Toimintamallit. PALONTORJUNTATEKNIIKAN kehitysryhmä

Toimintamallit PALONTORJUNTATEKNIIKAN kehitysryhmä

2 Sisällysluettelo teemoittain Klikkaamalla hyppäät sivulle Savunpoiston ylläpito Liiteluettelo Paloilmoitinsuositusryhmän suositukset Liiteluettelo Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena ovat turvallisuuden edistäminen sekä palontorjuntatekniikan laadun ja teknisten mahdollisuuksien kehittäminen. Tavoitteena on yhdistää osaamista sekä kehittää alalla toteutettavaa yhteistyötä. Tiedonvaihdolla voidaan kehittyä ja vastata parhaimmalla tavalla uusiin haasteisiin. Ennakoiva ohjeistava toiminta sekä tiedon jakaminen ovat tärkeitä voimavaroja palontorjunnassa, nyt ja tulevaisuudessa. Yhteinen tieto on kaikkien taito! Ympäristö kehittyy ja uusien haasteiden, myös ylläpidollisten, edessä palontorjunnan on pysyttävä ajan tasalla. Lisää ryhmän toiminnasta: www.spek.fi/palontorjuntatekniikka Nimetyt kehitysryhmän jäsenet vuonna 2018 ovat: Lauri Lehto sekä Ilpo Leino, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), Petri Mero, Finanssiala ry (FA), Björn Johansson, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES), Esko Rantanen, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, Marko Mettälä sekä Sam Packalèn, Tarkastuslaitokset (vuorotteleva edustaja), Timo Nevalainen, laitteistosuunnittelun edustus, Arja Rantala, Sprinkleritekninen yhdistys (SPRITY), Matti Helkamo, Palonilmaisualan yhdistys Jarmo Alaoja, Konsultoinnin- ja koulutustoiminnan edustus Toimintamallit Palontorjuntatekniikan kehitysryhmän toteutusmallit pyrkivät lisäämään yhteisiä käytänteitä palontorjunnan laitteistojen osalta, erityisesti ylläpidossa, jolloin yhteisellä tiedonvaihdolla voidaan kehittää toiminnan luotettavuutta koko laitteistoelinkaaren ajalta. Toimintamalli on tarkoitettu kaikille alalla toimiville tahoille, joihin kuuluvat laitteistojen ylläpitoon osallistuvat laitteistokäyttäjät, konsultit, suunnittelijat, viranomaiset sekä asiantuntijat. Ryhmän julkaisemat toimintamallit ja niiden sisältämät materiaalit ovat yleisiä informatiiviseen käyttötarkoitukseen kohdistettuja malleja, joista löytyy tarvittavia tietoja eri toimijoille, kun on käsiteltävä kutakin aihetta. Sisältö on tarkoitettu neuvoa antavaksi tueksi, ei korvaamaan voimassa olevia standardeja ja asetuksia tai muuta alalle julkaistua lainsäädäntöä, joiden vaatimukset laitteistoteutuksissa ja ylläpidossa on täytettävä. Yksikin yhteinen teko turvallisuudelle on teko meille jokaiselle.

3 Savunpoiston ylläpito

4 Aiheen liiteluettelo Klikkaamalla hyppäät sivulle Toimintamallikaavio: Suunnittelun lähtökohdat Saatavilla olevat ohjeet Kaikki havainnot puutteista laitteistotarkastuksilla

5

6 Tiivistelmä ja lähtökohdat Oleellista on, että palontorjuntaan vaikuttavia laitteistoja toteutetaan ja suunnitellaan asianmukaisesti, jotta ne tarvittaessa myös toimisivat kuten on suunniteltu. Laitteiston toimintakunnon varmistaminen ja laadunhallinta tulisi ulottaa aina esisuunnittelusta ylläpitojaksolle asti. Ylläpidon laiminlyönti saattaa johtaa pahimmillaan kohteessa olevien henkilöiden hengenvaaraan sekä kohtalokkaisiin taloudellisiin menetyksiin. Toimintakyvytön laitteisto voi olla palotilanteessa myös riski rakenteelliselle kestävyydelle. Tästä syystä asianmukaisen suunnittelun, huollon ja ylläpidon tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Oikein toteutettu ja ylläpidetty laitteisto palvelee koko elinkaaren ajan. Suunnittelussa tulee muodostaa yhtenäinen kokonaiskuva palontorjunnan laitteistojen sekä muun kohteeseen toteutettavan automaation sidoksista toisiinsa hallittuna kokonaisuutena. Laitteistojen toimintatavan ja ominaisuuksien on oltava soveltuvia kuhunkin kohteeseen ja toiminta on aina pystyttävä myös varmistamaan kunkin käyttöolosuhteen mukaisesti. Toimintamallin sisältö on tarkoitettu neuvoa antavaksi tueksi, ei korvaamaan voimassa olevia standardeja ja asetuksia tai muuta alalle julkaistua lainsäädäntöä, joiden vaatimukset laitteistoteutuksissa ja ylläpidossa on täytettävä. Malli toimii apuna käsiteltäessä savunpoiston laitteistoja sekä erityisesti yhteyksiä muiden palontorjunnan laitteistojen osalta. Havaitut puutteet toteutuksissa ja ylläpidossa Savunpoistolaitteiden on havaittu toimivan ja täyttävän määräykset testeissä, mutta palotilanteissa ja tarkastuksissa laitteet eivät ole toimineet asetettujen vaatimusten mukaisesti. Tilastoista (Pronto) on voitu havaita, että toimintaan ovat vaikuttaneet laitteiston tekniset viat tai raporteissa on ollut kirjattuna syynä muu syy tai laitetta ei ole käytetty. Tarkastuksilla on myös havaittu, että: Laitteistojen käyttö- ja huolto-ohjeet ovat puutteellisia tai ei ole olemassa puolessa kohteista Kunnossapito-ohjelma on laadittu, päivitetty ja täyttää vaatimukset vain noin 30 %:ssa kohteista Kunnossapitopäiväkirja on käytössä ja ylläpidettynä puolessa kohteista Laitteiston kaaviokuva on laatimatta tai päivittämättä lähes 20 %:ssa kohteista Koelaukaisu suorittamatta melkein puolessa kohteista Laitteistovastaava nimeämättä noin 30 %:ssa kohteista tai henkilö kouluttamatta (52 %) Varaosia ei ole ollut saatavilla lähes 82 %:ssa kohteista Puutteiden takia määrätty jälkitarkastus toteuttamatta lähes 85 %:ssa kohteista Muita havaittuja haavoittuvuuksia ovat olleet: Akkujen huono kunto, toimimattomat laukaisupiirit, keskusviat, toimintaan vaikuttavat tekijät kuten koetilat, huoltojen toteutus Huomioitavaa on, että kohteet, joissa koelaukaisut ja huollot olivat suorittamatta, puuttuivat pääsääntöisesti kunnossapitopäiväkirjat kokonaan tai ne olivat puutteellisesti täytettyjä, myös huoltojen osalta. Savunpoistolaitteissa havaittuja puutteita: Kiinteistössä ei ole mitään tietoa koko savunpoiston olemassaolosta Savunpoistoon liittyvä ohjeistus tai kaaviokuva puutteellinen tai puuttuu Uusissakin kohteissa ohjeistusta ei ole tai materiaali on hävinnyt Savunpoistolle ei ole nimettyä hoitajaa tai hoitaja ei ole perehtynyt savunpoistoon Koestus ja huoltovastuut ovat epäselviä Savunpoisto on koestamatta ja huoltamatta Kiinteistöön on tehty muutostöitä huomioimatta savunpoistoa Jaettujen urakoiden ongelmat Koneellista savunpoistoa testatessa puhaltimet pyörivät väärään suuntaan Savunpoistokanavistossa on ylimääräistä tavaraa. Yksittäisten savunpoistoluukkujen avausjouset ovat alimitoitettuja Savunpoistopuhaltimen turvakytkimet eivät kestä kuumuutta Savunpoistoluukun asentamisen jälkeen muiden urakoitsijoiden työmiehet asentavat luukkujen avautumiselle esteitä. Akut ovat vanhat ja toimimattomat. Savunpoistokanaviston kannatus on puutteellista.

7 Havaituissa ongelmissa viitataan aikaisemmin toteutettuun savunpoistoselvitykseen: Savunpoistolaitteiden toiminta tulipalotilanteessa, Jarno Liimatainen 2004 (TUKES). Myös tarkastusten yhteydessä on havaittu lukuisia puutteita savunpoiston laitteiden ylläpitojakson ajalta (taulukoiden tilastot, KIWA Inspecta). Seuraavissa kaavioissa on kuvattuna laitteistotarkastuksilla raportteihin kirjattuja havaintoja ja puutteita, jotka liittyvä savunpoiston suunnitteluun, toteutukseen ja yläpitoon. Suunnitteluvaiheen puutteita Puutteet dokumentaatiossa 12 % Toimintavarmuuteen vaikuttavia puutteita 88 % Toteutusvaiheen puutteita Dokumentaatioon, ohjeisiin tai laitteistomerkintöihin liittyvät puutteet 37 % Toimintavarmuuteen vaikuttavia puutteita 53 % Muut tarvittavista järjestelyistä havaitut putteet 10 % Ylläpitovaiheen puutteita Toimintavarmuuteen vaikuttavia puutteita 22 % Dokumentaatioon, ohjeisiin tai laitteistomerkintöihin liittyvät puutteet 67 % Muut tarvittavista järjestelyistä havaitut putteet 11 %

8 Yhteenvetona tarkastuslaitokselta saaduista tilastoistaan voidaan esittää, että aikaisempaan savunpoistolaitteiden toiminnasta tehtyyn selvitykseen (Jarno Liimatainen 2004, TUKES) verrattuna uudet tilastot tarkastusraporteista osoittavat, että ongelmat eivät ole poistuneet. Kaavioissa esitetyt toimintavarmuuteen kohdistuvat puutteet ovat laitteiston tekniseen toimintaan vaikuttavia tekijöitä, joiden kohdalla toiminta ei toteudu suunnitellulla tavalla. Ongelmia aiheuttavat edelleen suunnittelematon toteutusketju ja vähäinen kokonaisuuden huomiointi laadun valvonnassa. Huomioitavaa on, että puutteet toteutuksen eri vaiheissa eivät poistu vaan lisäävät haasteita ylläpidossa, jolloin haltijalle voi tulla vastaan erilaisia yllättäviä korjaustarpeita tai toiminta estyy. Tehtyjen huomioiden määrä kasvaa tilastojen mukaisesti laitteiston elinkaaren aikana. Erityisesti huomioitavaa on, että suurin osa havaituista ongelmista kohdistuu laitteistojen toiminatavarmuuteen, johon vaikuttavat esille nousseet huomiot laitteiden asianmukaisesta kunnosta ja yhteensopivuuksista. Savunpoistolaitteistojen komponentit tulisi suunnitella tai valita siten, että ne täyttävät järjestelmän toimintavaatimukset. Ellei kaikkia järjestelmän komponentteja ole asennettu asianmukaisesti, savunpoistolaitteisto ei toimi oikein, eikä täytä suunniteltuja toimintatavoitteitaan. Liittyen havaittuihin varavirtalähteiden puutteisiin ylläpidossa on myös huomioitava ennen teholähdestandardin julkaisua toteutettujen laitteistojen akuston toimintavarmuus, joka voi vaihdella kohdekohtaisesti. Liitteen 2 taulukossa on nähtävissä kaikki tehdyt huomiot tarkastusten yhteydessä, joissa edellä esitetyt yksityiskohtaiset huomiot ovat yhdistettyinä aihealueittain. Myös Pelastusturvallisuuden vuositilasto 2017 (Safetum) osoittaa, että vuonna 2017 tarkastetuista kiinteistöistä 51 prosenttia savunpoistojärjestelmän puutteellisista huoltotoimenpiteistä. Suunnittelun lähtökohdat ja toimintakunnon varmistaminen Pelastuslain (379/2011) 12 :n mukaan savunpoistolaitteet on pidettävä toimintakuntoisena ja huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti. Kunnossapidosta huolehtimisesta vastaavat pelastuslain 12 :n nojalla rakennuksen omistaja ja haltija. Savunpoistolaitteiden asennus- ja huoltotoiminta tai tarkastus ei ole vastaavalla tavalla säädeltyä kuin paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoilla, mutta palontorjunnan laitteistojen yhteydessä on aina huomioitava, että laitteiston asianmukainen kunto on pystyttävä varmistamaan. Laitteen mukana tulee toimittaa sen asianmukaisessa asentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa tarvittavat tiedot ja ohjeet. Käyttö-, huolto- ja asennusohjeissa tulee antaa riittävät tiedot laitteen ominaisuuksista, käyttötarkoituksesta ja turvallisesta käsittelytavasta. Sen, joka saattaa markkinoille tai luovuttaa toiselle pelastustoimen laitteen, on varmistettava ja voitava luotettavasti osoittaa, että laitteet täyttävät niille säädetyt vaatimukset. antanut vaatimustenmukaisuudesta asianmukaisen vakuutuksen ja tehnyt laitteeseen sitä koskevan merkinnän tai jos laitteen vaatimustenmukaisuus on osoitettu arviointilaitoksen suorittamassa varmentamismenettelyssä. Arviointilaitoksen käyttämisestä voidaan säätää laitteille asetettavien vaatimusten yhteydessä. Laitteiston suunnittelussa ja asennuksessa on otettava huomioon laitteiston ja asennuskohteen käyttötarkoitus sekä niiden yhteensopivuus laitteiston toimintaan mahdollisesti vaikuttavien muiden järjestelmien kanssa (Laki pelastustoimen laitteista 10/2007). Huomiot suunnittelussa Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö (palotekninen suunnittelu). (132/199 Maankäyttö- ja rakennuslaki) 120 c-f :ssä esitetään vaatimukset erityissuunnittelijan tehtävän vaatimusluokista sekä kelpoisuusvaatimuksista. Huomioitavaa on, että suunnittelijoiden tulee olla luonnollisia henkilöitä, jotka soveltuvat erityissuunnittelijan tehtävään ja omaavat tarvittavan osaamisen erityissuunnitteluun. Rakennusvalvontaviranomaisen on arvioitava sille ilmoitetun suunnittelijan 120 c-f:n mukainen kelpoisuus tai tarvittaessa on osoitettavissa muilla tavoin vastaava pätevyys tehtävään. Rakennusvalvontaviranomaisen on tehtävä pyydettäessä päätös suunnittelijan kelpoisuudesta toimia kyseisessä suunnittelutehtävässä (Maankäyttö- ja rakennuslaki). Suunnittelija arvioi kohteen riskit ja neuvottelee tarvittaessa pelastuslaitoksen kanssa valituista savunpoiston perusratkaisuista. Käsittelyssä on hyvä ottaa huomioon kohteen suunnitelmallisuus elinkaaren osalta, myös käyttöönoton jälkeiselle ylläpitojaksolle, jossa aikaisemmin esitetyllä tavalla havaitaan laitteiston toimintavarmuuteen vaikuttavia puutteita.

9 Suunnitelmien käsittely: Edellä esitetyn mukaisesti, pelastustoimen laitelain mukaisista laitteistoista tulisi olla jo laitteistosuunnitelmia käsiteltäessä osoitettavissa: Laitteiston ja sen osien yhteensopivuus: Muiden pelastustoimen laitteistojen, kuten paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen, kanssa. Suunnittelussa on selvästi osoitettava huomiointi myös muiden palontorjunnan laitteistojen toiminnan vaikuttavuudesta kokonaisuuteen. Muun kiinteistöautomaation kanssa. Mukaan lukien standardeissa (EN 12101) esitettyjen järjestelmien kanssa (paineistusjärjestelmät, kuulutus- ja hälytysjärjestelmät, valaistus- ja viitoitusjärjestelmät, tietokoneistetut ohjausjärjestelmät, turvallisuusjärjestelmät, lämmitys-, tuuletus- ja ilmastointijärjestelmät) Suunnitelmista tulisi selvitä, että asia on huomioitu kohdekohtaisissa suunnitelmissa ja vastaavalta suunnittelijalta löytyy tarvittavat tiedot kyseisistä laitteistoista. Yhden laitteiston toteutus ei saa heikentää muiden palontorjunnan laitteistojen toimintavarmuutta tai toimia riskinä halutulle asianmukaiselle yhteistoiminnalle palotilanteessa. Suunnitelmissa tulisi esittää myös tarvittavat menettelytavat huoltotoimenpiteissä, jotta vaatimus turvallisista käsittelytavoista täyttyy. Esimerkiksi kohdekohtaiset ja olosuhteiden vaikutuksesta tehdyt tekniset toteutukset on esitettävä tarvittavan selvästi. Näihin huomioihin sisältyvät myös putoamissuojiin liittyvät tekniset ratkaisut ja ohjeet. Suunnitelmia käsiteltäessä tulisi arvioida myös tarvittavat menettelyt asianmukaisuuden osoittamiseksi, joihin voivat kuulua vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen käyttämällä arviointilaitoksen varmentamismenettelyä. Kaikissa laitteistoyhteyksissä varmistettava toiminta tarvittavalla tarkkuudella varmennusmenetelmien yhteydessä. Laitteistosuunnitelmia käsiteltäessä on hyvä ottaa tarvittavilta osin huomioon myös suunnitelmien osalta niiden kattavuus myös ylläpitojaksolle. Näihin huomioihin voivat sisältyä ylläpito-organisaation nimeäminen, laitteiston käyttöön ja huoltotoimenpiteisiin perehdyttämisen osoittamiseksi tarvittavat menettelyt. Hallitussa kokonaisuudessa pelastussuunnitelma, kunnossapito-ohjelma ja hoito- ja huolto-ohjelma muodostavat yhden toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Suunnitelmien tulee ottaa huomioon myös paloteknisen suunnitelman mukaiset huomiot rakenteellisesta palonkestävyydestä. Laitteistoissa käytettävien tuotteiden komponenttien yhteensovittamisessa on havaittu ongelmia. Laitteistoihin liitettyjen komponenttien heikon yhteensopivuuden takia laitteistot eivät ole aina toimineet tarkoitetulla tavalla ja luotettavasti siten, kuin laissa pelastustoimen laitteista 10/2007 on säädetty. Eikä ole siten enää täyttänyt sille rakentamisessa asetettuja vaatimuksia. Laitteistojen yhteensopivuuden hallinnassa ja suunnittelussa auttaa harmonisoitujen standardien noudattaminen, savunpoistolaitteiden osalta standardisarja EN 12101. Laitteistomateriaaleissa tulisi pystyä esittämään: Suunnitelmallisuus ja varautuminen, johon kuuluu ylläpidon organisointiluonnos Kaaviot toteutetusta laitteistosta sekä laitteistoyhteyksistä Asennetun järjestelmän kaavion, jossa esitettynä muun muassa savunpoistoluukut, toimintakuvaus sekä kaavio laitteistoyhteyksistä (Sammutuslaitteistot sekä paloilmoittimet) Tekninen tuotesivu (viittaus edelliseen) Asennustodistus Laitteen mukana tulee toimittaa asennustodistus, jolla osoitetaan laitteiston asianmukainen kunto sekä todistuksen liitteenä on oltava kunnossapito-ohjelmaa varten tarvittavat tarkat tiedot laitteiston hoito- ja huolto-ohjelmasta Huoltokirja: Valmistajan ja asennuksen toteuttavan liikkeen on esitettävä vastaava huolto toimenpideluettelo asennetulle järjestelmälle. Mitoituspöytäkirjat sähköasennuksista (mukana oltava akkulaskelma) Käyttöönottopöytäkirja / asennusliikkeen oman työn tarkastus Kohteen pelastussuunnitelma, kunnossapito-ohjelma ja kohteen hoito- huolto-ohjelma

10 Toimintakunnon varmistaminen Laitteiden asianmukainen toimintakunto tulee varmistaa kuten laitteista on määritelty ja kohdekohtaisen kunnossapito-ohjelman mukaisesti (pelastuslaki ja laki pelastustoimen laitteista). Toteuttavan ja asentavan tahon tulisi määritellä hoito- ja huolto-ohjelmaan selvästi, kuinka usein laitteistolle tulee tehdä tarvittavat koestukset. Laitteen mukana tulee toimittaa sen asianmukaisessa asentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa tarvittavat tiedot ja ohjeet. Käyttö-, huolto- ja asennusohjeissa tulee antaa riittävät tiedot laitteen ominaisuuksista, käyttötarkoituksesta ja turvallisesta käsittelytavasta. Harmonisoiduissa standardeissa esitetyt vaatimukset huolto- ja koestustoimenpiteistä on myös täytettävä sekä kohdemateriaaleissa on varmistettava kunnossapito-ohjelman kattavuus koko laitteiston osalta (EN Standardisarja 12101 ja osa 12101-4 Smoke and heat control systems). Huoltotoimenpiteitä toteuttavan tahon on oltava perehdytetty kohdekohtaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin ylläpidon kannalta. Tarvittavaa materiaalia ylläpidon hallintaa löytyy myös ST-julkaisuista (Poimittuina: Savunhallinnan asennustodistus, kunnossapito-ohjelma sekä huoltopäiväkirja). Hyvin hallittu kokonaisuus vaatii aina henkilön huolehtimaan, että laitteistokohtaista kunnossapito-ohjelmaa noudatetaan sekä asennusliikkeen kohteelle toimittamaa hoito- ja huolto-ohjelmaa noudatetaan. Kohteen pelastussuunnitelma, kunnossapito-ohjelma ja hoito- ja huolto-ohjelma ovat aina yksi kokonaisuus, jossa jokainen osa tukevat toisiaan. Laitteiston päivitystarve, kriteerit ja toimintavarmuus tarkastettava aina kohteen rakenteellisissa ja käyttötarkoituksen muutoksissa. Muutostöitä toteuttavalla yrityksellä täytyy löytyä tarvittavat pätevyydet ja asennusliike vastaa laitteiston/laitteistojen yhteensopivuudesta. Toimintakunto tulisi varmistaa asianmukaisella tavalla myös kaikkien muutos- ja päivitystöiden yhteydessä. On suositeltavaa varmistaa laitteistokokonaisuuden asianmukainen toimintakunto tarvittavassa laajuudessa. Samaa menetelmää voidaan toteuttaa laitteiston palauttamisessa palotilanteen tai muun mahdollisen toimintaan vaikuttavan häiriötilanteen seurauksena.

11 Saatavilla olevat ohjeet Kansallisen lainsäädännön ja asetusten lisäksi Suomessa noudatetaan harmonisoituja eurooppalaisia tuotestandardeja, joiden avulla täytetään direktiivien vaatimukset. Eurooppalainen standardi antaa vaatimukset suunnittelulle ja standardien käytössä on kuitenkin aina noudatettava uusinta versiota. Savunpoistolaitteet kuuluvat pelastustoimen laitteista annetun lain (10/2007) ja rakennustuoteasetuksen soveltamisalalle. Niiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan yhdenmukaistetulla tuotestandardilla. Eurooppalainen standardi SFS-EN 13306 määrittelee peruskäsitteet ja määritykset kunnossapidon teknisille, hallinnollisille ja johtamisen alueille. Kunnossapito koostuu kaikista kohteen eliniän aikaisista teknisistä, hallinnollisista ja liikkeenjohdollisista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on ylläpitää tai palautta kohteen toimintakyky sellaiseksi, että kohde pystyy suorittamaan vaaditun toiminnon. Aiheesta saatavilla olevaa materiaalia: 132/1999 Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta sekä asetuksen perustelumuistio Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Pelastuslaki (379/2011) Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Eurooppalainen standardisarja - EN 12101 Suunnittelu- ja asennusstandardit TR ja TS NFPA 92 Standard for Smoke Control Systems Aiheesta saatavilla olevaa materiaalia: ST-Julkaisut savunpoistolaitteiden osalta RIL 232-2012 Rakennusten savunpoisto, suunnittelu, toteutus ja ylläpito Eurolux ohje 02, painovoimaisen savunpoistojärjestelmän kunnossapito, Suomi Kesäkuu 2017 OHJE, Helsingin kaupunki, SAVUNPOISTO RAKENNUKSISTA Stig Wahlström, Savunpoiston ohje-, huolto- ja kunnossapito-ohjelma Sähköasennuksiin liittyvät SFS standardit CEA ohjeet, soveltamisala savunpoiston osalta (Huomioitava, että käytettäessä CEA ohjetta, joka ei ole velvoittava, noudettava viimeistä päivitettyä versiota)

12 Kaikki havainnot puutteista laitteistotarkastuksilla: KIWA tilastointi, Tarkastusraportit vuosilta 2011-2017 Tarkastuksilla havaittuja suunnitteluvaiheen puutteita Huomio Määrä % 1. Kohteen pelastussuunnitelmaa ei ollut esittää tarkastuksen yhteydessä. 1 2,4 % 2. Savunpoistolaitteiden vaatimustenmukaisuuksista ei ollut esittää dokumentteja. 1 2,4 % 3. 4. 5. Suunnittelussa ei oltu huomioitu palonkestävää asennustapaa (SFS-6000:5) (Myös toimintaan vaikuttavat puutteet, laitteisto- ja komponenttivalinnat) Sähkövoiman saantia puhaltimille ei ollut varmistettu kahdesta toisista riippumattomasta lähteestä Savunpoistopuhaltimen korvausilman saamisesta ei ollut riittävää näyttöä. 24 8 2 57,1 % 19,0 % 4,8 % 6. 7. Laukaisukaavioihin ei ole merkitty puhallinryhmien korvausilmaluukkujen sijaintia Savunpoistoluukkujen ryhmittely ei vastannut paloteknistä suunnitelmaa 2 1 4,8 % 2,4 % 8. Savunpoiston suunnitellut ilmavirtaukset eivät toteutuneet kaikissa lohkoissa 2 4,8 % 9. Savunpoiston laukaisukaaviot puuttuivat tai eivät olleet käytettävissä 1 2,4 % Suunnittelu

13 Tarkastuksilla havaittuja toteutusvaiheen puutteita Huomio Määrä % 1. Pelastussuunnitelmakaavioista puuttuivat savunpoistoluukkujen laukaisukeskusten sijainnit 2 2. Savunpoistoluukkujen ohjauskeskuksilta/laukaisupainikkeilta puuttuivat tarkat 6 laukaisu aluekartat numerointeineen. 3. 4. 5. Savunpoistolaitteiston kohdekohtaiset toimintaohjeet ja toimintakaaviot puuttuivat palokunnan hyökkäystien läheisyydestä. Automaattisesti toimivan savunpoistojärjestelmän ilmaisintoimintojen kuittausohjeet puuttuivat paloilmoitin keskuksen läheisyydestä. Laukaisukaavioista puuttui korvausilma-aukkojen avausohjeet ja merkinnät korvausilma-aukkojen sijainnista sekä ohjeet ilmastoinnin pysäytyksestä puuttuivat. 1 1 19 1,5 % 4,4 % 0,7 % 0,7 % 14,1 % 6. Savunpoistonlaukaisu/ohjauskeskuksissa ei ollut toteutettu kaapeli/ilmaisinlinjojen vikavalvontoja, tehonsyöttöjen vikavalvontaa myös aluekohtaiset palo-, lepo- ja vikatilaa ilmaisevat merkkivalot puuttuivat, keskuksissa pelkät käyttökytkimet ilman mitään toimintaa osoittavia merkkivaloja, jolloin tarkka paikantaminen estyy.(pren 12101-9, EN 12101-10) 6 4,4 % 7. Luukkujen aukkoja ei oltu varustettu putoamissuojilla. (RakMK osa2) 7 5,2 % 8. Paloilmoittimelta puuttui paikantamiskaavioiden hakemistosta selvitys liitetyistä ohjaustoiminnoista ja niiden käytöstä savunpoiston osalta (2002:9.2.1 ). 3 2,2 % 9. 10. 11. 12. Rakennuksen ulkopuolelta puuttui SAVUNPOISTOKESKUS -kyltti. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. Savunpoiston laukaisukaaviot olivat väliaikaiset ja käsintehdyt. Savuverhon laskeutumisen edessä este, joka estää savuverhon laskeutumisen alas sekä aiheuttaa savuvuodon viereiseen savulohkoon. Savusulkujen aukot ympäröivän rakenteen ja savusulun välissä ovat suurimmillaan 110 mm. Aukot ylittävät SFS-EN 12191-1 arvot Palokunnan aggregaattia varten on rakennuksen ulkopuolelle asennettu virransyöttöpiste. Syöttöpiste on testaamatta pelastuslaitoksen puolelta. Virransyöttöpisteeltä puuttui opaskyltti esim. PALOKUNNAN VIRRANSYÖTTÖPISTE. Varavirran syöttöpiste oli merkitsemättä savunpoistokaavioihin Savunpoistolaitteiston dokumentit, lukuun ottamatta laukaisukaavioita, puuttuivat keskukselta mm. asennustodistus, käyttö- ja huolto-ohjeet, palotekninensuunnitelma ja asennuspöytäkirjat. Koneellisen savunpoiston alueella kaavioihin ei ole merkitty poistoilma-aukkojen kohtia ja itse luukuista puuttuu (SP-merkintä puutteellinen) Paloteknisessä suunnitelmassa mainittu enintään kahden automaattisen savunpoistolohkon yhtäaikainen käynnistyminen oli toteuttamatta ohjauskeskuksessa. Osa savunpoistoluukuista ei avautunut riittävästi laskennallisen virtauksen varmistamiseksi. Luukkuryhmien laukaisupainikkeet on asennettu liian lähekkäin. Kaikkia laukaisupainikkeita ei ole mahdollista koestaa huoltotoimenpitein. Savunpoistoryhmät/ puhaltimet / luukut /korvausilmaovet eivät toimineet ollenkaan. 1 2 1 1 5 3 4 1 1 2 56 0,7 % 1,5 % 0,7 % 0,7 % 3,7 % 2,2 % 3,0 % 0,7 % 0,7 % 1,5 % 41,5 %

14 20. Savunpoistojärjestelmän ohjaus- ja laukaisukeskusten vikatietojen välitys 4 VAK:iin oli kytkemättä. 21. Savunpoistopuhaltimien syöttökaapeleita ei ollut asennettu riittävän luotettavasti 2 alustaansa. 22. Paloilmoittimen ohjauksia ole toteutettu siten, että vain ko. savulohkon alueella olevat ilmaisimet/paloryhmät ohjaisivat automaatista savunpoistoa oikeista savulohkoista. 23. Savunpoistokanavasta puuttui moottori ohjatut pellit 2 1 3,0 % 1,5 % 1,5 % 0,7 % 24. Korvausilmaovien asennustyöt kesken 4 3,0 % Toteutusvaihe

15 Tarkastuksilla havaittuja ylläpidon puutteita Huomio Määrä % 1. Kohdekohtaiset kunnossapitokortit, huolto- ja kunnossapito-ohjelma, 50 huolto-ohjeet, huoltoraportit, huoltopäiväkirja puuttui. 2. Laitteisto oli mekaanisesti/rakenteellisesti vaurioitunut 10 54,9 % 11,0 % 3. Varaosia ei ollut kiinteistössä saatavilla. 1 1,1 % 4. Savunpoistokaavio oli irronnut seinästä, se tulisi kiinnittää kunnolla. 1 1,1 % 5. Korvausilman saanti oli puutteellista. 3 3,3 % 6. Käytävälle tullut jälkikäteen väliovi joka ei näy savunpoistokaavioissa. 1 1,1 % 7. Laukaisukeskus ei toiminut koestettaessa 4 4,4 % 8. Akkujen vaihdosta ei ollut merkintöjä 12 13,2 % 9. Akusto ei toiminut laukaisukeskuksessa. 5 5,5 % 10. Portaan savunpoistoluukun jakorasiasta puuttui kansi. 4 4,4 % Ylläpito

16 Paloilmoitinsuositusryhmän suositukset

17 Aiheen liiteluettelo Klikkaamalla hyppäät sivulle Paloilmoitinsuositusryhmä Johdanto Suositus 1/2018 PALOILMOITTIMEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA, KUN RAKENNUSLIITTYY AIKAISEMMIN TOTEUTETTUIHIN RAKENNUKSIIN Suositus 2/2018 PALOILMOITTIMEN TARKASTUKSET ERI ASENNUSTILANTEISSA Suositus 1/2017 SAMMUTUSLAITTEISTON LIITTÄMINEN PALOILMOITTIMEEN Suositus 1/2016 RÄJÄHDYSVAARALLISET ALUEET JA TILAT PALOILMOITINASENNUKSISSA Suositus 2/2016 PALOILMOITIN MAADOITUKSET Suositus 1/2015 TURVALLISUUSORGANISAATION TEHTÄVÄT KOSKIEN PALOILMOITINTA Suositus 2/2015 RUNKOKAAPELEIDEN KÄYTTÖ PALOILMOITINJÄRJESTELMISSÄ Suositus 1/2014 PALOILMOITTIMEN DOKUMENTOINTI AUTTAA KÄYTTÄJIÄ Suositus 2/2014 AUTOMAATTISTEN PALOILMOITTIMIEN PALO- JA VIKAILMOITUSTEN VALVONTA Suositus 1/2013 ERHEELLISIÄ PALOILMOITUKSIA VÄHENTÄVÄ MONIKRITEERIOMINAISUUS YHDISTELMÄILMAISIMESSA (18.6.2013) Suositus 2/2013 PALOILMOITTIMEN ENNAKKOVAROITUSOMINAISUUS PARANTAA KIINTEISTÖN TURVALLISUUTTA (11.12.2013)

18 Paloilmoitinsuositusryhmä Johdanto Paloilmoitinsuositusryhmä on Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön yhteydessä toimiva paloilmoitinalaan liittyviä suosituksia antava elin. Ryhmän tehtävänä on käsitellä sille esitettyjä tulkintaongelmia aiheuttavia ammatillisia kysymyksiä ja antaa niistä tarpeelliseksi katsomansa suositukset. Ryhmä tukee ja edistää kannanotoillaan tarkoituksen mukaisten ratkaisujen tekemistä paloilmoitintöiden kannalta ongelmalliseksi koetuissa tapauksissa tai tilanteissa. Nämä voivat liittyä paloilmoittimien koko elinkaareen. Suositukset esitetään vuosittain juoksevasti numeroituina. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa. Ryhmän ratkaisut ovat julkisia ja vapaasti julkaistavissa kaikissa tiedotusvälineissä. Kukin ryhmän jäsen tukee ja edistää omalla tahollaan ratkaisujen julkisuutta sekä hyödyntämistä koulutuksessa, neuvonnassa ja ohjeistuksessa. Suositusryhmän jäsenet Ryhmä koostuu paloilmoittimiin, niiden suunnitteluun, asennuksiin, tarkastuksiin ja ylläpitoon sekä standardeihin ja ohjeisiin perehtyneistä asiantuntijoista. Kimmo Arenius, Sähköinfo Oy Hannu Eromäki, Tarkastuslaitokset Veijo Kauppi, Sähköinfo Oy, siht. Juho Kess, Asunto- toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Lauri Lehto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Jyrki Laine, Turva-alan yrittäjät ry Arto Latvala, Palopäällystöliitto ry Markku Leskinen, Sähkösuunnittelijat NSS ry Peter Malmelin, Turva-alan yrittäjät ry Karoliina Meurman, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tapani Perttula, Paloilmaisualan yhdistys ry, puh.joht. Rauno Pukarinen, Paloilmaisualan yhdistys ry Aku Pänkäläinen, Finanssialan keskusliitto ry Arto Sirviö, SESKO ry Jukka Virkki, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Ryhmä aloitti toimintansa syyskuussa vuonna 2012 Lisätietoja Veijo Kauppi, sihteeri PL 55, 02601 Espoo puh. 09 5476 1308 veijo.kauppi(at)sahkoinfo.fi Tapani Perttula puheenjohtaja Schneider Electric Finland Oy Sokerilinnantie 11 C 02600 ESPOO puh +358500 448109 tapani.perttula(at)schneider-electric.com Paloilmoitinsuositusryhmän suositukset Tässä julkaistaan Paloilmoitinsuositusryhmän suosituksia, joiden tarkoituksena on edistää tarkoituksenmukaisten ratkaisujen tekemistä paloilmoitintöiden kannalta ongelmalliseksi tai tulkinnanvaraiseksi koetuissa tapauksissa ja tilanteissa. Suositusten numerointi: Suosituksen numero ilmaisee juoksevaa tunnusta, jolla asia on suositusryhmälle esitetty ja otettu käsiteltäväksi. Suosituksen päivämäärä on sen kokouksen päivämäärä, jossa suositusryhmän toimesta laadittu ja annettu suositus on lopullisesti hyväksytty. Suositusryhmältä voi pyytää kannanottoa selvästi tulkintaa vaativissa asioissa. Tulkintatarve voi koskea paloilmoittimen koko elinkaaren aikaisia tulkinnanvaraisia kysymyksiä. Suositusryhmän suosituksia julkaistaan näillä verkkosivuilla ja myös alan lehdissä, kirjoissa, kansioissa ja koulutustilaisuuksissa. Suositusryhmä toimii Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön yhteydessä.

19 Suositus 1/2018 PALOILMOITTIMEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA, KUN RAKENNUS LIITTYY AIKAISEMMIN TOTEUTETTUIHIN RAKENNUKSIIN Kysymys: Mitä tulisi ottaa huomioon paloilmoittimen suunnittelussa silloin, kun valvottava rakennus liittyy kiinteästi ympäröiviin aikaisemmin toteutettuihin rakennuksiin? Vastaus: Kun paloilmoitin valvoo rakennusta ja rakennukseen liittyy uusia eri paloilmoittimella valvottuja osia, on riskinä muodostua paloilmoittimien päällekkäisiä toimintoja, kuten paikantamisalueet palontorjunta- ja rajoitusjärjestelmien ohjaukset savunpoistojärjestelmät sammutusjärjestelmän ohjaukset ja paikannustiedot poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmät hätäkeskusyhteydet tiedonkulun nopeuteen vaikuttavat tekijät (vaiheistetut hälytykset, alueiden nimitykset) Missä tilanteissa päällekkäisyyksiä tai määrittelemättömiä tilanteita voi syntyä: rakennuksien suunnitteluvaiheessa niihin on jäänyt määrittelemättömiä avoimia alueita rakennuksiin on määritelty lisättäväksi niitä yhdistäviä kulkureittejä rakennuksien viranomaisvaatimuksia ei ole huomioitu kaikilta osin urakkatoteutuksen aikana eri toteutusosapuolilta tulee ristikkäisiä vaatimuksia kokonaisuuden hallinta ja valvonta on puutteellista urakkarajat eivät ole yksiselitteiset Kuinka vältetään päällekkäisyyksiä tai määrittelemättömiä tilanteita: Suunnitteluvaihe selvitä rakennukseen liittyvät muut rakennukset sekä niitä koskevat velvoitteet ja ratkaisut varmista, että kaikki viranomaisvaatimukset on huomioitu kommunikoi muiden suunnittelijoiden kanssa määrittele suunnittelutyölle koordinoiva suunnittelija, joka huomioi, selvittää ja dokumentoi tarvittavat toimenpi teet Rakennusten yhdistäminen kulkureitein (huomioi kaikki alakohdat) varmista urakkarajat yhdistävissä kulkureiteissä varmista toiminnallisuudet yli urakkarajojen selvitä rakennukseen liittyvät muut rakennukset sekä niitä koskevat velvoitteet ja ratkaisut kommunikoi muiden suunnittelijoiden ja muiden osapuolien kanssa tiedota ympäröivien rakennusten turvallisuusorganisaatiota määrittele hankkeelle vastuuhenkilö, joka huomioi, selvittää ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet Urakkarajat rakennuksessa voi olla eri tavalla määriteltyjä paloilmoittimen valvonta-alueita ja sammutusalueita päällekkäisiä alueita = kuuluu molemmille rakennuksille katvealueita, valvomattomia alueita = ei kuulu kumpaankaan rakennukseen ristikkäiset alueet = valvoo väärän rakennuksen alueelle kuuluvaa osaa määrittele hankkeelle vastuuhenkilö, joka vastaa paloilmoittimen valvonta- ja sammutusalueiden oikeellisuudesta

20 Rakennusten omistus-/vuokralaissuhteiden muutokset muutokset voivat vaikuttaa rakennuksen infrastruktuuriin näitä ovat esim. rakennusten yhteydessä olevat kulkureitit, kuten tunnelit, rullakuljettimet, rullaportaat, hissit, portaat, ajoluiskat, lastausalueet ja kävelysillat määrittele hankkeelle vastuuhenkilö, joka vastaa inframuutosten huomioimisesta ja asianmukaisesta toteuttamisesta Ylläpidon ja huollon toteuttaminen toisiinsa liittyvissä rakennuksissa kokonaisvastuu kaikkien palontorjuntajärjestelmien toimivuudesta yhdelle taholle, joka varmistaa, että seuraavat asiat on huomioitu: ohjauksilla on käyttöohjeet, ja ohjaustoiminnot on dokumentoitu palontorjunta- ja informaatiojärjestelmien toimivuus säännönmukaisilla testauksilla, jotka merkitään huoltopäiväkirjaan paikantamiskaavioiden synkronointi/yhteensovittaminen määrittele ylläpidon ja huollon toteuttamiselle vastuullinen asennusliike, joka huomioi, selvittää ja dokumentoi tarvittavat toimenpiteet Pelastus- ja poistumisreitit toisiinsa liittyvissä rakennuksissa henkilöturvallisuuden kannalta poistumisturvallisuus ja -reitit ovat tärkeitä nämä on määritelty arkkitehtisuunnittelussa ja pelastussuunnitelmassa varmista, että pelastussuunnitelmassa nimetty vastuuhenkilö tarkastaa poistumisturvallisuuden varmistavien järjestelmien toiminnan määrävälein Kuka vastaa kokonaisuudesta niin, että ei synny päällekkäisyyksiä tai määrittelemättömiä tilanteita: Osapuolia käytössä olevan rakennuksen haltija tai omistaja, jolla on kunnossapitosopimus paloilmoittimesta uuden rakennuksen tai rakennuksen osan rakennuttaja, joka on nimennyt paloilmoittimen asennusliikkeen Yhteistyö suunnittelijat pelastusviranomainen rakennusvalvonta paloilmoittimen asennusliike, kunnossapito, vanha rakennus paloilmoittimen asennusliike, uusi rakennus tai rakennuksen osa Tarvittava dokumentointi vanhan rakennuksen paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston asiakirjat uuden rakennuksen tai rakennuksen osan paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston asiakirjat Kuka ottaa vastuun? Uuden rakennuksen tai rakennuksen osan toteutuksen toimeksiannon saanut paloilmoittimen asennusliike toteuttaa paloilmoittimen ja siihen liittyvän sammutuslaitteiston toiminnallisen yhteensovittamisen. Se myös kerää tarvittavan dokumentoinnin ja tekee suunnitelmat, joissa kokonaisuus on huomioitu molempien rakennusten tai rakennusten osien osalta. Tämän jälkeen uuden rakennuksen tai rakennuksen osan toteutuksen saanut paloilmoittimen asennusliike esittää kokonaisuuden pelastusviranomaisille, jotka voivat arvioida kokonaisuuden toimivuuden pelastustoiminnan kannalta.

21 Suositus 2/2018 PALOILMOITTIMEN TARKASTUKSET ERI ASENNUSTILANTEISSA Kysymys: Mitä tarkastuksia paloilmoitinasennuksista pitää tehdä? Vastaus: Huollon yhteydessä voidaan asennustarkastukseen liittyvät toimenpiteet ja laitteiden yhteensopivuuteen liittyvät rajoitteet kirjata huoltoraporttiin ja paloilmoittimella säilytettävään päiväkirjaan. Jos paloilmoittimen määräaikaistarkastuksessa ei ole havaittu vakavia puutteita, asennustarkastus voidaan kirjata huoltoraporttiin tai määräaikaistarkastuspöytäkirjaan ja paloilmoittimella säilytettävään päiväkirjaan. Mitä tarkastuksia paloilmoitinasennuksista pitää tehdä? Asennustarkastus Käyttöönotto Rakennuskohteet, joihin asennetaan hätäkeskukseen liitettävä paloilmoitin. Rakennuskohteet, joihin asennetaan paloilmoitin, jota ei liitetä hätäkeskukseen. Kun kohteen saneeraus- tai rakennustyömuutos edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa. Kun kohteen saneeraus- tai rakennustyömuutos ei edellytä rakennus- tai toimenpidelupaa, mutta paloilmoittimeen tehdään asennustöitä. Korjaustoimenpiteenä tai muusta syystä suoritetun paloilmoitinkeskuksen uusimisen jälkeen, jos järjestelmän yhteensopivuus ei ole täysin varmistettu EN 54-13 mukaisesti. Korjaustoimenpiteenä tai muusta syystä suoritetun paloilmoitinkeskuksen uusimisen jälkeen, jos järjestelmän yhteensopivuus on täysin varmistettu EN 54-13 mukaisesti. Paloryhmän kaikkien paloilmaisimien uusiminen Paloryhmän lisääminen tai muuttaminen Paloilmaisimien lisääminen tai poistaminen paloryhmästä siten, että paloryhmärajat eivät muutu. Paloilmaisimien vaihtaminen huoltotoimenpiteenä olemassa oleviin asennuskantoihin siten, että ilmaisutapa säilyy vähintään samantasoisena. Sellaisten paloilmoittimien kenttälaitteiden uusiminen, joiden yhteensopivuus on täysin varmistettu EN 54-13 mukaisesti. Rakennukseen tehdään rakenteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat paloryhmittelyyn tai paikantamiskaavoihin. Ilmaisutavan tai -teknologian muuttaminen perinteisestä osoitteelliseksi tai pisteilmaisusta muuhun ilmaisutapaan. Kun paloilmoittimen käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksessa havaittu vakava puute on korjattu.

22 PALOILMOITINSUOSITUSRYHMÄN TIEDOTE 26.9.2018/vkp Paloilmoittimen tarkastukset eri asennustilanteissa Paloilmoitinsuositusryhmä on Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön yhteydessä toimiva paloilmoitinalaan liittyviä suosituksia antava elin. Vuonna 2012 perustettu Paloilmoitinsuositusryhmä on julkaissut vuoden 2018 toisen suosituksen. Suositus vastaa kysymykseen: Mitä tarkastuksia paloilmoitinasennuksista pitää tehdä? Suositus 2/2018, PALOILMOITTIMEN TARKASTUKSET ERI ASENNUSTILANTEISSA Paloilmoitinsuositusryhmän tehtävänä on käsitellä sille esitettyjä tulkintaongelmia aiheuttavia ammatillisia kysymyksiä ja antaa niistä tarpeellisiksi katsomansa suositukset. Ryhmä tukee ja edistää kannanotoillaan tarkoituksenmukaisten ratkaisujen tekemistä paloilmoitintöiden kannalta ongelmallisiksi koetuissa tapauksissa tai tilanteissa. Nämä voivat liittyä paloilmoittimien koko elinkaareen. Ryhmä koostuu paloilmoittimiin ja niiden suunnitteluun, asennuksiin, tarkastuksiin ja ylläpitoon sekä standardeihin ja ohjeisiin perehtyneistä asiantuntijoista. Kimmo Arenius, Sähköinfo Oy Hannu Eromäki, Tarkastuslaitokset Tuomo Heinonen, Tarkastuslaitokset Veijo Kauppi, Sähköinfo Oy, siht. Juho Kess, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Lauri Lehto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland ry Jyrki Laine, Turva-alan yrittäjät ry Arto Latvala, Suomen Palopäällystöliitto - Finlands Brandbefälsförbund ry Markku Leskinen, Sähkösuunnittelijat NSS ry Peter Malmelin, Turva-alan yrittäjät ry Karoliina Meurman, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sam Packalén, Tarkastuslaitokset Tapani Perttula, Paloilmaisualan yhdistys ry, puh.joht. Rauno Pukarinen, Paloilmaisualan yhdistys ry Aku Pänkäläinen, Finanssiala ry Arto Sirviö, SESKO ry Jukka Virkki, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Lisätietoja Veijo Kauppi, sihteeri puh 09 5476 1308 veijo.kauppi@sahkoinfo.fi Tapani Perttula, puheenjohtaja Schneider Electric Finland Oy puh +358 500 448109 tapani.perttula@schneider-electric.com

23 Suositus 1/2017 SAMMUTUSLAITTEISTON LIITTÄMINEN PALOILMOITTIMEEN Kysymys: Mitä tietoja sammutuslaitteistosta liitetään paloilmoittimeen? Vastaus: Sammutusjärjestelmän toteutuksessa pitää kiinnittää huomiota siihen, millä toimintaperiaatteella se on suunniteltu. Suosituksessa laukaisukeskus termi on korvattu yleisnimityksellä ohjauskeskus. Ohjauskeskuksella ohjataan ja valvotaan sammutuslaitteistoja ja -järjestelmien toimilaitteita. Sammutusjärjestelmät jaetaan toiminnallisuuden mukaan seuraaviin luokkiin: Itsenäisesti toimiva/automaattinen Ohjauskeskuksen ohjaama järjestelmä Paloilmoittimen ohjaama järjestelmä Ulkopuolisen laitteiston (ohjauskeskus tai automaatiojärjestelmä) ohjaama järjestelmä Yleisimmät käytössä olevat sammutusjärjestelmät Vesisammutusjärjestelmät: Sprinklerilaitteisto: kuiva, märkä, Deluge, edellisten yhdistelmät Vesisumusammutusjärjestelmät : korkeapainelaitteisto, matalapainelaitteisto, Kaasusammutusjärjestelmät: CO2, inerttikaasu Muut: vaahtosammutusjärjestelmät, vesivalelujärjestelmät, aerosolisammutusjärjestelmä, muut Vesisammutuslaitteistojen (sprinkleri, kuiva ja märkä) liittämiseen paloilmoittimeen käytetään paloryhmiä tai omia osoitteita. Seuraavat vesisammutuslaitteistojen toiminnot liitetään seuraavasti: Pääsulkuventtiilin asentotieto: Paloilmoittimeen. Ei välitetä hätäkeskukseen, vaan liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite asennusventtiilin ryhmässä paikallisesti). Haarasulkuventtiilin asentotieto: Paloilmoittimeen. Ei välitetä hätäkeskukseen vaan, liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite asennusventtiilin ryhmässä paikallisesti). Painekytkin: Paloilmoittimeen (osoite asennusventtiilin ryhmässä). Pumppaamon virtauskytkin: Paloilmoittimeen (osoite asennusventtiilin ryhmässä). Jatkeventtiili: Paloilmoittimeen (osoite asennusventtiilin ryhmässä tai omana ryhmänä). Putkiston virtauskytkin: Paloilmoittimeen (osoite asennusventtiilin ryhmässä viranomaismäärittelyn mukaisesti). Kunnan vedenpaineen alarajahälytys: Kiinteistövalvontaan (VAK) tai paloilmoittimeen teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite asennusventtiilin ryhmässä paikallisesti). Vesisammutuslaitteistojen (sprinkleri, Deluge) liittämiseen paloilmoittimeen käytetään paloryhmiä tai omia osoitteita.

24 Seuraavat vesisammutuslaitteistojen toiminnot liitetään seuraavasti: Paloilmoittimella ohjattavasta ohjaus keskuksesta: Vikatieto paikallisesti. Ei välitetä hätäkeskukseen, vaan liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite asennusventtiilin ryhmässä paikallisesti). Itsenäisesti omilla ilmaisimilla varustettu ohjauskeskus: Palotieto ryhmänä. Vikatietoa ei välitetä hätäkeskukseen, vaan liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite asennusventtiilin ryhmässä paikallisesti). Pääsulkuventtiilin asentotieto: Paloilmoittimeen. Ei välitetä hätäkeskukseen, vaan liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite asennusventtiilin ryhmässä paikallisesti). Asennusventtiili: Paloilmoittimeen (ryhmä). Haarasulkuventtiilin asentotieto: Paloilmoittimeen. Ei välitetä hätäkeskukseen, vaan liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite asennusventtiilin ryhmässä paikallisesti). Painekytkin: Paloilmoittimeen (osoite asennusventtiilin ryhmässä). Pumppaamon virtauskytkin: Paloilmoittimeen (ryhmänä). Jatkeventtiili: Paloilmoittimeen (osoite asennusventtiilin ryhmässä tai omana ryhmänä). Putkiston virtauskytkin: Paloilmoittimeen (osoite asennusventtiilin ryhmässä viranomaismäärittelyn mukaisesti). Kunnan vedenpaineen alarajahälytys: Kiinteistövalvontaan (VAK) tai paloilmoittimeen teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite asennusventtiilin ryhmässä paikallisesti). Vesisumusammutuslaitteistojen liittämiseen paloilmoittimeen käytetään paloryhmiä tai omia osoitteita. Vesisumusammutuslaitteiston ohjauskeskus voi toteuttaa seuraavia toimintoja myös paikallisesti. Seuraavat vesisumusammutuslaitteistojen toiminnot liitetään seuraavasti: Ohjauskeskuksesta: Palotieto paloilmoittimeen (ryhmä viranomaismäärittelyn mukaisesti). Vikatietoa ei välitetä hätäkeskukseen, vaan liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite painekytkimenryhmässä paikallisesti). Painekytkin: Palo- ja vikatieto paloilmoittimeen (ryhmänä) laitteiston rakenteesta riippuen. Putkiston virtauskytkin: Palo- ja vikatieto paloilmoittimeen (osoite painekytkimen ryhmässä). Pääsulkuventtiilin asentotieto: Paloilmoittimeen. Ei välitetä hätäkeskukseen, vaan liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite painekytkimen ryhmässä paikallisesti). Sulku-/magneettiventtiilin asentotieto: Tieto ohjauskeskukseen. Haarasulkuventtiilin asentotieto: Paloilmoittimeen. Ei välitetä hätäkeskukseen, vaan liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite painekytkimen ryhmässä paikallisesti). Kaasusammutuslaitteistojen liittämiseen paloilmoittimeen käytetään paloryhmiä tai omia osoitteita.

25 Seuraavat kaasusammutuslaitteistojen toiminnot liitetään seuraavasti: Ohjauskeskuksesta: Palotieto paloilmoittimeen (ryhmänä). Vikatietoa ei välitetä hätäkeskukseen, vaan se liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite ohjauskeskuksen ryhmässä paikallisesti). Painekytkin: Tieto ohjauskeskukseen. Aluelaukaisuventtiili: Tieto ohjauskeskukseen. Sulku-/magneettiventtiilin asentotieto: Tieto ohjauskeskukseen. Sammutesäiliön virtauskytkin: Tieto ohjauskeskukseen, laukaisun viivästäminen, käsilaukaisu ja viiveen aikana laukaisun esto. Palopeltien asentotieto: Kiinteistövalvontaan (VAK) tai paloilmoittimeen teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite ohjauskeskuksen ryhmässä paikallisesti). Muiden sammutuslaitteistojen liittämiseen paloilmoittimeen käytetään paloryhmiä tai omia osoitteita. Seuraavat muiden sammutuslaitteistojen toiminnot liitetään seuraavasti: Ohjauskeskuksesta (ohjauskeskus): Palotieto paloilmoittimeen (osoite painekytkimen ryhmässä). Vikatietoa ei välitetä hätäkeskukseen, vaan se liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite painekytkimen ryhmässä paikallisesti). Pääsulkuventtiilin asentotieto: Paloilmoittimeen. Ei välitetä hätäkeskukseen, vaan liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite painekytkimen ryhmässä paikallisesti). Sulku-/magneettiventtiilin asentotieto: Tieto ohjauskeskukseen. Painekytkin: Palo- ja vikatieto paloilmoittimeen (ryhmänä) tai laitteiston rakenteesta riippuen putkiston virtauskytkimen palo- ja vikatieto paloilmoittimeen (osoite painekytkimen ryhmässä). Haarasulkuventtiilin asentotieto: Ei välitetä hätäkeskukseen, vaan liitetään paloilmoittimeen teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite painekytkimen ryhmässä paikallisesti). Asuntosprinklerilaitteistojen (SFS 5980, taso 3) liittämiseen paloilmoittimeen käytetään paloryhmiä tai omia osoitteita. Seuraavat sammutuslaitteistojen toiminnot liitetään paloilmoittimeen: Ohjauskeskus: Palotieto paloilmoittimeen (ryhmänä). Vikatietoa ei välitetä hätäkeskukseen, vaan se liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite painekytkimen ryhmässä paikallisesti). Painekytkin, 2 kpl: Oltava testattavissa erikseen (ryhmänä omina osoitetietona). Sulkuventtiilin asentotieto: Paloilmoittimeen. Ei välitetä hätäkeskukseen, vaan liitetään teknisenä ilmoituksena tai huoltoilmoituksena (osoite painekytkimen ryhmässä paikallisesti). Pumppaamon virtauskytkin: Paloilmoittimeen (ryhmänä). Jatkeventtiilille asentotieto: Paloilmoittimeen (osoite asennusventtiilin ryhmässä tai omana ryhmänä). Virtauskytkimelle tilatieto: Paloilmoittimeen (osoite asennusventtiilin ryhmässä tai omana ryhmänä). Sammutuslaitteiston laukaisupiirin valvonta Sammutuslaitteiston laukaisupiiri valvotaan kokonaisuudessaan, jolloin myös magneettiventtiilin kela tai laukaisulaitteen sähköiset osat ovat valvottuina. Tästä syystä laukaisupiiri liitetään aina laukaisukeskukseen tai muuhun sammutuslaitteiston laukaisuun hyväksyttyyn laitteeseen.

26 Suositus 1/2016 RÄJÄHDYSVAARALLISET ALUEET JA TILAT PALOILMOITINASENNUKSISSA Kysymys: Mitä paloilmoitinasennuksissa on otettava huomioon kiinteistössä, jossa on räjähdysvaarallisia alueita tai tiloja? Vastaus: Mitkä räjähdyssuojaustoimenpiteet on tehtävä ja ohjeistettava? Räjähdyssuojausasiakirja Tilaluokitus määritelty Selvitys räjähdysvaaran arvioinnista Tekniset toimenpiteet Organisatoriset toimenpiteet Räjähdyssuojausasiakirja: Voi olla itsenäinen dokumentti. Voi olla osa muuta turvallisuusasiakirjaa, kuten pelastussuunnitelmaa. Voidaan viitata muihin, muualla sijaitseviin osakokonaisuuksiin. Jos näin tehdään kaikki kyseiset asiakirjat tulee saada nopeasti nähtäville. Selvitys räjähdysvaaran arvioinnista: Luettelo luokitelluilla alueilla olevista laitteista sekä niiden aiheuttamista vaaroista ja arvio niiden vaatimusten mukaisuudesta. Tilojen luokittelu: Räjähdysvaaralliset tilat luokitellaan räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintymistiheyden ja keston perusteella joko kaasu- tai pölyvaarallisiin tiloihin. Tiloissa käytettävien laitteiden asianmukainen valinta: Sopivat suojausrakenteet ja laitteiden valinta Tilojen merkintä Organisatorinen suojaustoimien toteutus ja työvälineiden turvallisen käytön valvonta: Työntekijöiden pätevyyden seuranta Koulutus, opastus ja ohjeistus Tilojen merkintä Työlupakäytännön luominen Räjähdysvaarallisten tilojen toiminnasta vastaavat henkilöt Räjähdyssuojausasiakirjasta vastaava henkilö Organisaation turvallisuudesta vastaava henkilö

27 Suositus 2/2016 PALOILMOITIN MAADOITUKSET Kysymys: Kuinka paloilmoitin maadoitetaan kiinteistössä, jossa on paloilmoittimella valvottuja räjähdysvaarallisia alueita tai tiloja? Vastaus: Maadoitettavat komponentit liitetään räjähdysvaarallisen alueen tai tilan maadoituskiskoon. Jos maadoituskiskoja on useampia, liitetään ne päämaadoituskiskoon. Kiskojen väliset maadoitusjohtimet on asennettava siten, että ne voidaan irrottaa maadoitusresistanssin mittausta varten tai elektrodin ehjyyden toteamiseksi esim. silmukkaresistanssimittauksella. Ks. liitekuva Lisäksi valmistajan ohjeet on huomioitava.

28 Suositus 1/2015 TURVALLISUUSORGANISAATION TEHTÄVÄT KOSKIEN PALOILMOITINTA Kysymys: Mitkä tehtävät kuuluvat kiinteistön turvallisuusorganisaatiolle paloilmoittimen osalta? Vastaus: Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että pelastussuunnitelmaan on kirjattu menettelyohje, kuinka kiinteistön turvallisuusorganisaation ja henkilöstön tulee toimia paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston antaessa ilmoituksen. Ilmoituksia voivat olla palo-, vika- ja huoltoilmoitus tai ennakkovaroitus, jotka voivat olla todellisia, erheellisiä tai vian aiheuttamia. Paloilmoittimelle ja sammutuslaitteistolle on nimetty henkilöt, joiden tulee olla tehtävään koulutettuja. Tämän henkilöstön tulee tietää pelastussuunnitelmaan kirjatut toimintamenettelyt ja osata toimia niiden mukaan. Kiinteistön turvallisuusorganisaatioon voi kuulua esim. turvallisuuspäällikkö, -valvoja, -ryhmä,palveluntuottajat, päivystäjät ja laitteistonhoitajat. Ennakkovaroituksen tai paloilmoituksen tullessa on huolehdittava siitä, että tieto meneeturvallisuusorganisaatiossa nimetyille henkilöille, jotka saadun ohjeistuksen mukaan tekevät tarvittavat toimenpiteet. Niitä ovat esim. hälyttävän kohteen paikantaminen, syyn selvittäminen, mahdollinen alkusammuttaminen ja evakuointitoimenpiteet. Paloilmoittimen haltija vastaa myös palveluntuottajiensa osaamisen varmistamisesta. Pelastuslaitosten sivuilta voi löytyä ohjeita erheellisten paloilmoitusten välttämiseksi. Linkkejä: hel.fi/hki/pela/fi/etusivu ku-pelastus.fi pirkanmaanpelastuslaitos.fi/pirkanmaa-245 pelastuslaitos.ouka.fi pspelastuslaitos.fi turku.fi/public/default.aspx?nodeid=19383 lapinpelastuslaitos.fi/ Sisäministeriön erhehanke: pelastustoimi.fi/ajankohtaista/hankkeet/erhehanke/seurantahanke