Asbesti- ja haitta-ainekartoitus Kuivalahden Koulu Etukämpäntie 47 27170 Eurajoki 2018 Sivu 1 / 85
Sisällys 1. Yhteystiedot... 4 2. Yleistä... 5 3. Yleistietoa haitta-aineista... 7 3.1 Asbesti... 7 3.2 Muut haitta-aineet... 8 4. Viranomaisohjeet... 9 5. Yleistietoa tutkimuksesta... 10 5.1 Tutkimusmenetelmät... 10 5.2 Tutkimuksen laadintaperusteet... 10 6. Rakennus... 11 6.1 Kellarikerros... 12 6.2 Ensimmäinen kerros... 12 6.3 Toinen kerros... 12 6.5 Yläpohja... 12 6.6 Muut tiedot/ tehdyt tutkimukset... 13 7. Haitta-aineiden esiintymät... 14 7.1 Laboratoriotutkimuksin todetut rakenteet, jotka sisältävät asbestia... 14 7.2 Laboratoriotutkimuksin todetut rakenteet, jotka EIVÄT sisällä asbestia... 15 7.3 Kokemusperäisesti todetut rakenteet, jotka sisältävät asbestia... 16 7.4 Lisätietoa näytteenotosta... 16 7.5 PAH-analyysi... 16 7.6 Lyijy (Lyijy-analyysi)... 17 7.7 Muut haitta-aineet... 17 8. Rajaukset... 18 9. Laboratorio-analyysi... 19 10. Näytteenottokohdat... 24 11. Asbestin esiintymä... 30 11.2 Suuntaa-antava massataulukko... 33 Sivu 2 / 85
11.2.1 Kellarikerros... 33 11.2.2 Ensimmäinen kerros... 34 11.2.3 Toinen kerros... 35 11.2.4 Ullakko... 35 12. Toimenpiteet... 36 12.1 Lisätutkimukset... 36 12.2 Purkutoimenpiteet... 36 13. Työohjeet... 37 14. Valokuvat... 43 Sivu 3 / 85
1. Yhteystiedot Tilaaja Eurajoen Kunta Pekka Kuusisto 044 312 4404 pekka.kuusisto@eurajoki.fi Haitta-ainekartoittaja Tehokuivaus OY Osku Nieminen 040 480 8398 Asbesti- ja haitta-aineasiantuntija VTT-C-22480-33-16 osku.nieminen@tehokuivaus.fi Raportin jakelu Pekka Kuusisto (tilaaja) Raportointipäivä 12.1.2018 Tutkimuspäivä 3.-4.1.2018 Laboratoriopalvelut Labroc OY Sivu 4 / 85
2. Yleistä Toimeksiantona oli suorittaa betonirakenteisen koulurakennuksen asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Koulurakennus on tietojen mukaan valmistunut vuonna 1957. Koulurakennuksen yhteydessä olevassa rakennusosassa on päiväkodin tilat ensimmäisessä kerroksessa ja toisessa kerroksessa asuntoja. Tietojen mukaan koulurakennukseen on tehty joitakin korjauksia esim. vesikatto on saneerattu sekä liitetty kaukolämpöön. Koulun ja päiväkodin tilojen pinnoitteita on silmämääräisesti uusittu luokka- ja kerhotiloista. Pinnoite remonttien vuosiluvuista ei tarkkaa tietoa, henkilökunnalta saatiin suuntaa-antavaa vuosikymmentä jotka vastaavat tilojen vesikalusteiden vuosilukuihin. Uusitut pinnoitteet ovat saatujen/tarkastettujen tietojen mukaan asennettu 1990-2000 vuosien aikana. Rakennus on paikalla rakennettu tiili- ja betonirunkoinen julkisivultaan rapattu koulurakennus. Alkuperäisosan toisessa päädyssä on ns. asuntola, jossa on tällä hetkellä päiväkodin tiloja ja asuntoja. Rakennuksen muut tilat ovat koulun ja päiväkodin käytössä. Rakennuksessa on kellarikerros, kaksi maanpäällistä kerrosta sekä ullakko. Tutkimuksessa otettiin yhteensä 20 kappaletta materiaalinäytettä. Näytteet otettiin rakennusmateriaaleista, joista ei voida suoraan kokemusperäisesti todeta, että rakennusmateriaali ei sisällä asbestia. Otetuista materiaalinäytteistä tutkittiin asbestin lisäksi neljästä PAH-pitoisuudet sekä neljästä lyijypitoisuudet. Asbestia sisältäviä- ja lyijy pitoisuuden ylittäviä rakennusmateriaaleja todettiin jonkin verran rakennuksen alkuperäisissä materiaaleissa sekä osittain uusituissa materiaaleissa. Massataulukko on suuntaa-antava ja sitä voidaan käyttää suuntaa-antavana laskenta-asiakirjana. Kohdetta tarjoavan urakoitsijan tulee tutustua kohteeseen ennen tarjouksen jättämistä sekä suorittaa tarjouslaskennan vuoksi tarkentavia määrelaskelmia. Asbestia- tai muuta haitta-ainetta sisältäviä rakennusmateriaaleja havaittiin: Kellarikerroksessa- ja rakenteissa kulkevien alkuperäisien putkien eristeet sisältävät asbestia. Kellarikerroksen päiväkodin keittiötilan välitilan uusittu muovitapetti sisältää asbestia. Vesikaton uuden pinnoitteen alle jätetty vanha huopakate sisältää asbestia. Rakennuksen alkuperäisien metallirakenteisien palo-ovien- ja niiden karmien välissä on asbestipitoinen eriste. Asuntojen kellarikerroksessa sijaitsevan pesuhuoneen lattian alkuperäinen maali ylittää haitallisen jätteen ylemmän ohjearvon lyijypitoisuudelle. Mahdollisesti haitta-aineita sisältäviä materiaaleja: Rakennuksen alkuperäisien sähköjohtojen pikieriste voi sisältää haitallisia määriä PAH-pitoisuuksia, johdoista ei saada näytettä ennen kuin johtojen sähköistyksiä on tarkoitus poistaa. Valurautaisissa viemäriputkissa on rakennusaikana käytetty liittymäkohdissa (muhvi-osissa) lyijyä tiivisteenä. Elohopeaa sisältäviä komponentteja ovat muun muassa lämmönjakohuoneessa olevien lämmityslaitteiden mittarit. Sivu 5 / 85
Materiaalinäytteet otettiin kohdepoistoperiaatteella RATU 82-0347 ohjetta noudattaen. Asbesti- ja haittaainetutkimuksessa noudatetaan RT20-11160-ohjekorttia. Tutkimuksessa noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 2013. Sivu 6 / 85
3. Yleistietoa haitta-aineista 3.1 Asbesti Asbestia on käytetty mm. lämmön- ja paloneristeenä, asbestisementtilevyissä, lattiamateriaaleissa, laivanrakennuksessa, kitkamateriaaleissa ja tiivisteissä. Käyttö on kielletty eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta vuoden 1994 alusta. Asbesti on mineraalikuitu, joka esiintyy eri muodoissa (mm. krysotiili, krokidoliitti). Asbesti aiheuttaa asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa. Asbestipurkutyö on luvanvaraista. Asbestin käyttö uudisrakentamisessa Suomessa loppui vuonna 1987. Lähes kaikissa vielä nykyisin peruskorjattavissa rakennuksissa on asbestia. Asbesti on kielletty 1994 Suomessa. Yleisimpiä asbestimateriaaleja ovat: lämmöneristemassat: putkieristeet, kattilat, varaajat ruiskutetut eristeet: akustiset katot, ilmanvaihtokanavat, paloalueiden rajat asbestisementtituotteet: seinä- ja kattolevyt, tuulensuojalevyt, vesi- ja viemäriputket, ilmanvaihtokanavat lattiamateriaalit: vinyyliasbestilaatat, joustovinyylimatot, magnesiamassalattiat bitumituotteet: liimat, huopakatteet, vedeneristysaineet, bitumimaalit muut tuotteet: tasoitteet, julkisivumaalit, laattojen kiinnityslaastit, asbestipahvi Asbesti on yleisnimi useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbestilajeja ovat krysotiili, antofylliitti, amosiitti, krokidoliitti ja tremoliitti. Asbestia esiintyy puhtaana asbestina ja muihin aineisiin sidottuna tai sekoitettuna Lähde: Työterveyslaitos Sivu 7 / 85
3.2 Muut haitta-aineet Kivihiilipiki (kreosootti, kreosoottiöljy, kreosoottipiki) on kivihiilitervan tislausjäännös, joka sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Kivihiilipikeä purettaessa työilmaan vapautuu hiukkasmaisia ja höyrymäisiä aineosia, joista ongelmallisimpia ovat syöpää aiheuttavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet). Kivihiilipiki esiintyy yleensä kiinteässä pikimäisessä olomuodossa. Kivihiilipiki on tumman väristä, ja siinä on voimakas pistävä haju (kyllästetyn puun, ratapölkyn, kreosootin haju). Kuivissa olosuhteissa haihtuvat yhdisteet ovat saattaneet hävitä, jolloin kivihiilipien olomuoto on muuttunut sitkeästä hauraaksi ja haju vaikeasti havaittavaksi. Lähde: Työterveyslaitos PCB-yhdisteet (polyklooratut bifenyylit) ovat orgaanisia klooriyhdisteitä, jotka ovat pysyvyydeltään ja kestävyydeltään pahimpia ympäristömyrkkyjä. PCB-yhdisteille voi altistua pääasiassa ravinnon kautta, mutta myös hengitysteitse ja ihon kautta. PCB-yhdisteitä on käytetty Suomessa 1930-luvulta lähtien monissa käyttökohteissa, pääasiassa kondensaattoreissa ja muuntajissa, mutta myös maaleissa, lakoissa, liimoissa sekä elementtitalojen saumausaineena. Suomessa PCB-yhdisteiden ja niitä sisältävien tuotteiden valmistus, maahantuonti, myynti ja luovutus on kiellettyä 1.1.1990 lähtien. PCB:n käyttöä on rajoitettu myös kansainvälisesti Lähde: Ympäristöministeriön PCB-rakennuksissa esite Raskasmetallit lyijy ja elohopea Lyijy on tunnettu raskasmetalli, jonka on todettu olevan ihmiselle haitallinen. Lyijyä on esimerkiksi käytetty väriaineena ja pehmittimenä maaleissa, valurautaputkien viemärien tiivisteissä sekä vanhoissa sähköjohdoissa. Elohopeaa on käytetty lähinnä asuinkerrostalojen lämmönjakohuoneen mittalaitteissa ja mittareissa ilmaisemaan lämpötilaa. Sivu 8 / 85
4. Viranomaisohjeet Asbestitöistä on annettu valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (Vna 798/2015) sekä laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) jonka ohjeistuksen mukaan tulee kohteessa asbestityöt suorittaa. Asbestipurkutyöt tulee suorittaa kohteessa asbestipurkuvaltuutuksen omaavan yrityksen toimesta. Purkutöissä noudatetaan Ratu 82-0347 ohjekorttia. Asbestipitoinen jäte tulee käsitellä Jätelain 646-666 mukaisesti. Purkutyöstä tulee luoda erillinen purkutyösuunnitelma, joka toimitetaan viranomaisille paikkakunnan ohjeiden mukaisesti. Purkutyössä sekä jätteenkäsittelyssä tulee noudattaa ympäristökeskuksen sekä työsuojelupiirin viranomaisohjeita sekä päätöksiä. Asbesti- ja haitta-aineiden purkutyön kannalta keskeisiä rakennusalan ohjeita ovat muun muassa Ratu 28-0347 Asbestia sisältävien rakenteiden purku Kone-Ratu 09 3038 Asbestityökoneet Rakennusalan yleiset sopimusehdot (YSE 1998) Ratu 28-0239 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku Ratu 82-0240 Tavanomaiset purkutyöt Vaaralliset aineet käsittely ja suojaus RatuTT 09-0095 Asbestityöt Pelkästään haitallisia aineita sisältävien rakennusmateriaalien purkutöissä on noudatettava seuraavia ohjeita: Ratu 82-0381 Kivihiileä sisältävien rakenteiden purku osastointimenetelmällä Ratu 82-0382 PCB:tä tai lyijyä sisältävien saumausmassojen purku Ratu 82-0384 Tavanomaiset purkutyöt: vaaralliset aineet käsittely ja suojaus Haitallisia-aineita käsitteleviä lainsäädäntöä ovat: Jätelaki 646/2011 Työturvallisuuslaki 738/2002 (709/2008) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 1212/2011 Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001 Maankäyttö- ja rakennus-asetus ja laki 895/1999 ja 132/1999 Ympäristösuojeluasetus ja laki 169/2000 ja 86/2000 Asetus jätteistä 179/2012 Korjaustyön yhteydessä suositellaan noudatettavaksi tehokasta ja toimivaa pölynhallintaa muita osin, ohjeet: PUTUSA-hanke(ohjeita korjausrakentamisen pölynhallintaan) Sivu 9 / 85
5. Yleistietoa tutkimuksesta 5.1 Tutkimusmenetelmät Tutkimus kohteessa perustuu kokemusperäiseen tietoon asbesti- ja haitta-aineista sekä niiden havainnointiin ja kirjaamiseen. Asbestimateriaalinäytteitä otettiin yhteensä 20 kpl, otetuista materiaalinäytteistä tutkittiin asbestin lisäksi neljästä PAH-pitoisuudet sekä neljästä lyijypitoisuudet. Materiaalinäytteet otettiin kohdepoistoperiaatteella RATU 82-0347 ohjetta noudattaen. Materiaalinäytteet otettiin sellaisista rakennusmateriaaleista, joista ei suoraan, että materiaalinäyte ei sisällä asbestia- tai muuta haitta-ainetta. Materiaalinäytteet lähettiin tutkittavaksi Labroc OY:n laboratorioon. 5.2 Tutkimuksen laadintaperusteet Asbestikartoitusraportin laadintaperusteet perustuvat Valtioneuvoksen Asetukseen 798/2015 asbestityöstä ja Työsuojeluhallituksen päätökseen 231/89 hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista. Tämän lisäksi kartoituksessa noudatetaan RT 20 11160 (Haitta-ainetutkimus / Julkaistu 2014) ohjetta. Asbesti- ja haitta-ainekartoituksessa noudatamme konsulttitoiminnan KSE 2013 ehtoja. Asbestia sisältävät rakenteet ovat merkitty raportin ASBESTIA SISÄLTÄVÄT RAKENNUSMATERIAALIT kohdan lisäksi pohjapiirrokseen. Rakenteet jotka eivät sisällä asbestia ovat raportissa esitelty tarkemmin kohdassa TUTKITUT RAKENNUSMATERIAALIT, JOTKA EIVÄT SISÄLLÄ ASBESTIA Haitta-aineita sisältävät materiaalit ovat merkitty raportin TUTKITUT HAITTA-AINEITA SISÄLTÄVÄT RAKENNUSMATERIAALIT kohdan lisäksi suurin piirteiseen pohjapiirrokseen. Kartoitus raporttia tulee tarkastella värillisenä tulosteena, koska asbestia- tai muuta haitta-ainetta sisältäviä materiaaleja ollaan tehostettu värillisillä merkinnöillä mm. pohjapiirroksissa. Kartoitusta varten piirrettiin suurin piirteiset pohjapiirrokset helpottamaan rakennuksen havainnointia, koska rakennuksesta ei ollut saatavilla pohjakuvia tai muuta rakennepiirustuksia. Pohjapiirrokset eivät ole mittakaavassa ja tilat saattavat olla erilaisia kuin pohjapiirroksessa. Huoneistoiden pohjakaavoista ei ole pohjapiirrosta, koska tiloissa ei päästy käymään. Sivu 10 / 85
6. Rakennus Rakennustyyppi brm2/m³ Rakennusvuodet Kerrokset Rakennusmateriaali Julkisivuverhoilu Alapohjarakenteet Koulurakennus 1 157 brm2/xx xxxm³ (tietojen mukaan) 1957 (korjauksia 1990-2000 luvulla) Kellarikerros, kaksi maan päällistä kerrosta sekä ullakko kerros. Paikalla rakennettu tiili/betonirunkoinen. Kalkkihiekkatiili / rappaus Maanvastaiset - Kellarikerroksessa on tarkastetuissa kohdissa pääosin maanvastainen betonilaatta, koulun kellarikerroksessa sijaitsevissa pesutiloissa kaksoisvaluteräsbetonialapohja jossa on styrox eriste- sekä bitumikerros(piki) betonilaattojen välissä. Pesutilojen alapohjan rakenne on todennäköisesti uusittu joskus. Välipohjarakenteet Yläpohja Vesikatto Käyttövesiputkisto Viemärijärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Ikkunat Ovet Betoniholvi ylälaatta palkistoilla, jonka päällä puukoolattu lankku/levylattiat osittain myös pintabetonilaatta. Yläpohjan rakennetta ei tarkastettu poraamalla. Harjakattoinen peltikate (asennettu 2000-luvulla), peltikatteen alla vanha huopakate Osittain sinkittyä ja osittain kuparia. Valurauta / muovi Vesikeskuslämmitys, kaukolämpö. Painovoimainen poistoilmanvaihto MSE Teräs/rautarakenneovia sekä puu-ovia Sivu 11 / 85
6.1 Kellarikerros Rakennuksen kellarikerroksen alapohja on pääosin maanvastainen betonilaatta ilman lämmöneristettä. Koulun pesuhuoneissa on kaksoislaattainen alapohja, jossa pohjabetonilaatan ja pintalaatan välissä on styrox-eriste sekä pohjalaatan päällä pikieristys. Puukäsityöluokan lattia on puukoolattu lankkulattia, jonka eristettä ei tarkastettu. Kellarikerroksen ulkoseinät ovat pääosin sisäpinnoiltaan tiiliseiniä, jonka takana on ilmaväli, pikieriste ja betonisokkeli. Kellari kerroksessa sijaitsee asuntojen varastotiloja- sekä pesu- ja saunatilat. Kellarissa on myös lämmönjakotiloja sekä koulun osalla puukäsityöluokka, pesutiloja sekä päiväkodin kerhotiloja. Kellaritiloissa kulkevissa putkien eristeet ovat osittain uusittuja luultavasti kaukolämpöön liitoksen yhteydessä 2000-luvulla. Suurimmaksi osaksi putkissa on vielä vanha asbestipitoinen eriste. Kellari kerroksen palo-ovien eristeenä on käytetty asbestipitoista eristettä. 6.2 Ensimmäinen kerros Rakennuksen alkuperäiset rakennusosat ovat tiili/betonirakenteisia. Rakennuksessa on kantavat tiili/betoniseinät. Rakennuksen kerroksien välipohjat ovat ylälaatta palkistoisia betoniholveja, jonka päältä lähtevät tilojen puukoolatut lattiat jossa eristeenä on käytetty purueristettä- ja kuitueristettä. Käytävien kohdilla lattiat ovat betonirakenteisia. Rakennuksen 1.kerroksessa on koulun liikuntasali, luokkatila, opettajien toimisto, ruokala, keittiö- sekä asuntolan osalla päiväkodin tilat. 6.3 Toinen kerros Alkuperäisosan kerroksien välipohjat ovat ylälaatta palkistoisia betoniholveja, jonka päältä lähtevät tilojen puukoolatut lattiat, jossa eristeenä on käytetty purueristettä- ja kuitueristettä. Käytävien kohdilla lattiat ovat betonirakenteisia. Asuntojen osalta rakennusmateriaaleja- tai rakenteita ei päästy tarkastamaan. Rakennuksen 2.kerroksessa on koulun luokkatiloja sekä asuntolan osalla kaksi huoneistoa. 6.5 Yläpohja Alkuperäisosan yläpohja on luultavasti paikalla valettu betoniholvi jonka päältä lähtevät harjakaton puurakenteiden tukirakenteet. Vesikaton vesikate on muutettu peltikatteeksi, uusitun katteen ja ruodelaudoituksien alle on jätetty vanha huopakate. Sivu 12 / 85
6.6 Muut tiedot/ tehdyt tutkimukset Rakennuksen vesikate uusittu- ja rakennus on liitetty kaukolämpöön 2000-luvulla. Rakennuksessa on suoritettu saatujen tietojen mukaan ja uusittujen kalusteiden mukaan pinnoite remontteja 1990-2000 vuosien aikana. Vesikate uusittu 2000-luvulla Rakennus liitetty kaukolämpöön 2000-luvulla. Keittiön pinnoitteita remontoitu 1990-luvulla. Koulun- ja päiväkodin tilojen pinnoitteita uusittu 1990-2000 vuosien aikana. Koulurakennuksiin on saatujen tietojen mukaan tehty tutkimuksia aikaisemmin. Sisäilmatutkimus vuonna 2016 Sivu 13 / 85
7. Haitta-aineiden esiintymät 7.1 Laboratoriotutkimuksin todetut rakenteet, jotka sisältävät asbestia Näytteenottokohta Kellarikerros Kellarikerros, päiväkodin keittiö tila Vesikatto Asbestiesiintymä Alkuperäiset putkieristeet Seinien välitilan muovitapetti (ruskea) Huopakate Sivu 14 / 85
7.2 Laboratoriotutkimuksin todetut rakenteet, jotka EIVÄT sisällä asbestia Näytteenottokohta Kellari, pesutilat (koulu) Kellari, pesutilat (koulu) Kellari, pesutilat (koulu) Kellari, päiväkodin keittiö Kellari, kerhohuone Kellari, käytävät / tilat Kellari, wc (asuntola) Kellari, pesutilat (asuntola) 1.kerros, päiväkodin wc 1.kerros, luokkahuoneet 1.kerros, opettajien huone 2.kerros, luokkahuoneet Luokkatilat / käytävät Julkisivu Julkisivu Rakennusmateriaali Lattioiden muovimatto Seinien muovitapetit Pohjalaatan pikieriste Seinien alkuperäinen laatoitus Lattian muovimatto (vihreä) Lattioiden maalit (harmaa) Lattioiden alkuperäinen laatoitus Lattioiden maalit Lattian vanha muovimatto Lattioiden tasoitteet (kokoomanäyte) Lattian muovimatto Lattioiden tasoitteet (kokoomanäyte) Kattojen levypinnoitteet Sokkeleiden maalit Rapatun pinnoitteen maalit Sivu 15 / 85
7.3 Kokemusperäisesti todetut rakenteet, jotka sisältävät asbestia Rakennuksen kellari- ja ullakkotiloissa käytetyt alkuperäisien palo-ovien- ja karmien eristeet. 7.4 Lisätietoa näytteenotosta Kartoituksella havaittiin, että koulun- ja päiväkodin tiloissa on uusittu lattioiden pinnoitteita laajasti 1990-2000 välisten vuosien aikana. Koulun henkilökunnalta saatujen tietojen mukaan keittiön ja ruokalan pinnoitteet on uusittu suurin piirtein 1990-luvun puolessa välissä, jolloin myös vesikalusteet on uusittu. Koulun luokkatilojen ja päiväkodin tilojen pinnoitteet on uusittu myös 1990-2000 vuosien aikana. Tutkimuksen yhteydessä tarkastettiin monesta eri kohdasta uusien pinnoitteiden alle mahdollisesti jätetyt vanhat pinnoitteet. Uusittujen pinnoitteiden alta otettiin kokoomanäytteet kerroksittain kokooma näytteet varmuudeksi, jolla varmistettiin, että vanhojen pinnoitteiden kiinnitysaineita ei ole jätetty uusien pinnoitteiden alle. 7.5 PAH-analyysi Kellari kerroksen koulun ja asuntolan pesutilojen lattioiden pikieristeestä, vanhasta vesikatteena käytetystä huopakatteesta sekä ulkoseinien sokkeleiden pikieristeestä otettiin materiaalinäyte, josta analysoitiin PAHpitoisuudet. Materiaalinäytteiden PAH-summat eivät ylittä vaarallisen jätteen raja-arvoa tai toimenpiderajaarvoa. Raja-arvona pidetään 200mg/kg. (RATU 82-0381) Näytteitä 3, 11, 17 ja 20 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta käsitellä normaalisti. Materiaalinäyte PAH-summa (toimenpide-raja 200mg/kg) Kellarin pesutilat (koulu), pohjalaatan pikieriste <30 Kellarin pesutilat (asuntola), pohjalaatan pikieriste <30 Vesikatto, vanha huopakate <30 (huom. asbesti!) Sivu 16 / 85
7.6 Lyijy (Lyijy-analyysi) Kellari kerroksen tilojen- ja käytävien lattioiden maali pinnoitteista- sekä julkisivujen maaleista otettiin materiaalinäytteet, josta analysointiin lyijypitoisuudet. Materiaalien lyijypitoisuudet eivät ylitä vaarallisen jätteen raja-arvoa ja toimenpideraja-arvoa. Raja-arvona pidetään 1500 mg/kg. (RATU 82-0382) Näytteitä 8, 10, 18- ja 19 vastaavat materiaalit voidaan lyijypitoisuuksien osalta poistaa ja hävittää normaalisti. Materiaalinäyte Lyijy-pitoisuus (toimenpide-raja 1500mg/kg) Kellarikerros käytävät /tilat, lattioiden maalit 50 Julkisivu, sokkeleiden maalit <20 Julkisivu, rapatun pinnoitteen maalit 34 Kellari kerroksen asuntolan pesuhuoneen lattian maaleista otettiin materiaalinäytteet, josta analysointiin lyijypitoisuudet. Materiaalien lyijypitoisuudet ylittävät haitallisen jätteen ylemmän ohjearvon lyijylle. Haitallisen jätteen ylempi ohjearvo on 750 mg/kg (VNA 214/2007). Vaarallisen jätteen raja-arvona pidetään 1500 mg/kg. (RATU 82-0382) Näytteen 10 lyijy pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Suositellaan ottamaan yhteyttä paikalliseen jäteviranomaiseen ennen jätteen loppusijoitusta. Materiaalinäyte Lyijy-pitoisuus (toimenpide-raja 1500mg/kg) Kellarikerros asuntolan pesuhuoneen lattian maalit 1400 7.7 Muut haitta-aineet Valurautaisissa viemäriputkissa on rakennusaikana käytetty liittymäkohdissa (muhvi-osissa) lyijyä tiivisteenä. Elohopeaa sisältäviä komponentteja ovat muun muassa lämmönjakohuoneessa olevien lämmityslaitteiden mittarit. Sivu 17 / 85
8. Rajaukset Rakennuksen rakenteissa ja koteloissa kulkevia asbestipitoisia alkuperäisiä putkien eristeitä ei pystytty massoittamaan, koska rakenteita olisi tarvinnut purkaa, jotta putket oltaisiin päästy tarkastamaan ja massoittamaan, asbestipitoisia putkieristeitä voi olla siis myös tiloissa joita ei ole merkitty pohjakuviin. Rakennuksen vanhojen sähköjohtojen pikieristeestä ei otettu näytettä koska johdoissa kulkee sähköistys, pikieristeestä tulisi ottaa materiaalinäyte ennen mahdollisia purkutöitä. Rakennuksessa sijaitseviin asuntoihin ei päästy suorittamaan kartoitusta, mikäli asunnoissa suoritetaan purkutöitä tulee pinnoitteet- ja niiden kiinnitysaineet tarkastaa, sekä varmistaa, että materiaalit eivät sisällä asbestia. Keltaisella pohjalla pohjakuviin merkittyihin tiloihin ei päästy kartoituksen yhteydessä. Sivu 18 / 85
9. Laboratorio-analyysi Sivu 19 / 85
Sivu 20 / 85
Sivu 21 / 85
Sivu 22 / 85
Sivu 23 / 85
10. Näytteenottokohdat Kellarikerros, koulu: 3 1 4 RT 2 1 4 Näytteenottokohdat 1 2 3 4 RT = Kellarikerros, pesuhuoneen lattioiden muovimatto + liima + tasoite = Kellarikerros, pesuhuoneen seinien muovitapetti + liima = Kellarikerros, pesuhuoneen pohjalaatan pikieriste = Kellarikerros, putkieriste = Alapohjan rakenteen tarkastus Sivu 24 / 85
Kellarikerros, päiväkoti: 5 7 10 8 9 6 Näytteenottokohdat 5 6 7 8 9 = Kellarikerros, päiväkodin keittiön seinien alkuperäinen laatoitus = Kellarikerros, päiväkodin kerhohuoneen lattian muovimatto + tasoite = Kellarikerros, päiväkodin keittiön seinän välitilan muovitapetti = Kellarikerros, käytävien / tilojen lattioiden maalit = Kellarikerros, wc:n lattian alkuperäinen laatoitus Sivu 25 / 85
Kellarikerros, asuntola: 8 10 RT 11 8 10 RT 4 Näytteenottokohdat 4 8 10 11 RT = Kellarikerros, putkieriste = Kellarikerros, käytävät / tilat lattioiden maalit = Kellarikerros, pesutilojen lattioiden maalit = Kellarikerros, pesutilojen lattioiden pikieriste = Alapohjan rakenteen tarkastus Sivu 26 / 85
1.kerros, koulu: 14 13 13 Keittiö 13 Näytteenottokohdat 13 14 = 1.kerros, lattioiden tasoitteet (kokoomanäyte) = 1.kerros, opettajienhuoneen lattian muovimatto + tasoite Sivu 27 / 85
2.kerros, koulu: 15 15 15 16 15 15 Näytteenottokohdat 15 16 = 1.kerros, lattioiden tasoitteet (kokoomanäyte) = 1.kerros, luokkatilojen / porrashuoneiden kattojen levypinnoite + liima Sivu 28 / 85
1.kerros, asuntola: RT RT 12 Näytteenottokohdat 12 RT = 1.kerros, lattioiden tasoitteet (kokoomanäyte) = välipohjan rakenteen tarkastus Sivu 29 / 85
11. Asbestin esiintymä Kellarikerros, koulu: asb-e asb-e asb-e asb-e asb-e asb-e =tiloissa asbestipitoista asbestipitoista putkieristettä. =keltaisella pohjalla merkittyihin tiloihin ei päästy kartoituksen yhteydessä. HUOM Kellari kerroksen kautta rakenteisiin tehdyistä luukuista selviää, että rakenteissa kulkevissa putkissa on ainakin osittain asbestipitoista putkieristettä. Putkien ja eristeiden määrä ei pystytä tarkoin määrittämään koska putket kulkevat rakenteiden sisällä. Putki eristeiden massoitus tulee suorittaa tarvittaessa, kun rakenteita avataan ja putkia poistetaan. Sivu 30 / 85
Kellarikerros, päiväkoti: asb-e asb-e asb-e asb-e asb-e asb-e =tiloissa asbestipitoista asbestipitoista putkieristettä. =punaisella vahvennetulla katkoviivalla merkityissä seinissä asbestipitoista muovitapettia. =punaisella vahvennetulla viivalla merkitty asbestipitoinen palo-ovi. HUOM Kellari kerroksen kautta rakenteisiin tehdyistä luukuista selviää, että rakenteissa kulkevissa putkissa on ainakin osittain asbestipitoista putkieristettä. Putkien ja eristeiden määrä ei pystytä tarkoin määrittämään koska putket kulkevat rakenteiden sisällä. Putki eristeiden massoitus tulee suorittaa tarvittaessa, kun rakenteita avataan ja putkia poistetaan. Sivu 31 / 85
Kellarikerros, asuntola: asb-e asb-e asb-e =tiloissa asbestipitoista asbestipitoista putkieristettä. =punaisella pohjalla merkityissä tiloissa lattian maali ylittää lyijy pitoisuuden ylemmän ohjearvon. =punaisella vahvennetulla viivalla merkitty asbestipitoinen palo-ovi. HUOM Kellari kerroksen kautta rakenteisiin tehdyistä luukuista selviää, että rakenteissa kulkevissa putkissa on ainakin osittain asbestipitoista putkieristettä. Putkien ja eristeiden määrä ei pystytä tarkoin määrittämään koska putket kulkevat rakenteiden sisällä. Putki eristeiden massoitus tulee suorittaa tarvittaessa, kun rakenteita avataan ja putkia poistetaan. Sivu 32 / 85
11.2 Suuntaa-antava massataulukko 11.2.1 Kellarikerros TILA Asbestin Asbestin Määrä Yksikkö Purku esiintymä laatu Puukäsityöluokka Putkieriste Antofylliitti 14 jm Osastointipurku Puukäsityöluokan Putkieriste Antofylliitti 4,5 jm Osastointipurku varasto Toinen Putkieriste Antofylliitti 35 jm Osastointipurku Käsityöluokka Lämmönjakohuone Putkieriste Antofylliitti 50 + säiliö jm Osastointipurku Vanha Putkieriste Antofylliitti 10 jm Osastointipurku Puuvarasto Tekninen tila Putkieriste Antofylliitti 16 jm Osastointipurku Käytävä päiväkoti Putkieriste Antofylliitti 36 jm Osastointipurku Käytävä asuntola Putkieriste Antofylliitti 11 jm Osastointipurku Varasto asuntola Putkieriste Antofylliitti 20 jm Osastointipurku Yhteensä 197 + säiliö jm TILA Asbestin Asbestin Määrä Yksikkö Purku esiintymä laatu Lämmönjakohuone Palo-ovi Antofylliitti 3 kpl Osastointipurku Varasto asuntola Palo-ovi Antofylliitti 1 kpl Osastointipurku Yhteensä 4 kpl TILA Asbestin Asbestin Määrä Yksikkö Purku esiintymä laatu keittiö päiväkoti Muovitapetti Krysotiili 2 m2 Osastointipurku Yhteensä 2 m2 Sivu 33 / 85
HUOM Kellarikerroksessa todettiin näkyvillä olevia asbestia sisältäviä putkieristeitä edellä merkityissä tiloissa. Avatuista koteloista selviää, että koteloissa- ja rakenteissa kulkevissa putkissa on asbestipitoista putkieristettä. Putkien ja eristeiden määrä ei pystytä tarkoin määrittämään koska putket kulkevat rakenteiden sisällä. Putki eristeiden massoitus tulee suorittaa tarvittaessa, kun rakenteita avataan ja putkia poistetaan. Rakennuksen nousulinjoissa on asbestia sisältävää putkieristettä. Putkieristeiden massa voidaan laskea seuraavasti: jm = kpl x h x lkm, jossa jm = putkieristeen juoksumetrimäärä kpl = hormissa kulkevien putkien määrä (laskenta-arvo 3 (kylmä, lämmin, lämmin kierto) h = nousuhormin korkeus (laskenta-arvo 3m x kerrosmäärä = nousuhormin korkeus) lkm = nousuhormien lukumäärä Rakennuksen alkuperäisien sähköjohdoissa on pikieriste josta ei saatu materiaalinäytettä. Sähköjohtoja kulkee osittain pintavetoina- ja osittain rakenteiden sisällä. Sähköjohtojen PAH-pitoisuutta ei voi määrittämään, koska johdot on sähköistetty. Eristeistä tulee ottaa materiaalinäyte enne johtojen purkamista. Johdot kulkevat osittain pintavetoina ja pääosin rakenteissa.. 11.2.2 Ensimmäinen kerros HUOM Kellari kerroksen kautta rakenteisiin tehdyistä luukuista selviää, että rakenteissa kulkevissa putkissa on ainakin osittain asbestipitoista putkieristettä. Putkien ja eristeiden määrä ei pystytä tarkoin määrittämään koska putket kulkevat rakenteiden sisällä. Putki eristeiden massoitus tulee suorittaa tarvittaessa, kun rakenteita avataan ja putkia poistetaan. Rakennuksen alkuperäisien sähköjohdoissa on pikieriste josta ei saatu materiaalinäytettä. Sähköjohtoja kulkee osittain pintavetoina- ja osittain rakenteiden sisällä. Sähköjohtojen PAH-pitoisuutta ei voi määrittämään, koska johdot on sähköistetty. Eristeistä tulee ottaa materiaalinäyte enne johtojen purkamista. Johdot kulkevat osittain pintavetoina ja pääosin rakenteissa. Sivu 34 / 85
11.2.3 Toinen kerros HUOM Alkuperäisosan rakenteisiin tehdyistä luukuista selviää, että rakenteissa kulkevissa putkissa on asbestipitoista putkieristettä koko alkuperäisosan alalla. Putkien ja eristeiden määrä ei pystytä tarkoin määrittämään koska putket kulkevat rakenteiden sisällä. Putki eristeiden massoitus tulee suorittaa tarvittaessa, kun rakenteita avataan ja putkia poistetaan. Rakennuksen alkuperäisien sähköjohdoissa on pikieriste josta ei saatu materiaalinäytettä. Sähköjohtoja kulkee osittain pintavetoina- ja osittain rakenteiden sisällä. Sähköjohtojen PAH-pitoisuutta ei voi määrittämään, koska johdot on sähköistetty. Eristeistä tulee ottaa materiaalinäyte enne johtojen purkamista. Johdot kulkevat osittain pintavetoina ja pääosin rakenteissa. 11.2.4 Ullakko TILA Asbestin Asbestin Määrä Yksikkö Purku esiintymä laatu Ullakko koulu Palo-ovet Antofylliitti 2 kpl Osastointipurku Ullakko asuntola Palo-ovet Antofylliitti 1 kpl Osastointipurku Yhteensä 3 kpl HUOM Palo-ovien sisällä on lukkojen kautta tarkastettuna asbestipitoinen eriste. Rakennuksen alkuperäisien sähköjohdoissa on pikieriste josta ei saatu materiaalinäytettä. Sähköjohtoja kulkee osittain pintavetoina- ja osittain rakenteiden sisällä. Sähköjohtojen PAH-pitoisuutta ei voi määrittämään, koska johdot on sähköistetty. Eristeistä tulee ottaa materiaalinäyte enne johtojen purkamista. Johdot kulkevat osittain pintavetoina ja pääosin rakenteissa. HUOM Vesikaton vanhan huopakatteen alaa ei päästy tarkastamaan/massoittamaan, koska huopakatteen päälle on asennettu uusi peltikate. Sivu 35 / 85
12. Toimenpiteet Asbestia sisältävien rakenteiden purkutyö on luvanvaraista rakennustyötä, jota saa suorittaa ainoastaan Aluehallintoviraston valtuutuksen omaava yritys. Purkutöistä tulee luoda kirjallinen ennakkoilmoitus Aluehallintovirastolle vähintään 7 päivää ennen työnsuorittamista. Purkutyöstä tulee luoda kirjallinen turvallisuussuunnitelma, joka tulee liittää hankkeen turvallisuusasiakirjoihin. Ennen purkutyötä tulee asbesti- ja haitta-ainepurkutyötä tarjoavan yrityksen tutustua kohteeseen. Tarjouksessa tulee kokonaishinnan lisäksi ilmoittaa lisätyö yksikköhinta. 12.1 Lisätutkimukset Rakennuksen alkuperäisien sähköjohdoissa on pikieriste josta ei saatu materiaalinäytettä. Sähköjohtoja kulkee osittain pintavetoina- ja osittain rakenteiden sisällä. Sähköjohtojen PAH-pitoisuutta ei voi määrittämään, koska johdot on sähköistetty. Eristeistä tulee ottaa materiaalinäyte enne johtojen purkamista. Johdot kulkevat osittain pintavetoina ja pääosin rakenteissa. Rakennuksen asuntoja ei päästy kartoittamaan, mikäli asunnoissa suoritetaan purkutöitä, tulee enne purkutöiden aloitusta asunnon pinnoitteet tarkastaa ja tarvittaessa suorittaa näytteiden otto. Mikäli purkutyön aikana paljastuu tutkimattomia rakenteita, jotka saattavat sisältää asbestia- tai muuta haittaainetta tulee niistä ottaa tarvittaessa materiaalinäyte ja päättää sen jälkeen jatkotoimenpiteistä. 12.2 Purkutoimenpiteet Asbestipurkutyö on luvanvaraista purkutyötä, jota saa suorittaa vain Aluehallintoviraston valtuuttama asbestipurkuyritys. Kaikissa asbestipurkutöissä noudatetaan ensisijaisesti RATU 82-0347 ohjekorttia. Rakennuksen kellaritiloissa, koteloissa- ja rakenteissa kulkevat asbestipitoiset putkieristeet tulee purkaa asbestipurkutyönä, purkutyötapana osastointimenetelmä. Rakenteissa kulkevien putkien eristeiden purkaminen vaatii rakenteiden avaamista ennen asbestipurkutöiden suoritusta. Rakennuksen asbestipitoisella eristeellä eristetyt palo-ovet sekä niiden karmit tulee purkaa asbestipurkutyönä, purkutyötapana osastointimenetelmä. Kellari kerroksen päiväkodin keittiö tilan seinä kaapistoiden välitilan ruskea muovitapetti tulee purkaa asbestipurkutöinä, purkutyötapana osastointimenetelmä. Sivu 36 / 85
Vanha asbestipitoinen huopakate tulee purkaa asbestipurkutöinä, purkutyöt voidaan suorittaa mahdollisuuksien mukaan ulkotilapurkutöinä. Huopakatteen purkaminen vaatii peltikatteen ja laudoituksien purkamista ennen asbestipurkutöitä. Osastoitavien tilojen puhtaus tulee todentaa puhtaustasomittauksella, kun haitta-aineet ovat purettu. Lähtökohtaisesti haitta-aineita sisältävät rakenteet puretaan ennen muiden rakenteiden purkutyötä. 13. Työohjeet Altistumisalueen rajaaminen ja siellä toimiminen Alue, jolla työntekijä voi altistua asbestille, on selvästi rajattava ja osoitettava varoitusmerkein. Altistumisalueelle eivät saa päästä muut kuin asbestityön tekemiseen välttämättömät henkilöt. Työntekijöiden on altistumisalueella käytettävä asbestityön edellyttämiä suojavaatteita ja muita henkilönsuojaimia. Asbestin kulkeutuminen altistumisalueen ulkopuolelle on estettävä. Asbestipitoiset aineet, välineet ja varusteet tulee siirtää altistumisalueelta merkittynä ja pakattuna siten, ettei niistä aiheudu vaaraa. Työntekijän on ennen altistumisalueelta poistumista puhdistauduttava asbestipölystä. Asbestista puhdistautumiseen on oltava sopivat ja asianmukaisesti varustetut tilat. Henkilösuojaimet Henkilönsuojaimien valinnassa on huomioitava valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993). Vaatimuksena kaikissa suojaimissa on CE-merkintä. Hengityksensuojaimet: (valintaan vaikuttaa purkutyömenetelmä ja asbestin laatu) - kokonaamarilla varustettu suodatinsuojain, jossa hengitysilma ahdetaan suodattimen läpi puhaltimella, P3-luokan suodatin tai - koko kasvojen alueen suojaava kokonaamari, johon hengitysilma saadaan paineilmalaitteesta, paineilmakompressorin tuottamana tai esim. happipullosta. - puolinaamarilla varustettu suodatinsuojain, P3-suodatin/vähintään P2-suodatin - hengityksensuojaimet on oltava standardin mukaiset Sivu 37 / 85
Muut suojaimet: - kertakäyttöinen tai pestävä pölyä läpäisemätön ja hylkivä (CAT III, tyyppi 5) hupullinen suojahaalari, jossa ei taskuja eikä taitteita varattava useita työntekijälle / työpäivä - kertakäyttöiset suojakäsineet - kumisaappaat tai vastaavat helposti puhdistettavat jalkineet, pohja matalaprofiilinen, tarvittaessa naulaanastumis- ja varvassuojalla - silmiensuojaimet, jos ei ole mukana hengityksensuojaimessa - suojakypärä - heijastava varoitusvaatetus voidaan jättää osastoinnin uloimpaan osaan osastointiin mentäessä - kuulonsuojaimet tarvittaessa - muut henkilönsuojaimet työn vaarojen perusteella Kirjallinen turvallisuussuunnitelma Asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan on tehtävä asbestipurkutyötä varten 7 :n mukaisen asbestikartoituksen ja työturvallisuuslain 10 :n 1 momentissa tarkoitetun työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin perusteella kirjallinen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmasta tulee ilmetä tarpeellisessa laajuudessa työn ja työympäristön turvallisuuden varmistamiseksi tehtävät toimenpiteet altistuksen arvioimiseksi, vähentämiseksi ja seurannaksi. Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille ja työn vaikutuspiirissä oleville toiminnanharjoittajille ja heidän työntekijöilleen. Itsenäisen työnsuorittajan on työturvallisuuslain 49 :ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla noudatettava, mitä 1-3 momentissa säädetään. Asbestityön turvallisuussuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot; ASBESTIPURKUTYÖN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Altistuksen arviointi - purettava materiaali - purkumenetelmä (pölyävyys, koneet ja laitteet) - alipaineen seuranta Altistumisalueen rajaaminen ja siellä toimiminen Henkilösuojainten valinta - työkohteen kuvaus (piirros tai kirjallinen selvitys) - varoitusmerkinnät - ennakkoilmoituksen sijoitus työmaalla - normaalista poikkeavat työolosuhteet (esim. lämpöolosuhteet, telineet) Sivu 38 / 85
Työvälineiden käsittely Asbestijätteen käsittely - käytettävät suojaimet - laitteiden työnaikainen huolto (käyttötuntimäärät, karkeasuodattimet) - asbestin leviämisen estäminen koneiden siirtojen aikana - pakkausmateriaali - merkinnät - jätteen säilytys ja kuljetus - jätteen lopullinen sijoituspaikka Purkutyöalueen puhtauden varmistaminen Hätätilanteessa toimiminen - mittauksen suorittaja, analysoija - asbestipurkutyön jälkeinen luovutusmenettely (vastuuhenkilöt) - tapaturma - tekniset viat Suunnitelman seuranta ja ajan tasalla pitäminen - vastuuhenkilö - tarvittavat päivitykset - suunnitelman käsittely työmaalla Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille. Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi yhteisellä rakennustyömaalla työmaan päätoteuttajalle. Päätoteuttajan on esitettävä suunnitelma rakennuttajalle. Asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan on yhteisellä työpaikalla huolehdittava suunnitelman tiedoksiannosta työn vaikutuspiirissä oleville toiminnanharjoittajille ja heidän työntekijöilleen. Osastointimenetelmä; Osastointimenetelmässä purkualue erotetaan ilmastollisesti muusta ympäristöstä. Osastointi ja sulkutunneli voidaan rakentaa työmaalla riittävän kestävistä muoviseinistä ja runkopuista tai vastaavista materiaaleista. Rakenteet, pinnat tai esim. laitteet joita ei pureta, on suojattava osastossa. Osastointi on alipaineistettava ja varustettava alipaineen seurantaan tarkoitetulla laitteella. Sivu 39 / 85
Alipaineen seurantaan on käytettävä ensisijaisesti laitetta, joka rekisteröi ja hälyttää paine-eron haitallisesta muutoksesta. Paine-ero osastossa, ympäröiviin tiloihin nähden, on oltava vähintään 5 pascalia. Alipaineistajan ja muiden asbestityössä käytettävien ilmankäsittelylaitteiden on puhdistettava käsittelemänsä ilma siten, että poistoilma on puhdasta, kuitupitoisuus alle 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä, erotusaste 99,97 % ilmavirtauksensa kuiduista Korvausilma osastoon johdetaan ensisijaisesti sulkutunnelin kautta. Sulun kautta tulevaa korvausilmaa ei saa tukkia kokonaan, vaikka osastointi olisi varustettu erillisellä korvausilmaukolla. Osaston ja sulkutunnelin rakenne sekä varustelu on oltava sellainen, että ne estävät asbestikuitujen leviämisen osastosta kaikissa tilanteissa ilman, jätteen, työntekijöiden vaatetuksen, työvälineiden välityksellä tai muulla tavoin. Sulun kulkuaukkojen suojarakenteiden on sulkeuduttava tiiviisti alipaineistuksen vikaantuessa, esim. sähkökatkon seurauksena. Osastointiin kulku on järjestettävä kolmijakoisen sulkutunnelin kautta. Sulun sisin osa on varustettava jäteastialla ja vaateimurilla. Vaateimuri on voitava käyttää, käynnistää ja sammuttaa sulun sisimmästä osasta käsin. Sulun keskimmäinen osa on varustettava pesumahdollisuudella. Sulun uloin osa on varustettava naulakolla, pitovaatteiden ja muiden henkilösuojainten säilytystä varten. Sulun osien on oltava riittävän tilavat työntekijän puhdistautumiseen, pukeutumiseen sekä jätteiden poiskuljetukseen osastosta. Minimivaatimuksena sulkutilan koolle voidaan pitää n. 1m2 / sulun osa ja korkeus vähintään 1,8m. Altistumisalueelta poistuessaan työntekijät ensin imuroivat suojavaatteensa, riisuutuvat ja jättävät suojavaatteet sulussa olevaan jäteastiaan. Sulun keskimmäisessä osassa, joka on vielä likainen / altistumisvaarallinen osa, työntekijät pesevät henkilösuojainten ulkopinnat sekä jalkineiden pinnat. Sulun uloimmassa osassa, joka on jo puhdas osa, työntekijät voivat riisua hengityksensuojaimen ja pukeutuvat omiin suojavaatteisiinsa. Sulkutunneli on pidettävä purkutyön aikana kunnossa ja siistinä. Altistumisalueen alipaineen vaikutuksesta sulun läpi virtaa puhdasta ilmaa, joka puhdistaa sulkutilaa. Sulkutunnelin toimivuus ja puhtaus on merkittävä osa asbestipurkutyön turvallisuutta. Mikäli sulkutunnelin tai muun suojauksen rakenne on poikkeava, tulee olla yhteydessä alueella toimivaltaiseen työsuojeluviranomaiseen. Tällöin on esitettävä riittävä perustelu poikkeavan suojauksen käyttöön sekä selvitys tai suunnitelma käytettävästä menetelmästä ja sen suojausvaikutuksesta. Työ poikkeavalla menetelmällä voidaan tehdä työsuojeluviranomaisen kyseiseen kohteeseen antamalla suostumuksella. Sivu 40 / 85
Osastoinnissa imulaitteena on esierottimella varustettu kohdepoistoimuri. Asbestityössä käytetyt ilmankäsittelykoneet sijoitetaan ensisijaisesti osaston ulkopuolelle. Alipaineistuslaitteen poistoilma johdetaan, aina kun se on mahdollista, ulos. Osastointimenetelmässä on käytettävä kokonaamarilla varustettua, ilmaa ahtaavaa hengityksensuojainta jossa suodatin on luokkaa P3. Osastointimenetelmässä on käytettävä pölyä läpäisemätöntä ja hylkivää hupullista suojavaatetta. Suojavaatteessa ei saa olla pölyä kerääviä taskuja ja taitteita. Suojavaate on ensisijaisesti kertakäyttöinen. Asbestityössä on käytettävä suojakäsineitä ja jalkineita. Jalkineissa ei saa olla pölyä kerääviä taitteita tai nauhoja. Jalkineiden muiden henkilösuojainten suojausominaisuudet on valittava suoritettavan rakennustyön vaarojen perusteella, esim. jalkineen naulaan astumissuoja ja kärkisuoja. Jalkineet on oltava pestävissä sulun keskimmäisessä osassa osastosta poistuttaessa. Lahkeet ja hihansuut on suljettava tiiviisti esim. teipillä. Sisätiloissa suoritettava asbestipurkutyö on tehtävä osastointimenetelmällä. Osastointimenetelmää on käytettävä sisätiloissa sellaisessa asbestipitoisen materiaalin purussa, jossa purettava materiaali ei ole irrotettavissa täysin ehjänä. Osastointimenetelmää on käytettävä, kun puretaan esim. naulakiinnitteisiä levyjä, putkieristeitä, laatoituksia, sauma-aineita, tasoitteita, mattoja jne. Ehjänä irrottaminen edellyttää materiaalin olevan ruuvikiinnitteinen. Osastointimenetelmää on käytettävä sisätiloissa, kun työstetään tai käsiteellään asbestipitoisia materiaaleja siten, että materiaalit rikkoutuvat tai niihin tehdään purkutyön laajuudessa esim. läpivientejä tai kiinnikkeiden porauksia. Pienimuotoinen kiinnikkeiden poraus (enintään 10 kpl kiinnikkeitä) voidaan tehdä ilman osastointia, kun porauksesta tulevan pölyn leviäminen on estetty tehokkaasti. Työ on tehtävä asbestipurkutyönä. Rakenteiden avaus sisätilassa on tehtävä osastointimenetelmällä silloin, kun rakenteen takana olevat materiaalit sisältävät asbestia tai kartoituksessa ei ole voitu varmuudella osoittaa rakenteen takana olevien materiaalien olevan asbestivapaita, esim. nousulinjojen kotelointien, kattorakenteiden tms. kotelorakenteen avaus. Purkutyön jälkeen osaston puhtaus varmistetaan aggressiivisella ilmamittauksella. Osastointi ja sulkutunneli voidaan purkaa vasta kun tila on analyysilausunnolla osoitettu puhtaaksi Lisähuomiot Finnflex-laatta ja asbestipitoinen bitumiliima voidaan poistaa kohdepoistomenetelmällä, kun alustamassa ei sisällä asbestia. Laatat on irrotettava mahdollisimman ehjänä. Työssä on käytettävä kohdepoistoimuria ja tarvittaessa lisäksi alipaineistajilla luotua matalapaineista kohdepoistoa. Henkilösuojaimena on käytettävä vähintään puolinaamaria P2 suodattimella ja suojavaatetta. Sivu 41 / 85
Krokidoliittia sisältävien asbestisementtilevyjen purku voidaan suorittaa vaaleiden asbestilaatujen tavoin Puhtaaksi toteaminen Osastointimenetelmällä tehdyn purkutyön jälkeen, purkutilan pinnat on siivottava ja osaston ilma puhdistettava. Osaston puhtaus purkutyön jälkeen on varmistettava aggressiivisella ilmamittauksella, ennen osastoinnin ja sulkutilan purkamista. Tilassa ei saa olla päättämättömiä tai rikkinäisiä putkieristeitä tai pölyävässä muodossa olevia muita asbestimateriaaleja. Tilan ilman ja pintojen on oltava pölyttömiä. Aggressiivisen ilmanäytteen kerääminen tehdään ilman huuhtelun jälkeen purkutilassa, jossa on alipaineistus päällä. Tilan pintoja harjataan, aina puhtaalla harjalla, kaksi kertaa. Harjauskertojen välissä on 20 minuutin tauko. Mittausaika on keskimäärin 45 minuuttia. Keräävä suodatinlaite asetetaan 1,5 metrin korkeudelle lattiapinnasta, alipaineistajan eteen. Ilmaa kerätään suodattimen läpi noin 500-700 litraa. Näyte on kerättävä esim. 0.2 mikronin polykarbonaattisuodattimelle, luotettavan tuloksen saamiseksi. Mittauspaikan tiedot, mittausaika, mittauksen suorittaja ja kerätyt Ilmamäärät kirjataan, keräimen suodatin suljetaan- ja toimitetaan analysoitavaksi. Analysointi tehdään ensisijaisesti luotettavimman tuloksen antavalla menetelmällä, esim. elektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä alkuaineanalysaattorilla. Ilmamittauksen tuloksen analyysiraportin tuloksen osoittaessa, ettei tilan asbestikuitupitoisuus ylitä 0,01kuitua / cm 3, voidaan osastointi purkaa ja tila luovuttaa tilaajalla. Kuitumäärän ylittäessä 0,01 kuitua, on tilat siivottava uudelleen ja tiloista on otettava uusi ilmamittaus. Tilojen luovutuksesta on tehtävä asiakirja, johon on liitettävä tilan puhtaaksi osoittava ilmanäytteen analyysilausunto. Mittauksen tekijältä edellytetään ammatillista osaamista näytteiden ottamiseen ja niiden arviointiin. Näytteiden ottoon, analysointiin ja arviointiin on tarvittaessa käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa. Purkutyön tilanneen rakennuttajan ja purkutyön suorittaneen työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on yhdessä täytettävä luovutusasiakirjaan ne tiedot, jotka vaikuttavat tilan jatkokäyttäjän turvallisuuteen, esim. tiloihin jääneet asbestipitoiset materiaalit. Tiedot on annettava myös kohteen päätoteuttajalle ja muille työpaikalla toimiville. Rakennuttajan on kirjattava tiedot rakenteisiin jätetyistä asbestimateriaaleista myös tilan loppukäyttäjälle annettaviin käyttö-, huolto- ja kunnossapito-ohjeisiin. Rakennuttajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa. Sivu 42 / 85
14. Valokuvat Kellarikerroksen koulun pesutilat Kellarikerroksen koulun pesutilat Sivu 43 / 85
Kellari Koulun pesutilojen etu käytävä. Kellari Pesutilojen lattioiden muovimatot on liimattu vanhan mosaiikki laatoitusten päälle. Sivu 44 / 85
Kellari Koulun pesutilojen lattioiden muovimattojen alla on mosaiikkibetoni Kellari Etu käytävän lattian muovimatto on liimattu kontaktiliimalla puukoolatun lattian lastulevyyn Sivu 45 / 85
Kellari Koulun pesutilojen katossa läpi rakenteen kulkevissa putkissa on asbestipitoista putkieristettä. Kellari Koulun toiset pesu/pukutilat ovat viereisessä tilassa Sivu 46 / 85
Lattioiden muovimattojen alla on tasoitekerros ja betonilaatta. Porattiin alapohjan rakenteen tarkastusreikä toisen pesutilan lattiaan. Lattia on ilmeisesti rakenteen perusteella joskus uusittu. -muovimatto -pintabetonilaatta n.50mm -muovikalvo -styrox 100mm -muovikalvo -pikisively -pohjabetonilaatta Sivu 47 / 85
Pohjalaatan päällä on noin 20-30mm pikieriste Avattiin kellarikerroksen lastulevy rakenteisia putkikoteloita. Putkikoteissa kulkevissa putkissa asbestipitoinen eriste. Sivu 48 / 85
Koteloissa kulkevissa putkissa asbestipitoista putkieristettä Puukäsityöluokka Sivu 49 / 85
Puukäsityöluokan katossa kulkevassa lastulevykotelon sisällä kulkevissa putkissa todennäköisesti asbestipitoinen eriste Puukäsityöluokan varastossa asbestipitoista putkieristettä Sivu 50 / 85
Toinen käsityöluokka Toisessa käsityöluokassa kulkevissa putkissa asbestipitoista putkieristettä Sivu 51 / 85
Lämmönjakohuone Lämmönjakohuoneen putkissa asbestipitoista putkieristettä. Eristeet osittain purkautuneet. Sivu 52 / 85
Lämmönjakohuoneessa olevassa säiliössä asbestipitoinen eristys. Kellari Lämmönjakohuoneen viereisessä vanhassa puuvarastossa asbestipitoista putkieristettä. Sivu 53 / 85
Kellari Vanhoissa palo-ovissa asbestipitoinen eriste Lämmönjakohuoneen viereisessä teknisessä tilassa asbestipitoista putkieristettä Sivu 54 / 85
Päiväkotitilojen kellarikäytävä Lämmitysputkissa muovipinnoitteen sisällä vanha asbestipitoinen putkieriste, käyttövesiputkien eriste uusittu villaksi. Sivu 55 / 85
Kellari Päiväkodin keittiötilan seinissä alkuperäistä laatoitusta, laatoitukset osittain uusittujen muovitapettien taustassa. Päiväkodin kerhotila Sivu 56 / 85
Lattian muovimaton alla ei ole muita pinnoitteita. Siivoojien tila Sivu 57 / 85
Silmämääräisesti alkuperäiskuntoinen wc-tila Kellari Kellarikomerot betonipintaisia. Sivu 58 / 85
Vanhat sähköjohdot pikieristettyjä Wc:n lattian laatoitukset on kiinnitetty ns. lattiavaluun Sivu 59 / 85
Kellari Siivoojien tilat remontoitu tietojen mukaan 2000-luvulla Asuinhuoneistoiden kellaritilat Sivu 60 / 85
Kellari Asuinhuoneistoiden kellarivarastot Kellarivarastot ovat betonipintaisia Sivu 61 / 85
Kellari Asuinhuoneistoiden kellaritilojen varastossa asbestipitoista putkieristettä. Kellari Asuinhuoneiden pesu- ja saunatilat Sivu 62 / 85
Kellari Asuntojen kellaritiloissa sijaitsee sauna- ja pesutilat. Lattioissa on maalipinnoite, alkuperäinen maali on ilmeisesti vihreä Kellari Saunassa vastaavanlaiset pinnoitteet kuin pesuhuoneessa Sivu 63 / 85
Kellari Pukuhuone 2.kerros Koulun käytävä Sivu 64 / 85
2.kerros käsityö/musiikkiluokka Pinnoitteet on uusittu 2000-luvulla 2.kerros käsityö/musiikkiluokka Tarkastettiin lattioiden uusittujen muovimattojen ja tasoitteiden alta mahdolliset vanhat pinnoitteet Sivu 65 / 85
2.kerros Luokkatilojen katoissa ja osittain seinissä on pinnoite levvtyksiä. 2.kerros Ikkunoiden penkit ovat mosaiikkikiveä Sivu 66 / 85
2.kerros ATK-luokka 2.kerros atk-luokka Tarkastetuissa kohdissa ei ole uusitun pinnoitteen alle jätetty vanhoja pinnoitteita Sivu 67 / 85
2.kerros atk-luokka 2.kerros käytävän siivouskomero Sivu 68 / 85
2.kerros Käytävän siivouskomeron uusitun muovimaton alle ei ole jätetty vanhoja pinnoitteita Porrashuoneet Sivu 69 / 85
Porrashuoneiden katossa vastaavanlaista levyä kuin luokkatiloissa. Levyt ovat liimattu betoni tasoitteisiin. Asuinhuoneistoiden ullakkokerrokseen menevässä ovessa asbestipitoinen eritys Sivu 70 / 85
Ullakko Rakennuksen vesikatto on uusittu 2000-luvulla. Uusitun konesaumatun peltikaton alle on jätetty vanha huopakate. Sivu 71 / 85
1.kerros ruokala Ruokala Sivu 72 / 85
1.kerros ruokasali. Ruokasalin lattia on puukoolattu lastulevylattia, lastulevyyn on liimattu uusittu muovimatto 1.kerros Keittiön ja ruokalan pinnoitteet uusittu tietojen ja vesikalusteiden mukaan vuonna 2001. Sivu 73 / 85
1.kerros Keittiön henkilökunnan sosiaalitilat on remontoitu tietojen mukaan 90-luvun loppupuolella/2000-luvun alkupuolella. 1.kerros opettajien huone Sivu 74 / 85
1.kerros opettajien huone Lattian muovimaton alla on tasoitekerros, ei havaittu tasoitteen alla vanhempia pinnoite kerroksia 1.kerros 2.luokka Sivu 75 / 85
1.kerros 2-luokan lattian uusitun pinnoitteen alla ei havaittu vanhoja pinnoitteita Liikuntasali Sivu 76 / 85
Liikuntasalin muovimaton alla on tasoitekerros. Tasoitekerroksen alla ei havaittu mahdollisia vanhempia pinnoite kerroksia. Liikuntasalin komeroiden kautta näkee, että vanhat/alkuperäiset pinnoitteet ovat poistettu puhtaalle betonipinnalle Sivu 77 / 85
Kouluosan ullakko Sivu 78 / 85
1.kerros päiväkoti Päiväkodin tilat on tietojen mukaan remontoitu 1990-luvun lopussa/ 2000- luvun alussa. Sivu 79 / 85
Päiväkoti Päiväkodin uusitut muovimatot on kiinnitetty kontaktiliimalla lattioiden lastulevyihin Sivu 80 / 85
Päiväkodin wc-tilat on remontoitu myös 1990/2000-luvulla. Tilan vesikalusteet ovat vuodelta 1995 Päiväkodin tilojen lattioiden muovimatto pinnoitteet on uusittu 1990-2000 vuosien aikana. Sivu 81 / 85
Päiväkodin tilojen lattioiden muovimatto pinnoitteet on uusittu 1990-2000 vuosien aikana. Päiväkodin wc:n lattian uusitun muovimaton alle on jätetty vanha muovimatto pinnoite. Muovimatosta otettiin materiaalinäyte Sivu 82 / 85
Päiväkodin keittiö. Tarkastettiin muovimaton ja lastulevyn alta mahdolliset vanhat pinnoitteet 1.kerros päiväkoti Porattiin välipohjan rakenteen tarkastusreikä päiväkodin kerhohuoneen lattiaan ja tarkastettiin mahdolliset vanhat pinnoitteet. Lattiassa on uusitun muovimaton alla lastulevy, puukoolaus ja purueristeet. Puukoolaus lähtee betoniholvin pinnalta. Sivu 83 / 85
Kellari Asuntojen kellarikerroksen pesuhuoneessa on pintalaatan alla pikikerros. Kellarikerros Tarkastettiin alapohjan rakenne poraamalla reikä puuvaraston lattiaan. Lattiassa on noin 50mm pintavalu jonka jälkeen pikisively, pohjalaatta ja maaperä(hiekka) Sivu 84 / 85
Julkisivu Sivu 85 / 85