LounaPlussa ry:n VUOSIKERTOMUS 2017 1. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2017 1.1. Strategian tavoitteiden toteumatilanne Luonnollisesti Lounais-Hämeessä- strategian toteuttaminen on käynnistynyt vuonna 2015. Haut käynnistyivät 11.5.2015 alkaen sekä paperihakemuksina sekä Hyrrässä sähköisinä. Tavoitteiden toteuttamisessa ollaan vielä jäljessä aikataulusta, koska ohjelmakauden alussa olleet Hyrrän tekniset ongelmat hidastivat liikkeellelähtöä. Lisäksi päätöksenteon viivästyminen vaikeutti hakijoiden tilannetta ja hakemusten jättäminen venyi myös, koska maksatusten alkamisesta ei ole ollut tietoa. Luonnollisesti Lounais-Hämeessä strategian osalta ovat edenneet etenkin Toimeentuloa yrittäjyydestä ja Hyvinvointia yhteisöllisyydestä - painopistealueet. Aktivointia lisättiin vuoden 2016 loppupuolelta alkaen, mikä tuotti hakemuksia vuodelle 2017 hyvin. Yritystukien osalta on osoittautunut ongelmalliseksi riittävän vaikuttavien hakemusten löytäminen. 1
1.2. Toiminta Leader-rahoituksella Yhdistyksen toiminnasta on tiedotettu kotisivuilla www.lounaplussa.fi sekä facebook-sivulla. Internetsivut uusittiin syksyllä 2015 Leader-Häme- sivuston ilmeen mukaiseksi. Jäsenkirjeitä lähetettiin yhdistyksen jäsenille 1 kpl. Lisäksi kyläyhdistyksille tiedotetaan Forssan seudun kylät ja juhlatalot- Facebook-sivun kautta. Varsinaisia tiedotustilaisuuksia ei järjestetty kunnittain vaan tiedotustoiminta keskitettiin muutamiin tapahtumiin: MTK:n Peltotreffit maaliskuussa ja Heinämessuille heinäkuun alussa. Lisäksi on osallistuttu kuntien yrittäjätilaisuuksiin. Hankehakijoita on neuvottu yhteydenottojen jälkeen tiiviisti sekä yhdistysten tilaisuuksissa että yksittäisinä tapaamisina mm. matkailuhankkeille. LounaPlussasta on osallistuttu n kylähankkeen ja Koijärven alueen kylät ry:n yhteistoimintaan. Hämeen kylät ry on ollut merkittävä kumppani kylien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yhteistyötä hevosalan suuntaan on tehty Hippolis ry:n kanssa. LounaPlussa ry:lle jätettiin rahoitushakemuksia vuonna 2017 yhteensä 17 kpl. Niistä 11 kpl oli kehittämishankkeita ja 6 kpl yritysten investointitukihakemuksia. Painopisteittäin painottuivat Hyvinvointia yhteisöllisyydestä kehittämishankkeissa sekä Toimeentuloa yrittäjyydestä yrityshankkeissa. Lisäksi joitakin kehittämishankkeita liittyi osin Ruohonjuuren järkivihreyttä painopistealueeseen. Hallitus puolsi rahoitusta vuoden 2017 aikana 11 hankkeelle ja näistä 10:lle saatiin ELY-keskuksen päätös. Yritystukipäätöksiä saatiin 5 kpl. Rahoituskehys sidottiin näillä päätöksillä lähes kokonaan. Esimerkkinä hyvistä hankkeista voidaan mainita HAMK:n Green Care-klusteri, jossa on kehitetty alan yritysten keskinäistä yhteistoimintaa sekä lisätty julkisten hankintayksiköiden tietoisuutta alueen palvelutuottajista. Alueiden välisenä hankkeena on saatu potkua nuorten raviharrastukseen sekä Forssassa että Riihimäen ja Tampereen seudulla. Lähiruokatoimintaa on tehty tunnetuksi hankkeella ja myöskin kansainvälisiä toimia on käynnissä kahdessa hankkeessa. Leikkipuisto toteutettiin Leader-hankkeena n Portaan kylälle. 2
Marraskuussa 2015 hallitus päätti avata teemahankehaun yhteisessä käytössä olevien tilojen pienille investoinneille sekä yhdistysten toteuttamille tallenteille. REMPPA-investointihankkeeseen tuli mukaan 17 alahanketta, joista pääosa oli kyläyhdistysten pieniä investointeja. TARINAkehittämishankkeeseen valittiin mukaan 6 alahanketta. Hankkeille saatiin alkuvuodesta 2017 päätökset ja maksatukset pääsivät vauhtiin. Edelleen syksyllä 2017 avattiin hakuun kolmas teemahanke eli HARRASTE-hanke. Alatoimenpiteitä harrastusvälineistön ja kaluston hankintaan hakivat yhteensä 43 hakijaa. Hallitus valitsi mukaan 34 hakijaa. Leader-ryhmän rahoittamien hankkeiden yhteys valtakunnallisiin hankkeisiin ja koordinaatiohankkeisiin on varmistettu mm. Green Care- koordinaatiohankkeen osalta tiedottamalla paikallisen klusterihankkeen toiminnasta koordinaatiohankkeelle. Samoin matkailun ja lähiruoan osalta on oltu yhteydessä valtakunnallisiin hankkeisiin. 1.3. Toiminta muulla rahoituksella Hämeen ELY-keskuksen työvoimaosaston myöntämän työvoimapoliittisen projektituen avulla käynnistettiin vuonna 2011 LYHTY-hanke. Hankkeessa aloitettiin työllisyyspoliittisella projektiavustuksella yhdistysten työllistämistoiminta ruohonjuuritasolla sekä yhdistyksien valmennus työnantajana toimimiseen. LYHTY-hankkeen päätyttyä käynnistettiin vuoden 2016 alussa TriPlahanke, jonka toiminta-alue on koko Kanta-Häme ja hankkeessa on tuensiirtokumppanina Hämeen Kylät ry. Rahoitus hankkeen 3 työvalmentajan ja hankesihteerin palkkaukseen tulee Hämeen TEtoimistolta vuoden 2018 loppuun. Hankkeessa tavoitellaan yhdistysten ja maaseudun yritysten työvoimatarpeen sekä työllistämistoiminnan yhteensovittamista siten, että tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa hyvin paikallisesti ja samalla työllistää työttömiä henkilöitä sekä valmentaa heitä eteenpäin avoimille työmarkkinoille tai ohjata pienyrittäjyyteen. Hankkeessa on vuoden 2017 lopussa toteutuneita työsuhteita lähes 180 kpl mm. kyläyhdistyksissä, urheiluseuroissa ja metsästysseuroissa. 1.4. Päättyneiden hankkeiden vaikutukset Toukokuussa 2017 suoritettiin LounaPlussa Ry:n hankekysely, joka lähetettiin 17:lle meneillään olevalle ohjelmakauden 2014-2020 hanketoimijalle. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää käynnissä olevien sekä päättyneiden hankkeiden ja hanketoimijoiden LounaPlussa Ry:n tuntemusta, hankkeiden onnistumista ja vaikutuksia sekä HYRRÄ:n käyttökokemuksia. Sen lisäksi kyselyntuloksia hyödynnettiin keräämällä tietoa yksittäisten hankkeiden vaikutuksesta seudun hyvinvointiin ja elinkeinoelämään. Hankkeiden rahoituksen järjestämisessä, rahoitusmäärän arvioinnissa ja rahoituksen todellisessa riittävyydessä oli pientä hajontaa havaittavissa vastaajien keskuudessa. Rahoituksen järjestäminen oli kuuden vastaajan mielestä onnistunut erittäin hyvin, neljän mielestä hyvin ja yksi vastaaja ei osannut arvioida. Vastausten keskiarvoksi saadun 1.5 perusteella voidaan todeta rahoitus järjestelyjen onnistuneen hyvin. Kyselyssä selvitettiin myös kuinka tarpeellinen LounaPlussa ry:n myöntämä rahoitus hankkeelle oli. Yhdestätoista vastaajasta kymmenen vastaasi, että hanketta ei olisi voitu toteuttaa lainkaan ilman Leader- rahoitusta. Yksi vastaajista ei osannut arvioida, olisiko hanke mahdollista toteuttaa kokonaan tai osittain ilman myönnettyä tukea. Uusien yhteistyötahojen luominen hankkeen aikana ei olisi pelkästään hyödyllistä vaan myös tarkoituksen mukaista. Hyvä yhteistyöverkosto antaa paremmat edellytykset hankkeelle menestyä jatkossa. Yhdestätoista vastaajasta seitsemän kertoo solmineensa onnistuneesti uusia kontakteja ja neljä ei osaa sanoa. Erittäin positiivista on, ettei yhdenkään hankkeen parista ole vastattu, ettei uusia kontakteja ole onnistuttu yrityksestä huolimatta solmimaan. 3
Kyselyssä selvitettiin myös hankkeen vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen, toiminnallisuuteen ja hyvinvointiin. Vastausten mukaan merkittävä myönteinen vaikutus maisema ja kulttuuriympäristöön oli kuudella, vähäinen myönteinen vaikutus kolmella, yhdellä neutraali vaikutus ja vähäinen haittavaikutus yhdellä hankkeella. Vesistöjen tilaan hankkeista kahdella oli merkittävä myönteinen, kahdella vähäinen myönteinen ja neljällä neutraali vaikutus. Kolme toimijoista ei osannut arvioida vaikutusta. Energiatehokkuuteen hankkeista kahdella oli merkittävä myönteinen, kahdella vähäinen myönteinen ja kolmella neutraali vaikutus. Neljä vastaajista ei osannut arvioida vaikutusta. Yhteisöllisyyteen ja yhteiskuntavastuuseen hankkeista yhdeksällä oli merkittävä myönteinen, yhdellä vähäinen myönteinen ja yhdellä neutraali vaikutus. Asukasviihtyvyyteen ja elinoloihin hankkeista seitsemällä oli merkittävä myönteinen ja kolmella vähäinen myönteinen vaikutus. Yksi vastaajista ei osannut arvioida vaikutusta. Lasten ja nuorten elinoloihin hankkeista viidellä oli merkittävä myönteinen, kahdella vähäinen myönteinen vaikutus ja kolmella ei ollut vaikutusta. Yksi vastaajista ei osannut arvioida vaikutusta. Harrastusmahdollisuuksiin hankkeista viidellä oli merkittävä myönteinen, kolmella vähäinen myönteinen vaikutus ja yhdellä ei ollut vaikutusta. Kaksi vastaajista ei osannut arvioida vaikutusta. 1.5. Toimintaympäristön muutos ja vaikutukset strategian toteuttamiseen Seutukunnan kehitys on ollut hidasta. Suurimpina ongelmina ovat väestön väheneminen, työpaikkojen väheneminen, korkea rakennetyöttömyys, palveluverkon harveneminen, lapsiperheiden poismuutto, kyläkoulujen lakkauttaminen sekä yritystoimintojen lakkautuminen. Jokioisilla tilannetta on heikentänyt Luken (Luonnonvarakeskuksen) irtisanomiset ja sen seurauksena tyhjät toimitilat. Positiivisena ilmiönä on nähty järkivihreän (yritys)toiminnan kasvu sekä muutaman suuren yrityksen vetovoiman lisääntyminen ja uudet tilaukset. Uusia yrityksiä seudulla kyllä syntyy, mutta yritykset ovat pääasiassa mikroyrityksiä. Koko yritysneuvonnan kenttä on ollut seutukunnalla muuttuvassa tilassa kuntien elinkeinoja kehittävän henkilöstön vaihtuessa nopeaan tahtiin ja tilanne on heijastunut myös Leader-toimintaan, hankaloittaen toiminnan organisointia. Tavoitteena on saada liikkeelle muutamia yritysryhmähankkeita elinkeinollisten kehittämishankkeiden jatkoksi. Yhteistyö Pro Agria Etelä- Suomen yritysneuvontahankkeiden kanssa ovat omalta osaltaan korjanneet tilannetta hakijoiden neuvonnan osalta. 1.6. Tavoitteet seuraavalle vuodelle Leader-ryhmän tehtävänä on kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään työpaikkoja ja yrityksiä. Vuosi 2018 on yhdistyksen yhdeksästoista kokonainen toimintavuosi. Hallituksen määrittämät painopistealueet vuonna 2018 ovat: - Nuorisohankkeet - Asukkaiden digitaitojen ja kestävän elämäntavan edistämiseen tähtäävät toimenpiteet - Elinkeinollisten hankkeiden jatkoksi kannustetaan muodostamaan yritysryhmähankkeita - Omien hankkeiden/teemahankkeiden toteuttaminen - Yhdistysten työllistämisen tukeminen (TriPla-hanke, ESR-hanke) - Maakuntauudistukseen valmistautuminen 4
Yritystukihakemusten aktivointia lisätään entisestään, jotta saataisiin hyviä hakemuksia rahoitettavaksi. Yhteydenpitoa ELY-keskuksen kanssa lisätään yhteisten toimintaperiaatteiden hahmottamiseksi yritystukien käsittelyssä. 2. LEADER-RYHMÄN OMA TOIMINTA JA LAATUTYÖ Kauden käynnistymisen hitaus on ollut hankaluus Leader-toiminnassa ohjelmakausien vaihtuessa. Hyrrä koetaan sittemmin jo aika toimivaksi, vaikka hakijoiden mielestä Katso-tunnusten hankkiminen ollut työlästä. Hyrrä on helpottanut päätösvalmistelua siltä osin, että aineisto on samanaikaisesti nähtävillä sekä ELY:ssä että Leader-ryhmässä. Hyrrään toiminta on parantunut vuoden 2017 aikana ja sen kautta on saatu jo maksatukset täyteen käyntiin. Leader-ryhmien rooli hankkeiden maksatuksissa on marginaalinen ja sen myötä on kadonnut suora yhteys hankkeiden etenemiseen. Työllisyyspoliittinen hanke ja Lasten maatalousnäyttely Mansikki ovat olleet molemmat menestyksellisiä omia hankkeita. LounaPlussa ry tunnetaan alueella, mutta Leader-brändiä ei niin hyvin. LounaPlussa ry on ollut kuitenkin omalta osaltaan aktiivinen Leader-brändin esille tuomiseksi tapahtumissa. Laatukäsikirjan osalta toiminnanjohtaja on osallistunut sparrauspäiviin, mutta työstäminen on vielä kesken. Hanketoimijoiden kouluttaminen on aloitettu hankepäätöksen saaneiden yhteisillä infoilla hankkeen hallinnoinnista ja maksatuksista. Henkilöstö ja muutamat hallituksen jäsenet ovat osallistuneet Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston, Maaseutuverkostopalveluyksikön, Hämeen ELY-keskuksen, työministeriön ja SYTY ry:n järjestämiin koulutuksiin. Maaseutuviraston järjestämät videoneuvottelukoulutukset on koettu hyväksi tavaksi toimia ja ne vähentävät matkustamisen tarvetta eli säästävät aikaa ja rahaa. 3. LEADER-RYHMÄ ALUEENSA KEHITTÄJÄNÄ Kuntien sitoutuminen toimintaryhmätyöhön on hyvä. Kuntia on informoitu ja neuvotteluja käyty toimintaryhmätyöstä. Osa kunnista on toiminut myös hankkeiden toteuttajina. Toimintaryhmätyö on vakiintunut LounaPlussa ry:n toiminta-alueella. Paikalliset tiedotusvälineet ovat välittäneet toiminnasta positiivista kuvaa. Yhteistyö LounaPlussa ry:n ja Forssan Seudun kehittämiskeskuksen toimijoiden kanssa on tiivistä, vaikka alueen maaseutukunnat irtaantuivat yhtiöstä. Yhteistyötä on tehty lisäksi kuntien yritysneuvonnan, Seutu-YP- verkoston ja ProAgria Etelä-Suomen työntekijöiden kanssa. Muita synergiaetuja on saatu tilojen ja tukipalveluiden yhteiskäytössä. Lasten maatalousnäyttely MANSIKKI toteutettiin ilman hankerahoitusta neljättä kertaa LounaPlussa ry:n koordinoimana vuoden 2017 syksyllä. Tapahtumapaikkana toimi Jokioisten Elonkierto-puisto 9.9.2017. Tapahtuman kohderyhmänä olivat lapsiperheet ja maaseudusta kiinnostuneet Forssan seutukunnalla sekä lähialueilla asuvat. Tapahtumaa oli tekemässä viitisentoista yhdistystä kukin omasta vastuualueestaan huolehtien, ja päivän aikana talkoili noin 200 hlöä. Yleisöä Mansikissa vieraili noin 4500 ihmistä. Toimistomme ottaa vuosittain harjoittelijoita HAMK:n eri koulutusaloilta. Kesällä 2017 agrologiharjoittelija oli apuna Mansikin järjestelyissä ja teki hankkeille kyselyn. 5
4. YHDISTYS JA SEN RESURSSIT Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Forssan Yrityskehitys Oy:n tiloissa 30.5.2017. Kokoukseen osallistui 14 henkilöä. Vuoden 2017 syyskokous pidettiin 13.12.2017 n työväentalolla 13 hengen voimin. Kokousasioissa valittiin mm. puheenjohtaja ja uudet jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2017 oli henkilöjäseneltä 10 euroa, yhteisöjäseneltä 20 euroa ja kannatusjäseneltä 50 euroa. Yhdistyksellä oli vuoden 2017 lopulla henkilöjäseniä 13, yhteisöjä 19 kpl ja kannatusjäseniä 3 kpl. LounaPlussa ry:n toiminnanjohtajana v. 2008 alusta on toiminut YTM Tuula Kallioinen. Toimintarahahankkeen varoin palkattiin 1.9.2009 alkaen hankeneuvojaksi tradenomi Elina Hujanen. Hankeneuvojan työsuhde jatkettiin toistaiseksi voimassaolevaksi 31.5.2013 alkaen. TriPlahankkeen toiminnasta vastaa työvalmentaja, yo-merkonomi Tarja Salko-Simola ja hankkeen hallinnosta vastaa hankesihteeri, ympäristösuunnittelija Sanni Kurkela. LounaPlussa ry:n hankkeiden ja yhdistyksen talousasioita hoiti kirjanpitäjät Silja Rasi ja Heli Känkänen Laskentapiste Balanssi Oy:stä. Lisäksi vuonna 2017 LounaPlussa ry:n harjoittelijana oli agrologi-opiskelija Mandi Blomqvist HAMK:ista. Elina Hujanen (vas.), Sanni Kurkela, Tarja Salko-Simola ja Tuula Kallioinen Peltotreffeillä. LounaPlussa ry:n toimistotilat sijaitsevat Forssan Yrityskehitys Oy:n yhteydessä osoitteessa Koulukatu 13, Forssa. Samassa osoitteessa sijaitsevat myös ProAgria Etelä-Suomen ja Metsäkeskuksen toimipisteet sekä yritysneuvojat. LounaPlussa ry:n toimintaa johtaa hallitus, jonka jäsenet valitaan tasapuolisesti alueen kunnista. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kolme edustajaa kustakin viidestä kunnasta eli yhteensä 15 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen kokoonpanossa toteutuu kolmikanta. Vuoden 2017 aikana yhdistyksen hallitus kokoontui 7 kertaa. Kokouksiin osallistui keskimäärin 12,3 hallituksen jäsentä puheenjohtajan ja henkilöstön lisäksi. Asiantuntijajäseninä hallituksen kokouksiin kutsuttiin rahoitusasiantuntija Tuija Hippeläinen Hämeen ELY-keskuksesta. 6
LounaPlussan hallitus v. 2017 Puheenjohtaja Jäsen Tausta/Kotikunta Varajäsen Tausta/Kotikunta Toimiaika Esko Tonteri Toimitusjohtaja, 2017 2018 Alueen julkista tahoa edustavat Alueen yhdistyksiä /yrityksiä edustavat Emmi Lintonen Forssa Maarit Sihvonen Aino-Maria Mänki Milla-Mari Hallikainen Pirjo-Maarit Hellman Pirjo Poutanen Hannu Mustonen Optikko, Forssan kaupunginhallitus Hallintojohtaja, n kunta MMyo, Jokioisten kunnanhallitus n kunnan yrityskoordinaattori Taloussihteeri Ypäjän kunta Lehtori, Koijärven alueen kylät ry pj. Forssa Tilitoimistoyrittäjä, n yrittäjät ry, Johanna Häggman Terhi Källi Minna Lax Eero Pura Tapio Ahonen Timo Heikkilä Kimmo Remes, Sairaanhoitaja, Forssan kaupunginhallitus vs.hallintojohtaja, n kunta Opettaja, Jokioisten kunnanhallitus Yrittäjä, n kunnanhallitus Yrittäjä, Ypäjän kunnanhallitus Maanviljelijä, Koijärven alueen kylät ry varapj. Forssa Yrittäjä, n yrittäjät ry, 2017-2017 2015 2017 2017-2016 -2018 2015-2017 2016-2018 Alueen asukkaita edustavat Marianne Mänki Pekka Uusitalo Pirkko Lipponen Markus Saarinen Kaarina Sneck Oskari Tiensuu Pirjo Ali-Tuomola Marjatta Tasala Maanviljelijä, Jokioisten maa- ja kotitalousnaiset, Jokioinen Eläkeläinen, Portaan kyläyhdistys, Eläkeläinen, Ypäjänkylän kyläyhdistys ry pj., Ypäjä Pirjo Niemelä Heikki Mansikkaniemi Minna Rautiainen Opiskelija, Kiipun Kyläyhdistys, Jokioinen n kylät ry, Myyntineuvottelija Lounea Oy, MLL Ypäjä 2017-2015 -2017 2015-2017 Lehtori, Forssa Hannu Hiisilä Taksiautoilija, Forssa 2016-2018 Eläkeläinen, Mertsi Töttölä Projektipäällikkö, 2015-2017 Maatalousalan Toni Brusin Ensihoitaja, Kanta- 2016-2018 opiskelija, Jokioinen Hämeen pelastuslaitos, Sairaanhoitaja, Eläkeläinen, Ypäjä Jokioinen Sari Taivassalo Yrittäjä, Jouni Paloposki Talonmies, Ypäjä 2017-2016 -2018 Forssassa 4.4.2018 LounaPlussa ry:n hallitus 7