YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT Kierrätysravinteet maanparannuksessa seminaari 7.2.2018
LIETETUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ Ravinteiden kierrätys on osa hallitusohjelman kiertotalouden kärkihanketta Myös jätevesilietteet huomioitu Yhdyskuntajätevesiliete sisältää merkittäviä määriä rajallisesti luonnonvaroista saatavaa fosforia Jätevesilietteiden hyötykäyttötrendi kasvaa, mutta suunta energiaksi tai maatalouteen ei ole selvä
LIETETUOTTEET MAATALOUDESSA Yhdyskuntalieteperäiset lannoitteet soveltuvat tavanomaiseen viljelyyn, kunhan haitta-ainepitoisuudet eivät ylity Luomuviljelyyn lietepohjaiset lannoitteet eivät sovellu, mikä voi vaikuttaa toimijoiden halukkuuteen käsitellä lietteitä Maatalouskäytössä lietetuotteita käytetään lähinnä lannoitteena tai maanparannusaineena Puhdistamot poistavat jätevesistä lähinnä ravinteita ja kiintoainesta, eikä haitta-aineiden vaikutusta ravintoketjussa tunneta
LAINSÄÄDÄNTÖ Puhdistamolietteen käyttöä maataloudessa säätelevän puhdistamolietedirektiivin (86/278/ETY) uusimista on valmisteltu useaan otteeseen Suomessa kansallinen MMM asetus EU lannoiteasetuksen kokonaisuudistus on työn alla Tavoitteena on standardisoida ja CE-merkitä tuotteet, jolloin tuotteet voisivat liikkua vapaasti EU-alueella Jätevesilietteet ovat lannoiteasetuksen ulkopuolella, mutta nk. Strubias-hankkeella pyritään tuomaan uusia tuotteita lannoiteasetuksen piiriin, esim. liete tuhkana tai struviittina EU-tasolla ei kuitenkaan ole odotettavissa nopeita linjauksia jätevesilietteen peltokäytön kieltämiseksi, sillä yli 40 % jätevesilietteistä hyödynnetään maataloudessa Lannoitevalmisteita säätelee lannoitevalmistelaki (539/2006) MMM asetukset 24/11, 11/12 ja 12/12 asettavat rajoitukset raskasmetalleille, taudinaiheuttajille ja epäpuhtauksille, viljelymaata koskeville vaatimuksille sekä velvoitteen tiedoston pitämisestä Jäteasetuksessa (179/2012) säädetään mm. jätevesilietteen laadun seurannasta
TUTKIMUKSET LIETETUOTTEIDEN HYÖDYNTÄMISEKSI Lietetuotteilla lannoitettuja viljelypalstoja on tutkittu Suomessa useissa eri hankkeissa, eikä tutkimuksilla ole voitu osoittaa merkittävää eroa keinolannoitettuihin palstoihin verrattuna Erityisesti Biourea-hankkeen virtsalannoitteiden viljelykokeissa tulokset olivat kannustavia Vesilaitosyhdistyksen kokeiden mukaan haitta-aineiden määrät peltoaloilla ovat pitkälti vastaavat, kuin luonnollisen laskeuman aiheuttamat pitoisuudet VTT:n tutkimuksissa havaittiin tiettyjen yhdisteiden vähäisiä pitoisuuksia, joiden arveltiin kertyvän ravintoketjussa Keväällä 2017 Sitran suuressa lannoitekeskustelussa alan kanta lietetuotteiden lannoitekäytöstä vaihteli huomattavasti
MARKKINANÄKYMÄT SUOMESSA Markkinoilla on havaittu vastustusta puhdistamolietepohjaisia lannoitevalmisteita kohtaan Osa suomalaisista elintarviketuottajista on kieltäytynyt jätevesilietepohjaisilla lannoitetuotteilla viljellystä viljasta, sillä mahdollinen imagotappio koetaan liian suureksi riskiksi Vahvan kannan on esittänyt myös Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK, jonka mukaan ainoa vaihtoehto yhdyskuntajätevesilietteiden ravinteiden hyödyntämiselle on sen poltto ja fosforin hyödyntäminen tuhkana
MARKKINANÄKYMÄT KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA Myös kansainvälisellä tasolla on joidenkin toimijoiden keskuudessa havaittavissa liikehdintää yhdyskuntalietteen lannoitekäytöstä luopumiseen Pelkona haitta-aineiden mahdollinen kertyminen ruokaketjussa ja siitä mahdollisesti aiheutuvat ennakoimattomat vaikutukset EU-maissa jätevesilietteiden käyttö maataloudessa on suosittua, mutta myös poltto ja energiantuotanto kasvattaa suosiotaan Uusia yhdyskuntalietteen käsittelymenetelmiä tutkitaan niin Suomessa kuin ulkomailla, esim. lietteen polttoa, pyrolyysiä ja termistä hydrolyysiä
YHTEENVETO Tällä hetkellä kansalliset tavoitteet ja alan toimijoiden toimet ovat päinvastaisia toisiinsa nähden Jotta tavoitteisiin päästään, puolueetonta objektiivista tutkimustietoa tarvitaan lisää Muina ratkaisuina voidaan kehittää esim. teknologisia menetelmiä sekä lietetuotteiden hyödyntämistä energiakasvien kasvualustana
KIITOS Venla Viskari venla.viskari@ramboll.fi +358 40 160 1046