ALUEKEHITTÄMISKESKUSTELUN SIMULOINTI. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Hallitusohjelmatavoitteet/ Aluekehittämiskeskustelukysymykset. Konserni- ja elinvoimatoimikunta , Eero Venäläinen

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Etelä-Pohjanmaan liitto

Innovaatio- ja elinkeinopolitiikka

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Esivalmistelun virkamiesjohtoryhmä

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

Maakuntatalouden simulointi

Aluekehittäminen ja TKIO

Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Maakuntatalouden simulointi

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Hämeen liiton rahoitus

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Asia Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Kasvupalvelu-uudistus ja kasvupalvelujen järjestäminen Uudellamaalla

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Juha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Kuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA

Kuntamarkkinat

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Oma Häme Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki Maakuntahallitus

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

UUSIMAA. UUSIMAA 2.0 -OHJELMAN PAINOTUKSET VISIO 2050: Euroopan virkein ja viilein maakunta 2050

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Aluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO

Kaupunkilähtöistä kaupunkipolitiikkaa

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

Manner-Suomen ESR ohjelma

NUORTEN maakunta A L L I A NSSIN M A A KUN TAVA A L I TAVOI T T EET 2018

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare

Ohjelmankauden rakennerahastohallinnon järjestäminen maakuntauudistuksen jälkeen. Etelä-Suomi

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä. Pääkaupunkiseudun. hallitusohjelmatavoitteet

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/82/531/2017

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

OSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

MAL sopimusmenettely. Tampere, Seutufoorumi Matti Vatilo, YM

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Kestävää kasvua ja työtä

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/100/531/2017

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Kasvupalvelu-uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Transkriptio:

ALUEKEHITTÄMISKESKUSTELUN SIMULOINTI Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä 31.1.2018

TEM:in ohjeet tilannekuvan laadinnalle ja aluekehittämiskeskusteluille Aluekehittämisen keskustelu on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä. Ensimmäiset keskustelut käydään prosessia harjoitellen tammi-helmikuussa 2018. Uudenmaan vuoro 14.2.2018. Keskusteluja varten valmistellaan laaja-alaisesti maakunnan kehitystä koskeva aluekehityksen tilannekuva. Tilannekuvan valmistelun yhteydessä sekä maakuntia että ministeriöitä pyydetään miettimään osaltaan tulevien aluekehittämiskeskustelujen asialistalle nostettavat asiat. Keskusteluaiheiden tulee olla aluekehittämisen kannalta merkityksellisiä, poikkihallinnollisiin kokonaisuuksiin kytkeytyviä asioita.

1. Työllisyysasteen nostaminen ja innovaatiotoiminta: Aikuiskoulutuksen lisääminen Uudellamaalla Vailla tutkintoa olevan työvoiman ja maahanmuuttajien suuren määrän takia, Uudellemaalle tulee osoittaa vähintään 1000 opiskelijatyövuotta nykyistä enemmän (suoritepäätöksellä kohdennettavia opiskelijavuosia) Työssäoppimisen käyttöä osaamisen kasvattamisessa tulisi kehittää. Uudenmaan maakunta on valmis pilotoimaan ja kokeilemaan uudenlaisia työssäoppimisen käytäntöjä. Varsinkin maahanmuuttajat ja monet erilaiset oppijat, etenkin aikuiset, voivat tekemällä itse ja käyttämällä kieltä työssä saavuttaa luokkaopetusta paremmin tarvittavan osaamisen. Maakunnassa toimivien amk:ien erikoistumiskoulutuksen määrää tulee lisätä ja kohdentaa alakohtaisesti paremmin ottaen huomioon Uudenmaan elinkeinorakenne ja sen kehittyminen. Uusmaalaisen elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen, erit. kasvuyritykset ja tunnistetut kärkialat Miten valtio voi vahvistaa elinkeino- ja innovaatiotoimintaa Uudellamaalla lainsäädäntöä kehittämällä, rahoituksella, kokeiluhankkeilla, neuvonnalla ja informaatio-ohjauksella? Maakunnallisen innovaatiopolitiikan tukeminen luomalla alueellinen innovaatiorahoitusinstrumentti. Uudenmaan Älykkään erikoistumisen teemat (Kaupunkien cleantech, Terveys ja hyvinvointi, Teollisuuden digitaalinen uudistuminen ja Ihmisten kaupunki) tulee olla mukana seuraavan EU-ohjelmakauden valmistelussa. Lisäksi tulevalla ohjelmakaudella on turvattava resurssit kaupunkikehittämiseen, mitä nykyisellä ohjelmakaudella toteutetaan 6Aika-strategian pohjalta. Lisäpanostukset uuden innovatiivisen sote-palvelujärjestelmän kehittämiseksi sekä Uudenmaan maakunnalle, alueen yliopistoille ja amk:eille kohdennettavien TKI-panosten turvaaminen HUS:n piirissä olevan laajan lääketieteellisen tutkimustoiminnan rahoituksen turvaaminen Maahanmuuttajien yritysneuvonnan vakinaistaminen. Maahanmuuttajien työllisyyden ja kotouttamisen edistäminen, ml. ulkomaalaiset osaajat Maahanmuuttajien riittävän koulutustarjonnan resurssointi työelämään kiinnittymisen helpottamiseksi. Niiden maahanmuuttajien, joiden koulutukselliset valmiudet ovat riittävät, tulisi päästä normaaliin ammatilliseen koulutukseen heti kun se on mahdollista Ulkomaisten tutkintojen hyväksymismenettelyjä parannettava Yleiskatteellisen rahoituksen jakokaavan tarkistaminen kasvupalveluiden osalta siten, että siinä huomioidaan vieraskielisyyden aiheuttamia kustannuksia. Ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen (opiskelijavuodet) korotuskerroin maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Työnantajien valmiutta palkata maahanmuuttajia tulee edistää.

2. Asuminen ja liikenne tarvetta vastaaviksi kestävällä tavalla: Kohtuuhintaisen asumisen lisääminen Miten valtio voi edistää kohtuuhintaisen asumisen saatavuutta Uudellamaalla lainsäädäntöä kehittämällä, rahoituksella, hinnoittelulla, kokeiluhankkeilla, neuvonnalla ja informaatio-ohjauksella? Jatkossa tulee MAL-sopimusten sitovuutta kehittää. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tavoitteeksi 20-30 % uudistuotannosta. Ara -rahoituksen siirtäminen maakunnan päätettäväksi Uudellamaalla asumispalvelujen turvaamiseksi ja asumisen kehittämiseksi. Kestävän saavutettavuuden parantaminen, ml. kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus Helsingin seudun liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen joukkoliikennettä lisäämällä ja mm. kaupunkiliikenteen rahoitusta ja joukkoliikennekaistoja, siten että turvataan metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky. Erityisesti työvoiman saatavuuden kannalta tärkeitä hankkeita ovat pääradan kehittäminen, Espoon kaupunkirata ja ESArata. Uudenmaan kansainvälisen saavutettavuuden kannalta on tärkeää turvata henkilöliikennesatamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta- ja kehittymisedellytykset ja saavutettavuus. Myös Lentorata parantaa Uudenmaan kansainvälistä saavutettavuutta, mutta on lisäksi edellytys pääradan varren maankäytön tiivistämiselle. Elinkeinoelämän valtakunnallisten ja kansainvälisten kuljetusten kannalta tärkeää on kansainvälisten satamien saavutettavuuden turvaaminen, valtatien 25 parantaminen ja Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen. Helsinki-Tallinna-tunnelilla on positiivisia vaikutuksia sekä työvoiman saatavuuteen, kansainväliseen saavutettavuuteen että kansainvälisiin kuljetuksiin. Pisara-rata on edellytys useille muille hankkeille. Helsingin seudun ja muiden seutujen välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen, mm. Helsingin linja-autoaseman saavutettavuuden turvaaminen. Hiilineutraaliuden edistäminen Uudellamaalla, ml. kestävät ratkaisut Miten valtio voi edistää Uudenmaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä lainsäädäntöä ja säädöksiä kehittämällä, verotusratkaisuilla, rahoituksella ja kokeilutoiminnalla? Vähäpäästöisen liikenteen edistäminen verotuksillisin keinoin. Rakennuskannan energiakorjausten edistäminen. Uusiutuvan energiantuotannon ja älykkäiden energiaverkkojen edistäminen sekä säädöksellisten ja verotuksellisten esteiden purkaminen.

3. Hyvinvoinnin parantaminen ja sosiaalinen kestävyys: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Oppilashuollon ja etsivän nuorisotyön vahvistaminen kaikkien NEET-nuorten tavoittamiseksi. Etsivään nuorten katutyöhön metropolialueella 10 henkeä eli etsitään juuri ne nuoret, jotka ovat pudonneet verkostoista ja koulutuksesta. Vaatii aina työparimaisen työskentelyn. Oppilaitoksiin rajapintatyöskentelyyn työpari / koulu, nämä olisivat juuri niitä henkilöitä, jotka nappaavat nuoria, kun nuori kokee olevansa esim. väärässä koulussa tai opiskelu ei suju. Nuori saa tukea ja pohdintaa, työn pitää olla nopeatempoista ja erittäin matalaa kynnystä, ei odotusaikoja. Nimike voisi olla oppilasohjaaja. Valtion tukea positiivisen diskriminaation jatketaan ja laajennetaan syrjäytymistä ehkäisevään harrastus-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaan yhteistyössä maakunnan ja kuntien kanssa. Maahanmuuttajataustaisten NEET-nuorten koulutuksen räätälöinti: Tarvitaan yhteistä yhteiskuntakoulutusta / kansalaistaitokoulutusta ryhmämuotoisena, johon liittyy vahva vertaistuki. Kursseja joka kouluun sen mukaan, miten oppilasmäärä on. Tämä kurssi ei siis valmenna kouluun ja oppimiseen vaan nimenomaan kansalaistaitoihin. Ennaltaehkäisevään työhön tarvitaan kouluihin lisää erityis- ja resurssiopettajia, kuraattoreita sekä psykologeja ja monipuolisempaa osaamista psykososiaalisessa hyvinvointityössä. Laaditaan toimenpideohjelma syrjäytymisuhan alla olevien nuorten tutkinnon suorittamisen varmistamiseksi. Tältä osin muutetaan ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä. Kokeillaan Uudellamaalla oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen asti. Alueelliset ja paikalliset sekä väestöryhmien hyvinvointierot Metropolialueen sisäisten kehityserojen tasaaminen vanhojen lähiöiden kunnostamiseen ja elävöittämiseen tarkoitettujen varojen lisääminen. Miten kaupunkipoliittiset kysymykset otetaan huomioon aluekehittämiskeskustelussa? Itä- ja Länsi-Uudenmaan luonnollinen väestönkasvu on pysähtynyt. Mitä toimia valtio voi tehdä demografisen muutoksen hyödyntämiseksi ja esimerkiksi tukea kokeiluja ikäihmisten palveluinnovaatioiksi. Seuraavan EU-ohjelmakauden maaseuturahoitus tulee turvata Uudellamaalla tasapainoisen alueellisen kehityksen varmistamiseksi.