranta. Vuoden 2015 tulokset. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 3.11.2015. Moniste 2 s. + liite. Tapaninen, M. 2016: Päijänteen ja Ruotsalaisen hauenpoikasseuranta. Vuoden 2016 tulokset. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 7.11.2016. Moniste 2 s. + liite. Tapaninen, M. 2017: Päijänteen ja Ruotsalaisen hauenpoikasseuranta. Vuoden 2017 tulokset. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 18.12.2017. Moniste 2 s. + liite. Syrjänen, J. 2017: Hauen 0-vuotiaiden poikasten tiheys ja keskipituus sekä näiden yhteys veden lämpötilaan, vedenkorkeuteen, ja kirjanpitokalastajien yksikkösaaliiseen Päijänteellä, Ruotsalaisella ja Konnevedellä vuosina 1996 2017. Jyväskylän yliopisto. Moniste 17 s. Lindgren, A. 2014: Päijänteen ja Ruotsalaisen kirjanpitokalastus vuosina 2012-2014. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 15 s. Tapaninen, M. 2016: Päijänteen ja Ruotsalaisen kirjanpitokalastus. Vuodet 2014 2016. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 12 s. + liitteet. Tapaninen, M. 2018: Päijänteen ja Ruotsalaisen kirjanpitokalastus. Vuodet 2010 2017. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Moniste 13 s. + liitteet.

7 3. KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2018 2022 Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyyn liittyvää kalataloudellista velvoitetarkkailua toteutetaan vuosina 2018-2022 saman sisältöisesti kuin edellisellä seurantajaksolla lukuun ottamatta kirjanpitokalastusta jota jatketaan vain vuoden 2018 loppuun. Kirjanpitokalastus ei ole tuonut siian ja hauen poikasseurannoille lisäarvoa eikä kirjanpitokalastuksen saalisseurannasta muutoinkaan pysty osoittamaan säännöstelyn vaikutuksia kalastajien saaliiseen. Tarkkailua jatketaan edelleen poikasseurannoin. Tutkimuksissa selvitetään säännöstelyn vaikutuksia hauen ja siian poikastuotantoon. 3.1 Hauen poikastuotannon seuranta Säännöstelyn vaikutusten arvioimiseksi hauen lisääntymistulokseen tutkitaan kesänvanhojen hauenpoikasten tiheyttä yhdellä kohdealueella Ruotsalaisella (kuva 1). Kohdealueeksi valitaan Nyynäistenlahti (Heinola). Vertailututkimuksia tehdään yhdellä kohdealueella säännöstelemättömällä Konnevedellä (Häyrilä, Konnevesi). Seuranta toteutetaan sähkökalastusmenetelmällä kesä-heinäkuun vaihteessa. Tutkimusalueiden rantaveden lämpötilaa seurataan jäiden lähdöstä heinäkuun alkuun. 3.1.1 Haukiseurannan menetelmät Hauenpoikasten seurannoissa käytetään vuonna 1992 Kymijoen Pyhäjärvellä kehitettyä sähkökalastusmenetelmää. Sähkökalastusalueet valitaan alle metrin syvyisestä vedestä (mieluiten alle 0,5 m) siten, että ne edustavat rannan yleistä kasvillisuutta ja ovat suhteellisen tasalaatuisia. Vuosittain pyritään kalastamaan suunnilleen samoilla paikoilla. Kalastukset tehdään noin 80 150 m 2 kokoisilla alueilla. Koealueet sähkökalastetaan ainoastaan kerran. Kohdealueella kalastetaan noin 10 koealaa, jolloin kalastetun alueen kokonaispinta-alaksi tulee vähintään 1000 m 2. Sähkökalastuslaitteena käytetään saksalaista generaattorilaitetta Hans Grassl ELT60NGI. Sähkökalastus suoritetaan noin kahden metrin levyisinä kaistoina siten, että anodihaavin käyttäjä liikuttaa anodihaavia poikittain koko kaistan leveydeltä. Anodihaavin käyttäjän vierellä kulkeva haavimies haavii talteen sähkökenttään joutuneet kalat. Sähkökalastuksen aikana havaitut 0+ ikäluokan hauenpoikaset merkitään havaituksi ja huomioidaan tiheyslaskelmiin. Oletuksena on, etteivät havaitut ja pohjalle painuneet poikaset joudu enää uudelleen pyydetyksi. Pyydetyt hauenpoikaset mitataan millimetrin tarkkuudella, jonka jälkeen kalat vapautetaan. Saadusta aineistosta erotetaan 0+ ikäryhmän hauet ja niitä vanhemmat poikaset. 0+ ikäryhmään merkitään kuuluvaksi alle 100 mm pituiset hauenpoikaset. Kalastetuista koealoista kirjataan muistiin myös kasvillisuuden tiheys, pohjan laatu, veden syvyys, veden lämpötila, säätila sekä muu saalis.

8 3.2 Siian poikastuotantoon kohdistuva seuranta Säännöstelyn vaikutusten arvioimiseksi siian lisääntymistulokseen mitataan vastakuoriutuneiden siian poikasten kokonaismäärät yhdellä alueella Ruotsalaisella. Tutkimusalueena on aiempien vuosien tapaan Kausanselän pohjoisosa (kuva 1). Poikasmääräarvio tehdään keväällä jäiden lähdettyä. Kokonaismääräarviot tehdään vuosittain. 3.2.1 Poikasseurannan toteutus Poikasnäytteet kerätään ranta-alueelta kolmelta syvyysvyöhykkeeltä (vyöhyke 1: 0-0,5 m, vyöhyke 2: 0,5-1 m, vyöhyke 3: 1-2m) ja lisäksi ulappa-alueelta 2-4 m (vyöhyke 4) ja yli 4 metrin syvyisestä vedestä (vyöhyke 5). Matalimmasta vyöhykkeestä (1) näytteitä otetaan putkihaavilla, jota työnnetään kahlaamalla rantavedessä. Vyöhykkeiden 2-5 näytteet kerätään vesisuihkumoottorilla varustetulla veneellä, jonka keulaan on asennettu Bongo-haavipari. Tutkimusalueen pinta-ala on 46,5 km². Näytteenottopaikat (30 kpl) arvotaan satunnaisesti ympäri tutkimusaluetta. Niistä 20 on rantapisteitä, joista otetaan kaikkiaan 10 näytettä (4 kpl vyöhykkeestä 1, ja yhteensä 6 kpl vyöhykkeistä 2-4). Ulappapisteitä arvotaan 10 kpl, joista jokaisesta otetaan 2-4 näytettä tarpeen mukaan. Yhteensä käsiteltäviä näytteitä kertyy siis 240-280 kpl/tutkimusalue. Jokaisen näytteen tilavuus määritetään haavin suulle kiinnitetyllä virtausmittarilla. Putkihaavinäytteen keskimääräinen koko on noin 1 m³ ja Bongohaavinäytteen noin 100 m³. Poikaset säilötään maastossa etanoli-formaliiniliuokseen ja määritetään sekä lasketaan laboratoriossa noin 2-5 kuukauden kuluttua näytteenotosta. Näytekohtaisen poikasmäärän ja näytetilavuuden perusteella lasketaan poikasten tiheys (kpl 100m³) kussakin näytteessä. Kuoriutuneiden poikasten kokonaismäärä tutkimusalueella lasketaan vyöhykkeittäin ja esitetään koko alueen keskimääräisenä määränä (kpl ha-1 +- 95% luotettavuusvälit). Kuva 1. Hauen poikasseurannan kohdealue (A = Nyynäistenlahti) ja Kausanselän siikaseuranta-alue (1).

9 4. RAPORTOINTI Poikasseurantojen tutkimustulokset raportoidaan tiivistetysti vuosittain marraskuussa. Tarkkailujakson päättyessä (vuoden 2022 marraskuussa) laaditaan yhteenveto poikasseurannoista ja arvioidaan säännöstelyn vaikutukset siian ja hauen poikastuotantoon. Tarkasteluissa huomioidaan myös aiemman seurantajakson aineisto. Vuoden 2018 lopussa päättyvän kirjanpitokalastuksen tulokset raportoidaan vuoden 2019 aikana. Tutkimusraportit toimitetaan kalatalousviranomaiselle, tutkimusalueiden kalatalousalueille ja osakaskunnille. Kalatalousviranomaiselle tutkimusraportit toimitetaan myös sähköisenä versiona. Sähkökalastustulokset syötetään tutkimusvuoden aikana valtakunnalliseen sähkökoekalastusrekisteriin.