KAINUUN MAAKUNNAN LAAJAKAISTA- RAKENTAMISEN HANKEOHJELMA 30.10.2009 Diaarinumero (Viestintävirasto): 1075/9521/2009
SISÄLLYS 1. Viestintäverkon kehittämistarpeet ja nopeiden laajakaistayhteyksien kysyntä maakunnassa 1.1. Kainuu, sen väestö ja väestön kehitys 1.2. Viestintäverkon kehittämistarpeet ja kysyntä Kainuussa 2. Yhteenveto Kainuun alueelle esitettävistä laajakaistahankkeista 2.1. Alustavasti suunniteltujen hankkeiden sijainti, kustannukset ja kuntien alustava sitoutuminen hankkeiden toteuttamiseen 2.2. Kuntien ja Kainuun maakunnan talous 2.3. Hankesuunnittelussa käytetty aineisto 3. Kainuun laajakaistahankkeet ja niiden hankekuvaukset 1. Hyrynsalmen kunnan hankealue 1.a. Ukkohalla -osahanke 2. Kajaanin kaupungin hankealue 2.a.Läntinen Kajaani -osahanke 3. Kuhmon kaupungin hankealue 3.a. Kuhmon I -osahanke 4. Paltamon kunnan hankealue 5. Puolangan kunnan hankealue 5.a. Paljakka -osahanke 6. Ristijärven kunnan hankealue 7. Sotkamon kunnan hankealue 7.a. Naapurinvaara -osahanke 8. Suomussalmen kunnan hankealue 8.a. Hallasenaho-Juntusranta -osahanke 9. Vaalan kunnan hankealue 9.a. Länsi-Vaala -osahanke LIITTEET: Kainuun alustavat hankesuunnitelmat kartalla (koko Kainuu) Hankealueiden (hankealueena kunta, myös osahankkeita) hankekuvauslomakkeet (pdf muodossa) Karttakuvat hankkeista (pdf -muodossa) Paikkatietomuotoiset kuvaukset hankkeista (shp-file -muodossa) 2
1. Viestintäverkon kehittämistarpeet ja nopeiden laajakaistayhteyksien kysyntä 1.1. Kainuu, sen väestö ja väestön kehitys Yleistä Kainuu on yhdeksän kunnan muodostama maakunta keskellä itäistä Suomea. Maisemaa luonnehtivat metsäiset vaaramaisemat, maasto on kumpuilevaa, maaperä kivistä ja kallioista. Tätä täydentävät joka puolelle avautuvat vesistöt. Jääkauden jäljiltä alueella on myös hiekkaperäisiä harjuja soramuodostumia (Vaala-Kajaani-Sotkamo-Kuhmo harjureitti). Kainuun asutus on hajallaan ja sen tyypillistä vaaralakiasutusta. Tiiviitä kyläkeskuksia on vähän. Asukastiheys Kainuussa on 3,9 asukasta neliökilometrillä (koko maassa 17,5 as/km2). Suurin osa Kainuusta on hajaasutusaluetta. Kainuun maaseutualueilla asui vuoden 2006 lopussa noin 26000 asukasta eli 31 % koko Kainuun väestöstä. Maaseutualueiden keskimääräinen asukastiheys on 1,2 henkilöä neliökilometrillä. Kainuun maaseutuväestö vähenee voimakkaasti. Uusia asuntoalueita kaavoitetaan pääasiassa taajamiin ja taajamien läheisyyteen, useimmiten oletettavasti markkinaehtoisesti rakentuville alueille (Kajaani, Sotkamo). Haasteena ovat maakunnan muuta maata nopeampi väestön ikääntyminen ja harvaan asutun maaseudun muuttoliike kuntien taajamiin ja maakuntakeskukseen. Maakuntakeskuksen ympäristön väestönkehitys on kutakuinkin vakaata. Keskittymiskehitys näyttää jatkuvan monella tasolla. Kainuun ikärakenne muuttuu huomattavasti seniori-ikäluokkien kasvaessa ja nuorten ikäluokkien pienentyessä. Väestön kehitys ja muuttoliike Kainuun väkiluku on ollut korkeimmillaan 108 923 henkilöä vuonna 1965. Vuodesta 1966 lähtien väestömäärä on vähentynyt tasaisesti kaikissa Kainuun kunnissa lukuun ottamatta Kajaania (maakunnan keskus), missä asukkaita oli 1993 lähes 40 000. Tämän jälkeen on Kajaaninkin väestö alkanut vähentyä. Kajaanin ja Vuolijoen kuntaliitoksen myötä Kajaanin väkiluku nousi. 92000 Väestö 90000 89777 88000 86000 84000 82000 88473 87371 86573 85965 85303 85098 84718 84350 83779 Toteuma 84338 83958 Tavoite 83160 83578 80000 78000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuva 1. Kainuun väestömäärän kehitys 2000-2010 (tavoite ja toteuma). 3
Syntyneiden enemmyys on ollut koko tarkasteluajanjakson tappiollinen ja myös muuttotase on pysynyt negatiivisena. Kuitenkin väestön kokonaismuutos on koko tarkasteluajanjakson ajan ollut negatiivinen. Eniten Kainuun väestö on vähentynyt vuosina 1997 2002, jolloin väestön määrä on pienentynyt noin 1 000 henkilöllä vuosittain. Tuona aikana maakuntaan muuttavien määrä ei ole riittänyt kompensoimaan maakunnasta poismuuttaneita, joten muuttotase on ollut huomattavan alhainen. Vuodesta 2003 lähtien kokonaismuutos tarkastuksineen on edennyt suotuisampaan suuntaan ja vuonna 2007 se oli tarkastelujakson myönteisin; -571 henkilöä. Kainuun väestömäärä oli vuoden 2008 lopulla 83 160 henkilöä. Koko Kainuun väestöennuste vuodelle 2025 on 79 689 henkilöä. Kunnista Kajaanin tavoitellaan maakuntakeskuksena pitävän nykytason väestön suhteen eli tavoiteluku vuodelle 2025 on 38 089. Sotkamon ennakoidaan nousevan lähes 11 000 asukkaan kunnaksi väestöennuste on 10 900. Väkiluvultaan seuraavaksi suurimmista kunnista Kuhmon väestöennuste vuodelle 2025 on 8 800 ja Suomussalmen 8 500. Maakunnan uuden väestöennusteen mukaan Paltamossa tulisi olla vuonna 2025 3 750 asukasta, mikä on hieman suotuisampi luku kuin edellisen tavoitteen vastaava, ja Vaalassa hieman vähemmän, 3 000. Suuruusjärjestyksessä seuraavana tulee Puolanka 2 650 asukkaalla, Hyrynsalmi 2 500:lla ja Ristijärvi 1 500 henkilöllä. Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan (31.5.2007) seutukuntien ja maakunnan väestömäärä ikäryhmittäin on kehittynyt ja kehittyy vv. 1990 2030 seuraavasti: Kainuun väestö 1990-2030 (lähde: Tilastokeskus) 120000 100000 80000 väestö 60000 40000 yli 65 - vuotiaat 17-64 vuotiaat 0-16 -vuotiaat 20000 0 1990 2000 2010 2020 2030 vuosi Kuva 2. Kainuun väestö 1990 2030 Kajaanin seutukunnan väestö 1990-2030 (lähde: Tilastokeskus) Kehys - Kainuun väestö 1990-2030 (lähde: Tilastokeskus) 40000 70000 35000 60000 30000 väestö 50000 40000 30000 20000 10000 0 1990 2000 2010 2020 2030 vuosi yli 65 -vuotiaat 17-64 -vuotiaat 0-16 vuotiaat väestö 25000 20000 15000 10000 5000 0 1990 2000 2010 2020 2030 vuosi yli 65 -vuotiaat 17-64 -vuotiaat 0-16 -vuotiaat Kuva 2. Kajaanin seutukunnan väestö 1990-2030 Kuva 3. Kehys Kainuun väestö 1990 2030 4
Taulukko 1. Kainuun väestömuutokset ikäryhmittäin. Vertailuvuosi on 2007. Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu Kainuu yhteensä Ikäryhmä/tarkasteluvuosi 2020 2030 2020 2030 2020 2030 0-16v -7% -10% -29% -34% -13% -16% 17-64v -15% -21% -28% -41% -19% -27% 65-74 v +47% +35% +34% +14% +42% +28% 75- v +26% +81% +20% +64% +24% +75% 65-74 vuotiaiden osuuden kasvaessa kasvaa myöskin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kysyntä voimakkaasti iäkkäille tarjottavien palvelujen suuntaan. Palvelujen kysynnän kasvu keskittyy selkeästi Kajaanin seudulle. Väestön ollessa muuta maata vanhusvoittoisempi, sairastavuuden sekä työttömyyden myös muuta korkeamman, ovat Kainuun alueen julkisiin palveluihin kohdistuvat rasituksetkin keskimääräistä suuremmat. Kainuun muuttoliike on vilkasta, mutta kokoluokaltaan muihin maakuntiin verrattuna pientä. Ainoastaan siirtolaisuus on ollut positiivista ja se on kasvanut hieman 2000-luvun aikana. Suurin osa Kainuusta pois muuttavista on 20 24-vuotiaita, sillä ikäluokka sisältää opiskelemaan lähtevät. Myös pääosa Kainuuseen tulevista muuttajista oli 20 24-vuotiaita, joista osa luultavasti Kainuuseen opiskelemaan tulevia sekä opiskeluistaan palaavia nuoria. Muuttajien määrät vähenivät sekä tulo- ja lähtömuuttajien määrien ero tasaantui selkeästi iän lisääntyessä. Erityisesti nuoria aikuisia muuttaa Kajaaniin ja Sotkamoon, sinne missä työpaikkoja on parhaiten tarjolla. Haasteena on kuitenkin edelleen alueen vetovoiman lisääminen erityisesti nuorten ja naisten näkökulmasta. Nuoret ja nuoret aikuiset pitävät hyviä tietoliikenneyhteyksiä itsestäänselvyyksinä ja maaseudunkin oloissa ehdottoman välttämättöminä. Alue- ja yhteiskuntapolitiikka ja/tai taloudelliset tekijät voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi kuntien väestönkehitykseen lyhyelläkin aikavälillä. Myös jokin keskeisesti väestönkehitykseen vaikuttava osatekijä, esimerkiksi maahanmuutto, voi kehittyä ennalta arvaamattomasti. Alueen sisäiseen muuttoon vaikuttavat mm. elinkeinoelämän uudet avaukset, kuten Kainuussa Talvivaaran alueen rakentaminen ja kaivostoiminnan aloittaminen. Vapaa-ajan asutus Vapaa-ajanasuntoja Kainuussa on yhteensä 13 626 vuoden 2007 lopussa. Tämän hankkeen tukikelpoiselle alueelle niistä sijoittuu 12 475 kpl. Yleisesti ottaen loma-asuntoja on rakennettu eniten järvien rannoille ja varsinkin isoimmat järvet, kuten Oulujärvi ja Kiantajärvi, ovat saaneet paljon mökkiasutusta rannoilleen. Vain muutama tällä vuosisadalla rakennettu mökki sijaitsee kauempana rannasta ja silloinkin ne ovat yleensä isomman tien läheisyydessä. 5
1.2. Viestintäverkon kehittämistarpeet ja kysyntä Kainuussa Nykyiset tietoliikenneyhteydet Suomen yleisemmin käytössä olevan ja alueellisesti kattavimman DSL -laajakaistateknologian osalta Kainuussa on, Etelä-Savon ohella, koko maan keskiarvoa heikompi saatavuus (LVM, 2008). TeliaSonera Oy:n kupariverkko on alueelta lähes kokonaan purettu. Lankapuhelimia Kainuussa on maan toiseksi vähiten eli 12 % kotitalouksista (Lapissa 7 %) (Tilastokeskus 2009). Langattomien laajakaistayhteyksien merkitys on tällä hetkellä Kainuulle suuri. Laajakaistasaatavuus on LVM:ön operaattoreilta saamien tietoihin perusteella alhaisin Kainuussa (80,0-94,9 %). Liikenne- ja viestintäministeriön raportin mukaan laajakaistaliittymien saatavuus riippuu odotetusti maakunnan ja kuntien väkiluvusta, taajama-asteesta sekä väestöntiheydestä. Kainuun Puhelinosuuskunta toteutti vuosien 2006 2008 aikana Kainuun haja-asutusalueelle yhden Suomen kattavimmista laajakaistaverkoista langattomalla WiMAX tekniikalla. Langattoman laajakaistaverkon peitto oli vuoden 2009 keväällä noin 99 %. Kaikille liittymän tilanneille operaattori ei ole yhteyksiä kuitenkaan toimittanut (kustannussyyt ja viimeinen vaihtoehto yhteyksien järjestämisessä eli satelliittiyhteys, osoittautunut mahdottomaksi), tapauksia on useita kymmeniä. Laajakaistapeittoa tiivistetään täydentämällä WiMAX verkkoa Digitan @450 langattomalla verkolla, joka ei Kainuussa ole läheskään sille tavoitteeksi asetetun mukaisesti kattava, toimien parhaiten vain taajama-alueilla. Suurimmat aukot Digitan kattavuudessa löytyvät Kainuussa edelleen Oulujärven eteläpuolelta ja raja-seudulta. Osa langattomien verkkojen kuuluvuusongelmista voitaisiin ratkaista lisätukiasemilla tai korkeilla lisämastoilla, joita asiakkaat eivät useinkaan pihoilleen halua. Maakunnalla on yhteistä rajaa ja rajaseutua Venäjän kanssa 250 km, mikä on minkä tahansa langattomien tietoliikenneyhteyksien rakentamisen kannalta haaste. Rajaseutu tarjoaa kuitenkin erityisesti matkailutoiminnalle hyvät mahdollisuudet kasvattaen vakaiden tietoliikenneyhteyksien kysyntää. Langattomista ja kiinteistä yhteyksistä valtaosa Kainuussakin on 1 Mbit/s, reilu 3 % 2 Mbit/s yhteyksiä. Vuoden 2009 alusta on ollut saatavissa 8 Mbit/s WiMAX -yhteys. Eri operaattoreiden 2G ja 3G langattomat verkot toimivat parhaiten, viimeaikaisista laajennussuunnitelmista huolimatta, vasta hyvin suppealla alueella, alueen taajamissa. Kuitenkin laajakaistayhteyksien ja nimenomaan nopeiden yhteyksien tarve kasvaa koko ajan. Langattoman verkon kapasiteetin vähyys, katvealueet, toiminnan epävarmuus eri vuodenaikoina ja jopa sään vaihdellessa, kasvattavat tarvetta toimipisteeseen perille tulevalle, varman ja vakaan yhteyden takaavalle kuituverkkoyhteydelle. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien kysynnän kasvuun vaikuttavia tekijöitä Kainuun maaseudun elinkeinot Kainuun maaseudun elinkeinoista tärkein on edelleen alkutuotanto, siinä merkittävintä maito- ja naudanlihatuotanto sekä metsätalous. Aktiivimaatiloja on noin 1 000 kpl, niistä luomutilojen osuus pelloista 20 %. Luomutuotannolla on vahva ja yhä kasvava asema. Sukupolvenvaihdokset uudistavat myös toimintatapoja maatiloilla. Kainuun kylätoiminta ja kylät Kylä- ja kaupunginosatoimikuntia on Kainuussa noin 150, joista aktiivisia satakunta. Lähes 90 prosentilla kylistä on päivitetty kyläsuunnitelma. Aktiivisilla kylillä on havaittavissa selkeää kylän vahvuuksiin perustuvaa erikoistumista. Toimivat kylätalot, palvelukeskukset, verkkopalvelupisteet, tapaamispaikat, joissa järjestetään mm. tietotekniikkakoulutuksia, tietoliikenneyhteyksien käyt- 6
töönottokoulutuksia ja perehtymistä sähköisten palvelujen käyttöön, tarvitsevat tehokkaat tietoliikenneyhteydet. Syrjäiset ja vähäväestöiset alueet ovat saavutettavuuden, palvelujen ja liikkumisen kustannusten kannalta jo nyt erittäin epätasa-arvoisessa asemassa kasvukeskuksiin nähden. Taajamien ulkopuolella asuvat kansalaiset, yrittäjät ja muut toimijat hyötyisivät eniten toimintavarmasta ja tehokkaasta tietoliikenneverkosta. Harvaan asutuilla alueilla kansalaisten kokema turvallisuuden tunteen määrä ei poikkea selvästi kaupunkiasujista. Turvattomuuden tunnetta herättää mm. pelko palvelujen katoamisesta. Avun saanti ei saisi kestää harvaan asutuilla alueilla pidempään kuin taajamissakaan. Matkapuhelinverkkojen katvealueita on myös Kainuussa ja erityisesti itärajalla. Koska suurin osa lankaverkoista on alueelta jo purettu (lankapuhelin 12 prosentilla kotitalouksista), on matkapuhelinverkkojen puute tai huono kuuluvuus suuri turvallisuusongelma (Tilastokeskus 2009). Vapaa-ajan asuminen on muuttumassa yhä enemmän ympärivuotiseksi ja yhä useammat tekevät myös töitä loma-asunnollaan tai käyvät töissä kesäasunnoltaan. Myös matkailijat odottavat vapaa-ajan viettopaikoissa olevan hyvät yhteydet. Loma-asuntojen omistajat on syytä ottaa yhdeksi tämän hankkeen vetureista ja samalla alueen muun positiivisen kehityksen tukijoiksi. Kunnalliset ja maakunnalliset julkiset palvelut Kainuun maakunta (-kuntayhtymä) huolehtii alueen yhdeksän kunnan puolesta koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluista (päivähoitoa lukuun ottamatta), toisen asteen koulutuksesta sekä yleisestä maakunnan suunnittelusta. Julkisten palvelujen uudelleenjärjestelyt, jotka tarkoittavat uudenlaisten palvelukokonaisuuksien ja palvelun tuottamisen malleja, edellyttävät myös tehokasta tietoliikenneyhteyksien hyödyntämistä. Monissa palveluissa haetaan fyysisen liikkumisen sijaan toimimista virtuaalisesti, mikä edellyttää hyvää tietoliikenneverkostoa. Trendiksi on muodostunut, että yhteiskunnan vastuu yksilöstä vähenee ja yksilön vastuu omasta hyvinvoinnistaan, asioiden hoitamisesta ja palvelujen hakemisesta kasvaa. Työn tuottavuuteen haetaan kasvua. Tietotekniikan odotetaan olevan huomaamatta läsnä, normaalin arjen toimintoja palvellen. Kainuussa toisen asteen koulutus on järjestetty maakunnallisesti. Filiaalilukiomallilla toisen asteen opiskelijoille samoin kuin aikuisopiskelijoille pyritään opiskelijoille turvaamaan monipuoliset ainevalintamahdollisuudet sekä mahdollisuuden opiskella ajasta ja paikasta riippumatta. Hyvät tietoliikenneyhteydet tukevat myös tavoitteeksi asetettua yhteistyön (yhteydenpidon) lisäämistä koulujen välillä. Hyvät viestintäyhteydet edesauttavat myös kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ylläpitämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on asiakkaiden asuminen mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, turvallisesti ja tarpeiden mukaan hyvin seurattuna. Osa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuomisesta asiakkaalle kotiin onnistuu vain tehokkaiden yhteyksien kautta. Kainuussa on käytössä etälääkäripalveluja sekä terapia-, tulkkaus-, käännös- ym. palveluja. Palveluja kehitetään ja niiden saaminen arkipäivään helpottaisi niin käyttäjien elämää kuin työntekijöidenkin toimintaa. Kainuussa on yksi maan laajimmista turvapuhelinverkoista (n. 1000 turvapuhelinasiakasta), verkko vaatii aina varmasti toimivan tietoliikenneverkon. Maaseudun muut turvapalvelut ovat parhaillaan suunnittelun alla. Nuoret ja nuoret aikuiset osaavat käyttää sähköisiä palveluja hyvin. He myös rohkeasti hyödyntävät tehokkaita tietoliikenneyhteyksiä. Myös seniori-ikäiset ovat innostuneet oppimaan sähköisten palvelujen käyttöä ja maakunnassa on muodostunut hyviä käytäntöjä käyttäjäopastusten ja koulutusten järjestämiseksi. 7
2. Yhteenveto Kainuun alueelle esitettävistä laajakaistahankkeista 3.1. Alustavasti suunniteltujen hankkeiden sijainti, kustannukset ja kuntien alustava sitoutuminen hankkeiden toteuttamiseen Kuva 4. Kainuun laajakaistahankkeiden sijainti. Kainuun laajakaistahankkeet on esitetty kartalla numeroituina pisteinä. Numerot vastaavat seuraavien taulukoiden hankkeiden numerointia. 8
Taulukko 1. Kainuun alueelle esitettävät hankkeet (kukin kunta on yksi hankealue) ja niiden perustiedot yhteenvetona. Hankkeet esitetty aakkosjärjestyksessä. piiriin kuuluvat vakituiset asunnot (kpl) piiriin kuuluvat yritysten vakituiset toimipaikat (kpl) piiriin kuuluvat julkisen sektorin toimipaikat (kpl) piiriin kuuluvat tilaajat yhteensä Hankkeessa rakennettavan runkoverkon pituus yhteensä (km) Liityntäverkon osuus koko runkoverkosta (km) Hankkeessa rakennettavien tilaaja-yhteyksien pituus yhteensä (km) * Rakennettavan kuidun määrä yhteensä (runkoverkko+lisäk uitu), km arvioidut tukikelpoiset kustannukset ( ) Kunnan ilmoittama aloitusvuosi No nimi 1Hyrynsalmi 495 30 18 543 112 19 163 275 2 589 203 2010 2Kajaani 770 43 21 834 265 77 18 283 3 491 875 2012 3Kuhmo 1 206 96 56 1 358 529 52 250 779 8 467 569 2011 4Paltamo 480 27 11 518 209 41 9 218 2 709 802 2012 5Puolanka 523 89 17 629 213 13 127 340 3 598 420 2010 6Ristijärvi 344 39 14 397 100 9 97 197 1 958 184 2011 7Sotkamo 1 398 97 33 1 528 475 58 124 599 6 911 177 2010 8 Suomussalmi 1 436 127 38 1 601 538 39 275 813 8 788 385 2010 9Vaala 535 63 12 610 176 28 60 236 2 670 539 2010 Yhteensä 7 187 611 220 8 018 2 617 338 1 122 3 739 41 185 153 29.10.2009 *) Tilaajayhteyksien osalta laskettu vain 2 km ylittävien osuuksien pituus Runkoverkon kustannusten laskentaperusteena on käytetty kaapelilinjan metrihintaa 12,5 e/m (alv 0). Tilaajayhteyksien yli 2 km osuuksien kustannusten laskentaperusteena on hinta 7 e/m. Alueellisen liityntäkohdan hinta on käytetty keskiarvohintaa 2600 e/klp. Liityntäkohtien kokonaismäärä arvioinnissa on käytetty viitteellistä ohjetta, jossa liityntäkohtien määrä on koko hankealueen arvioitu tilaajamäärä jaettuna 20:llä. Liityntäsolmut on mitoitettu todennäköisten liittymän hankkijoiden mukaan eli ensi vaiheessa noin 30-50 % hankealueen potentiaalisista liittymistä. Lähde: Pöyry Telecom Oy:n ja Viestintäviraston erillisohje hankkeiden kustannusten laskemiseksi. 9
Taulukko 2. Kainuun kuntien alueiltaan nimeämät ensimmäisenä toteutukseen lähtevät hankkeet aloitusvuoden mukaan (2010-2012). piiriin piiriin kuuluvat yritysten piiriin kuuluvat julkisen Hankkeessa rakennet-tavan Liityntä-verkon Hankkeessa rakennettavien tilaajayhteyksien arvioidut Kunnan osuus Kunnan Kunnan alustavaa sitoumusta vastaava summa kuuluvat vakituiset sektorin piiriin kuuluvat runkoverkon osuus koko pituus tukikelpoiset Arvioitu kokonaiskustann alustava hankkeen vakituiset toimipaikat toimipaikat tilaajat pituus runko-verkosta yhteensä (km) kustannukset aloitusvuosi uksista, jos se sitoumus kokonaiskustannu No Osahankkeen nimi asunnot (kpl) (kpl) (kpl) yhteensä yhteensä (km) (km) * ( ) olisi 33 ( ) (%) ksista ( ) 1.a. Ukkohalla 98 12 6 116 23 4 27 562 140 2010 185 506 8 44 971 (Hyrynsalmi) 5.a. Paljakka 114 66 7 187 39 3 18 634 533 2010 209 396 8 50 763 (Puolanka) 7.a. Naapurinvaara 143 1 2 146 52 10 5 694 814 2010 229 289 8 55 585 (Sotkamo) 8.a. Hallasenaho- 63 2 1 66 39 4 0 493 713 2010 162 925 8 39 497 Juntusranta (Suomussalmi) 9.a. Länsi-Vaala (Vaala) 198 5 2 205 42 14 28 735 359 2010 242 668 8 58 829 Yhteensä 616 86 18 720 195 35 79 3 120 558 2010 624 191 249 645 3.a. Kuhmon hanke 1 518 30 23 571 228 14 66 3 354 406 2011 1 106 954 8 268 352 Yhteensä 518 30 23 571 228 14 66 3 354 406 2011 1 106 954 268 352 2.a. Kajaanin läntinen 574 36 18 628 184 43 24 2 398 471 2012 791 495 8 191 878 alue Yhteensä 574 36 18 628 184 43 24 2 398 471 2012 791 495 191 878 10
Taulukko 3. Kainuun laajakaistahankkeiden alustava kustannussuunnitelma ja toteutus vuosittain. No arvioidut tukikelpoiset kustannukset ( ) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Arvioitu aloitusvuosi Toteutusvuosia Kunnan päätöksen mukainen sitoumus (%) Kunnan sitoumusta vastaava summa hankkeen kokonaiskustann uksista ( ) nimi 1 Hyrynsalmi 2 589 203 562 140 405 413 405 413 405 413 405 413 405 413 2010 6 8 207 136 2 Kajaani 3 491 875 2 398 471 364 468 364 468 364 468 2012 4 8 279 350 3 Kuhmo 8 467 569 3 354 406 1 278 291 1 278 291 1 278 291 1 278 291 2011 5 8 677 406 4 Paltamo 2 709 802 677 450 677 450 677 450 677 450 2012 4 8 216 784 5 Puolanka 3 598 420 634 533 592 777 592 777 592 777 592 777 592 777 2010 6 8 287 874 6 Ristijärvi 1 958 184 391 637 391 637 391 637 391 637 391 637 2011 5 8 156 655 7 Sotkamo 6 911 177 694 814 600 000 700 000 1 000 000 1 500 000 2 416 363 2010 6 8 552 894 8 Suomussalmi 8 788 385 493 713 1 658 935 1 658 935 1 658 935 1 658 935 1 658 935 2010 6 8 703 071 9 Vaala 2 670 539 735 359 387 036 387 036 387 036 387 036 387 036 2010 6 8 213 643 Yhteensä 41 185 153 3 120 558 7 390 203 8 490 009 6 756 007 7 256 007 8 172 369 3 294 812 Osuus kokonaisukustannuksista (%) 8,0 *) Kokonaisukustannusten jakautuminen laskettu siten, että kunnan ilmoittaman ensimmäisen hankkeen osuus on merkitty aloitusvuodelle, loput kustannukset jaettu tasan (Sotkamo alustavan suunnitelmansa mukaan takapainotteisesti) seuraaville vuosille 11
Taulukko 4. Kainuun laajakaistahankkeiden kokonaiskustannukset kunnittain ja kustannukset laskettuna /kunnan asukas. No nimi piiriin kuuluvat tilaajat yhteensä Rakennettavan kuidun määrä yhteensä (runkoverkko+lisäk uitu), km Vapaa-ajan asuntojen määrä (lkm) Maatalousyrityksiä hankealueella (sisältyvät vakityisiin asuntoihin) (kpl) arvioidut tukikelpoiset kustannukset ( ) Asuntokuntia kunnassa 31.12.2008 piiriin kuuluvien asuntokuntien osuus koko kunnan asuntokunnista Kunnan asukasluku 31.12.2008 Hankkeiden kokonaiskustannukset kunnan asukasta kohden /asukas 1 Hyrynsalmi 543 275 622 85 2 589 203 1 359 36 % 2 877 900 2Kajaani 834 283 1 102 76 3 491 875 18 333 4 % 38 132 92 3 Kuhmo 1 358 779 2 256 179 8 467 569 4 708 26 % 9 798 864 4 Paltamo 518 218 1 126 87 2 709 802 1 832 26 % 3 998 678 5 Puolanka 629 309 1 476 74 3 598 420 1 517 34 % 3 183 1131 6Ristijärvi 397 202 561 56 1 958 184 720 48 % 1 548 1265 7 Sotkamo 1 528 599 1 607 272 6 911 177 4 795 29 % 10 719 645 8 Suomussalmi 1 601 813 2 253 134 8 788 385 4 423 32 % 9 435 931 9 Vaala 610 236 1 472 113 2 670 539 1 628 33 % 3 470 770 Yhteensä 8 018 3 714 12 475 1 076 41 185 153 39 315 18 % 83 160 495 29.10.2009 12
Kuntien alustava sitoutuminen hankkeisiin Hyvän yleisen talouskehityksen jälkeen vuosi 2009 on ollut ja sitä seuraavat pari vuotta tulevat olemaan kunnille vaikeita. Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa mahdollisuudet osallistua laajakaistahankkeiden toteuttamiseen ovat kunnille erityisen niukat. Kuntien kantana pääsääntöisesti on, että ennen kuin maksuosuuksiin voitaisiin alustavastikaan sitoutua, on hankkeiden maksuosuudet oltava selvillä (valtio, EU, kunnat), hankkeiden kustannussuunnitelmat tarkemmat ja hankkeilla selkeät toteuttamissuunnitelmat (toteuttamisalue, sitova asiakkaiden määrä ja olemassa olevien verkkojen hyödyntämismahdollisuudet). Lisäksi näin lyhyellä ja kiireellisellä valmistelulla ei voida vaatia lyömään lukkoon kuudelle vuodelle ajoittuvaa laajojen hankkeiden toteuttamista. Hankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun vaaditaan lisää aikaa ja joustoa. Yllättäen ja kunnille ylimääräisenä tulleena uutena tehtävänä kunnat eivät ole voineet varautua hankkeiden toteuttamiseen tulevien vuosien suunnitelmissaan. Kaikki Kainuun kunnat suhtautuvat laajakaista hankkeeseen myönteisesti ja pitävät hankkeessa asetettua tavoitetta kannatettavana. Perustietoliikenneinfran rakentamisessa kaupallisesti rakennettavan alueen ulkopuolelle, haja-asutusalueelle, valtion osuuden tulisi maakunnan näkemyksen mukaan olla suurempi. Kainuun kuntien hallitukset ovat alustavaa sitoutumista suuntaamissa päätöksissään kaikki asettaneet hankkeiden toteuttamisen ehdoksi kuulumisen korkeamman tuen piiriin (kunnan osuus 8 %). Kunnat esittävät Kainuun maakunnan ja hankkeen maakunnallisen ohjausryhmän kanssa, että Kainuuta tarkasteltaisiin kokonaisuutena ja yhdenmukaisesti alueena, joka vähäväkisyytensä, harvan asutuksensa ja maasto-olosuhteidensa vuoksi tulee saada tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa mahdollisimman suuri tuki. Mikäli kansallisesti asetettuun tavoitteeseen halutaan päästä ja toteuttaa hankkeet alueilla sen mukaisesti, katsovat kunnat aiheutuvan niille siitä kohtuuttoman rasitteen. 2.1. Kainuun kuntien ja Kainuun maakunnan talous Kainuun koko kuntatalouden kehitys 2005-2009 Kainuun kuntien tilinpäätös ei ole suoraan verrannollinen muiden kuntien tilinpäätösten kanssa, koska suuri osa kuntien (pl Vaalan) tuottamista palveluista on siirretty (sosiaali- ja terveystoimi, toisen asteen koulutus) Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulle hallintokokeilulailla (2003) vuoden 2005 alusta lähtien. Hallintokokeilu kestää vuoden 2012 loppuun. Tämä vuoksi on syytä tarkastella Kainuun taloustilannetta myös kuntayhtymän ja koko Kainuun osalta. Kainuun vuosikate oli vuonna 2007 242 /asukas, vuonna 2008 se on alustavien tietojen mukaan 226 euroa asukasta kohti. Tämä on kuudenneksi heikoin 19:sta maakunnasta. Mikäli maakunta - kuntayhtymän vuosikate lasketaan vertailuun mukaan, Kainuun yhteenlaskettu vuosikate nousee 395 euroon asukasta kohti. Tämä on neljänneksi paras vuosikate maakuntavertailussa. Kainuun yhteenlaskettu vuosikate parani edellisvuodesta 152 euroa asukasta kohti. Koko maan vuosikatteen keskiarvo oli vuonna 2007 382 euroa asukasta kohti. 13
Vuosikate/ asukas 500 450 400 350 300 373 381 327 382 319 377 415 250 200 150 240 165 5 211 213 143 3 199 3 265 242 10 0 50 0 91 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosikate /as. (TAVOITE) Vuosikate /as.kainuu (TOT.) Vuosikate /as. koko maa (TOT.) Kaavio 4. Kainuun vuosikate /asukas. Kainuun tavoite ja toteuma 2002-2010, koko maan (ka) toteuma. Kainuun kuntien ja maakunnan yhteen lasketut kattamattomat alijäämät olivat vuoden 2007 lopussa 41,3 milj. euroa, josta kuntien osuus oli 25,1 milj. euroa ja maakunnan osuus 16,2 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa kattamattomia alijäämiä oli yhteensä 27,2 milj. euroa, josta kuntien osuus on yhteensä 20,2 milj. euroa ja maakunnan osuus ilman liikelaitoksia 11,2 milj. euroa ja liikelaitokset mukaan lukien 7,0 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan alijäämät pienenivät vuoden 2008 aikana 14,1 milj. euroa. Kainuun maakunnalla on hallintokokeilulain mukaan alijäämien kattamisvelvollisuus, joka viime kädessä on kuitenkin kuntien vastuulla. Hyvän yleisen taloudellisen tilanteen jälkeen, vuosi 2009 on ollut alueen kunnille erityisen vaikea. Tämän hetkisen arvion mukaan alijäämäiset tilinpäätökset ja Kainuun yhteenlasketut alijäämät tulevat kasvamaan yli 40 miljoonaan euroon (n. 500 /asukas). Ennen viimeistä maailman laajuista lamaa Kainuun aluetalouden kasvu oli tavoitteiden mukaisesti maan keskimääräistä nopeampaa ja työttömyys aleni nopeammin muihin maakuntiin verrattuna. Hyvän kehityksen takana ovat olleet mm. käynnistyneet kaivosalan (Taivalvaara) hankkeet, palvelualojen suotuisa kehitys ja matkailun suuret investoinnit (Vuokatti). Uusia yrityksiä syntyi viimeisten vuosien aikana kaksi kertaa enemmän kuin tavoitteeksi oli asetettu, joskin Kainuussa on muuta maata alhaisempi yritystiheys. Metsäalan positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan notkahduksen (UPM tehtaan sulkemisen) jälkeen. Tuloveroprosentin nostamiseen on paineita ensi vuoden osalta suurimmalla osalla Kainuun kunnista. Ainakin Kajaani, Kuhmo ja Paltamo ovat nostamassa tuloverotustaan.. Vaalassa tuloveroprosentti on jo nyt 20,5. Kainuun maakunta kuntayhtymälle kuntien tuloista tulee edelleen menemään lähes 61 prosenttia. Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus. Vuosikatteen ja poistojen suhde kertoo kunnan vakavaraisuudesta. Kunnan talous on tasapainossa kun suhde on 100 tai yli. Jos suhde on alle 0, talous on kriisissä. Luotettavan kuvan kunnan tilanteesta lukema kertoo vain useamman vuoden jaksolla tarkasteluna. 14
Vuosikate % -poistoista 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 158 152 94 69 79 35 35 77 60 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 118 77 13 5 10 6 98 Vuosikate %-poistoista (TAVOITE) Vuosikate %-poistoista koko maa (TOT.) Vuosikate %-poistoista Kainuu (TOT.) 12 8 151 16 6 Kaavio 5. Kainuun vuosikate % poistoista. Kainuun tavoite ja toteuma 2002-2010, koko maan toteuma. Kuntien arvioita lähitulevaisuuden taloustilanteesta: Hyrynsalmen kunta on palvelujen tuottajana erittäin suurten haasteiden edessä. Taloudellisista resursseista yhä suurempi osa käytetään tulevin avuosina sosiaali- ja terveyspalveluihin. Seitsemän vuoden ajan jatkunut myönteinen kehityssuunta taittui vuoden 2008 lopulla. Kajaanin kuntatalouden tila heijastuu koko Kainuun alueen kehitysnäkymiin ja tulevaisuuteen. Kajaanin väestön ikärakennepoikkeaa muusta Kainuusta siten, että nuorten ikäluokkien osuus on suhteellisesti isompi ja tulee jatkossakin pysymään keskimääräistä suurempana. Kajaani on laatimassa talouden tasapainottamisohjelmaa seuraavalle suunnittelukaudelle. Kuhmon työttömyysprosentti on pysynyt nousukaudenkin korkeana. Myönteistä on syntyvyyden kääntyminen nousuun parin viime vuoden aikana. Paltamon verorahoituksen taso on pysynyt keskimääräistä pienempänä, mikä on johtanut krooniseen alijäämään. Erityinen uhka on kunnan tulevaisuuden kannalta yritysten ja työpaikkojen vähäisyys. Puolangan kunta oli maan ensimmäisten kriisikuntien luettelossa. Kunnan talous on kuitenkin saatu kunnan päättäjien ja henkilöstön vahvalla sitoutumisella ja tiukalla tasapainotusohjelmalla nostettua Kainuun vahvimpiin. Ristijärven kunnan asukasluku vähenee vuosittain. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea syntyvyyden aleneminen ja vain jossain määrin muuttotappio. Kunnan palvelurakennetta sopeutettu rankasti viime vuosina, uusiin leikkauksiin ei tällä hetkellä mahdollisuuksia. Sotkamon syntyvyys, väestön ikärakenne ja huoltosuhde ovat Kajaanin ohella parempia kuin muissa Kainuun kunnissa. Sotkamon kunta on talouden osalta nopeasti joutunut hyvin poikkeukselliseen ja vaikeaan tilanteeseen; toimintatulot laskevat rajusti, eivätkä riitä kattamaan kasvavia toimintamenoja. Suunnittelukaudelle 2010-12 ollaan laatimassa talouden tasapainottamisohjelmaa. Suomussalmen kunnan suurin ongelma on väkiluvun voimakas aleneminen (2005-2008 väestö vähentynyt 8 prosentilla), syynä muuttotappio ja syntyvyyden aleneminen. Palvelurakenteen sopeuttamisessa ja ylläpidossa kunnalla on edelleenkin edessä suuret haasteet. Kunnan talous on kuitenkin tasapainossa ja vuoden 2008 osalta ylijäämäinen, tosin vuoden 2009 talousarvio jo alijäämäinen. Verotulokehitys yhteisöveron osalta heikkenee. 15
2.2. Hankesuunnittelussa käytetyt tilastoaineistot Asuntokuntien sekä vapaa-ajan asutuksen määrä on laskettu Tilastokeskuksen YKR-aineistoista ja ne ovat vuodelta 2007. Yritysten sekä julkisen sektorin toimipaikkojen määrä on laskettu myös YKR:n rakennustiedoista, jotka ovat vuodelta 2007. Yrityksiin on laskettu mukaan ko. alueen myymälä-, asuntola-, teollisuus-, toimistorakennukset sekä ravintolat. Julkiseen sektoriin on laskettu kokoontumis-, opetusja hoitoalan rakennukset sekä muut rakennukset. Maatalousyritysten tiedot tulevat Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta (Tike). Näitä tietoja ei ole kuitenkaan otettu mukaan kustannuslaskelmiin, koska yleensä maatilat sijaitsevat ja toimivat asuntokuntien yhteydessä. Kunnat eivät ole tarkentaneet käytetyn paikkatietoaineiston yksittäisiä tietoja, eikä niiden määriä ole muutettu taulukoihin. Tiedot täsmentyvät ja tarkentuvat hankkeiden kilpailutusvaiheessa, jossa myös hankkeiden kustannukset ja verkkoon liittyvät tilaajamäärät täsmentyvät. Liityntäkohtien kustannuksia laskettaessa ovat mukana asuntokunnat, yritykset sekä julkisen sektorin toimipaikat, joista laskuihin otettu 50% puskurialueen kaikista tilaajista ja kaikki puskurialueen ulkopuoliset tilaajat. 16
3. Kainuun laajakaistahankkeet ja niiden hankekuvaukset 1. Hyrynsalmi Ikärakenne 2008 Pinta-ala (km2) Maapinta-ala (km2) Väkiluku 2008 0-14 v. 15-64 v. yli 65 v. Asukas-tiheys as./maapintaala km2 Vuosi Vuosikate /asukas Alijäämä /asukas 1 521,51 1 421,18 2 877 354 1763 760 2,0 2008 62-116 12,3 % 61,3 % 26,4 % arvio 2009 0-174 Tukikelpoisen alueen Runkoverkon pituus km ( josta markkinaehtoisella alueella, km) Lisäkuitujen pituus (km) Vakituiset asunnot Yritykset Julkisen sektorin toimipaikat Vapaa-ajan asunnot Maaseutuyritykset tukikelpoiset kustannukset Kokonaiskustannukset per asukas 112 (19) 163 495 30 18 622 85 2 589 203 900 Tietoja kunnasta Hyrynsalmen kunnan perustietoja on esitelty yllä olevassa taulukossa. Hyrynsalmella maastonpiirteet asettavat haasteita laajakaistan rakentamiselle, koska se on korkeiden vaarojen ja runsaiden vesistöjen kunta. Hyrynsalmelta on hyvät kulkuyhteydet etelään Kajaaniin, pohjoiseen Kuusamoon, sekä länteen Ouluun. Kunnan väestö Yllä olevasta taulukosta löytyy myös kunnan vuoden 2008 ikärakenne. Kainuulle tyypilliseen tapaan Hyrynsalmen väkiluku on laskussa ja väestö on ikääntyvää. Asutuksen tiivistyminen taajama-alueelle keskustaan ei kuitenkaan ole Hyrynsalmella niin selkeästi nähtävissä kuin muualla Kainuussa. Päinvastoin Hyrynsalmen keskustan väkiluku on laskenut, kun puolestaan pienempien väestötihentymien kuten Kangaskylän, Kypärävaaran sekä Ukkohallan väkimäärä on lisääntynyt viimeisimpien kymmenen vuoden aikana. Lisäksi asutusta on tullut myös uusille seuduille varsinkin Ukkohallan hankealueella. Laajakaista kaikille -hanke on siis hyvin edistämässä tärkeää tehtävää saada myös keskustan ulkopuoliset väestötihentymät nopean laajakaistan piiriin, jotta toimiminen verkon kautta olisi sielläkin mahdollista. Kunnan hankealueen asiakkaat sekä tarvittava laajakaistaverkko piiriin kuuluvat tilaajat tukikelpoisella alueella, kuituverkon pituudet sekä hankkeen kustannukset on esitetty yllä olevassa taulukossa. Hyrynsalmen aktiivisten maaseutuyritysten määrä on laskettu Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Kainuulle toimittamien maatilatietojen mukaan. Pääsääntöisesti maaseutuyritykset toimivat vakituisten asuntokuntien yhteydessä, eikä niitä tämän vuoksi ole huomioitu hankkeen piiriin kuuluviksi tilaajiksi toiseen kertaan. Vapaa-ajan asunnoille ei ole piirretty tilaajayhteyksiä. Hyrynsalmen kunta antaa alustavan sitoumuksen osallistumisesta Laajakaista kaikille -hankkeen kunta-osuuden maksamiseen vuosille 2010 2015 (kunnanhallituksen päätös 20.10.2009 210). Hyrynsalmen laajakaistahankkeen kokonaiskustannukset ovat 2 589 203, josta kunta on kunnanhallituksen alustavan ehdollisen päätöksen mukaan varautunut rahoittamaan 8 % eli 207 000. Toteutettavien runkoreittien tulee kuitenkin olla sellaisia, että niiden vaikutuspiirissä on riittävä määrä liittymän hankkimiseen sitoutuvia asiakkaita. Selvitykset yhteisrakentamisesta ja kysyntäkartoitukset Hyrynsalmen kunta ei ole toistaiseksi tehnyt selvityksiä mahdollisesta yhteisrakentamisesta. Myöskään kysyntäkartoituksia ei vielä tässä vaiheessa ole tehty. 17
Hyrynsalmen kunnan ensimmäisen osahankealueen esittely 1.a. Ukkohalla Hyrynsalmi suunnittelee toteuttavansa Ukkohallan hankealueen ensimmäisenä. Ukkohalla on Hyrynsalmen matkailun keskus ja sieltä löytyy muun muassa Kainuun korkeimmat vaarat, maailman pohjoisin cable wakeboard -rata sekä monipuoliset vaellus-, erä- ja kalastusmahdollisuudet. Vapaa-ajan asuntoja alueella on yli kolmasosa kaikista Hyrynsalmen vapaa-ajan asunnoista. Ukkohallan osahankkeen tukikelpoisen alueen toteutuksen alustava suunnitelma sisältää (suluissa luvut koko hankealueelta markkinaehtoiset alueet mukaan lukien): 98 vakituista asuntokuntaa (320 koko alueella) 12 yritystä (44 koko alueella) 6 julkisen sektorin toimipaikkaa (8 koko alueella) 236 vapaa-ajanasuntoa (257 koko alueella) 20 maaseutuyritystä (20 koko alueella) runkoverkon osuus on 23 km (josta markkinaehtoisella alueella 4 km). yli 2 km tilaajayhteyksien osuus on 38 km kokonaiskustannukset 562 140, josta kunta on kunnanhallituksen alustavan ehdollisen päätöksen mukaan varautunut rahoittamaan 8 % eli 44 971 2. Kajaani Pinta-ala (km2) Ikärakenne 2008 Maapinta-ala (km2) Väkiluku 2008 0-14 v. 15-64 v. yli 65 v. Asukas-tiheys as./maapintaala km2 Vuosi Vuosikate /asukas Alijäämä /asukas 2 264,06 1 835,40 38 132 6 377 25304 6451 20,8 2008 286 110 16,7 % 66,4 % 16,9 % arvio 2009 166-262 Tukikelpoisen alueen Runkoverkon pituus km ( josta markkinaehtoisella alueella, km) Lisäkuitujen pituus (km) Vakituiset asunnot Yritykset Julkisen sektorin toimipaikat Vapaa-ajan asunnot Maaseutuyritykset tukikelpoiset kustannukset Kokonaiskustannukset per asukas 265 (77) 18 770 43 21 1 102 76 3 491 875 92 Tietoja kaupungista Kajaanin kaupungin perustietoja on esitelty yllä olevassa taulukossa. Kajaanin maastopohja on paljolti hiekka- ja savimaata, johon kuiturakentaminen onnistunee auraamalla. Maasto on muutenkin kovin tasaista, eikä näin aiheuta erityisongelmia langattomaan tiedonsiirtoon, ellei puusto ole esteenä. Alueella toimiikin Kainuun puhelinosuuskunnan rakentama ja Kainuun maakunnan tukema langaton Wimax-verkko, mutta sen nopeus ei riitä vaativaan tiedonsiirtoon. Nopeus on kuitenkin riittävä vuoden 2010 vaativuustasoon 1 Mb/s. Kajaanin kaupungin alueella toimii 16 kylätoimikuntaa, joista muun muassa Kainuun Nuotta ry on hyvin aktiivinen toiminnassaan. Kylätaloja on kolme: Koskikartano Koskella, Lököläntupa Käkilahdessa sekä Kympin talo Ojanperällä. Tällä hetkellä toimivat koulut sijaitsevat markkinaehtoisilla alueilla. Samoin on kyläkauppojen laita, jotka sijaitsevat ainakin pääosin kylien taajamissa. Näillä kyseisillä alueilla markkinaehtoisuuden toteutuminen on kuitenkin epätodennäköistä. Kaupungin väestö Yllä olevasta taulukosta löytyy myös kaupungin vuoden 2008 ikärakenne. 18
Kajaanin väestö on koko Kainuulle tyypillisesti ikääntyvää ja muuttoliike on suuntautunut vahvasti pois alueelta varsinkin viimeaikaisten äkillisten rakennemuutosten vuoksi. Kajaanin väkiluku ehti kuitenkin kasvaa vuosina 2007 sekä 2008 ja Kajaanin alueella asutus on lisääntynyt myös markkinaehtoisten alueiden ulkopuolella. Kajaanissa on monipuoliset opiskelumahdollisuudet niin toisen asteen kuin korkeakoulujenkin puolella, joten myös nuoria muuttaa Kajaaniin. Nopeat laajakaistayhteydet olisivat tärkeitä tämän kaltaiselle kehitykselle. Kaupungin hankealueen asiakkaat sekä tarvittava laajakaistaverkko piiriin kuuluvat tilaajat tukikelpoisella alueella, kuituverkon pituudet sekä hankkeen kustannukset on esitetty yllä olevassa taulukossa. Kajaanin kaupungin vakituisista asuntokunnista vain noin 4 % sijaitsee tukikelpoisella hankealueella. Rakentamalla laajakaistahankkeen mukaisen perusverkon, näistä noin 95 % pääsisi puskurialueen piiriin. Kajaanin aktiivisten maaseutuyritysten määrä on laskettu Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Kainuulle toimittamien maatilatietojen mukaan. Pääsääntöisesti maaseutuyritykset toimivat vakituisten asuntokuntien yhteydessä, eikä niitä tämän vuoksi ole huomioitu hankkeen piiriin kuuluviksi tilaajiksi toiseen kertaan. Vapaa-ajan asunnoille ei ole piirretty tilaajayhteyksiä. Kajaanin kaupunki antaa alustavan ja ehdollisen sitoumuksen osallistumisestaan Laajakaista kaikille -hankkeeseen vuosina 2012 2015 (kaupunginhallituksen päätös 27.10.2009). Kaupunki ei päätöksessään sitoudu mihinkään maksuosuuksiin tässä vaiheessa. Lisäksi kaupunki asettaa myös seuraavia ehtoja: maksuosuudet on saatava sitovina selville (valtio, EU, kunnat), hankkeen tarkka kustannussuunnitelma toteutusajalle on tiedettävä, kaupungin maksuosuuden tulee jäädä "heikon maksukyvyn kuntien" tasolle ja joka tapauksessa valtion ja EU:n rahoitusosuuden pitää olla esitettyä olennaisesti isompi ja hankkeesta pitää saada nykyistä selkeämpi toteuttamissuunnitelma (toteuttamisalueesta, sitoutuvien asiakkaiden määrästä ja mahdollisten jo olemassa olevien verkkojen hyödyntämismahdollisuuksista). Edellä mainittujen ehtojen lisäksi hankkeeseen sitoutumiseen vaikuttaa kaupungin taloudellinen tilanne. Selvitykset yhteisrakentamisesta ja kysyntäkartoitukset Vuolijoelle ja Otanmäkeen on vireillä siirtoviemärihanke, joka voisi toteutua 2012. Tässä yhteydessä olisi mahdollista rakentaa näille alueille tarvittava runkoverkko, sillä suunnitellut reittivaihtoehdot ovat yhtenevät. Suunnitteilla on myös Kajaani-Oulu välinen maisematie. Tämä vaikuttaa toteutuessaan myös kaavoitukseen. Kajaanin kaupunki ei ole vielä tehnyt kysyntäkartoituksia alueellaan, eikä siihen ole tällä hetkellä resurssejakaan. Suunnitelmia erilaisista kartoituksista aletaan tehdä myöhemmin. Kajaani on kuitenkin suunnitellut toteuttavansa ensimmäisenä kaupunkinsa läntisen alueen vuonna 2012. Tämän jälkeen seuraavat myös eteläinen ja pohjoinen alue. Kaikki osahankkeet voidaan kilpailuttaa yhdellä kertaa. Kajaanin kaupungin ensimmäisen osahankealueen esittely 2. a. Läntinen alue Läntisen osahankkeen tukikelpoisen alueen toteutuksen alustava suunnitelma pitää sisällään (suluissa luvut koko hankealueelta markkinaehtoiset alueet mukaan lukien): 574 vakituista asuntokuntaa (5914 koko alueella) 36 yritystä (213 koko alueella) 18 julkisen sektorin toimipaikkaa (114 koko alueella) 778 vapaa-ajanasuntoa (1090 koko alueella) 96 maaseutuyritystä (64 koko alueella) runkoverkon osuus on 184 km (josta markkinaehtoisella alueella 43 km). yli 2 km tilaajayhteyksien osuus on 8 km kokonaiskustannukset ovat 2 398 471 19
Vuolijoen suunnalla on Oulujärven matkailuun keskittyneitä matkailuyrityksiä, joille laajakaistan rakentamisella olisi merkitystä. Matkailutoimintaa on myös Manamansalossa, joka kuuluu pääosin Vaalan kunnan hoitamaan alueeseen, mutta sillä on merkitystä myös Kajaanin kaupungin elinkeinoelämälle. Läntisellä alueella ollaan tarkistamassa asemakaavoja Otanmäellä ja Vuolijoella. Nämä koskevat kuitenkin markkinaehtoisia alueita. Kuten todettu jo aikaisemmin, näiden alueiden kuiduttaminen kaupallisesti on kuitenkin epätodennäköistä. Lisäksi Vuolijoen kuntaliitoksen yhteydessä Kajaanin kaupungille tulleita ranta-alueita kaavoitettaneen vapaa-ajan asunnoille, joten laajakaistan kysyntää voi näillä alueilla tulla esiin. Selvitystä laajakaistan rakentamiseen liittyen on tehty muun muassa Kajaanin Vesi -liikelaitoksen kanssa, joka suunnittelee siirtoviemäriä Vuolijoelta Kajaaniin. Suunniteltu reititys on yhdenmukainen valokuituverkon reitityksen kanssa. 3. Kuhmo Ikärakenne 2008 Pinta-ala (km2) Maapinta-ala (km2) Väkiluku 2008 0-14 v. 15-64 v. yli 65 v. Asukas-tiheys as./maapintaala km2 Vuosi Vuosikate /asukas Alijäämä /asukas 5 456,89 4 806,90 9 798 1 281 6217 2300 2,0 2008-6 76 13,1 % 63,5 % 23,5 % arvio 2009-120 -255 Tukikelpoisen alueen Runkoverkon pituus km ( josta markkinaehtoisella alueella, km) Lisäkuitujen pituus (km) Vakituiset asunnot Yritykset Julkisen sektorin toimipaikat Vapaa-ajan asunnot Maaseutuyritykset tukikelpoiset kustannukset Kokonaiskustannukset per asukas 529 (52) 250 1 206 96 56 2 256 179 8 467 569 864 Tietoja kaupungista Kuhmon kaupungin perustietoja on esitelty yllä olevassa taulukossa. Kuhmossa maasto on kumpuilevaa, vaaroja on paljon ja lisäksi maaperä on kivistä ja kallioista. Kokemuksesta tiedetään, että metsäisyydestä on ollut haittaa langattomille tietoliikenneyhteyksille, joten kuituverkko olisi huomattavasti parempi vaihtoehto alueelle. Ongelmana ovat myös pitkät etäisyydet joka paikkaan, asutus on hajallaan ympäri kuntaa, joskin muutamia tiiviitä kyläkeskuksia löytyy. Pitkät etäisyydet yhdessä maaston suuren vaihtelevuuden kanssa asettavat laajakaistan rakentamiselle omat haasteensa. Vapaa-ajanasutusta on runsaasti nimenomaan järvien rannoilla, joita Kuhmossa on paljon. Tällä hetkellä olemassa olevia ranta-asemakaavoja on noin 40 kappaletta. Lomarakentamiselle onkin mainiot edellytykset kunnan alueella. Kuhmo on erikoistunut luontomatkailuun ja niinpä matkailun alan yritykset sijaitsevat etäällä muusta asutuksesta. Yhtenä esimerkkinä tunnetusta Kuhmon alueella toimivasta luontomatkailuyritystoiminnasta on Wild Taiga, joka tarjoaa monipuolisia matkailuelämyksiä petojen tarkkailusta koskikelluntaan ja erilaisiin hemmottelulomiin. Matkailuyritysten markkinointi tapahtuu pääosin internetin avulla. Kuhmo on rajakunta ja sillä on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 121,5 kilometriä. Vartiuksessa on rajaliikennekeskus, jonka alueella sijaitsee rajaliikenteeseen liittyviä yrityksiä. Lisäksi rajaliikennekeskuksen kaavamuutos on vireillä, mikä mahdollistaa yritystoiminnan lisäämisen alueella. Vartiuksen tullin lisäksi Kuhmossa toimii Rajavartiolaitos. Myös Vuosangan harjoitusalue on Kuhmossa sijaitseva valtion laitos, jota muun muassa Kainuun prikaati käyttää sotilasharjoituksiaan varten. Kuhmon kallioperässä on todettuja rakennuskivivaroja, muun muassa vuolukiveä. Kallioperässä saattaa lisäksi olla kaupallisesti kannattavia uraani- ja timanttiesiintymiä. Myös muita kaupallisesti kannattavia metalliesiintymiä voi olla ja näiden lisäksi tuulipuistokin voi olla mahdollinen. 20
Kaupungin väestö Kylätoimikuntia / kyläyhdistyksiä Kuhmossa on 29 kappaletta, joista aktiivisesti laajakaistahankkeita ovat tavoitelleet Iivantiira (Härmän alueena), Kuusamonkylä, Lentiira sekä Hiekkala. Innostusta laajakaistan saamiselle siis löytyy ja muun muassa Iivantiiran aktiiviuden vuoksi muodostui hankealue 1 kyseessä olevalle alueelle. Lisäksi vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti ja nuorten suhteellinen osuus vähenee. Palveluiden saatavuus onkin turvattava haja-alueilla, koska palvelut siirtyvät yhä enenemissä määrin verkkoon. Kyläkouluja sekä -taloja on eri puolilla Kuhmoa. Kouluja on tällä hetkellä Iivantiirassa, Hietaperässä, Timoniemellä, Lentualla, Seilosessa sekä Lentiirassa ja kylätaloja löytyy puolestaan Härmästä, Vartiuksesta sekä Niemisestä. Näihin olisi tärkeää saada laajakaistayhteydet, koska tällaisissa paikoissa kyläläisten olisi helppo käyttää verkkopalveluja. Kyläkauppoja on Koskenmäellä ja Lentiirassa. Kaupungin hankealueen asiakkaat sekä tarvittava laajakaistaverkko piiriin kuuluvat tilaajat tukikelpoisella alueella, kuituverkon pituudet sekä hankkeen kustannukset on esitetty yllä olevassa taulukossa. Kuhmon aktiivisten maaseutuyritysten määrä on laskettu Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Kainuulle toimittamien maatilatietojen mukaan. Pääsääntöisesti maaseutuyritykset toimivat vakituisten asuntokuntien yhteydessä, eikä niitä tämän vuoksi ole huomioitu hankkeen piiriin kuuluviksi tilaajiksi toiseen kertaan. Näistä maaseutuyrityksistä kotieläintiloja on noin 100 ja loput muita maaseutuyrityksiä. Laajakaistan tarve on hyvin suuri nimenomaan kotieläintiloilla, joissa valvonta yms. voidaan järjestää internetin kautta. Vapaa-ajan asunnoille ei ole piirretty tilaajayhteyksiä. Kuhmon kaupunki antaa alustavan sitoumuksen osallistumisesta Laajakaista kaikille -hankkeen kunta-osuuden maksamiseen vuosille 2011 2015 (kaupunginhallituksen päätös 6.10.2009 310). Kuhmon laajakaistahankkeen kokonaiskustannukset ovat 8 467 569, josta kaupunki on kaupunginhallituksen alustavan ehdollisen päätöksen mukaan varautunut rahoittamaan 8 % eli 580 000. Kuhmon kaupunginhallitus katsoo, että nopeitten tietoliikenneyhteyksien rakentaminen ja kehittäminen vahvistaa haja-asutusalueiden elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia ja vahvistaa näiden alueiden vetovoimaisuutta. Kuhmon kaupunki on suunnitellut, että kilpailutus laajakaistahankkeesta tehdään koko kaupungin alueella kerralla. Kuitenkin käytännön toteutus jaetaan kolmelle alueelle viiden vuoden aikana vuodesta 2011 alkaen. Selvitykset yhteisrakentamisesta ja kysyntäkartoitukset Yhteisrakentamisen mahdollisuutta Kuhmon alueella ei juuri ole. Esimerkiksi vesihuoltohankkeet keskittyvät kaupallisen tarjonnan alueelle ja uusia vesihuolto- tai tiehankkeita ei ole tulossa hajaasutusalueille. Tarvekartoituksia ei ole vielä tehty, vaikkakin muutama kylä on osoittanut aktiivisuudellaan kiinnostuksensa hankkeeseen. Tarvekartoituksia tehdään siinä vaiheessa, kun kustannuksista on enemmän tietoa. 21
Kuhmon kaupungin ensimmäisen osahankealueen esittely 3. a. Hanke 1 Kuhmo suunnittelee toteuttavansa ensimmäisenä kaupungin keskustasta katsottuna luoteeseen suuntautuvan alueen. Alueella on Hiekkalan, Kuusamonkylän sekä Iivantiiran alueet, joiden kylätoimikunnat ovat ajaneet laajakaistahanketta aktiivisesti eteenpäin. 1 tukikelpoisen alueen toteutuksen alustava suunnitelma pitää sisällään (suluissa luvut koko hankealueelta markkinaehtoiset alueet mukaan lukien): 518 vakituista asuntokuntaa (1259 koko alueella) 30 yritystä (121 koko alueella) 23 julkisen sektorin toimipaikka (47 koko alueella) 797 vapaa-ajanasuntoa (895 koko alueella) 84 maaseutuyritystä (93 koko alueella) runkoverkon osuus on 228 km (josta markkinaehtoisella alueella 14 km). yli 2 km tilaajayhteyksien osuus on 66 km kokonaiskustannukset 3 354 406, josta kaupunki on kunnanhallituksen alustavan ehdollisen päätöksen mukaan varautunut rahoittamaan 8 % eli 242 000 4. Paltamo Pinta-ala (km2) Ikärakenne 2008 Maapinta-ala (km2) Väkiluku 2008 0-14 v. 15-64 v. yli 65 v. Asukas-tiheys as./maapintaala km2 Vuosi Vuosikate /asukas Alijäämä /asukas 1 139,11 919,39 3 998 600 2529 869 4,3 2008 200-26 15,0 % 63,3 % 21,7 % arvio 2009 113-175 Tukikelpoisen alueen Runkoverkon pituus km ( josta markkinaehtoisella alueella, km) Lisäkuitujen pituus (km) Vakituiset asunnot Yritykset Julkisen sektorin toimipaikat Vapaa-ajan asunnot Maaseutuyritykset tukikelpoiset kustannukset Kokonaiskustannukset per asukas 209 (41) 9 480 27 11 1 126 87 2 709 802 678 Tietoja kunnasta Paltamon kunnan perustietoja on esitelty yllä olevassa taulukossa ja siitä löytyy myös kunnan vuoden 2008 ikärakenne. Paltamon väestö on ikääntyvää ja väestö keskittyy taajama-alueille. Palvelut olisi silti pystyttävä turvaamaan myös haja-asutusalueilla, missä sijaitsee vakituisen asutuksen lisäksi myös paljon vapaa-ajan asutusta. Lähes kaikki Paltamon vapaa-ajan asutuksesta sijoittuukin tukikelpoiselle hankealueelle. Loma-asutus on keskittynyt järvien ja varsinkin Oulujärven rannoille ja alueen lomalaisista löytyy paljon potentiaalisia laajakaistan tarvitsijoita. Nopea laajakaista mahdollistaisi etätyön tekemisen vapaa-ajan asunnon omistajille ja saisi näin ollen heidät ehkä pysymään kauemmin Paltamossa ja käyttämään muutoinkin alueen palveluja. Kunnan hankealueen asiakkaat sekä tarvittava laajakaistaverkko piiriin kuuluvat tilaajat tukikelpoisella alueella, kuituverkon pituudet sekä hankkeen kustannukset on esitetty yllä olevassa taulukossa. Paltamon aktiivisten maaseutuyritysten määrä on laskettu Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Kainuulle toimittamien maatilatietojen mukaan. Pääsääntöisesti maaseutuyritykset toimivat vakituisten asuntokuntien yhteydessä, eikä niitä tämän vuoksi ole huomioitu hankkeen piiriin kuuluviksi tilaajiksi toiseen kertaan. Vapaa-ajan asunnoille ei ole piirretty tilaajayhteyksiä. 22