ohjeistus 1 (14) Sosiaalilautakunta 14.12.2017 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Ohjeistus 1.1.2018 alkaen Nämä ohjeet eivät rajoita viranhaltijan oikeutta käyttää harkintaa hänen päättäessään henkilön / perheen oikeudesta toimeentulotukeen.
ohjeistus 2 (14) Sisällys 1. Yleistä... 3 1.1. Toimeentulotuen rakenne... 3 1.2. Menettely toimeentulotukiasioissa... 5 1.3. Toimeentulotuen maksatus... 6 1.4. Viranhaltijoiden päätösvalta toimeentulotuessa... 6 2. Täydentävä toimeentulotuki... 6 2.1. Alkukalustus ja kodinkoneet... 6 2.2. Lapsen erityismenot... 7 2.3. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot... 7 2.4. Opiskelusta aiheutuvat kulut... 8 2.5. Hautajaiskulut... 9 2.6. Erityisistä tarpeista aiheutuvat vaatehankinnat... 9 2.7. Sairaudesta tai ruoka-aineyliherkkyydestä johtuvat tavanomaista suuremmat ravintokulut... 9 2.8. Edunvalvontapalkkio ja tilintarkastusmaksu... 10 2.9. Aikuisten harrastusmenot... 10 2.10. Perhejuhlat... 10 2.11. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut... 10 2.12. Matkakustannukset ja auton käytöstä aiheutuvat kustannukset... 10 2.13. Ajokortin hankinnasta aiheutuvat kustannukset... 11 2.14. Sakot ja oikeudenkäyntimatkat... 11 2.15. Lainat, kulutus- ja osamaksuvelat, ulosotto ja jäännösverot... 11 2.16. Rästiintyneet vuokra- ja sähkölaskut... 11 2.17. Vuokravakuus ja muuttokustannukset... 12 3. Ehkäisevä toimeentulotuki... 13 4. Toimeentulotuen takaisinperintä... 13
ohjeistus 3 (14) 1. Yleistä Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (toimeentulotukilaki 1412/97 ja toimeentulotuesta annetunlain väliaikainen muuttaminen 1410/01). Toimeentulotukilaki, Sosiaali-ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltamisopas sekä Uudenkaupungin sosiaalilautakunnan vahvistama toimeentulotuen soveltamisohje opastavat toimeentulotuen myöntämiseen liittyvässä käytännön työssä. Toimeentulotukeen liittyvä lainsäädäntö on aina ensisijainen sen soveltamisohjeisiin nähden. Soveltamisohjeista voidaan poiketa, mikäli toimeentulotukea myöntävä viranomainen toteaa henkilön tai perheen elämäntilanteen edellyttävän sitä. Toimeentulotuki on säädetty lailla osin harkinnanvaraiseksi, koska sitä on viimesijaisena tuen muotona vaikea määritellä euromääräisesti mm. hakijoiden vaihtelevista tilanteista ja asuinpaikkakunnan kulutustasosta johtuen. Jos kyseessä on harkinnanvarainen asia tai hakija on erikseen perustellut yleislinjasta poikkeavaa anomustaan, päätös tehdään sosiaalityöntekijän harkinnalla. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellisen tuen muoto. Ennen sen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia kuten työmarkkinatukea, asumistukea ja opintotukea. Lisäksi selvitetään mahdollisuus alentaa tai poistaa asiakasmaksuja esimerkiksi terveydenhuollosta, kotihoidosta, päivähoidosta, kerhotoiminnasta sekä harrastuksista. Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen sovellusalueen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilö-tai perhekohtaisesti. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen kuuluu Kelalle ja kunnan tehtävä on myöntää harkintaan perustuva täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki asiakkaan niitä hakiessa. 1.1. Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki jakautuu Kelan myöntämään perustoimeentulotukeen ja kunnan myöntämään täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumismenot Vuokra-asunnon menot Asumisoikeus- ja osa-omistusasunnon menot Omistusasunnon menot Muut asumismuodot Asumiseen ja olosuhteisiin liittyvät erityistarpeet Muuttoon liittyvät menot
ohjeistus 4 (14) Vuokravakuudet Taloussähkö Kotivakuutus 2) muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot; Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut Yksityisen terveydenhuollon kustannukset Suun ja hampaiden hoitoon liittyvät menot Silmälasit ja piilolinssit Julkisen terveydenhuollon matkakustannukset Lääkkeet ja muut apteekista ostettavat valmisteet 3) Lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot; Lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan toimielimen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen; 4) Välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot. 5) Opiskeluun liittyvät erityiset menot Tarkemmat perustoimeentulotuessa huomioitavat menot löytyvät Kelan toimeentulotukiohjeesta. (http://www.kela.fi/kelan-etuusohjeet_ohjeet-etuuksittain) Täydentävä toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä huolehtii kunta. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuviin, toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsottuihin menoihin. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n mukaisesti täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 2) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Lähtökohtaisesti kunnalla on erittäin laaja harkintamahdollisuus sen suhteen, mihin menoihin se katsoo olevan perusteltua myöntää täydentävää ja ehkäisevää tukea. Täydentävänä toimeentulotukena voidaan ottaa huomioon sellaisia menoja, jotka luonteensa puolesta ovat vain täydentävällä toimeentulotuella katettavia. Tällaisia menoja voivat olla: 1. alkukalustus ja kodinkoneet 2. lapsen erityismenot 3. hautajaiskulut Hakijalla saattaa olla myös sellaisia menoja, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin, mutta jotka henkilön tai perheen erityisen tilanteen vuoksi ovat niin suuria, ettei laskennallisesti määräytyvä perusosa riitä niitä kattamaan. 4. muut erityisistä tarpeista aiheutuvat menot
ohjeistus 5 (14) Ehkäisevä toimeentulotuki Kunta voi myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet on määritelty tämän ohjeen luvussa 3. 1.2. Menettely toimeentulotukiasioissa Toimeentulotukihakemus tehdään Kelaan, jonka tulee tehdä hakemuksen perusteella päätös perustoimeentulotuesta. Mikäli asiakas on esittänyt hakemuksessaan täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen menoja, siirtää Kela hakemuksen niiden osalta käsiteltäväksi kuntaan, kun päätös perustoimeentulotuesta on ensin tehty. Asiakas voi tehdä hakemuksen täydentävästä tai ehkäisevästä toimeentulotuesta suoraan kuntaan, jos hän on jo saanut Kelasta hakemusta koskevalle ajalle päätöksen perustoimeentulotuesta. Mikäli asiakas hakee täydentävää toimeentulotukea ja Kelan tekemä perustoimeentulotukilaskelma on tuloylijäämäinen, tehdään kunnassa täydentävän toimeentulotuen laskelma ja päätös. Laskelmaan laitetaan menoksi hyväksyttävät täydentävän toimeentulotuen menot. Jos Kelan perustoimeentulotuen laskelma on alijäämäinen, täydentävän toimeentulotuen laskelmaa ei pääsääntöisesti tarvitse tehdä. Näissä tilanteissa riittää päätös täydentävästä toimeentulotuesta. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä. Toimeentulotukilain perusteella hakijalla on oikeus saada päätös hakemukseensa viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä tai sen täydentämisestä. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan. Kiireellisessä tilanteessa asiakkaalla on oikeus saada päätös samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Mikäli hakemus on puutteellinen, viranomaisen on pyydettävä tarpeelliset lisäselvitykset välittömästi vireillepanon yhteydessä kuitenkin viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta ja annettava niiden toimittamiselle määräaika, enintään 1-2 viikkoa. Mikäli lisäselvityksiä ei ole toimitettu määräaikana, hakijalle tulee antaa päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella. Päätöksessä tulee antaa päätös kaikista hakijan hakemista asioista ja päätös tulee perustella hakijan / perheen yksilöllisen tilanteen mukaan. Päätöstä ei voi perustella pelkästään lain kohdilla ja toimeentulotuen soveltamisohjeilla. Toimeentulotukilain 14 e :n mukaan toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan taikka perustoimeentulotuen myöntämisen osalta Kelan toimihenkilön kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt kunnalta tai perustoimeentulotukeen liittyvän asian osalta Kelalta. Kun kunta tai Kela käsittelee toimeentulotukea koskevaa asiaa, sen tulee tiedottaa toimeentulotukiasiakkaalle edellä mainitusta oikeudesta henkilökohtaiseen keskusteluun ja tarvittaessa neuvoa asiakasta tämän oikeuden käyttämisessä.
ohjeistus 6 (14) 1.3. Toimeentulotuen maksatus Myönnetty toimeentulotuki maksetaan pääsääntöisesti hakijan pankkitilillle. Toimeentulotukilain 16 :n 2 mom:n mukaan tuki voidaan erityisestä syystä maksaa hakijasta huolehtivalle perheenjäsenelle / henkilölle tai käyttää menojen suorittamiseen. Tällainen erityinen syy voi olla se, että tuensaaja käyttää saamansa tuen muuhun tarkoitukseen, mihin se on tarkoitettu. Muulla taholle maksamisesta tulee pyytää asiakkaan lupa tai vähintään antaa asia hänelle tiedoksi etukäteen, ennen kuin siirrytään etuuden maksamiseen muulle taholle. 1.4. Viranhaltijoiden päätösvalta toimeentulotuessa Uudessakaupungissa on määritelty viranhaltijoiden oikeudet päättää täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Sosiaalityöntekijällä ja sosiaaliohjaajalla on oikeus päättää toimeentulotuen hakijan yksilölliseen elämäntilanteeseen liittyvään harkintaan perustuvan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä. 2. Täydentävä toimeentulotuki 2.1. Alkukalustus ja kodinkoneet Kodin sisustamiseen, kodinkoneisiin ja huonekaluihin liittyviä menoja on mahdollista hakea täydentävänä toimeentulotukena kunnasta. Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin. Huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten voidaan huomioida kertaluonteisesti alkuavustuksena: yksin asuva enintään 270 euroa aviopari/avopari enintään 320 euroa aviopari/avopari, joilla lapsia enintään 420 euroa yksinhuoltaja enintään 440 euroa Alkuavustus voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana ja/tai on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas, ja jolla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että hänellä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Alkukalustus sisältää sängyn, keittiönpöydät ja tuolit, vuodevaatteet, ruokailuvälineet, verhot, matot ja valaisimet. Ensisijassa kysytään aina ensin kierrätyskeskuksesta. Jääkaappi hyväksytään vain, jos asunnosta puuttuu jääkaappi ja asukkaan on se itse hankittava. Hankintahinta hyväksytään edullisimman vaihtoehdon mukaan. Selvitetään ensin mahdollisuus hankkia käytetty jääkaappi. Hyväksytään enintään 220 euroa. Pesukone hyväksytään vain lapsiperheille, edellyttäen, että talossa ei ole pesutupaa. Hyväksytään enintään 300 euroa. Muille pesukonetta ei myönnetä, ellei se ole hakijan kokonaistilanteen kannalta välttämätöntä. Pölynimuri hyväksytään vain lapsiperheille, tai jos se on terveydellisistä syistä välttämätön. Hyväksytään enintään 75 euroa.
ohjeistus 7 (14) Ei huomioida: televisiota puhelinta tai sen siirtomaksuja pakastinta digisovitinta kuivausrumpua 2.2. Lapsen erityismenot Lapsen harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille erityisellä harkinnalla. Tuetaan yhtä kohtuuhintaista harrastusta ja välinehankintoja harkinnan mukaan. Kohtuuhintaisena harrastuksena voidaan pitää 500 /vuosi. Lasten vaunut ja rattaat Lasten tarvikkeet: kokonaiskustannuksiin enintään 250 euroa. Yksittäisinä hankintoina: lastenrattaat, hyväksytään enintään 90 euroa lastenvaunut/yhdistelmärattaat, hyväksytään enintään 200 euroa lasten sänky, hyväksytään enintään 70 euroa lasten turvakaukalo/-istuin, hyväksytään enintään 150 euroa Lasten polkupyörään hyväksytään enintään 120 euroa. Alle kouluikäiselle pyörä myönnetään ainoastaan lastensuojelullisista syistä. Polkupyörä myönnetään vain yhden kerran. 2.3. Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Alle 18-vuotiaan oikeus tavata vanhempaansa turvataan viime kädessä myöntämällä tarkoitusta varten perustoimeentulotukea. Tukea tapaamisiin myönnetään sen mukaan kuin tapaamisista on vanhempien kesken kunnan sosiaali-huollosta vastaavan toimielimen vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Huomioitaviksi tulevat siten lyhyempien tapaamisten ohella myös esimerkiksi loma-aikoina toteutuvasta lapsen luonapidosta aiheutuvat menot. Näitä menoja voisivat olla matkoista aiheutuvat menot pääsääntöisesti edullisinta matkustustapaa käyttäen sekä lapsen ravintomenot. Matkustustavan osalta on otettava huomioon lapsen ikä- ja kehitys-taso. Sopimuksen ylittäviä kuluja ei korvata mutta ne voivat kuitenkin tulla huomioitaviksi esimerkiksi kunnan myöntämänä täydentävänä toimeentulotukea. Jos edellä mainittua kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä ei ole, Kela ohjaa hakijaa hakemaan lapsen tapaamisesta aiheutuvia menoja kunnasta täydentävänä toimeentulotukena. Myös silloin, jos lapsi on yli 18-vuotias ja tarvitsee erityistä huolenpitoa esimerkiksi kehitysvammaisuudesta johtuen, kunta voi myöntää toimeentulotukea joko ehkäisevänä tai täydentävänä.
ohjeistus 8 (14) 2.4. Opiskelusta aiheutuvat kulut Opiskelijoiden terveydenhuoltomaksut ovat julkista terveydenhoitoa ja otetaan menoina huomioon perustoimeentulotuessa. Yliopistojen jäsenmaksuihin sisältyy terveydenhoitomaksu, jonka osuus otetaan myös menona huomioon. Opiskelusta aiheutuvia erityisiä menoja voi olla mahdollista kattaa täydentävällä toimeentulotuella. Opiskelukustannukset, kuten lukukausimaksut, pääsykoe- ja ylioppilaskirjoitusmaksut ja opiskeluvälineet, kuuluvat täydentävän toimeentulotuen piiriin, jonka käsittelee kunta. Opiskelusta aiheutuviin menoihin esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin, työvaatteisiin, jne. voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli hakija/ perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Lukukauden aikana tarvittavista kirjoista on toimitettava selvitys. Pääsykokeisiin liittyviin maksuihin ja niihin liittyviin mahdollisiin matkakustannuksiin voidaan myöntää pitkäaikaiselle toimeentulotukiasiakkaalle pääsääntöisesti yksi pääsykoemaksu sekä matkustuskulut edullisimman vaihtoehdon mukaisesti. Yo-tutkintomaksut Nuoren yo-tutkintomaksuihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea. Maksut (www.ylioppilastutkinto.fi) ovat: perusmaksu 14 ja koekohtainen maksu 28, jolloin kulut muodostuvat seuraavasti: -yksi koe 42 -kaksi koetta 70 -kolme koetta 98 -neljä koetta 126 -viisi koetta 154 -kuusi koetta 182 Yliopistojen ilmoittautumismaksut Mikäli opiskelija aloittaa päätoimiset yliopisto-opinnot, huomioidaan yliopiston ilmoittautumismaksut täydentävän toimeentulotuen menoina. Pääsykokeista aiheutuvat kulut Yhteishakuvelvoitteen mukaan nuoren on haettava vähintään kolmea ja enintään viittä opiskelupaikkaa. Pääsykokeisiin kuuluvan soveltuvuustestin kulut huomioidaan täydentävänä toimeentulotukena. Tietokoneen hankintakustannukset Pääsääntöisesti tietokoneisiin ei myönnetä toimeentulotukea, koska esimerkiksi opiskelijoiden on mahdollista käyttää kirjastojen sekä oppilaitosten tietokoneita opinnoissaan. Lukiolaisille voidaan kuitenkin myöntää täydentävää toimeentulotukea tietokoneen hankintakustannuksiin enintään 300, koska ylioppilaskirjoituksissa ollaan siirtymässä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja opinnoissa tarvitaan omaa tietokonetta. Opiskelijoiden tulee selvittää mahdollisuutensa saada Kelan koulumatkatukea koulumatkojen kustannuksiin. Koulumatkatuen omavastuuosuus sisältyy perusosalla katettaviin menoihin. Opintolainojen korot Opintonsa päättäneiden pienituloisten korkomenoja ei huomioida toimeentulotukimenona, koska Kela myöntää hakemuksesta korkoavustusta kokonaisuudessaan pienituloisuuden perusteella. Korkoavustusta
ohjeistus 9 (14) ei myönnetä opintolainoista, jotka Kela on maksanut takausvastuun perusteella pankeille, tällöin koron osuus huomioidaan täydentävän toimeentulotuen menona. 2.5. Hautajaiskulut Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin vainajan jättämät varat eivät riitä hautajaiskuluja kattamaan. Pesän varat tulee tarkistaa aina ennen päätöksentekoa perunkirjasta. Huomio tulee kiinnittää pesän varojen/velkojen lisäksi pankin saldotodistukseen kuolinpäivänä. Hautajaiskulut ovat ensisijaisesti maksettavia muihin velkoihin nähden. Hautajaismenoja hyväksytään paikallisten yritysten tekemien tarjousten perusteella tapauskohtaisesti, kuitenkin korkeintaan 650 euroa; polttohautauksessa 750 euroa. Tukea myönnetään vasta perunkirjoitusten jälkeen. Tukea laskettaessa huomioidaan vainajan tulot. Hautajaismenoina hyväksytään arkku, kukkalaite ja vainajan vaatteet. Lähiomaisen kuoltua voidaan myöntää kukkavihkoon enintään 40 euroa sekä harkinnalla matkakulut hautajaisiin (jos toisella paikkakunnalla). Lähiomaisiksi lasketaan puoliso, lapset ja lasten perheet, vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset. Toimeentulotukea ei myönnetä: vaatemenoihin, muistotilaisuuteen, lehti-ilmoitukseen eikä hautajaismatkoihin muutoin kuin lähiomaiselle erityisen harkinnan perusteella. Hautausavustuksesta tehdään aina perintä mm. mahdollisten veronpalautusten varalta, perintä kannattaa tehdä kuolinvuonna ja sitä seuraavana vuonna. 2.6. Erityisistä tarpeista aiheutuvat vaatehankinnat Vaatemenot sisältyvät perusosaan, eikä niihin pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Mikäli henkilöllä on sellaisia erityisiä vaatekuluja, jotka eivät kuulu perusosalla katettaviin menoihin, ne voidaan huomioida menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Hakijan tulee esittää erityisistä tarpeista ja haettavista kuluista selvitys ja kustannusarvio ja tarvittaessa viranomaisen lausunto. Naisten romanihameeseen myönnetään enintään 420 euroa joka kolmas vuosi. Tämä summa otetaan laskelmassa huomioon menona. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romanivaatetus. Ennen avustuksen myöntämistä tulee selvittää hakijan mahdollisuus säästää hame vähitellen. Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkuutta. 2.7. Sairaudesta tai ruoka-aineyliherkkyydestä johtuvat tavanomaista suuremmat ravintokulut Asiakkaalle, jolla on todettu keliakia, voidaan maksaa korvauksena 24e/kk täydentävänä toimeentulotukena. Asiakkaan tulee esittää lääkärintodistus tai Kelan päätös, jolla aiemmin saanut Kela-korvauksen.
ohjeistus 10 (14) 2.8. Edunvalvontapalkkio ja tilintarkastusmaksu Edunvalvonnasta voi aiheutua oikeudenkäyntimaksuja ja lupa-asioiden käsittelymaksuja, edunvalvontapalkkio ja tilin tarkastusmaksu. Edunvalvontapalkkio on maksu, joka edunvalvonnassa peritään päämieheltä. Palkkion määrä vaihtelee. Maistraatti perii maksun edunvalvonnassa olevien holhoustilin tarkastamisesta. Edellä mainitut kulut huomioidaan eräpäivän mukaisesti täydentävän toimeentulotuen menoina. (KHO:2008:85) 2.9. Aikuisten harrastusmenot Aikuisten harrastusmenot kuuluvat perustoimeentulotuen perusosaan. Poikkeuksellisesti aikuisten harrastustoimintaan voi myöntää tukea osana pitkäaikaistyöttömän, päihde- tai mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista. Liikunnallisen harrastuksen tukemiseen voidaan myöntää toimeentulotukea terveydellisin syin, jos asiakkaalla on asiasta lääkärinlausunto. Aikuisen harrastustoiminnan tuen lähtökohta on tukea harrastuksen aloittamisvaihetta, ei pysyvästi. 2.10. Perhejuhlat Perhejuhlien kuten ristiäisten, rippijuhlien ja häiden järjestämiseen ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Sosiaalityöntekijän harkinnalla voidaan niissä tapauksissa, joissa perheellä on pitkä toimeentulotukiasiakkuus myöntää harkinnalla täydentävää toimeentulotukea kertaluontoisesti 100 euroa. 2.11. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut Jäsenmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia ja siten niitä ei huomioida täydentävän toimeentulotuen menoina. 2.12. Matkakustannukset ja auton käytöstä aiheutuvat kustannukset Auton käytöstä aiheutuvat kulut Auton käytöstä aiheutuviin kuluihin tai autopaikkamaksuihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Jos asiakas on saanut vammaispalvelulain mukaista avustusta auton hankintaan ja auto on henkilön vamman vuoksi välttämätön liikkumisväline, voidaan auton käyttökuluja ottaa huomioon täydentävän toimeentulotuen erityismenoina. Päätöksen kulujen huomioon ottamisesta tekee sosiaalityöntekijä / sosiaaliohjaaja. Matkakustannukset Paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat kulut sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Matkakustannukset sukulaisten luo, työnhakuun (mahdollisuus saada työvoimatoimistosta), oikeudenkäyntiin, kotipaikkakunnalle ym. sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Työllisyyskoulutukseen, työkokeiluun yms. työllistymistä edistävään toimintaan osallistuvalle voidaan huomioida ensimmäisen kuukauden matkakulut täydentävän toimeentulotuen menona. Jatkossa matkakulut katsotaan katettavan työllistymistä edistävän palvelun osallistumisen ajalta maksettavalla kulukorvauksella. Jos työkokeilussa tai muussa työllistymistä edistävässä palvelussa oleva henkilö ei saa kulukorvausta, voidaan matkakulut hyväksyä täydentävän
ohjeistus 11 (14) toimeentulotuen menona koko työkokeilun / julkisen työvoimapalvelun ajalta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle henkilölle myönnetään kuntouttavan työ-toiminnan matkakulut kuntouttavan työtoiminnan lain perusteella. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja tekee päätöksen asiasta. Jos asiakas osallistuu esimerkiksi päihdehuollon intensiiviseen avokuntoutukseen tai sosiaalisen kuntoutuksen mukaiseen toimintaan, voidaan matkakulut huomioida tarvittaessa täydentävän toimeentulotuen menona. Vangin perhetapaamisten matkakulut Toimeentulotukena voidaan myöntää vangille tai vangin perheenjäsenille tapaamiskuluihin vain vankilan järjestämään perhetapaamiseen. Perhetapaamisten matkakulut huomioidaan silloin, jos kyse on lapsen ja vankilassa olevan vanhemman tapaamisista. Aikuisten välisten tapaamisten matkakuluja ei pääsääntöisesti huomioida toimeentulotuessa menona. Vangin osalta myös muut perustellut syyt, kuten lähiomaisen hautajaiset voivat olla syy myöntää matkakuluihin täydentävää toimeentulotukea. 2.13. Ajokortin hankinnasta aiheutuvat kustannukset Ajokortin hankinnasta tai sen uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin ei myönnetä toimeentulotukea. Ajo-oikeuden täydentämiseen lisäkoulutuksella työllistymistä edistävänä toimenpiteenä voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea sosiaalityöntekijän erityisellä harkinnalla. 2.14. Sakot ja oikeudenkäyntimatkat Sakkoihin ja oikeudenkäyntimatkoihin ei myönnetä toimeentulotukea. 2.15. Lainat, kulutus- ja osamaksuvelat, ulosotto ja jäännösverot Lainojen, kulutusluottojen tai osamaksuvelkojen takaisinmaksuun, ulosottomaksuihin tai jäännösveroihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Ensisijaisena keinona on neuvottelu velkojan / pankin kanssa lyhennysten lykkäämisestä ja velkajärjestelyyn hakeutuminen, viimesijaisena keinona velkojen päästäminen ulosmitattavaksi. 2.16. Rästiintyneet vuokra- ja sähkölaskut Maksamattomien vuokrien ja sähkölaskujen hoitamiseksi ensisijainen keino on ohjata hakijaa sopimaan vuokranantajan/sähköntoimittajan kanssa maksusuunnitelmasta rästien hoitamiseksi. Rästiintyneisiin vuokra- ja sähkölaskuihin ei pääsääntöisesti myönnetä täydentävää toimeentulotukea. Täydentävää toimeentulotukea vuokra- ja sähkölaskuihin myönnetään vain erillisen harkinnan perusteella kertaluonteisesti. Hakijaa ohjataan tarvittaessa välitystiliasiakkaaksi tai selvitetään mahdollinen edunvalvonnan tarve.
ohjeistus 12 (14) 2.17. Vuokravakuus ja muuttokustannukset Vuokravakuus Vuokravakuus kuuluu perustoimeentulotukena huomioitaviin menoihin Kelan toimesta ja siten kunta käsittelee vuokravakuutta sen jälkeen, kun Kela on tehnyt muutoksenhakukelpoisen perustoimeentulotukipäätöksen vakuusasiaan. Kiireellisessä/äkillisessä asunnontarpeessa olevalle henkilölle / perheelle voidaan hyväksyä yhden (1) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuussitoumus, mikäli hän ei ole saanut eikä hänellä ole oikeutta saada vakuutta Kelalta perustoimeentulotuella katettavana menona, hänellä ei ole ollut mahdollisuutta varautua eikä ennakoida asunnontarvettaan eikä hänellä ole ollut eikä ole varoja eikä tuloja hoitaa vuokranantajan vaatimaa vakuutta muulla tavoin. Mikäli hakijalla on ollut mahdollisuus ennakoida asunnontarpeensa / vakuuden tarve ja/tai hänellä on ollut tai hänellä on varoja tai tuloja, ohjataan hakijaa selvittämään mahdollisuus muihin tapoihin hoitaa vakuus (esim. omaisten avustus, kohtuuehtoinen luotto pankista). Mikäli toimeentulotuen asiakkaan on erityisen vaikea saada asuntoa ja/tai kohtuuhintaista asuntoa, tai hänellä on muita terveydellisiä tai sosiaalisia tai taloudellisia erityisiä syitä, hän kuuluu sosiaalihuollon vastuulle asumisen järjestämisessä, ja hakijalle voidaan myöntää vakuussitoumus suurempaa kuin 1 kk:n vuokraa vastaava summa vakuussitoumuksena osana asiakassuunnitelmaa. Mikäli edellä mainitut perusteet, syyt ja edellytykset muutoin täyttyvät, voidaan asiakassuunnitelmasta näkyvin perustein ja pääsääntöisesti osana sosiaalityötä hakijalle myöntää tarpeen mukaan lisävakuus asuntoon, jossa on ollut joko Kelalta tai sosiaalitoimesta saatu aikaisempi 1 kk:n vakuus, mutta vuokranantaja vaatii perustelluista syistä lisävakuutta. Mikäli hakija hakee täydentävää ja/tai ehkäisevää tukea vakuuteen asuntoon, joka on Uudenkaupungin ulkopuolella ja myöntämiselle löytyy erityiset syyt ja perusteet (työ/opiskelu/sosiaaliset/taloudelliset), voidaan enintään yhden kuukauden vuokraa vastaava vakuussitoumus myöntää vuodeksi päätöspäivästä lukien ja ohjeistaa hakija hakemaan viipymättä mahdollinen lisävakuus tai uusi vakuus uudesta oleskelukunnasta. Sosiaalitoimen vuokravakuus on vakuussitoumus, joka kattaa vain mahdolliset vuokrarästit. Sosiaalitoimen vuokravakuus voidaan pääsääntöisesti myöntää vain yhden kerran. Muuttokustannukset Välttämättömät, muutosta aiheutuvat kustannukset kuuluvat perustoimeentulotuessa huomioitaviin menoihin ja tuki niihin haetaan Kelalta. Muuttokustannuksiin toiseen kuntaan muutettaessa voidaan myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea, mikäli muutolle on esitetty hyväksyttävät syyt (mm. perhetilanne, työnsaanti, opiskelu) eikä hakija voi saada muuttokuluihin tukea perustoimentulotukena, työvoiman liikkuvuusavustuksena eikä toimeentulotukilain (2 ) tarkoittamalla muulla tavalla. Hakijan tulee esittää yksilöity tarveselvitys (erittely, mitä muutetaan, mistä mihin, millä tavalla) ja menoista maksutositteet. Mikäli ei ole esittää maksutositteita, tulee esittää kustannusarvio vähintään kolmelta eri toimittajalta. Muuttokustannuksiin toiseen kuntaan muutettaessa voidaan myöntää tukea, mikäli kustannukset erääntyvät maksettavaksi ennen muuttopäivää. Edellä mainittujen perusteiden täyttyessä kunnan sisällä muutettaessa voidaan kohtuullisiksi muuttokuluiksi hyväksyä enintään 80 euroa ja kunnasta pois muutettaessa enintään 500 euroa maksusitoumuksella (vähennettynä mahdollisesti Kelalta saatu tuki muuttokuluihin). Mikäli muuttokulut erääntyvät maksetta-
ohjeistus 13 (14) vaksi vasta uuteen kuntaan muuton jälkeen, tuki niihin haetaan Kelalta tai täydentävän ja ehkäisevän osalta uudesta oleskelukunnasta(14 ). 3. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen sosiaalityön väline akuutteihin kriisitilanteisiin tai niiden ehkäisemiseen. Tukea voidaan myöntää siis myös henkilölle/perheelle, joka ei muutoin olisi toimeentulotukeen oikeutettu, mikäli ennalta ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan esimerkiksi ehkäistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää pääsääntöisesti palvelutarpeen arviointia. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää yleensä tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, koulutuksen loppuun suorittamiseen työmarkkina-aseman parantamiseksi, työllistymistä tukevan uuden pätevyyden tai ammatin saamiseksi, asumisen turvaamiseksi rästivuokriin, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkempia myöntämisperusteita ja tuen euromääräisiä rajoja ei ole tarkoituksenmukaista tarkemmin määritellä, koska ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan eikä sitä myönnetä kaavamaisesti. 4. Toimeentulotuen takaisinperintä Myönnetyn toimeentulotuen takaisinperintä on mahdollista vain toimeentulotukilain 20 :ssä säädetyillä perusteilla. Lisäksi on otettava huomioon toimeentulotukilain 21 :ssä säädetyt takaisinperinnän edellytykset ja esteet. Takaisinperinnän toteuttamis-tavoista säädetään lain 22 ja 23 :ssä. Toimeentulotukilain 20 :n 1 momentissa säädetyillä perusteilla takaisinperintä tulee kysymykseen vain, jos siitä on määrätty jo tukea myönnettäessä toimeentulotukipäätöstä tehtäessä. Kun päätös uusitaan, tulee myös perintäpäätös aina uusia. Perintä-päätöstä ei voi tehdä jälkikäteen. Poikkeuksena perintä erehdyttävien tietojen perusteella (Toimeentulotukilaki 20 2 mom), joka voidaan tehdä jälkikäteen. Toimeentulotukilain 21 :n 1 momentin mukaan takaisinperintä ei saa vaarantaa korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää tai on velvollinen pitämään huolta. Tämän vuoksi takaisinperinnästä voidaan joutua luopumaan, vaikka takaisinperinnästä olisi määrätty päätettäessä toimeentulotuen myöntämisestä. Toimeentulotuen takaisinperintä ei saa aiheuttaa asiakkaalle uutta toimeentulotuen tarvetta.
ohjeistus 14 (14) Takaisinperintä varallisuudesta Jos henkilöllä / perheellä on varallisuutta tai omaisuutta, mutta varallisuus ei ole toimeentulotuen hakuajankohtana hakijan käytettävissä tehdään myönnetystä toimeentulotuesta perintä toimeentulotukilain 20 :n 1 momentin 1-kohdan perusteella. Toimeentulotukilain 21 :n 2 momentin mukaan korvausvelvollisen vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa ja tarpeellisia työvälineitä ei kuitenkaan voida hänen elinaikanaan pakkotoimin myydä tai muutoin käyttää toimeentulotuen takaisinperimiseen. Lisäksi em. pykälän 3 momentin mukaan mainittu omaisuus jää tuen takaisinperinnän ulkopuolelle korvausvelvollisen kuoltuakin, jos perintä vaarantaisi sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän on pitänyt tai olisi ollut velvollinen pitämään huolta. Perintäpäätös saa lainvoiman vasta hallinto-oikeuden päätöksellä, jota on haettava hallinto-oikeudelta viimeistään kolmen vuoden kuluessa tuen myöntämisestä. Toimeentulotuen myöntämisen yhteydessä tehty varallisuudesta perintä on luonteeltaan asian valmistelua eikä siitä ole valitusoikeutta. Jos takaisinperinnällä myönnetty toimeentulotuki on alle 100 euron, ei asiasta tehdä perintähakemusta hallinto-oikeudelle vaan perinnästä luovutaan. Erehdyttäviin tietoihin perustuvan toimeentulotuen takaisinperintä Kun henkilö on tahallaan antanut erehdyttäviä tietoja / laiminlyönyt toimeentulotukilain 17 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ja tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin, voidaan toimeentulotuki periä takaisin näiden tietojen antajalta / ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä. Perintäpäätös voidaan tällöin tehdä jälkikäteen. Jos rikkomus on vakava ja näyttö kiistaton, voidaan tehdä myös tutkintapyyntö poliisille. Perintä erehdyttävien tietojen perusteella saa myös lainvoiman vasta, kun hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen. Hakemus toimeentulotuen takaisinperinnästä on tehtävä hallinto-oikeudelle näissä tilanteissa viiden vuoden kuluessa siitä, kun tuki on maksettu. Tässäkin on edellytyksenä, että korvausvelvollisella on tai myöhemmin on oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä. Perintä odotettavissa olevasta etuudesta Toimeentulotukilain 23 :ssä säädetään myönnetyn toimeentulotuen takaisinperinnästä odotettavissa olevasta etuudesta. Jos toimeentulotukea on myönnetty joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastan, voi kunnan toimielin voi periä henkilölle tulevat tulot, korvaukset ja saamiset siltä ajalta, jolta tukea on annettu ennakkona, ja käyttää niitä ennakkona annetun tuen kuittaukseen. Kunnan toimielimen on suoritettava toimeentulotuen kuittaukseen käytettyjen varojen jälkeen jäljelle jäävät varat välittömästi tuen saajalle. Jos samaan tuloon tai saatavaan kohdistuu sekä Kelan että kunnan toimielimen maksuvaatimus, tulot tai saatavat maksetaan toimeentulotukilain mukaan ensin Kelalle. Kela suorittaa perustoimeentulotuen kuittaukseen käytettyjen varojen jälkeen jäljelle jääneet varat kunnan toimielimelle. Toimeentulotukilain 23 :n mukainen takautuvien etuuksien periminen on ns. ilmoitusmenettely, jossa etuuden maksaja on velvollinen suorittamaan takautuvasti maksettavan muun sosiaaliturvaetuuden toimeentulotuen myöntäjälle eikä perintä edellytä asiakkaan suostumusta. Jälkihuoltona maksetun toimeentulotuen takaisinperintä Jos toimeentulotukea hakeva on jonkin toisen kunnan jälkihuollettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki periä ko. kunnalta 21 ikävuoteen saakka lastensuojelulain nojalla. Perintäpäätös lähetetään tiedoksi jälkihuollosta vastaavalle kunnalle sekä perinnästä vastaavalle palvelusihteerille.