Sata vuotta sitten - Tampereen taistelut Ruutiukot 26.3.2018 Kalervo Sipi kenraalimajuri evp
Tampereen taistelut Ei suinkaan seikkaperäinen taistelujen kuvaus, vaan koonnos yksityiskohtia ja mielenkiintoisia tapahtumia reservin kenraalin ja Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtajan tekemänä! Sodan eräs käännekohta oli, kun valkoiset onnistuivat valtaamaan maalis-huhtikuun vaihteessa punaisilta Tampereen - ratkaisutaistelu isänmaan suunnasta oli käyty!
Sodanjulistukset 25.1.1918 senaatti eli maan laillinen hallitus nimeää suojeluskunnat hallituksen joukoiksi syntyy itsenäisen Suomen puolustusvoimat 27.1.1918 Punakaartin yleisesikunta antoi taistelumääräyksen oli alkanut kapina! Mannerheim antoi 26.1.1918 käskyn riisua venäläiset aseista 27. - 28.1. välisenä yönä alkavilla sotatoimilla oli alkanut Vapaussota! Vapaussota alkoi maanantaina 28.1.1918 Tamperelainen punakaartilainen
Suinulan verilöyly 31.1.1918 vastareaktiot punaisten väkivallantekoihin ja terroriin! Suinulan verilöyly sovitettiin kovalla hinnalla! Muistolaatta aitan seinään 31.1.1998
Punainen terrori Armi Ryti o.s. Kalpa (12.7.1898 25.9.1990) - Risto Rytin veljen vaimo Suodenniemen kirkkoherra Kaarlo Julius Kalpa, ent. Karl Julius Sandbäck, s. 2.4.1867, murhattiin 13.2.1918 12 muuta suodenniemeläistä murhattiin helmi-maaliskuun aikana - osa julmalla tavalla kiduttaen
Jääkärien merkitys ratkaiseva! 25.2.1918 jääkärien pääjoukko saapuu Vaasaan Vapaussotaan osallistui kaikkiaan 1 261 jääkäriä johtajina ja kouluttajina n 1/3 upseerin tehtävissä, aliupseereina lähes 500 kaatui 128 - n 10 %, haavoittui 238 - lähes 20 % Vaasan torilla 24.2.2018 Kun painui päät muun kansan, maan, me jääkärit uskoimme yhä. Yliopiston juhlasali 19.1.1918
Verinen kiirastorstai 28.3.1918 Ruotsalaisten hautamuistomerkki ensimmäinen Tampereen valtauksen muistomerkki (paljastettiin 31.11.1918) Tappiot - kaatuneita valkoiset 195-200 jääkärit 30 ruotsalaiset 19 punaiset noin 100
Vöyrin sotakoulu alkoi virallisesti 26.1.1918 - lakkautettiin Tampereen valloituksen jälkeen 12.4.1918 käytettiin sen ollessa mukana vapaussodan taisteluissa nimitystä Vöyrin (koulu-)pataljoona tunnettiin myös Vöyrin Kaarti - nimisenä Koillisen eli lohkon A johtaja jääkmaj Lauri Malmberg Vöyrin pataljoona - johtajana jääkkapt Juho Heiskanen hyökkäsi 3.4. Tampereelle Lapinniemestä klo 06.35 Vöyrin pataljoona vallannut aikaisemmin sille määrätyt korttelit. Lapinniemestä kaupunkiin 3.4.1918 - taustalla oikealla Naistenlahti
Vöyrin koulun lakkauttaminen Mannerheim ja Vöyrin koulu 6.4.1918 Mannerheim 6.4.1918 -»--- Minä hajoitan nyt Vöyrin koulun ja lähetän teidät opettajiksi Suomen sotaväen eri joukkoihin, mutta Vöyrin koulun sankarimaine on pysyvästi saanut paikan Isänmaan historiassa. --- Minä kiitän teitä Vöyrin pojat!» sotakoulu lakkautettiin lopullisesti 12.4.1918
Melinin komppania 1.K/VI P/2.JR päälliköksi jääk-ylil Gunnar Melin 16.3.1918 päällystönä ja alipäällystönä aina ryhmänjohtajia myöten lähes yksinomaan jääkäreitä miehistö asevelvollisia - pääasiassa 24 25 -vuotiaita, joukossa jokunen vanhempi tai nuorempi vapaaehtoinen; lähes 97 % ruotsinkielisiä
Melinin komppania 3.4.1918 Hämeensilta Neulapato
Komppanian hyökkäysreitti 3.4. Kattohuopatehtaan Kirkkokadun portti Neulapato
Näsilinna 3. 4.4.1918 Melinin komppania valtasi 3.4. aamulla Näsilinnan ilman mainittavaa vastarintaa valtauksen yhteydessä osa sinne linnoittautuneista parista sadasta ihmisestä teloitettiin Näsilinna vaihtoi 3. - 4.4. omistajaa kolme kertaa Rynnäkössä läpi Tampereen ja taistelussa Näsilinnasta komppania menetti kaatuneina 26 m ja haavoittuneina 48 m yht. 74 m, 38.7 % hyökkäykseen lähteneistä 191:stä!
Tampere 4.- 5.4.1918
Teatteritalo ja Raatihuone viimeisinä konekiv ääri Teatteritalo joutui 4.4. kovan tulituksen kohteeksi ja tyhjentyi vähitellen punakaartilaisista mukana myös naiskaartilaisia valkoiset miehittivät rakennuksen iltapäivällä kello 4:n jälkeen Raatihuone punaiset antautuivat 5.4. n klo 17.30
Pyynikin näkötorni 6.4.1918 klo 8.30 Punavankeja Kauppatorilla 6.4.1918 - kaikkiaan Tampereella n 11 000 Tornin yläosa tuhoutui Tampereen pommituksissa
Sodan käännekohta Sodan eräs käännekohta oli, kun valkoiset onnistuivat valtaamaan maalis-huhtikuun vaihteessa punaisilta Tampereen - Ratkaisutaistelu isänmaan suunnasta oli käyty! Satakunnan ja Hämeen joukoille 11.4.1918 Minä kiitän Teitä Isänmaan, Suomen hallituksen ja omasta puolestani siitä verrattomasta urhoollisuudesta ja kestävyydestä, jota olette osoittaneet kaikissa taisteluissa näinä kolmena viime viikkona ja jonka suurena ja loistavana loppunäytöksenä on ollut Tampereen valloitus. Tämä taistelu on suurin ja verisin, mikä koskaan on taisteltu Suomessa, tämä voitto on myöskin loistavin, minkä suomalaiset joukot ovat saavuttaneet. Tämä voitto ei merkitse ainoastaan Suomen vapautta ja itsenäisyyttä, tämä voitto on myös koko maailman kulttuurivoittovenäjän bolshevikejä ja heidän maailman mullistavia ja sivistystä hävittäviä oppejaan vastaan. --- --- Suomen nuori urhokas armeija, minä tervehdän Teitä tänään ja onnittelen sydänverellänne ostetusta voitosta. --- Mannerheim Vehmaisissa 25.3.1918 Antti Favén 1921
Sodan päätös Helsinki vallattiin saksalaisten voimin 12.-13.4. käydyissä taisteluissa Itäarmeija valtasi Viipurin 29.4. - punaiset antautuivat sisällissota päättyi valkoisten vallattua Inon linnakkeen 15.5. päätösparaati Helsingissä 16.5.1918 Inon patteri räjäytettiin suomalaiset kunnostivat määrättiin Tarton rauhansopimuksessa 1920 hävitettäväksi Ino harmaat nuolet - saksalaisia
Voitonparaati Helsingissä 16.5.1918 16.5.1918 Mannerheim tulossa Runebergin patsaalle vastaanottamaan ohimarssia Vapaussodan päättymisen 20-vuotisjuhla 16.5.1938 - sotaväen päällikkö Hugo Österman - Vapaussodan päättymisen 100-vuotisjuhlallisuudet Finlandiatalossa 16.5.2018 Tammisunnuntain 100-vuotismuistojuhlallisuudet kaksipäiväisinä Seinäjoella kalesipi@tpnet.fi
Tarton rauha 1920 14.10.1920 Tarton rauhansopimus Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä Suomi itsenäistyi 1917 ja Venäjä tunnusti sen halu lopettaa molempien valtioiden välillä sittemmin syttynyt sota oltiin oltu sodassa! halu lopullisesti selvittää Suomen ja Venäjän aikaisemmasta valtioyhteydestä johtuneet suhteet Venäjä luovuttaa Petsamon ja Suomi Repolan ja Porajärven Tarton rauhan raja Suomen ja Neuvosto- Venäjän välillä
Sodan lopputuloksesta - tilastoa Vuoden 1918 sodassa oli mukana sekä valkoisia että punaisia 70-80 000 henkilöä saksalaisia 14 000-15 000 venäläisiä 10 000-15 000 taisteluissa kaatui valkoisia 3 414 (Tampereella 799) ja punaisia 5 199 kaatui rintamajoukoista valkoisia n 4-5 %, punaisia 6.5 7 % yhteensä kuoli 36 640 henkilöä (muut 4 423) Siviilit etsivät omaisiaan Tampereella Punavankeja Kauppatorilla 6.4.1918
Vankileirejä punaisten puolella taistelleita vangittiin n 80 000 suurimmat vankileirit: Suomenlinna (13 300), Hämeenlinna (11 500), Lahti (10 900), Viipuri (10 350), Tammisaari (8 700), Riihimäki (8 500), Tampere 1 (7 700) vankileireillä kuoli lähes 11 800 (11 652) noin 14.5 % espanjantauti sekä rokko-, kuume ja suolistotaudit vapauden huuma liian vahva ateria liian varhain 600-700 hlöä (613) FM Pentti Mäkelä Vuosien 1917-1919 kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastrofi Tampereella vangittiin n 11 000 Tampereen vankileirit: Kalevankankaan venäläisten kasarmit (suurin), Raittiusseura Taiston talo, Aleksanterin kansakoulun puurakennus, talo Puutarhakatu 17:ssä ja Aaltosen kenkätehdas vangit siirrettiin toukokuussa pääosin Kalevankankaalle, osa jäi Taiston taloon vankileireillä kuoli syksyyn 1918 mennessä 1 228 (vai 878/11.4 %?) Tampereen vankileirien toiminta päättyi vähitellen alkuvuodesta 1919 Vankeja Suomenlinnassa Fellmanin pelto, Lahti Vankileiri I Kalevankankaalla
Eri oikeusasteita armeijan kenttäoikeudet Tärkeätä hallittu selustan puhdistaminen, kapinan uhkan kukistaminen! kenttäoikeudet juridisena taustana venäläinen sotatilaan julistettuja paikkakuntia koskeva laki = kenttätuomioistuimet olivat mahdollisia kuulusteltavat kolmeen vaarallisuusluokkaan 1. punakaartin ja punaisen siviilihallinnon päälliköt sekä vakaviin rikoksiin, ryöstöihin ja surmatekoihin syyllistyneet ammutaan 2. punakaartissa vapaaehtoisesti toimineet lähetettiin vankileiriin 3. syyttömästi vangitut vapautettiin, kotipaikan sk:n valvontaan kenttäoikeudet kuulustelivat yli 12 000 epäilyksenalaista ammuttiin 3-7 % kuulustelluista (Suomen sotasurmat 7 370 henkilö) Tampereella 290 otettiin vangiksi 40-60 % loput ryhmään 3.
Valtiorikosoikeus Laki valtiorikosoikeuksista 29.5.1918 perustettiin yhteensä 145 syytteet: avunanto valtiopetokseen ja maanpetos nousu laillista esivaltaa vastaan, kapina toimivat leirien yhteydessä kesä 1918 elo-marraskuu 1918 75 000 juttua, joista syylliseksi langettavia tuomioita n 67 000 kuolemanrangaistuksia 555 (vai 113?) pantiin täytäntöön, elinkautisia 886 Tampereella 6 osastoa, juttuja 10 069 Tampereella tuomittiin 5 094 ei rangaistusta 2 945 (57.8 %) ehdollinen tuomio (uusi) 1 457 (28.6 %) 20.6.1918 laki ehdonalaistuomion käyttömahdollisuudesta punavankien suhteen ehdoton kuritushuonetuomio 689 (13.5 %) kuolemantuomio 1 (0.02 %) pantiinko täytäntöön? 7.12.1918 armahduslaki
Venäläiset Brest-Litovskin rauha 3.3.1918 venäläisten kohtalo vangiksi saadut teloitettiin Tampereella ammuttiin 450-500 venäläistä tapaus Giorgi Bulatselj toimi Hugo Salmelan sotilaallisena neuvonantajana teloitettiin 28.4.1918 Kalevankankaan sorakuopalla Bulatselj tarkastusmatkalla Kokemäellä
Ensimmäinen Suomen Vapaussodista! kaikki Suomen sodat 28.1.1918 27.4.1945 käyty Suomen vapauden ja itsenäisyyden saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi ellei sotaa vuonna 1918 olisi käyty tai jos se olisi päättynyt toisin, ei olisi syntynyt riippumatonta, demokraattisesti hallittua, itsenäistä Suomea ei olisi myöskään ollut Talvi- ja Jatkosotaa, sillä ei olisi ollut mitään vapautta puolustettavana on hyvin oikeutettua sanoa: Talvisota = 2. Vapaussota ja Jatkosota = 3. Vapaussota Vihollinen kaikissa sama, samoin ylipäällikkö! kalesipi@tpnet.fi
Kiitos mielenkiinnostanne! Tampereen valloituksen muistomitali kalesipi@tpnet.fi