SUURIJÄRVEN RETKEILYREITISTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

SUURIJÄRVEN RETKEILYREITISTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Sini Malminiemi 24.10.2018

Sisällys 1. Harjuntakanen-Suurijärvi-alue... 3 1.1. Aikaisemmat hankkeet... 3 1.2. Olemassa olevat sopimukset... 4 1.3. Reitistön kunto... 5 2. Kehittämistarpeiden selvitys... 5 2.1 Kehittämisestä hyötyvät yritykset... 6 3. Kehittämissuunnitelma... 6 3.1. Kehittämistoimenpiteet... 6 3.2. Hankintojen kustannusarviot... 9 3.3. Reittien merkintä maastoon... 12 3.3.1. Maalimerkit... 12 3.3.2. Opasteviitat... 12 3.3.3. Kyltit... 12 3.3.4. Pitkospuut ja sorastus... 13 3.4. Muut alueella tehtävät toimenpiteet... 14 3.5. Uudet sopimukset... 14 3.6. Reittien markkinointi... 15 4. Ylläpitosuunnitelma... 16 4.1. Reittien ja rakenteiden ylläpitäjät tulevaisuudessa... 16 4.2. Vuosittaiset ylläpitokustannukset... 16 5. Liitteet... 17 Kuvat Kartat Tämä kehittämissuunnitelma on laadittu osana Harjuntakasesta maailmankartalle Sydän-Suomen luontoreitistön kehittäminen -esiselvityshanketta. Kannen kuva: Pixabay 2

1. Harjuntakanen-Suurijärvi-alue Suurijärven retkeilyreitistö on yli 30 km pitkä polkuverkosto, joka sijaitsee Pihtiputaan ja Reisjärven rajalla, Harjuntakasen luonnonsuojelualueen ja Suurijärven maastoissa. Alueella on kaksi isoa maanomistajaa: Metsähallitus ja UPM-Kymmene Oyj sekä useita yksityisiä maanomistajia. Harjuntakasen luonnonsuojelualue on Metsähallituksen hallinnoimaa vanhojen metsien suojelualuetta, minkä lisäksi reitistön varrella on Natura2000-alueita. Suurijärven ympäristö on UPM:n metsätalousmetsää ja paikoin ojitettua. Aluetta on ehdotettu yhdistettäväksi Louhuvuoren Natura-alueeseen, mutta päätöstä ei ole vielä annettu (Suomaa, ID 4039). Alue on Suomenselän vedenjakaja-alueen maisemaa, jossa vuorottelevat avosuot, mäntykankaat, kivirakkalaikut ja pienet, matalat lammet ja järvet. Jääkauden jäljet, esimerkiksi isot siirtolohkareet ja moreeniharjut, näkyvät maastossa. Eliömaantieteellisesti alue on Pohjois-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan vaihettumisvyöhykettä. Lajistossa löytyy niin eteläisiä kuin pohjoisiakin lajeja (Pihtiputaan kirja II). Erämaisen ja lappimaisen tunnelman sekä pohjoisen lajiston eteläisen esiintymisalueen vuoksi aluetta on joskus kutsuttu Köyhän miehen Lapiksi tai Vara-Lapiksi. Alue on myös selvityksen mukaan osa Keski-Suomen suurinta hiljaista aluetta (Jäntti 2013). Kulttuurihistoriallisesti alue on ollut eränkäynti- ja metsätalousaluetta. Reitistön läheisyydestä on löydetty muinaismuistolailla rauhoitettuja kohteita, kuten uhraus- ja palvontapaikkoja, hautapaikka, vanha rajakivi ja erämajoite. Merkitty retkeilyreitti muodostaa kaksi rengasreittiä Harjuntakasen luonnonsuojelualueella sekä Karankajärvien maastossa (Kartta 1). Lisäksi Harjuntakasella kulkevalta reitiltä lähtee pistot Jääkolun rajapyykille sekä Suurijärven eräkämpän ja Löytö-Heikin kiven suuntaan. Yhdysreittejä pitkin pääsee Muurasjärven kylälle ja Reisjärven puolella kulkevalle Peuran polulle. Välillä merkitty reitti kulkee myös metsäautotiellä. 1.1. Aikaisemmat hankkeet Alueella on ollut aikaisempina vuosikymmeninä reittihankkeita, jolloin polkuverkostoa on laajennettu ja taukopaikkoja rakennettu. Eri aikoina syntyneet polut ja tehdyt polkumerkinnät luovat kerroksellisuutta ja erityyliset merkinnät saattavat hämätä kulkijaa. 3

Alueella on kulkenut vanha Lapin Sormi -reitti (Kuva 1), joka on saanut nimensä ilmeisesti etelään työntyvästä lappimaisesta alueesta (Maastomuistoja-blogi). Lapin sormea pitkin kulki myös Keski-Suomen maakuntaura. Reitin merkintöjä on vielä jäljellä maastossa. 1990-luvun lopun ja 2000-luvun hankkeissa erämaista polkua täydennettiin ratsastusvaellusreiteillä, jotka palvelivat paikallisia hevos- ja matkailuyrityksiä. Näissä rakennettiin myös yhdyspolku Suurijärven reitistön ja Reisjärven puolella kulkevan Peuran polun välille. Eri hankkeiden yhteydessä on painettu myös karttoja, joita saa käsiinsä enää huonosti. Tällä hetkellä saatavilla on Pihtiputaan Rotaryklubin painattama Pihtiputaan Palvelut -lehtinen, josta löytyy mm. Suurijärven reitistön kartta. Kävijöitä reitistöllä on vähänlaisesti. Suosituimmalla taukopaikalla, Suurijärven eräkämpällä, kävi kesällä 2018 noin 200 vierailijaa kämpän vieraskirjasta laskettuna. Todellinen kävijämäärä on isompi, sillä kaikki eivät kirjoita vieraskirjaan, mutta vuosittaiset kävijämäärät jäävät todennäköisesti alle tuhanteen. Tällä hetkellä Suurijärven retkeilyreitistöllä on seitsemän taukopaikkaa ja kolme nähtävyyskohdetta (Kartta 2) (Kuvat 2-11). Suurijärven retkeilyreitistön taukopaikat ja nähtävyydet Taukopaikat (7 kpl) Yölammen autiokämppä Harjuntakasen puolikota Suurijärven eräkämppä Nuorasen laavu Manun kämppä Karankajärvien päivätupa Patakiven puolikota Nähtävyydet (3 kpl) Imarrekivi Jääkolun rajapyykki Löytö-Heikin kivi 1.2. Olemassa olevat sopimukset Pihtiputaan kunnalla on reitin ylläpitäjänä kirjalliset sopimukset koskien Harjuntakasen luonnonsuojelualueella kulkevaa reittiä ja Suurijärven eräkämpän maa-aluetta. Kunnalla on sopimus ulkoilureittien käyttöoikeudesta Metsähallituksen kanssa Harjuntakasen luonnonsuojelualueella. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Kunnan omistama Suurijärven eräkämppä on UPM-Kymmene Oyj:n tontilla. Kämpän 4

pihapiiri noin 0,5 hehtaarin alalta on kunnalla vuokralla. Vuokrasopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun asti. Sen sijaan UPM:n maiden läpi kulkevista poluista ja yksityisten maanomistajien alueella olevista reiteistä ja taukopaikkarakenteista ei ole olemassa kirjallisia sopimuksia. 1.3. Reitistön kunto Suurijärven retkeilyreitistön polut ja taukorakenteet ovat kehittämissuunnitelman kirjoittamisvaiheessa vaihtelevassa kunnossa. Parhaimmassa kunnossa ovat Harjuntakasen luonnonsuojelualueella kulkeva rengasreitti sekä tältä reitiltä Suurijärvelle kulkeva polku. Näillä reiteillä polku on näkyvissä ja maalimerkit erottuvat siellä täällä. Muilla reiteillä maalimerkit ovat joko heikosti havaittavissa tai kadonneet kokonaan (Kuva 12). Opasviitoista osa on hyvässä kunnossa, osa taas katkenneita tai maahan kaatuneita (Kuva 13). Muurasjärveltä tuleva yhdyspolku sekä Karankajärvien alueella kulkeva vanha Lapin Sormi -reitti ovat kokonaisuudessaan erittäin huonossa kunnossa. Polku on monessa kohtaa kasvanut umpeen eikä maalimerkkejä enää ole. Näillä reiteillä eksymisen vaara jopa kartan kanssa on suuri. Myös pitkospuiden kunto vaihtelee. Nuorasentieltä Suurijärvelle kulkevat pitkokset ovat kuivemmalla alueella ja parhaimmassa kunnossa. Karankajärvien päivätuvalle idästä tulevan polun pitkospuut taas ovat käyttökelvottomia (Kuva 14). Raja-Käyräsen rannassa kulkevat pitkospuut ovat vielä käyttökelpoisia, mutta lähestyvät vaihtoikää. Reitistön taukopaikat ovat toimivia, mutta monen ympäristö on sotkuinen eikä paikoilta löydy tarvittavia välineitä tulentekoon. Patakiven puolikodan, Manun kämpän ja Suurijärven eräkämpän ympäristössä on jonkin verran roskaa ja muuta jätettä. Yölammintien päässä, lähellä Yölammen autiokämppää, on lahonneita parakkeja (Kuva 15). Osa taukorakenteista on kärsinyt kosteudesta ja vaatii kunnostusta. Vanhimmat rakennelmat olisi hyvä päivittää retkeilijöille tutumpiin ja käyttökelpoisempiin versioihin. Esimerkiksi Patakiven ja Harjuntakasen puolikodat eivät suojaa sateelta kuin aivan muutamaa nurkassa istuvaa. 2. Kehittämistarpeiden selvitys Reitistön kehittämistarpeita selvitettiin esiselvityshankkeessa maastokäyntien lisäksi kuulemalla paikallisia alueen kehittämisestä kiinnostuneita, ulkoilujärjestöjä, luontomatkailuyrityksiä ja retkeilijöitä. Kuulemista varten järjestettiin kaikille avoin Harjuntakanen-Suurijärvi-alueen kehittämisen suunnittelutyöpaja (liite 1) 5

sekä luontomatkailuyrittäjille suunnattu työpaja (liite 2). Lisäksi kaikkien kiinnostuneiden mielipiteitä kysyttiin luontoreittien käyttäjäkyselyssä (liite 3). 2.1 Kehittämisestä hyötyvät yritykset Tuote Majoituspalvelut Ohjelmapalvelut Yritys Rajalan Riihi Pirttiniemen lomakylä Malisen Lomamökit Lomatila Halmeniemi Minna Haikara ja Mika Haikara M-Tarinat Forest Adventures Metsä-Tiainen Mielihyvä-hoitola 3. Kehittämissuunnitelma 3.1. Kehittämistoimenpiteet Selvitysten pohjalta Suurijärven retkeilyreitistölle laadittiin kehittämisen kärjet, jotka ovat kansikuvassakin mainitut hiljaisuus, luonnollisuus ja erämaisuus. Suurijärven aluetta voi luonnehtia eteläisenä erämaana, jota ei ole rakennettu ja sorastettu puistomaiseksi retkeily-ympäristöksi. Hiljaisuus toteutuu alueella, jolla vallitsee puhdas luonnon äänimaisema. Autoteillä kulkevat reitit siirretään kokonaan metsään ja taukopaikkojen kunnostamisen myötä kävijäpaine jakautuu alueelle tasaisemmin. Luonnollisuus ja erämaisuus näkyvät kiviseen maastoon luonnollisen kulumisen myötä syntyneissä poluissa, polkulinjauksessa koskemattoman maiseman läpi sekä syrjässä, reitistön ulkopuolella, olevissa taukopaikoissa. Kehittämisen tavoitteena ovat laadukkaat taukopaikat ja selkeästi merkityt reitit, joilta ei ole eksymisen vaaraa. Reittimerkinnät ja opasteet uusitaan. Huonokuntoiset pitkospuut vaihdetaan tai reitti linjataan niiltä kohdin uudestaan. Tarkin polun kunnostus keskittyy Harjuntakasen rengasreitille, jossa hankalakulkuisimpia kohtia sorastetaan. Raja-Käyräsen rannalla kulkevien pitkospuiden varrelle rakennetaan pieni laajennus levähdyspenkkeineen (Kuva 16). Vähimmällä käytöllä olleet reitit jätetään pois ja liikkuminen keskitetään Harjuntakasen ja Suurijärven reiteille. Virallisia lähtöpisteitä tehdään kaksi: Muurasjärven yhdysreitin päähän, Kaitalaan, ja Yölammintien 6

päähän, jonne tehdään myös parkkipaikka. Päiväretkeilijöitä varten luodaan rengasreittejä: 6 km pitkä Harjuntakasen rengasreitti (Kartta 3b) ja 8 km pitkä Kolmen järven kierros (Kartta 3c). Taukopaikat kunnostetaan vastaamaan modernin retkeilijän tarpeita (Kuvat 19-25) ja niiden ympäristö siistitään. Suurimmat muutokset tehdään Yölammen, Harjuntakasen ja Nuorasen taukopaikoilla: Yölammen alueelle rakennetaan vuokrakämppä (liite 4) ja Harjuntakasen puolikota korvataan hormillisella keittokatoksella ja siirretään lähemmäksi vesistöä. Harjuntakasen taukopaikka merkitään karttoihin telttailualueena. Nuorasen laavu muutetaan Nuorasen tulipaikaksi. Lisäksi reittien ulkopuolelle jätetään tarkoituksella majoitteita, kuten Saarijärven etelärannan kalamaja, Manun kämppä ja Karankajärvien päivätupa. Nämä majoitteet voivat toimia reittien ulkopuolella liikkuvien tukikohtina sekä talvimajoitteina. Tällaisella jaottelulla ja kunnossapidon kohdentamisella saadaan aikaan eritasoisia reittejä ja mahdollisuus polkujen ulkopuolella tapahtuvaan vaeltamiseen säilyy. Kohde Kaitalan lähtöpiste Yölammintien lähtöpiste Harjuntakasen telttailualue Suurijärven autiotupa Nuorasen tulipaikka Kehittämistoimenpiteet Infotaulu Karttataulu Opasteviittojen uusinta 10 auton parkkipaikka Lähtöportti Infotaulu Karttataulu Opasteviittojen uusinta Vanhojen parakkien poisto Hormillinen keittokatos Karttataulu Puolikodan, laavun ja vanhojen nuotiopaikkojen purku Puukatoksen vesikatteen puhdistus Ulkokäymälän siirto lähemmäs polkua Opasteviittojen uusinta Karttataulu Tuvan ja pihapiirin rakennusten kunnostus Nuotiopaikan kunnostus Laiturin vaihto Veneeseen uudet airot Opasteviittojen uusinta Puukatos Laavun purku Karttataulu Opasteviittojen uusinta 7

Karankajärvien päivätupa Patakiven puolikota Yölampi Imarrekivi Jääkolun rajapyykki Löytö-Heikin kivi 63.478354, 25.114726 Ahveroisen rantasuon viereiselle mäelle Niitto-Karankan rantaan Koko reitistöllä Reitistön tuotteistaminen Mobiilisovellus Karttataulu Tuvan ja pihapiirin kunnostus Kompostoiva ulkokäymälä Opasteviittojen uusinta Karttataulu Alueen siistiminen rojuista Opasteviittojen uusinta Vuokratupa Nuotiopaikka penkkeineen Puukatos-käymälä Maastopöytä-penkki Sauna Laituri Kohdetaulu Viitoitus risteykseen Kohdetaulu Pitkospuiden uusiminen ja lisääminen rajakivelle asti Viitoitus risteykseen Kohdetaulu Opasteviitat Näkötorni Kohdetaulu Viitoitus risteyksiin Näkötorni Viitoitus risteyksiin Puiden maalimerkintöjen uusiminen Viitoitus polkujen risteyskohtiin merkityillä alueilla (Kartta 4) Vanhojen viitoitusten poisto Huonojen pitkospuiden vaihto merkityiltä alueilta (Kartta 5) Pienen levikkeen ja penkin rakennus Raja-Käyräsen pitkospuille Vaikeiden kohtien sorastaminen merkityiltä alueilta (Kartta 6) Reitistöstä kertovat palvelukohdeopasteet nelostien ja 760-tien varteen A4-esite reitistöstä Reitti- ja taukopaikkatietojen vieminen LIPAS-palveluun, kunnan nettisivuille, Lomaseudun nettisivuille ja Visit Jyväskylä -sivuille Reitistön markkinointi eri kanavilla, kuten Retkipaikassa Offline-tilassa toimiva karttapohjainen luontopolkusovellus Harjuntakasen rengasreitille. Sovelluksessa noin 10 pistettä, jotka esittelevät alueen luontoa ja historiaa tekstein ja kuvin. Myös mahdollisuus kuunnella audioopasta. Muinaisesta pyyntikulttuurista ja jääkauden jäljistä kertovilla pisteillä mahdollisuus käyttää mm. AR-tekniikkaa. Lisäksi sovelluksesta näkee oman sijaintinsa, merkityt reitit ja taukopaikat, jolloin sovellus toimii myös paikannus- ja suunnistusapuna. 8

3.2. Hankintojen kustannusarviot Kustannusarvioissa on käytetty pääasiassa Metsähallituksen Retkeilyrakenteiden piirustuskokoelmassa olevia hinta-arvioita (metsa.fi). Pitkospuuta (vaihdettavaa ja uutta) penkkeineen 2 700 metriä materiaalikustannus 15 /pitkospuumetri työkustannukset yht. 7 602 Yht. 48 102 Vaikeiden kohtien sorastus Harjuntakasen ympyrälenkillä 31 pistemäistä kohtaa, yht. n. 100 m, 3 000 Maalimerkinnät puihin kolmella eri värillä 30 km materiaalikustannus 300 työkustannukset yht. 1 894 Yht. 2 194 Opasteviitat polkujen risteyksiin ja taukopaikoille 33 kpl materiaalikustannus 20 /kpl työkustannus 75 /kpl Yht. 3 135 Palvelukohdeopaste 4 kpl Lupa 300 Asennus 1 000 /kpl Yht. 4 300 Kohdetaulu (n. 40x50 cm) 4 kpl painatus 49 /kpl kehikon materiaalikustannus 80 /kpl työkustannus 488 /kpl Yht. 2 468 Infotaulu (n. 110x80 cm) 2 kpl painatus 150 /kpl Yht. 300 Karttataulu (n. 110x80 cm) 7 kpl painatus 150 /kpl kehikon (5 kpl) materiaalikustannus 85 /kpl työkustannus 525 /kpl Yht. 5 150 Näkötorni 2 kpl, 12 000 Lähtöportti 1 kpl, 1 400 Hormillinen keittokatos 1 kpl materiaalikustannus 1 700 9

työkustannus 3 075 Yht. 4 775 Puukatos 1 kpl materiaalikustannus 700 työkustannus 4 275 Yht. 4 975 Kompostoiva ulkokäymälä 1 kpl materiaalikustannus 500 työkustannus 4 125 Yht. 4 625 Puukatos-käymälä 1 kpl materiaalikustannus 1 500 työkustannus 9 375 Yht. 10 875 Nuotiopaikka 1 kpl materiaalikustannus 200 työkustannus 600 Yht. 800 Maastopöytä-penkki 1 kpl materiaalikustannus 90 työkustannus 1 200 Yht. 1 290 Sauna 1 kpl, 20 000 Laituri 1 kpl, 400 Vuokratupa 1 kpl, 60 000 Parkkipaikka 10 autolle, 13 000 Digiluontopolku, 1 750 Infomateriaali, 2 500 Suurijärven autiotuvan ympäristössä tehtävä kunnostustyö, 19 500 Saunan korjaukset: - vesikatteen purku ja uusiminen - uusi puukiuas ja muuripata - vanhan piipun purku ja uuden piipun muuraus - betonilaatan vahvistus - hirsiseinän alaosan korjaus - lauteiden pinnoituskäsittely - ikkunan vuorilautojen uusiminen - kuistin lankkujen uusiminen 10

- purkutyöt - laiturin uusinta Yht. 7 000 Päärakennuksen korjaus: - teräshormin purku ja uuden piipun muuraus - piipun läpiviennin paikkaus - uusi muurattu tulisija/kamiina - palonsuojalevyjen uusiminen - lattian hionta ja lakkaus - ikkunoiden maalauskorjaus - eteisen lattian maalaus - ulkoseinien maalaus punamultamaalilla - vuorilautojen ja räystäslautojen maalaus Vinha valkoinen - sisäseinien hionta/puhdistus Yht. 10 000 Ulkorakennusten korjaukset: - nuotiopaikan kehän ja nuotioraudan uusinta - aitan ja ulkokäymälän vesikatteen purku ja uusiminen (kattohuopa), tarvittaessa ruodelautojen uusiminen - puukatoksen vesikatteen puhdistus - ulkoseinien maalaus Vinha tupapunainen - aittaan korvausilmaventtiilit 2 kpl - puukatoksen portaiden uusinta Yht. 2 500 Karankajärvien päivätuvan ympäristössä tehtävä kunnostustyö, 5 000 Tuvan korjaukset: - tuvan ulkoseinien maalaus punamullalla - kamiinan luukun uusinta - ikkunoiden uusinta - oven uusinta ja tiivistys - tuvan nostaminen ilmaan takareunasta - räystäiden alusten tukkiminen - piipun juuripelti Yht. 3 000 Pihapiirin korjaukset: - puuvajan korjaus/rakennus - sahapukki - kompostoivan ulkokäymälän rakennus - nuotiorinki - sillan tarkastus Yht. 2 000 Yhteensä: 231 539 11

3.3. Reittien merkintä maastoon 3.3.1. Maalimerkit Reitit merkitään maastoon pyörein maalimerkein puihin tai isoihin kiviin. Tätä varten ostetaan spray-maalia ja valmistetaan sapluuna sorvaamalla levyyn pyöreä, halkaisijaltaan noin 15 senttimetrin kokoinen reikä. Maalimerkinnän tulee olla selkeä, siisti ja näkyvä, jolloin se viestii hyvin hoidetusta ja turvallisesta reitistä (Kuva 17). Maalimerkki tulee puuhun pään korkeudelle, rungon kummallekin puolelle. Ennen maalin ruiskutusta puun pinta puhdistetaan: männystä poistetaan varovasti uloin kaarnakerros ja muiden puiden rungot pyyhitään maalialueelta puhtaaksi kasvustosta ja kuivuneesta pintakerroksesta. Maalimerkit sijoitetaan niin, että niitä esiintyy polun molemmin puolin ja ne on selkeästi nähtävissä polkua pitkin lähestyttäessä. Merkkaus tehdään sillä tiheydellä, että merkin vieressä seistessä näkee kaksi seuraavaa merkkiä. Reitit merkitään kolmella eri värillä (Kartta 3a). Harjuntakasen rengasreitti keltaisella, Kolmen järven kierros punaisella ja muu reitistö sinisellä. 3.3.2. Opasteviitat Jokaiseen polun risteykseen ja tienylitykseen sekä jokaiselle taukopaikalle ja kohteelle tulee opasteviitat, jotka osoittavat lähimmät seuraavat taukopaikat ja kohteet (Kartta 4). Opasteviitoissa mukaillaan Kotajärven kierroksen ja Mäntyjärven rengasreitin opasteiden ulkonäköä ja tyyliä (Kuva 18). Opaste kertoo seuraavan taukopaikan tai kohteen nimen, etäisyyden sekä varustelutason symbolein. Taukopaikoilla olevissa opasteviittakokonaisuuksissa lukee aina myös kyseisen taukopaikan nimi. Opasteviitat pystytetään maahan puisin tai metallisin jaloin, kuitenkin niin, että jalasta on maata vasten aina metallinen osa. Puisia jalkoja käytettäessä voi käyttää esimerkiksi metallista tuppea. Vanhat opasteviitat kerätään pois koko alueelta. 3.3.3. Kyltit Infokylttien tekstit ja kuvat tulostetaan tarrana alumiinipohjalle. Taiton tulee olla selkeä ja tekstien tarpeeksi suuret, jotta ne pystyy lukemaan hämärässäkin. Kaikki kyltit pystytetään omin jaloin, milloin niitä ei saada kiinnitettyä otollisella paikalla esimerkiksi rakennuksen seinään tai muuhun rakennelmaan, kuten lähtöporttiin. Opasteviittojen lailla jalasta tulee olla maata vasten aina metallinen osa. Kyltit pyritään 12

sijoittamaan suojaan auringolta ja suuntaamaan pohjoiseen. Kyltin taulu on hyvä suojata pienellä lipalla, joka suojaa sitä sateelta ja lumelta (Kuva 16). Muurasjärven lähtöpisteeseen Perinnetalo Kaitalan pihaan ja Yölammen lähtöportille tulee infotaulut, joissa on iso värikuva ja yleistä tietoa alueesta. Kaitalassa taulu kiinnitetään piharakennuksen päätyyn ja Yölammella sijoitetaan osaksi lähtöporttia. Sekä lähtöpisteisiin että taukopaikoille tulee karttataulut. Taulun karttaan merkitään reitit värikoodein sekä taukopaikat samanlaisin symbolein kuin opasteviitoissa. Lisäksi jokaiseen karttaan tulee punainen olet tässä -piste. Kartan oheen tauluun tulee paikan koordinaatit hätäkeskuksen käyttämässä muodossa ja hätänumero sekä suomen- ja englanninkielinen ohjeistus jokamiehenoikeuksista ja tulenteosta ja jätteiden kierrätyksestä. Kaitalan lähtöpisteessä karttataulu sijoitetaan infotaulun oheen piharakennuksen päätyyn. Yölammen lähtöpisteessä se sijoitetaan osaksi lähtöporttia, vastapäätä infotaulua. Karttataulu tulee myös Harjuntakasen, Nuorasen, Suurijärven, Patakiven ja Karankajärvien taukopaikoille. Taukopaikoilla se sijoitetaan keskeiselle, näkyvälle paikalle. Nähtävyyksille (Imarrekivi, Jääkolun rajapyykki ja Löytö-Heikin kivi) sekä näkötornille tulee paikoista kertovat, pienemmät kohdekyltit. Jotta ihmiset löytäisivät reiteille, sijoitetaan isojen teiden varsille neljä palvelukohdeopastetta. Kaksi nelostien ja tien 760 risteykseen, näyttämään kumpaankin suuntaan, sekä kaksi tielle 760 Karhukalliontien ja tien 760 risteykseen. Pirkanmaan ELY-keskus hoitaa palvelukohdeopasteiden myöntämisen koko maassa. 3.3.4. Pitkospuut ja sorastus Pitkospuut vaihdetaan kaikkialta muualta paitsi Nuorasentie-Suurijärvi-väliltä (Kartta 5). Lisäksi Harjuntakanen-Suurijärvi välillä joitakin pitkospuita poistetaan kokonaan ja polku ohjataan kuivemmalle ja kovemmalle maalle. Uusia pitkostettuja reittejä tulee Harjuntakasen rengasreitille, Suurijärven pohjoispuolelle, Jääkolun pyykille ja Muurasjärven yhdysreitille. Pitkospuuksi valitaan mahdollisimman kestävä puumateriaali, kestopuu, siperianlehtikuusi tai lämpökäsitelty puu. Vanhat sähköpylväät saattavat sisältää käytöstä poistettuja CCA-kyllästeitä, jotka ovat ympäristömyrkkyjä ja altistavat ihokosketuksessa syövälle (http://www.ttl.fi/ova/ccakyll.html). CCAkyllästettyjä puita ei saa käyttää paikoissa, missä ne saattavat joutua ihokosketukseen tai kosketukseen ihmisten tai eläinten ravinnon kanssa (Tukes). 13

Pitkospuut nostetaan kostean maan yläpuolelle aluspuilla tai tuetaan kiviin. Nosto ehkäisee myös tulvaveden nousua pitkoksille. Pitkospuulankkuja laitetaan aina kaksi vierekkäin. Maastopyöräilyä ajatellen lankkujen välinen rako saa olla korkeintaan 2 cm. Lisäksi Harjuntakasen rengasreitillä sorastetaan hankalakulkuisimmat kohdat (Kartta 6). Soraa ei levitetä suoraan kosteimmille paikoille tai syvään louhikkoon, missä sora saattaa valua kivenkoloihin. Näissä paikoissa käytetään pitkospuita. Pehmeällä maalla sora vaatii aluskankaan. Sorastus tehdään pistemäisissä kohdissa 1-2 metriä kerrallaan kartan 6 osoittamissa paikoissa. 3.4. Muut alueella tehtävät toimenpiteet Jääkoluntieltä lähtevä, Harjuntakasen luonnonsuojelualueelle kulkeva tie tukitaan luonnonsuojelualueen rajalta kiviestein kohdasta, joka ei kuitenkaan rajoita talvihuoltoa moottorikelkalla. Tämä estää asiattoman ajon luonnonsuojelualueelle ja retkeilyreiteille ja ehkäisee polttopuuvarkauksia Harjuntakasen tulipaikalla. Lisäksi tulee tarkistaa, että jokaiselta tulipaikalta löytyvät saha, kirves, sahapukki ja halkomispölkky polttopuiden pilkkomiseen sekä sammutusvesiastia. Tulevaisuudessa alueen kävijämääriä voi arvioida kämppien vieraskirjoista merkintöjä laskemalla, mutta pitkospuihin voi myös rakentaa kätevän kävijälaskurin (ohjeet voi kysyä esim. Metsähallitukselta), joka tallentaa jokaisen pitkoksilla kulkijan. Sopiva paikka voisi olla esimerkiksi ensimmäiset pitkospuut Yölammelta reitille lähdettäessä. 3.5. Uudet sopimukset Niiden maanomistajien kanssa, joiden mailla kulkevalta reitiltä sopimus puuttuu, laaditaan kirjallinen sopimus vähintään 15 vuodeksi. Sopimuspohjana voi käyttää esimerkiksi Suomen Ladun sopimusesimerkkiä. Harjuntakasen luonnonsuojelualueen sopimus päivitetään Metsähallituksen kanssa niin, että reittimuutosten ja tulipaikoilla tulenteon lisäksi sallitaan tilapäinen yöpyminen Harjuntakasen taukopaikalla. Lupaa haetaan myös näkötornin rakentamiseen Ahveroisen luoteispuolella olevalle mäelle ja vuokratuvan rakentamiseen Yölammen rannalle oheisrakennuksineen. Suurijärven eräkämpän tonttia koskeva sopimus uusitaan sen umpeutuessa pidemmän ajanjakson sopimuksella. 14

Parkkipaikan ja/tai vuokratuvan toteutuessa Yölammintien päähän, tulee tehdä sopimukset Karhukalliontien, Pyydysjärventien ja Yölammintien tiekuntien kanssa teiden käytöstä huoltoajoon sekä kaupalliseen ajoon. Myös palvelukohdeopasteita varten tarvitaan tiekuntien suostumus. 3.6. Reittien markkinointi Reiteistä suunnitellaan ja painetaan selkeälukuinen kartta, josta näkyvät reittien värikoodit, nähtävyydet ja taukopaikkojen varustelu symbolein. Kartan tulee kattaa koko Suurijärven reitistö mukaan lukien Reisjärven puolella olevat Mäntyjärven rengasreitti ja Kotajärven kierros. Peuran polulla tehdään parhaillaan kehittämistyötä ja sen tulokset on hyvä ottaa huomioon karttaa ja markkinointia suunniteltaessa. Kartta painetaan A4-kokoiselle esitteelle, jonka kääntöpuolelta löytyy infoa alueesta ja sen nähtävyyksistä sekä reittien haastavuudesta ja pituuksista. Esitteestä tulee löytyä myös saapumis- ja pysäköimisohjeet. Esitteitä viedään saataville kunnan eri info-pisteisiin ja jaettavaksi tapahtumissa, joissa reitistöä tai Pihtiputaan luontomatkailua markkinoidaan. Reitistöille tehdään oma alasivu Pihtiputaan kunnan sekä Lomaseudun nettisivuille, jolta löytyy: - tietoa alueen luonnosta ja kulttuurihistoriasta - alueen kartta - saapumistiedot - tiedot parkkipaikoista - reittien nimet ja merkintätapa (värikoodit) - reittien pituus - reittien vaikeustaso (Suomen Ladun kehittämän kolmiportaisen luokituksen mukaan) - reittien esteettömyystiedot - reittien nousuprofiili - taukopaikat ja palvelut reittien varrella - taukopaikkojen GPS-koordinaatit - alueen nähtävyydet - harrastusmahdollisuudet reiteillä - linkit matkailuyrittäjien palveluihin Linkki kunnan sivuille toimitetaan Metsähallitukselle Luontoon.fi-sivustoa varten. Uudet reittitiedot viedään LIPAS (liikuntapaikat.fi) -palveluun, mistä ne päivittyvät Retkikarttaan (retkikartta.fi). Reittien tiedot toimitetaan myös Jyväskylän seudun viralliselle matkailusivustolle (visitjyvaskyla.fi) retkeily-alasivuille. 15

Valmiista reitistöstä tilataan artikkeli Retkipaikkaan (retkipaikka.fi) ja uutta reitistöä pyritään esittelemään paikallisessa ja alueellisessa mediassa sekä kausijulkaisuissa, kuten Latu&Polku-lehdessä ja Retki-lehdessä. Reitistöä nostetaan esille yhtenä kunnan matkailukohteena muun muassa messuilla ja alueesta voi tarjota infoa tai jopa vaihtuvaa näyttelyä Keski-Suomen luontomuseoon. 4. Ylläpitosuunnitelma 4.1. Reittien ja rakenteiden ylläpitäjät tulevaisuudessa Ylläpitäjä Taukopaikka tai kohde Vuosittaiset toimenpiteet Pihtiputaan kunta Muurasjärven Murto ry Harjuntakasen telttailualue Nuorasen tulipaikka Suurijärven eräkämppä Yölammen vuokratupa Kyltit ja opasteet Reittimerkinnät Pitkospuut Patakiven puolikota Karankajärvien päivätupa Manun kämppä - Rakenteiden, kuten lintutornien, turvallisuuden tarkistus - Polttopuuhuolto tulipaikoilla - Ulkokäymälöiden tyhjennys ja kuivikkeen vienti - Yleisestä siisteydestä huolehtiminen - Rakenteiden, kuten Karankajärvien sillan, turvallisuuden tarkistus - Polttopuuhuolto tulipaikoilla - Ulkokäymälöiden tyhjennys ja kuivikkeen vienti - Yleisestä siisteydestä huolehtiminen Toimenpiteet tarvittaessa - Tulipaikkojen varustelutasosta huolehtiminen (kirves, saha, sahapukki) - Rakennusten ylläpito - Maalimerkkien uusiminen - Opasviittojen uusiminen - Pitkospuiden uusiminen - Tulipaikkojen varustelutasosta huolehtiminen (kirves, saha, sahapukki) - Rakennusten ylläpito 4.2. Vuosittaiset ylläpitokustannukset Polttopuuhuolto ja käymälöiden tyhjentämiset pyritään tekemään lumen aikaan, kun pääsy kohteille moottorikelkalla on mahdollinen. Seitsemän tulipaikan ja viiden ulkokäymälän huollon vuosittaiset kustannukset ovat yhteensä noin 5 000. 16

Harjuntakasen rengasreitin digiluontopolusta koituu ylläpitokustannuksia palveluntuottajasta riippuen. Esimerkiksi pyydetyn tarjouksen mukaan ylläpidon hinta on vuosittain 20 % hankintahinnasta eli 350 /vuosi. 5. Liitteet Liite 1: Harjuntakanen-Suurijärvi-alueen kehittämisen suunnittelutyöpajan raportti Liite 2: Luontomatkailuyrittäjätapaamisen muistio Liite 3: Luontoreittien käyttäjäkyselyn tulokset Liite 4: Vuokratuvan piirustukset hinta-arvioineen 17

PIHTIPUTAAN KUNTA Kuvat Kuva 1. Alun perin Lapin Sormi -reitin lähtöpaikka sijaitsi etelämpänä Untisen koululla. Myöhemmissä hankkeissa kyliltä Harjuntakasen ja Suurijärven alueelle kulkevan yhdyspolun lähtöpiste siirrettiin Muurasjärven kylälle Perinnetalo Kaitalan luokse. Kuva: Kalervo Kantola Kuva 2. Suurijärven eräkämppä on kunnan omistama 1930luvulla rakennettu vanha metsäkämppä. Kämppä on UPM:n mailla ja toimii autiotupana. Pihapiirissä on myös aittarakennus, puuliiteri, ulkokäymälä, nuotiopaikka ja sauna. Kuvat: Sini Malminiemi Kuva 4. Yölammen kämppä on yksityisomisteinen vapaassa käytössä oleva taukopaikka. Kuva 3. Harjuntakasen puuliiteri, laavu ja puolikota Kuva 5. Nuorasen laavu, joka toimii tällä hetkellä lähinnä puukatoksena. 18

Kuva 6. Reitin ulkopuolella sijaitseva Manun kämppä on Muurasjärven Murto ry:n ylläpitämä taukopaikka. Kuva 7. Karankajärvien välisellä kankaalla sijaitsee pieni, kamiinalla varustettu päivätupa. Kuva 8. Patakiven puolikota sijaitsee noin puolessavälissä Muurasjärven yhdysreittiä. Kuva 9. Imarrekivi on alueen suosituin nähtävyys. Kuva 10. Jääkolun rajapyykki on kolmen kunnan ja kahden maakunnan yhteinen rajakivi. 19

Kuva 11. Löytö-Heikin kivi on iso siirtolohkare. Kuva 12. Osalla reiteistä puiden maalimerkinnät ovat lähes kadonneet. Kuva 13. Maassa oleva opasteviitta. Osa opasteista on hyvässä kunnossa, osa rikki tai kaatuneita. 20

Kuva 14. Huonossa kunnossa olevat pitkospuut Karankajärvien itäpuolella Kuva 15. Yölammintien päässä olevat parakit Kuva 16. Levähdyspaikka keskellä pitkospuita Peuran polulla. Raja-Käyräsen rannalla kulkevien pitkospuiden varrella on ihanteellinen paikka levikkeelle ja penkille järvimaisemassa. 21

Kuva 17. Maalimerkkejä Peuran polulla. Siistit ja selkeät merkinnät parantavat turvallisuutta reitillä. Eri rengasreitit merkitään eri värein ja reittien kohdatessa täplät maalataan päällekkäin. Täplät merkataan puihin katseen korkeudelle rungon molemmin puolin pyöreällä sapluunalla. Ennen maalaamista runko puhdistetaan pyyhkäisemällä. Kuva 18. Opasteviittoja Peuran polulla Reisjärvellä. Yhtenäisen ilmeen vuoksi olisi hyvä, jos Suurijärven reitistön opasteet mukailisivat Reisjärven reittien uusittuja opasteita. 22

Kuvat 19-25. Lipallinen infokyltti, pienempi infokyltti, nuotiorauta, yhdistetty puukatos-käymälä jätteenlajittelupisteineen, keittokatos, maastopöytä-penkki ja puukatos. Esimerkkikuvat ovat Metsähallituksen Retkeilyrakenteiden piirustuskokoelmasta. Kuvat: Metsähallitus, metsa.fi Kuva 20. Kuva 21. Kuva 22. Kuva 23. Kuva 24. Kuva 25. 23

Kartta 1. Vanhat Pihtiputaan ja Reisjärven reitit. PIHTIPUTAAN KUNTA Kartat 24

Kartta 2. Suurijärven reitistön taukopaikat ja nähtävyydet 25

Kartta 3a. Uudet rengasreitit ja Jääkolun ja Heikinkiven pistot. Päällekkäin maalimerkitään Harjuntakasen rengasreitin pohjoispää kahden kilometrin matkalta (sininen ja keltainen) sekä Harjuntakasen rengasreitin eteläpää puolen kilometrin matkalta (keltainen ja punainen), muutoin reitit merkitään kartassa näkyvällä värillä. Keltaisin maalimerkein maastoon merkittävää Harjuntakasen rengasreittiä on muutettu siten, että autotiellä kulkeva osuus rengasreitin pohjoispäässä siirretään metsään. Reitti alkaa Yölammintien päästä kulkien vanhaa uraa Raja-Käyräselle ja sen rantaa pitkin etelään vanhan metsäautouran päähän. Uralta reitti poikkeaa pistona Imarrekivelle. Vanhaa uraa pitkin reitti jatkuu Harjuntakasen taukopaikalle ja siitä edelleen vanhaa polkua pitkin pohjoiseen, kunnes yhtyy Muurasjärveltä tulevaan yhdysreittiin. Tässä kohtaa polku reititetään uudestaan. Reitti kääntyy vasemmalle ja kulkee Koukku-Käyräsen koillispuolelta takaisin Yölammelle. Vanhat, Yölammintietä kulkeneen reitin, reittimerkinnät poistetaan. Punaisin maalimerkein maastoon merkittävä Kolmen järven kierros alkaa Harjuntakasen taukopaikalta ja kääntyy vanhaa metsäautouraa pitkin etelään kohti Nuorasentietä. Reitti kulkee muuten vanhaa polkua pitkin paitsi, kun tullaan pitkospuille juuri ennen Nuorasen laavulle kääntyvää risteystä. Tässä kohtaa polun voi nostaa ylemmäs, kovemmalle maalle, jolloin pitkoksia ei tarvitse uusia. Risteyksessä reitti kääntyy vasemmalle ja jatkaa kohti Nuorasentietä. Ennen tietä se kuitenkin kääntyy vasemmalle ja kulkee kosteikkoja ja pahimpia kivikoita vältellen Suurijärven eteläpuolelta metsässä, kunnes siirtyy taas entiselle uralle, joka johtaa Suurijärven eräkämpälle. Kämpältä reitti jatkaa vanhaa polkua pohjoiseen ja kääntyy jälleen uusille urille kiertäen Suurijärven pohjoispuolelta takaisin Harjuntakasen rantaan ja Harjuntakasen rengasreittiä pitkin Harjuntakasen taukopaikalle. Sinisin maalimerkein maastoon merkitään: Muurasjärveltä tuleva yhdysreitti Peuran polulle asti, Jääkolun pisto lähtien Harjuntakasen rengasreitiltä, reitti Jääkolulta Nuorasen tulipaikan kautta Kolmen järven kierrokselle asti sekä Heikinkiven pisto lähtien Suurijärven eräkämpältä. 26

Kartta 3b. Harjuntakasen rengasreitti 27

Kartta 3c. Kolmen järven kierros 28

Kartta 4a. Opasteviittojen paikat rengasreiteillä. Kartta 4b. Opasteviittojen paikat Muurasjärven yhdysreitillä. 29

1. Harjuntakasen rengasreitti 6 km (symbolit: keltainen täplä) LÄNTEEN: Peuran polku 3 km Imarrekivi 2 km Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 3,5 km ITÄÄN: Muurasjärvi 10 km 2. POHJOISEEN: Peuran polku 2,5 km ITÄÄN: Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 0,5 km LÄNTEEN: Imarrekivi 1,5 km Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 3 km 3. ITÄÄN: Imarrekivi 100 m POHJOISEEN: Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 2 km ETELÄÄN: Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 1,5 km 4. POHJOISEEN: Peuran polku 4 km Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 2,5 km ITÄÄN: Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 1 km ETELÄÄN: Jääkolun rajapyykki (symbolit: nähtävyys, sininen täplä) 2,5 km 5. ITÄÄN: Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 0,5 km ETELÄÄN: Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 4 km Nuoranen (symbolit: nuotio) 2 km 6. Harjuntakasen rengasreitti 6 km (symbolit: keltainen täplä) Kolmen järven kierros 8 km (symbolit: punainen täplä) LÄNTEEN: Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 4,5 km Peuran polku 5 km Imarrekivi (symbolit: nähtävyys) 1,5 km ITÄÄN: Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 2,5 km Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 3,5 km Muurasjärvi 10,5 km 7. ETELÄÄN: Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 300 m ITÄÄN: Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 3 km POHJOISEEN: Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 2,2 km 8. Harjuntakasen rengasreitti 6 km (symbolit: keltainen täplä) ITÄÄN: Muurasjärvi 9 km Patakivi (symbolit: laavu, ulkokäymälä, nuotio) 4,5 km LÄNTEEN: Peuran polku 4 km Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 1 km ETELÄÄN: Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 1,5 km 9. Jääkolun rajapyykki (symbolit: nähtävyys) 200 m 10. ITÄÄN: Nuoranen (symbolit: nuotio) 1 km Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 4 km ETELÄÄN: Jääkolun rajapyykki (symbolit: nähtävyys) 1 km POHJOISEEN: Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 4 km 11. ETELÄÄN: Nuoranen (symbolit: nuotio) 200 m ITÄÄN: Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 3,5 km 12. POHJOISEEN: Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 4 km 13. POHJOISEEN: Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 1,5 km Näkötorni (symbolit: näkötorni/näköalapaikka) 300 m LÄNTEEN: Jääkolun rajapyykki (symbolit: nähtävyys, sininen täplä) 3 km Nuoranen (symbolit: nuotio) 1 km ITÄÄN: Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 3 km 14. ITÄÄN: Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 2 km POHJOISEEN: Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 2,5 km 15. Kolmen järven kierros 8 km (symbolit: punainen täplä) POHJOISEEN: Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 3,5 km LÄNTEEN: Nuoranen (symbolit: nuotio) 4 km ETELÄÄN: Löytö-Heikin kivi (symbolit: nähtävyys, sininen täplä) 2 km 16. LÄNTEEN: Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 2,5 km ETELÄÄN: Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 1 km 17. POHJOISEEN: Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 1 km ETELÄÄN: Löytö-Heikin kivi (symbolit: nähtävyys) 1 km 18. POHJOISEEN: Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 1,5 km ETELÄÄN: Löytö-Heikin kivi (symbolit: nähtävyys) 0,5 km 19. ITÄÄN: Suurijärvi (symbolit: autiokämppä, sauna, ulkokäymälä, nuotio) 2 km 20. LÄNTEEN: Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 2,5 km ITÄÄN: Muurasjärvi 7,5 km 21. POHJOISEEN:

Patakivi (symbolit: laavu, ulkokäymälä, nuotio) 2 km Muurasjärvi 6,5 km ETELÄÄN: Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 3,5 km Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 4 km 22. POHJOISEEN: Patakivi (symbolit: laavu, ulkokäymälä, nuotio) 0,5 km Muurasjärvi 5 km ETELÄÄN: Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 5 km 23. POHJOISEEN: Muurasjärvi 4,5 km ETELÄÄN: Peuran polku 8,5 km Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 5,5 km Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 6 km 24. POHJOISEEN: Muurasjärvi 4,5 km ETELÄÄN: Patakivi (symbolit: laavu, ulkokäymälä, nuotio) 300 m 25. ITÄÄN: Muurasjärvi 4 km LÄNTEEN: Patakivi (symbolit: laavu, ulkokäymälä, nuotio) 1 km 26. POHJOISEEN: Muurasjärvi 3 km ETELÄÄN: Patakivi (symbolit: laavu, ulkokäymälä, nuotio) 2 km 27. POHJOISEEN: Muurasjärvi 2,5 km ETELÄÄN: Patakivi (symbolit: laavu, ulkokäymälä, nuotio) 2,5 km 28. ITÄÄN: Muurasjärvi 1,5 km ETELÄÄN: Patakivi (symbolit: laavu, ulkokäymälä, nuotio) 3,5 km 29. LÄNTEEN: Patakivi (symbolit: laavu, ulkokäymälä, nuotio) 4 km 30. Suurijärven retkeilyreitistö (symbolit: sininen täplä) LÄNTEEN: Patakivi (symbolit: laavu, ulkokäymälä, nuotio) 5 km Yölampi (symbolit: P-paikka, vuokratupa, ulkokäymälä, nuotio) 10 km Harjuntakanen (symbolit: teltta, keittokatos, ulkokäymälä) 10,5 km Peuran polku 13 km 31

Kartta 5a. Uusittavat pitkospuut on merkitty karttoihin punaisella värillä. Uudet pitkospuut tulee asentaa Jääkolun pyykille hankalakulkuisen maaston yli, mahdollisimman lähelle rajapyykkiä. Nuorasen oikoreitillä pitkospuita tarvitaan kivikkoalueen yli. Nuorasen tulipaikalle vievän polun ja Kolmen järven kierroksen risteyksestä itään lähtevät pitkospuut tulee uusia. Kolmen järven kierrosta pohjoiseen lähdettäessä sen sijaan reitin voi siirtää muutaman metrin ylemmäs, jolloin pitkospuita ei tarvita lainkaan. Kartta 5b. Kolmen järven kierroksella Suurijärven pohjoispuolelta kiertävällä polulla pitkospuita tarvitaan kolmessa kohtaa: ojanylityksessä, kivikkoisen alueen ylityksessä ja suolla juuri ennen Harjuntakasen rengasreittiä. 32

Kartta 5c. Harjuntakasen rengasreitillä pitkospuut on hyvä uusia Raja-Käyräsen rannasta. Tämän lisäksi uusia pitkospuita tarvitaan sekä vanhalle polulle pohjoiseen ja itäiseen päätyyn (kivikkoisimpiin kohtiin) kuin myös uusille poluille Harjuntakasen rengasreitillä ja Muurasjärven yhdysreitillä (kosteimpiin kohtiin). Kartta 5d. Muurasjärven yhdysreitillä uusia pitkospuita tarvitsee aivan reitin päässä, lähellä Harjuntakasen rengasreittiä. Sen lisäksi pitkospuut tarvitsee uusia Niitto-Karankan ylityksessä (kuvassa ylempi) ja rakentaa aivan uusi reitti (kuvan alempi). Pohjoisempia pitkospuita voi lyhentää aloittamalla ne vasta kangasniemekkeen päästä (vanha reitti merkitty harmaalla katkoviivalla). 33

Kartta 6. Sorastusta tehdään ainoastaan Harjuntakasen rengasreitillä. Sorastettavat kohdat (31 kpl) on merkitty punaisin tähdin. Soraa laitetaan pehmeisiin ja kivikkoisiin kohtiin. Tarvittaessa käytetään aluskangasta. Suurimpiin kivenkoloihin soraa ei laiteta vaan niissä kohdin käytetään pitkospuita. PIHTIPUTAAN KUNTA 34

Vanhoja reittejä ja uusia reittejä Autiokämppä, päivätupa tai vuokratupa (karttoihin ja opasteviittoihin eriteltävä avoin ja lukittu tupa eri symbolein) Telttailualue Ulkokäymälä Nuotiopaikka (Harjuntakaselle tulee keittokatos, joka merkittävä karttoihin ja opasteviittoihin omalla symbolillaan) Nähtävyys tai muu kohde, esim. näkötorni 35