LIEKSANJOEN JA MÖNNINSELÄN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 5094 PANKAKOSKI MILL OY LIEKSAN KAUPUNKI SAVON TAIMEN OY KEMIJOKI OY LIEKSANJOEN JA MÖNNINSELÄN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUOHJELMA 20.11.2018

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TARKKAILUN PERUSTEET... 2 2. VESISTÖTARKKAILU... 2 2.1 Fysikaalis-kemiallinen vesistötarkkailu... 2 2.2 Biologinen tarkkailu... 5 3. KALATALOUSTARKKAILU... 8 3.1. Koekalastus... 8 3.2. Havaskokeet... 8 3.3. Kalastustiedustelu... 9 4. ERIKSEEN SOVITTAVAT INTENSIIVITARKKAILUT... 9 5. MENETTELY POIKKEUSTILANTEESSA... 10 8. OHJELMAN VOIMASSAOLO JA PÄIVITYS... 11

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 1. TARKKAILUN PERUSTEET Pankaboard Oy/Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan, Savon Taimen Oy:n Pankakosken kalanviljelylaitoksen ja Lieksan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupiin perustuva vesistön tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna. Veden laatua tutkitaan sekä fysikaalis-kemiallisin että biologisin menetelmin Lieksanjoen, Mähkönjoen ja Pielisen Mönninselän alueella (kartat 1-3). Valvovana viranomaisena toimii Pohjois- Karjalan ELY-keskus. Kemijoki Oy sekä aikaisemmin mainitut toimijat osallistuvat myös Pielisjoen-Mönninselän kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, jossa valvovana viranomaisena toimii Pohjois-Savon ELY-keskus. Tarkkailu perustuu seuraaviin lupiin: Pankakoski Mill Oy: o Pankakosken kartonkitehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Lieksa (Dnro ISAVI/4091/2015). o Pankakosken voimalaitoksen tuhkasta rakennettavien varastokenttien ja meluvallin ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Lieksa (Dnro ISAVI/1612/2015). Lieksan kaupunki o Lieksan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Lieksa (Dnro ISY- 2007-Y-91). Savon Taimen Oy o Pankakosken kalanviljelylaitoksen ympäristölupa, Lieksa (Dnro ISY- 2007-Y-90). Kemijoki Oy o Lieksankosken voimalaitos, Itä-Suomen vesioikeuden 10.2. 1983 antama päätös (ISVEO 12/Ym III/82). Tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi ja sitä voidaan muuttaa tarvittaessa tarkkailua suorittavan konsultin, luvanhaltijoiden tai viranomaisen kanssa sovittaessa. 2. VESISTÖTARKKAILU 2.1 Fysikaalis-kemiallinen vesistötarkkailu Vesistötarkkailunäytteet otetaan talvella maaliskuussa sekä avovesikaudella toukokesäkuussa ja elokuussa Lieksanjoesta, Mähkönjoesta sekä Lieksanjoen edustalta sijaitsevalta Pielisen Mönninselältä. Vesistötarkkailussa ovat mukana taulukon 1 mukaiset havaintopaikat. Tarkemmin havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartoissa 1 ja 2.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 Taulukko 1. Lieksanjoen, Mähkönjoen ja Pielisen vesistötarkkailun fysikaalis-kemiallisten näytteiden havaintopaikat, niiden sijainti sekä havaintopaikan kokonaissyvyys. Havaintopaikka Koordinaatit Vesistöalue Kokonaissyvyys ETRS-TM35FIN KKJ / YK (m) Lieksanjoki 4 7026495 7029438 657964 3658200 04.423 6,4 Lieksanjoki 29 (Pyörre) 7025432 7028375 656761 3656996 04.422 3,6 Lieksanjoki 30 7025617 7028560 655253 3655488 04.422 6,0 Mähkönjoki 37 7023506 7026448 651928 3652161 04.421 2,2 Lieksanjoki 84 7023435 7026377 650971 3651204 04.411 6,5 Pielinen 62 (Törökari) 7022689 7025631 649154 3649386 04.411 17,1 Pielinen 3 (Ikolanniemi) 7021560 7024501 648470 3648702 04.411 18,8 Pielinen 131 7016870 7019810 646734 3646965 04.411 14,5 Kartta 1. Vedenlaadun havaintopaikkojen sijainti. Ympyröidyt kohdat tarkennettu kartassa 2.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 Kartta 2. Vedenlaadun havaintopaikkojen Lieksanjoki 29 (pyörre, Lieksanjoki 84 (jokisuu), Mähkönjoki 37 sekä Lieksanjoki 4 & 30 sijainti. Pankakoski Mill Oy:n, Savon Taimen Oy:n kalanviljelylaitoksen sekä Lieksan jätevedenpuhdistamon purkupaikkojen sijainnit merkitty kuvaan.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 Analyysit määritetään havaintopaikoilta taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 2. Lieksanjoen, Mähkönjoen ja Pielisen vesistötarkkailun fysikaalis-kemialliset analyysit eri havaintopaikoilla eri ajankohtina (M = maaliskuu, T = touko-kesäkuu, E = elokuu). Havaintopaikka Näytesyv happi johtokyky ph sameus väri kok.n Kok.P COD Mn Chl-a enterokok. e. coli Lieksanjoki 4 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE Lieksanjoki 29 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE Lieksanjoki 30 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE Mähkönjoki 37 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE Lieksanjoki 84 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE Pielinen 62 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE 9 m ME p-1 m MTE MTE MTE MTE MTE 0-2 m E Pielinen 3 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE 10 m ME p-1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE 0-2 m E Pielinen 131 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE 10 m ME p-1 m MTE MTE MTE MTE MTE 0-2 m E Lisäksi havaintopaikalta Lieksanjoki 30 määritetään elokuun havaintokerralla kloridi sekä raskasmetalleista barium, kromi, lyijy ja molybdeeni. Määritykset perustuvat Pankakosken voimalaitoksen tuhkasta rakennettavien varastokenttien ja meluvallin ympäristölupaan (ISAVI/1612/2015). Lieksanjoki 30 havaintopaikan lisämääritykset ovat mukana tarkkailussa toistaiseksi ja niiden kustannuksista vastaa Pankakoski Mill Oy. Kolmen vuoden välein (alkaen vuonna 2020) Pielisen havaintopaikoilta (Pielinen 62, 3 ja 131) määritetään 1 m näytteestä mineraaliravinteet nitraatti + nitriittityppi sekä fosfaattifosfori (NO 3N+NO 2N, PO 4P). Havaintopaikoilta määritetään samalla myös 0-2 m kokoomanäytteestä a-klorofyllipitoisuudet. Näytteet otetaan tällöin kolme kertaa kesän aikana, kesä-, heinä- ja elokuussa. Analyysit määritetään akkreditoiduin menetelmin. Menetelmästandardit on esitetty liitteessä 4. Näytteenoton yhteydessä arvioidaan veden näkösyvyys, pilvisyys ja jään/lumen paksuus sekä kirjataan ylös ilman lämpötila ja tuulen nopeus/suunta. 2.2 Biologinen tarkkailu Biologisen tarkkailun pohjaeläin- ja piilevänäytteenotto toteutetaan joka kolmas vuosi, seuraavan kerran vuonna 2020 taulukossa 3 sekä kartassa 3 esitetyiltä havaintopaikoilta. Kasviplanktonnäytteenotto tehdään joka vuosi elokuussa järvien näytteenoton yhteydessä. Tarkkailuajankohdat ja havaintopaikkojen sijaintitiedot on esitetty liitteissä 2 ja 3. Näytteet analysoidaan akkreditoiduin menetelmin, liitteen 4 menetelmästandardien mukaisesti.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 Kasviplanktonnäytteet otetaan Pielisen havaintopaikoilta (Pielinen 62, 3, 131) elokuussa kokoomanäytteenä 0-2 metrin syvyydestä. Kasviplanktonnäytteistä määritetään laajalla kvantitatiivisella menetelmällä lajisto, runsaussuhteet ja biomassat, EUstandardin (EN 15204:2006) ja Järvinen ym. (2011) mukaisesti. Kasviplanktonmäärityksen tulokset siirretään ympäristöhallinnon (SYKE) kasviplanktonrekisteriin. Tuloksista lasketaan ekologisen luokittelun mukaiset indeksit (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012). Pohjaeläinnäytteet otetaan syys-lokakuussa kolmesta syvänteestä järveltä ja kolmesta suvannosta joelta. Kultakin Pielisen havaintopaikalta otetaan syvännenäytteet, jotka koostuvat havaintopaikan maksimisyvyydestä otetusta kuudesta erillisestä rinnakkaisnäytteestä. Lieksanjoen havaintopaikoilta otetaan kolme erillisenä käsiteltyä nostoa n. 5 metrin syvyydestä pehmeäpohjaisilta suvantokohdilta. Syvänneasemien näytteenottomenetelmä on kuvattu standardeissa SFS 5076 ja SFS 5730. Määritystarkkuutena käytetään ympäristöhallinnon tavoitetaksonomiaa. Aineistosta lasketaan lajimäärät, biomassat ja surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Chironomidi-(CI) indeksi sekä ekologisessa luokittelussa käytettävät indeksit. Syvänteiden lisäksi näytteitä kerätään kolmesta rantakohteesta: Sipolansaaren vertailualueelta sekä Ikolanniemen ja Hattusaaren rannoista. Litoraalialueiden näytteet otetaan standardien SFS-EN 28263 tai SFS 5077 mukaisia menetelmiä käyttäen. Rannoilta näytepisteestä otetaan vähintään 2 rinnakkaista 20 sekunnin potkuhaavinäytettä 25-40 cm:n syvyydeltä. Näytteenottosyvyys voi olla suurempikin, mikäli järven vedenpinta on selvästi tulvakorkeudessa. Potkuhaavipaikkaa valittaessa tulee suosia rannan osia, joissa potkittava alue koostuu verrattain irtonaisesta, jalan alla liikkuvasta kivikosta/pikkukivikosta. Hattusaaren rannan näytteenottopisteen koordinaatit tarkentuvat ensimmäisessä näytteenotossa. Tuloksista lasketaan ekologisen luokittelun mukaiset indeksit (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012). Pohjaeläintulokset tallennetaan ympäristöhallinnon (SYKE) POHJE-rekisteriin. Piilevämenetelmää käytetään jokiveden tilan arvioimiseen. Näytteet kerätään elosyyskuussa veden alla valoisassa vyöhykkeessä olevien kivien (viisi kiveä per näyte) tai niiden puuttuessa vesikasvien pinnalta. Näytteenotto suoritetaan samoilta havaintopaikoilta kuin vesinäytteiden keruu fysikaalis-kemiallisia analyyseja varten, mutta rannan tuntumasta. Näytteenotossa käytetään standardin SFS-EN 13946 ja ympäristöhallinnon ohjeistusta. Tuloksista lasketaan ekologisen luokittelun mukaiset indeksit (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012). Piilevätulokset toimitetaan ympäristöhallinnolle kunakin ajankohtana, voimassa olevaan rekisteriin/tallennuspaikkaan tai henkilölle.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 Taulukko 3. Lieksanjoen, Mähkönjoen ja Pielisen biologisen näytteenoton havaintopaikat. Havaintopaikka pohjaeläimet syvänne pohjaeläimet litoraali piilevät kasviplankton Lieksanjoki 00, Luusua x Lieksanjoki 4 x Lieksanjoki 29 (Pyörre) x Lieksanjoki 30 x x Mähkönjoki 37 x Lieksanjoki 84 (jokisuu) x x Pielinen 62 (Törökari) x x Pielinen 3 (Ikolanniemi) x Pielinen 131 x x Pielinen 11 (Sipolansaari) x Sipolansaari ranta x Ikolanniemi ranta x Hattusaari ranta x Kartta 3. Biologisen tarkkailun näytepaikkojen sijainti. Hattusaaren rannan näytepisteen sijainti tarkentuu ensimmäisessä näytteenotossa.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 3. KALATALOUSTARKKAILU 3.1. Koekalastus 3.2. Havaskokeet Selvitysalueen kalaston määrää ja laatua seurataan joka kolmas vuosi, seuraavan kerran vuonna 2019 seuraavilla alueilla: Lieksanjoen suualue Mönninsaari Kokkosaari Tarkemmin koekalastusalueiden sijainti on esitetty kartassa 4. Nordic-kalastus toteutetaan elo-syyskuussa CEN-standardia noudattaen käyttäen jokaisella alueella 12 Nordic-verkkoa. Selvitysalueet jaetaan 200 x 200 metrin kokoisiin ruutuihin ja verkot sijoitetaan satunnaisotannalla alueelle eri syvyysvyöhykkeisiin. Koekalastussaaliista lasketaan kokonaissaalis sekä yksikkösaalis lajeittain sekä lukumääränä että painona. Saaliista mitataan runsaimpien lajien pituusjakaumat, siten että mukana ovat aina myös saaliissa esiintyvät ahvenet ja kuhat. Mahdollisen verkkojen likaantumisen selvittämiseksi Mönninselällä ja lähialueilla tehdään havaskokeita elo-syyskuussa samaan aikaan koekalastuksen kanssa joka kolmas vuosi, seuraavan kerran vuonna 2019. Havaskoeasemat ovat vastaavat kuin koekalastuksessa: Lieksanjoen suualue Mönninsaari Kokkosaari sekä lisäksi Jamalinlahti Märäjänlahti Tarkemmin alueet on esitetty kartassa 4. Havaksia (2 x 50 x 50 cm kehys, 12 mm monofiilihavas) inkuboidaan 1 vrk:n ajan yhden metrin syvyydessä. Laboratoriossa havaksista määritetään a-klorofylli, kiintoaine sekä levälajisto.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 Kartta 4. Koekalastus- ja havaskoealueiden sijainti sekä kalastustiedustelun osaaluejako numeroilla 3.3. Kalastustiedustelu Lieksanjoen ja Mönninselän kalataloudellisen tilan, kalansaaliiden ja kalastusolojen kehittymisen selvittämiseksi alueelle on tehty kalastustiedusteluja noin neljän vuoden välein. Tiedusteluilla on selvitetty mm. kalansaalis lajeittain, kalastajien käyttämät pyydykset, pyyntiponnistus sekä mahdolliset kalastusta haittaavat tekijät. Kalastustiedustelu toteutetaan seuraavan kerran vuoden 2022 alussa (tammikuu) ja se koskee edellisvuoden tilannetta. Tämän jälkeen tiedustelu uusitaan neljän vuoden välein. Tiedustelualue rajautuu kartassa 4 osoitetulle alueelle kolmeen eri osa-alueeseen: Pankajärven alapuolinen Lieksanjoki, alue 1 Mönninselkä, alue 2 Pielinen, alue 3 Nimi- ja osoiteaineistoa tiedustelua varten hankitaan alueen osakaskunnilta ja lisäksi tiedustelulomaketta jaetaan postin välityksellä haja-asutusalueille. Otanta on noin 300 kappaletta. 4. ERIKSEEN SOVITTAVAT INTENSIIVITARKKAILUT Esitettyä tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää esille tulevien kysymysten selvittämiseksi erillisillä intensiivitarkkailuilla. Intensiivitarkkailut voivat liittyä lupatarkastuksiin tai muihin yksittäisiin tarpeisiin ja niiden aihealueita voivat olla esimerkiksi veden haitta-ainepitoisuuksien selvittäminen, minimiravinnetarkastelu, ravinteiden kulkeutuminen Lieksanjoen laskualueella, veden mikrobiologinen laatu, jätevesien tarkempi kulkeutuminen vesipatsaassa, ainetasetarkastelu tai tulosten tarkempi tulkinta. Mahdollisista intensiivitarkkailusta sovitaan erikseen toiminnanharjoittajien ja viranomaisten sekä tarkkailun suorittajan kesken.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 10 5. MENETTELY POIKKEUSTILANTEESSA Tarkkailuvelvollisten tulee mahdollisimman hyvin ennakolta varautua äkillisten päästöjen vesistövaikutusten seurannan käynnistämiseen jo ennen viranomaisten ohjeistusta. Tarkkailuvelvollisten tulee laatia YSL:n 15 :n mukainen ennaltavarautumissuunnitelma ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Ennaltavarautumissuunnitelmaan tulee sisältyä poikkeuksellisten päästöjen laajuuden ja merkittävyyden todentamiseksi näytteenottosuunnitelma, jonka täytäntöönpanon tulee olla vastuutettu ja ko. henkilöiden yhteystietojen tulee olla ajan tasalla. Äkillisen päästön aikana tai päästöarvojen ylittyessä muutoin kuin tilapäisesti käynnistetään ennaltavarautumissuunnitelman mukaiset tutkimukset, jossa pyritään selvittämään lupaehtojen ylityksen aikana tapahtuvan päästön vesistövaikutukset. Laajoissa tai pitempiaikaisissa haitallisten aineiden päästöissä laaditaan tapauskohtaisesti tarvittava poikkeusohjelma. Lisätutkimusten kustannuksista vastaa kuormittaja. 6. NÄYTTEENOTON JA MÄÄRITYSMENETELMIEN LAATU Näytteet ottaa sertifioitu näytteenottaja. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa, myös alihankintalaboratoriot ovat akreditoituja. Biologisissa määrityksissä käytetään pätevyytensä osoittaneita määrittäjiä. 7. TULOKSET JA RAPORTOINTI Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan kunkin tarkkailukerran jälkeen lyhyesti lausuttuna toiminnanharjoittajille, Lieksan kaupungin ympäristöviranomaiselle sekä Pohjois- Karjalan ELY-keskukseen, viimeistään noin kuukauden kuluttua näytteenotosta. Vesistötarkkailusta laadittavassa vuosiyhteenvedossa käsitellään tarkkailutulosten lisäksi mm. kuormitustilannetta sekä kuormituksen vaikutusta veden laatuun. Vuosiyhteenveto laaditaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainittujen lisäksi alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Perusteellisempi vesistötarkkailun yhteenveto laaditaan joka 3. vuosi laajan biologisen tarkkailuvuoden aineiston ollessa käytettävissä. Tässä yhteenvedossa tuloksia käsitellään syvällisemmin ja vesistön tilaa arvioidaan pidemmällä aikajänteellä. Laajan vuosiyhteenvedon valmistuttua pyritään vuosittain pitämään palaveri toimijoiden, viranomaisten sekä tarkkailuohjelmaa toteuttavan tahon kesken. Tulokset siirretään myös ympäristöhallinnon rekistereihin: VESLA (pintavedet), kasviplanktonrekisteri ja POHJE (pohjaeläimet). Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan tutkimusten suorittamisvuoden loppuun mennessä laadittavassa yhteenvetoraportissa, jossa tuloksia verrataan myös aiempiin vuosiin. Tulokset toimitetaan toiminnanharjoittajille, Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Ruunaa-Pielisen kalatalousalueelle.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 11 8. OHJELMAN VOIMASSAOLO JA PÄIVITYS Tämä ohjelma on voimassa toistaiseksi. Siihen voidaan tehdä tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsottuja muutoksia Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksynnällä ja kalatarkkailun osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman laajemmat muutostarpeet käsitellään perusteellisen vuosiyhteenvedon yhteydessä kolmen vuoden välein. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Ossi Lappalainen tutkija, FM Jukka Hartikainen toimitusjohtaja LIITTEET 1. Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu 2. Biologinen tarkkailu 3. Biologisen tarkkailun havaintopaikat & koordinaatit 4. Käytetyt analyysimenetelmät ja standardit

LIITE 1 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN TARKKAILU: Vuosittaiset näytteenottoajankohdat, havaintopaikat & syvyydet ja mitattavat muuttujat. M=maaliskuu, T= touko-kesäkuu, E=elo-syyskuu, * = kolmen vuoden välein kesä-, heinä- ja elokuussa (2020, 2023 ja 2026 ) Asema ja kokonaissyvyys Näytes. o C O 2 & % sjk. ph sameus väri kok.n NO23-N Kok.P PO4-P COD Mn Barium Kromi Lyijy Kloridi Molybd. Klorof.- a Enterokok. E. coli. Lieksanjoki 4 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE * MTE * MTE 6,4 m Lieksanjoki 29 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE * MTE * MTE 3,6 m 0-2 m Lieksanjoki 30 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE * MTE * MTE E E E E E 6,0 m Mähkönjoki 37 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE * MTE * MTE MTE MTE 2,2 m 0-2 m Lieksanjoki 84 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE * MTE * MTE MTE MTE 6,5 m Pielinen 62 1 m MTE MTE MTE MTE MTE * MTE * MTE MTE MTE 17,1 m 9 m MTE MTE p-1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE 0-2 m *E Pielinen 3 1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE * MTE * MTE MTE MTE 18,8 m 10 m MTE MTE p-1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE MTE 0-2 m *E Pielinen 131 1 m MTE MTE MTE MTE MTE * MTE * MTE MTE MTE 14,5 m 10 m MTE MTE p-1 m MTE MTE MTE MTE MTE MTE 0-2 m *E

LIITE 2 BIOLOGINEN TARKKAILU: Näytteenottoajankohdat, havaintopaikat & syvyydet ja mitattavat muuttujat. M=maaliskuu, T= touko-kesäkuu, E=elo-syyskuu, S=syys-lokakuu, * = kolmen vuoden välein (alkaen vuonna 2020) Asema ja kokonaissyvyys Pohjaeläin Piilevä Kasviplankt. Lieksanjoki 00, Luusua S* 5,2 m Lieksanjoki 4 E* 6,4 m Lieksanjoki 29 (Pyörre) E* 3,6, Lieksanjoki 30 S* E* 6,0 m Mähkönjoki 37 E* 2,2 m Lieksanjoki 84 (jokisuu) S* E* 6,5 m Pielinen 62 (Törökari) S* E 15-19 m Pielinen 3 (Ikolanniemi) E 18,8 m Pielinen 131 S* E 13-17 m Pielinen 11 (Sipolansaari) S* 14 m Sipolansaari, ranta S* 0,4 m Ikolanniemi, ranta S* 0,4 m Hattusaari, ranta S* 0,4 m

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 1 LIITE 3 * koordinaatit tarkentuvat ensimmäisessä näytteenotossa. Havaintopaikka Koordinaatit Vesistöalue ETRS-TM35FIN KKJ / YK Lieksanjoki 00, Luusua 7027220 7030164 658730 3658966 04.423 Lieksanjoki 4 7026495 7029438 657964 3658200 04.423 Lieksanjoki 29 (Pyörre) 7025432 7028375 656761 3656996 04.422 Lieksanjoki 30 7025617 7028560 655253 3655488 04.422 Mähkönjoki 37 7023506 7026448 651928 3652161 04.421 Lieksanjoki 84 (jokisuu) 7023435 7026377 650971 3651204 04.411 Pielinen 62 (Törökari) 7022689 7025631 649154 3649386 04.411 Pielinen 3 (Ikolanniemi) 7021560 7024501 648470 3648702 04.411 Pielinen 131 7016870 7019810 646734 3646965 04.411 Pielinen 11 (Sipolansaari) 7017814 7020754 639906 3640134 04.411 Sipolansaari, ranta 7018903 7021843 641209 3641438 04.411 Ikolanniemi, ranta 7021730 7024672 648852 3649084 04.411 Hattusaari, ranta * * 04.411

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 LIITE 4 Analysoitava tekijä Menetelmät Fysikaalis-kemialliset mittaukset Barium, kromi, lyijy, molybdeeni SFS-EN ISO 17294-1:2006, SFS-EN ISO 17294-2:2016 Happi SFS-EN 25813:1993 Kemiallinen hapenkulutus, COD mn ISO 15704:2002, SFS 3036:1981 Kiintoaine SFS-EN 872:2005 Kloridi SFS-EN ISO 10304-1:2009 Kokonaisfosfori ISO 15681-2:2003 Kokonaistyppi ISO 29441:2010 ph SFS 3021:1979 Sameus SFS-EN 7027:2000 Sulfaatti SFS-EN ISO 10304-1:2009 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 Väriluku SFS-EN ISO 7887:2012 Biologiset vesitutkimukset Kolimuotoiset bakteerit, e.coli SFS-EN ISO 9308-2:2014 Enterokokit Sisäinen menetelmä LA148 Klorofylli a SFS 5772:1993 Kasviplankton EN 15204:2006 Pohjaeläimet SFS 5076:1989 Piilevät SFS-EN 13946:2014