TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVE- SIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q3

Samankaltaiset tiedostot
TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q1

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q2

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q3

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q2

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2017 PINTAVESIEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Vuosiraportti Vastaanottaja.

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU OSA V: PINTAVESIEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Vuosiraportti Vastaanottaja.

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2015 OSA V: PINTAVESIEN LAATU. Vastaanottaja Terrafame Oy. Vuosiyhteenveto 25.4.

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014

Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017

»Terrafamen. tilannekatsaus. Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja

Talvivaara Sotkamo Oy

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA Terrafame Oy. Raportti 22.4.

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN LAATU JA NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

TALVIVAARAN ALAPUOLISTEN VESISTÖJEN TILA SYKSYLLÄ 2012

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

TERRAFAMEN VESIENHALLINNAN YVA-MENETTELY KLO KAJAANIN KAUPUNGIN KIRJASTO

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit

Talvivaara Projekti Oy

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuulta 2014 sekä tammi- ja helmikuulta 2015

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

KHO:N PÄÄTÖKSEN 2157 LUPAMÄÄRÄYKSEN 11 MUKAINEN SELVITYS

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien jatkojuoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

TALVIVAARA SOTKAMO OY

PUHDISTETUN VEDEN PURKUPUTKI YVA-TARVESELVITYS

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia joulukuu helmikuu 2016

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Transkriptio:

Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (3/4) 217 Päivämäärä 8.12.217 Viite 1513218 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVE- SIEN TARKKAILU VUONNA 217 Q3

TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN TARKKAILU VUONNA 217 Q3 Laatija Tarkastaja Kuvaus Tero Marttila, Anna Hakala Katariina Koikkalainen Ympäristötarkkailun neljännesvuosiraportti Viite 1513218-15 Ramboll Niemenkatu 73 1514 LAHTI P +358 2 755 611 F +358 2 755 621 www.ramboll.fi

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. HYDROLOGISET OLOT JA VESIEN JOHTAMINEN 1 3. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT 3 4. OULUJOEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET 5 4.1 Salminen, Salmisenpuro ja Kalliojärvi 5 4.2 Härkäpuro ja Kuusijoki 6 4.3 Korentojoki 7 4.4 Kalliojoki, Kolmisoppi ja Tuhkajoki 7 4.5 Talvijoki 8 4.6 Jormasjärvi 8 4.6.1 Rantavesinäytteet 9 4.7 Jormasjoki 9 4.8 Nuasjärvi-Rehja 1 4.8.1 Vesinäytteiden tulokset 1 4.8.2 Rantavesinäytteet 1 4.8.3 Kenttämittaukset 1 4.8.4 Jatkuvatoimiset mittaukset 13 4.8.5 Leviämiskartoitus 16 4.9 Kajaaninjoki 17 4.1 Oulujärvi 17 5. VUOKSEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET 17 5.1 Ylä-Lumijärvi ja Lumijärvi 17 5.2 Lumijoki 17 5.3 Kivijärvi 17 5.4 Kivijoki 18 5.5 Laakajärvi 18 5.6 Kiltuanjärvi 19 5.7 Haapajärvi 19 5.8 Haajaistenjärvi 19 5.9 Nurmijoki, Koirakoski 19 5.1 Sälevä 12 19 5.11 Nurmijoki Itäkoski 19 5.12 Atrojoki, Koivukoski 2 5.13 Syväri 2 6. KAIVOSPIIRIN ULKOPUOLISET JÄRVET 2 6.1 Iso-Savonjärvi 2 6.2 Hakonen 2 6.3 Raatelampi 2 7. YHTEENVETO 2

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 LIITTEET Liite 1 Tarkkailualue ja näytteenottopaikat Liite 2 Oulujoen suunta - kehityskuvaajat Liite 3 Vuoksen suunta kehityskuvaajat Liite 4 Tulosten yhteenvetotaulukko

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 1 1. JOHDANTO Vuoden 217 heinä-syyskuussa (Q3) pintavesien tarkkailua tehtiin Kainuun ELY-keskuksen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman (Pöyry, 28.11.216) mukaisesti. Terrafamen kaivoksen pintavesien tarkkailu perustuu pääasiassa samoihin seurantapaikkoihin, jotka ovat olleet tarkkailussa vuosina 214 216. Tarkkailusuunnitelma on yhteenveto kaivoksen voimassa olevista tarkkailumääräyksistä mukaan lukien Nuasjärven purkuputken tarkkailun. Terrafamen kaivoksen vesistötarkkailu kohdistuu alueille, joihin vesistövaikutukset kohdistuvat eli Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntaan. Nuasjärven purkuputken myötä vesistötarkkailua lisättiin Jormasjärvellä, Jormasjoella, Nuasjärvellä, Kajaaninjoessa sekä Oulujärvellä. Tarkkailun tavoitteena on selvittää kaivosalueelta johdettavien vesien vaikutusalueen laajuus ja vesien johtamisesta aiheutuvat vesistövaikutukset. Vuoden 217 kolmannessa neljännesvuosiraportissa (Q3) tarkastellaan erityisesti heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana otettujen vesinäytteiden ja tehtyjen mittausten tuloksia. Terrafame Oy:n päästövesien johtamisen vaikutuksia purkuvesistöihin tarkkaillaan Oulujoen vesistössä välillä Salminen - Oulujärvi ja Vuoksen vesistössä välillä Ylä-Lumijärvi - Syväri. Vesistöpisteiden sijainti on esitetty liitteen 1 kartoissa. 2. HYDROLOGISET OLOT JA VESIEN JOHTAMINEN Kaivoksen ylitevesiä purettiin heinäkuun ja syyskuun välisellä jaksolla ainoastaan Nuasjärven purkuputken kautta. Heinäkuussa ylitevesiä purettiin yhteensä,69 milj. m 3, elokuussa,22 milj. m 3 ja syyskuussa,55 milj. m 3. Heinä-syyskuussa purettujen vesien kokonaismäärä oli 1,46 milj. m 3 (Taulukko 2-1). Taulukko 2-1. Terrafamen juoksutusmäärät purkupaikoittain (m 3 /kk). Pohjoinen Etelä Purkuputki Latosuo Kärsälampi Kuusilampi SEM2 Kortelampi 1 Kortelampi 2 Tammikuu 329 855 Helmikuu 325 261 Maaliskuu 192 927 Huhtikuu 49 661 Toukokuu 519 91 355 772 Kesäkuu 78 5 Heinäkuu 692 779 Elokuu 22 35 Syyskuu 546 58 Lämpötila- ja sadantamittaustiedot on esitetty Ilmatieteen laitoksen sääasemien mittaustietojen perusteella sekä sadannan osalta on esitetty myös kaivoksella mitatut sadannat (Kuva 2-1). Heinäkuussa sadanta oli keskimääräisellä tasolla, mutta elo-syyskuussa selvästi keskimääräistä runsaampaa. Kaivosalueella mitattu sadanta oli syyskuussa suurempi kuin Ilmatieteen laitoksen mittaustulos Kajaanin Paltaniemessä. Keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskilämpötilaa.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 2 Kuva 2-1. Kuukausittaiset lämpötilat ja sademäärät vuonna 217 sekä vertailu pitkänajan (1981 21) keskiarvoihin. Kaivoksen toimesta tarkkaillaan Niskalan padon ja Kalliojoen virtaamia sekä Kolmisopen vedenkorkeutta (Kuva 2-2). Kalliojoen mittauspiste on noin 3 4 m ennen Kolmisopen laskukohtaa. Niskalan padolla puolestaan säädellään Kolmisopin vedenkorkeutta ja Tuhkajoen virtaamaa. Viikoilla 29 39 Kalliojoen virtaama on arvioitu silmämääräisesti uoman leveyden ja syvyyden perusteella mittalaitteen ollessa huollossa. Kalliojoen arvioitu virtaama on ollut selvästi koholla 13.9.217 tehdyn silmämääräisen arvion perusteella. Kolmisopin vedenkorkeus ylitti syyskuussa hetkellisesti (12.9. 21.9.217) vedenkorkeudelle asetetun ylärajan. Kuva 2-2. Niskalan padon ja Kalliojoen virtaamat sekä Kolmisopen havaittu pinnankorkeus sekä pinnankorkeuden ylä- ja alaraja (kuvaajat perustuvat mittausdataan). Vuoksen puolella purkuvesistössä ei ole kaivoksen omaa virtaamamittausta. Kuvassa (Kuva 2-3) on esitetty Kiltuanjärven Jyrkän havaintopisteen virtaama ajanjaksolla 1.7. 3.9.217 Ympäristöhallinnon mittausaineiston perusteella. Havaintopiste sijaitsee Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä salmessa. Virtaamat olivat heinäkuussa pitkän aikavälin (v. 198 21) keskivirtaamaa alhaisemmat. Elokuun alkupuolella virtaamat kasvoivat keskimääräistä korkeammaksi mutta

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 3 laskivat loppukuusta pitkänajan keskiarvon tasolle. Syyskuun alusta virtaamat kasvoivat selvästi keskimääräistä suuremmaksi. Kuva 2-3. Kiltuanjärven (4.643) Jyrkän havaintopisteen virtaamat heinä-syyskuussa 217 (lähde: Ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä). 3. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT Heinä-syyskuussa Terrafamen kaivoksen purkuvesien vaikutuksia tarkkailtiin Oulujoen vesistön suunnalta välillä Salminen - Oulujärvi ja Vuoksen vesistön suunnalta välillä Ylä Lumijärvi - Syväri. Vesinäytteiden, 1 metrin välein toteutettujen kenttämittausten ja jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan havaintopaikat on koottu Oulujoen vesistön osalta taulukkoon 3-1 ja Vuoksen vesistön osalta taulukkoon 3-2. Näytteet otettiin ja analyysit tehtiin voimassa olevien tarkkailuohjelmien ja niihin tehtyjen lisäysten mukaisesti. Tarkkailupisteet sekä näytteenoton toteutuma kuukausittain on esitetty oheisissa taulukoissa ja pisteiden sijainnit liitteessä 1. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut näytteenottajat ja näytteiden analysoinnista Eurofinsin ympäristölaboratorio Lahdessa. Eurofins Environment Testing Oy on FINAS:n akkreditoima (SFS- EN ISO/IEC 1725:25) testauslaboratorio T39, jonka kaikki keskeiset analyysit on akkreditoitu. Näytteistä analysoitiin tarkkailuohjelman mukaiset fysikaalis kemialliset määritykset ja määrityksissä käytetyt menetelmät ovat valvovan viranomaisen hyväksymiä ja / tai akkreditoituja.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 4 Taulukko 3-1. Toteutunut näytteenotto tammi-syyskuussa Oulujoen suunnalla. Pintavesien tarkkailupisteet 217 Paikka Tunnus k kart ta nro jatkuvatoiminen mittaus kenttämittaukset 1 m välein Q1 Q2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä Q3 elo syys Oulujoen suunta Salminen Sal 1 1 1 1 Salmisenpuro Salpu1 1 1 1 1 Kalliojärvi Kal1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Korentojoki Kor 1 1 1 Härkäpuro Härp1 1 1 1 1 Kuusijoki Kuujo 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Kalliojokisuu Kal su 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Kolmisoppi Kol1 1 1 1 1 1 1 Aittopuro Ait 1 Kolmisoppi lähtevä Kol läh 1 1 1 1 1 1 Tuhkajoki Tuh1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Talvijoki Talvijoki1 1 1 1 Jormasjärvi Jor5 1 1 1 1 1 Jormasjärvi syv Jor3 1 1 1 1 1 1 Jormasjärvi pohjoinen Jorpo 1 1 1 1 1 Jormasjärvi rantavesi JR1-JR4 1 1 Jormasjoki FM8 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Nuasjärvi, Jormaslahti FM6 2 1 1 1 1 Nuasjärvi 23 FM12, Nj23 2 1 1 1 1 1 1 Nuasjärvi 34 Nj34 2 1 1 1 1 1 1 Nuasjärvi 35 Nj35 2 1 1 1 1 1 1 Nuasjärvi 37 Nj37 2 1 1 1 1 1 Nuasjärvi 24 Nj24 2 1 1 1 1 1 Nuasjärvi 46 Nj46, Nj3, NjL5 2 1 1 1 1 1 1 Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL1 2 Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL2 2 Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL3 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL4 2 Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL6 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL7 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL8 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL9 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL1 2 k k k Nuasjärvi leviämiskartoitus NjL11 2 k k k Nuasjärvi rantavesi NR1-NR6 2 1 Nuasjärvi - Rehja Rehja itä 2 1 1 1 1 1 Nuasjärvi - Rehja Reh 135 2 1 1 1 1 1 Kajaaninjoki VP121 3 1 1 1 Oulujärvi Ouj16 3 1 1 1 Oulujärvi Ouj139 3 1 1 1 Tikkalansalmi VP12 1

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 5 Taulukko 3-2. Toteutunut näytteenotto tammi-syyskuussa Vuoksen suunnalla sekä kaivospiirin ulkopuolisilla järvillä. Pintavesien tarkkailupisteet 217 1 vesinäytteiden lukumäärä kenttämittaukset 1 m välein Q1 Q2 Q3 Paikka Tunnus tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys Vuoksen suunta Ylä-Lumijärvi Ylu 4 1 1 Lumijärvi Lujä 4 1 1 Lumijoki 1, silta Lum 4 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Kivijärvi 2 Kiv2 4 1 1 * 1 Kivijärvi 7 Kiv7 4 1 1 1 1 1 1 1 1 Kivijärvi 1 Kiv1 4 1 1 1 Kivijoki 4 Kivj4 4 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Laakajärvi 9 Laa9 4 1 1 1 1 Laakajärvi 13 Laa13 4 1 1 1 1 Laakajärvi 81 Laa81 5 1 1 1 1 1 Laakajärvi 12 Laa12 5 1 1 Kiltuanjärvi Kil4 5 1 1 1 Haajaistenjärvi Haaj 5 1 Haapajärvi Haa7 5 1 1 1 Nurmijoki, Koirakoski Koirak7 5 1 1 1 Sälevä 12 5 1 1 1 Nurmijoki Itäkoski 9 5 1 1 1 Atrojoki Koivukoski 5 1 1 1 Syväri 21 5 1 1 Kaivospiirin ulkopuoliset järvet Iso-Savonjärvi IsoS 2 1 1 Hakonen Hako1 1 1 1 Raatelampi Raa 1 1 1 * näytteenotto jäi väliin inhimillisen virheen vuoksi 4. OULUJOEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET Kaivosalueelta Haukilammen ja Kärsälammen kautta puhdistettuja vesiä voidaan johtaa Kolmisoppeen reittiä Salminen - Salmisenpuro - Kalliojärvi - Kalliojoki. Kuusilammelta, Latosuolta ja SEM2-altaan käsittely-yksiköiltä johdetut vedet kulkevat Kolmisoppeen Kuusijoen ja Kalliojoen kautta. Kuusilammen vesiä voidaan johtaa joko Latosuon altaaseen tai Härkäpuron kautta Kuusijokeen. Kolmisopesta vedet laskevat edelleen Tuhkajoen kautta Jormasjärveen ja vedet kulkeutuvat luonnollista vesireittiä edelleen Jormasjoen kautta Nuasjärveen. Syyskuusta 215 lähtien käsiteltyjä vesiä on johdettu Latosuolta purkuputkea pitkin Nuasjärven Juurikkalahden edustalle, jolloin purkuvedet ohittavat kaivosaluetta lähemmät pienemmät vesistöt. Heinä-syyskuussa 217 vesiä johdettiin ainoastaan purkuputken kautta Oulujoen suuntaan. 4.1 Salminen, Salmisenpuro ja Kalliojärvi Salmiseen ei juoksutettu vesiä kaivosalueelta heinä-syyskuun aikana. Salmisen ja Salmisenpuron (liite 1.1) vedenlaatua tarkkailtiin elokuussa. Kalliojärven vedenlaatua tarkkailtiin kuukausittain vesinäytteiden sekä heinä- ja elokuussa kenttämittausten avulla. Salmisessa oli aiempaan tapaan hyvin hapanta veden ollessa selvästi kerrostunutta aiempien vuosien tavoin. Alusvesi oli hapetonta ja sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat aiemmin havaitulla korkealla tasolla. Metallipitoisuudet ovat edelleen korkeat mutta hieman keskimääräistä alhaisemmat vuoden 212 jälkeiseen tarkkailujaksoon verrattuna. Salmisenpurossa veden ph oli 6,1 ja puskurikyky näyteajankohtaan nähden tyypillisellä tasolla (,42 mmol/l). Näytteen orgaanisen aineen ja hapen pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 6 aiempina vuosina samaan ajankohtaan otetuissa näytteissä. Sulfaatti-, kiintoaine- ja typpipitoisuuksissa ei ollut merkittäviä poikkeamia aiempaan nähden pitoisuuksien ollessa samalla tasolla kuin Salmisen päällysvedessä. Myös metallipitoisuudet olivat Salmisen päällysveden pitoisuuksien tasolla ja vastasivat aiemmin havaittuja tuloksia. Liukoisen nikkelin pitoisuus oli 13 µg/l ja liukoisen kadmiumin alle määritysrajan (<,3 µg/l). Kalliojärvi on ollut voimakkaasti kerrostunut Salmisen tapaan. Kalliojärven päällysveden laatu vastasi Salmisenpuron vedenlaatua, eikä merkittäviä muutoksia ollut havaittavissa aiempaan tarkkailuun verrattuna. Kalliojärven alusveden happipitoisuus oli lähellä nollaa (,3-,5 mg/l). Heinä- ja syyskuussa alusvedessä havaittiin kesäkuun näytekerran tavoin alhaisempi sähkönjohtavuus, sekä myös sulfaatin ja ravinteiden pitoisuudet olivat alhaisemmat. Vastaavasti elokuun näytekerralla em. pitoisuudet olivat selkeästi korkeammat. Kenttämittausten perusteella sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden harppauskerros oli aiempaan tapaan jyrkkä noin 3, 4, m syvyydessä. (Kuva 4-2). Kuva 4-1. Sähkönjohtavuuden kehitys Salmisessa ja Kalliojärvessä v. 28 217. Kuva 4-2. Kalliojärven kenttämittausten (YSI-mittari) tulokset 12.7. ja 2.8.217. 4.2 Härkäpuro ja Kuusijoki Härkäpuron kautta puretaan Kuusilammen vesiä Kuusijokeen sekä johdetaan Kuusilammella varastoituja vesiä Latosuolle. Kuusilammelta tai Latosuolta ei purettu vesiä Kuusijokeen heinäsyyskuun aikana. Härkäpurosta otettiin näyte elokuussa (Taulukko 2-1). Kuusijoen vedenlaatua tarkkaillaan kuukausittain. Härkäpurosta kesäkuussa otetun näytteen ph oli aiempien tarkkailutulosten mukaisesti selvästi emäksistä (ph 9,7). Sähkönjohtavuus 19 ms/m, sulfaattipitoisuus 11 mg/l ja nikkelipitoisuus 6,8 µg/l olivat nousseet kesäkuun aiempaa tarkkailua alhaisemmista pitoisuuksista, mutta olivat

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 7 hieman alhaisemmat kuin edellisvuosina keskimäärin. Kadmiumin ja uraanin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kuusijoen vedenlaatua tarkkaillaan kuukausittain. Veden ph vaihtelu oli heinä-syyskuussa vähäistä ph:n vaihdellessa välillä 6,9 7,2. Näytetuloksissa ei ollut havaittavissa selkeitä poikkeamia aiempiin tuloksiin verrattuna. 4.3 Korentojoki Korentojoki laskee Kalliojokeen Kalliojärven ja Kolmisopin välissä ja kerää vetensä kaivosalueen länsipuolelta. Korentojoelta otettiin näyte elokuussa, eikä poikkeamia aiempiin tuloksiin verrattuna havaittu. 4.4 Kalliojoki, Kolmisoppi ja Tuhkajoki Kalliojoen ja Kolmisopin kautta Tuhkajokeen kulkeutuvat kaikki pohjoiseen Oulujoen suuntaan kaivosalueelta juoksutettavat vedet, lukuun ottamatta Nuasjärven purkuputken juoksutusvesiä. Kalliojoen tarkkailupiste sijaitsee jokisuussa laskussa Kolmisoppiin. Kolmisopissa on kaksi tarkkailupistettä, keskellä järveä oleva piste sekä Kolmisopista Tuhkajokeen johdettavien vesien laatua kuvaava tarkkailupiste. Tuhkajoen vedenlaatua seurataan noin joen puolivälissä sijaitsevalta näytepisteeltä. Kalliojokisuusta näytteet otettiin kuukausittain. Veden ph vaihteli välillä 5,3 6,5, COD Mn - pitoisuudet 19 45 mg/l ja sulfaattipitoisuudet välillä 47 12 mg/l. Vedestä mitatut pitoisuudet vaihtelivat aiemmin mitatuilla tasoilla. Kolmisopista sekä Kolmisopista lähtevästä vedestä otettiin näytteet heinä- ja elokuussa. Näytteenoton yhteydessä Kolmisopissa tehtiin kenttämittaukset metrin syvyysvälein. Veden ph vaihteli välillä 5,9 6,7 ollen pohjalla pintaa happamampaa. Kolmisopin hapen kyllästys oli pohjakerroksessa heinä-elokuussa 31 32 % ollen välttävällä tasolla. Sulfaattipitoisuus oli päällysvedessä välillä 11 13 ja alusvedessä 56 57 mg/l. Kenttämittausten perusteella sähkönjohtavuus lähtee nousuun noin 4 5 m syvyydessä (Kuva 4-4). Liukoisen kadmiumin pitoisuudet vaihtelivat välillä,4,14 µg/l ja liukoisen nikkelin välillä 5,4 13 µg/l. Kuva 4-3. Sähkönjohtavuuden kehitys Kolmisopissa v. 28 217.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 8 Kuva 4-4. Kolmisopin kenttämittausten (YSI-mittari) tulokset heinä- ja elokuussa v.217. Tuhkajoesta otettiin näytteet kuukausittain. Veden ph oli lievästi hapan 6,1 6,8 ja happitilanne oli hyvä. Sulfaattipitoisuus vaihteli välillä 11 13 mg/l ollen tavanomaisella tasolla. Alumiini esiintyy vedessä lähes kokonaan liukoisena. Liukoisen kadmiumin pitoisuudet vaihtelivat välillä <,3,54 µg/l ja liukoisen nikkelin välillä 5,1 6,5 µg/l. Tuhkajoen vesi vastaa laadultaan Kolmisopesta lähtevää vettä. 4.5 Talvijoki Kaivosalueelta ei johdeta vesiä Talvijoen suuntaan. Talvijoelta otettiin näyte elokuussa. Vesi oli aiempaan tapaan ajankohtaan nähden hapanta (ph 5,8). Sähkönjohtavuus 4,5 ms/m ja sulfaattipitoisuus 14 mg/l olivat tavanomaisella tasolla aiempiin havaintoihin verrattuna. Maaliskuun kierroksella hieman koholla olleet liukoisen kadmiumin, nikkelin sekä sinkin pitoisuudet olivat elokuussa laskeneet aiemmin havaituille tasoille. 4.6 Jormasjärvi Jormasjärvestä otettiin vesinäytteet heinä- ja elokuussa Jormasjärven syvänteen tarkkailupisteestä (Jor3) sekä elokuussa Talvilahdelta Tuhkajoen suualueen läheltä (Jor5) sekä pohjoisesta läheltä Jormasjärven luusuaa (Jormasjoen alkukohta). Syvännepisteellä toimi automaattinen mittausasema ja näytteenoton yhteydessä tehtiin metrin syvyysvälein kenttämittaukset. Jormasjärven happitilanne oli päällysvedessä hyvä ja tutkittujen syvänteiden alusvedessä välttävä tai huono. Päällysveden ph vaihteli välillä 6,5 6,7. Jormasjärven veden sähkönjohtavuudet vaihtelivat välillä 2 22 ms/m ollen alusvedessä samaa tasoa kuin pintakerroksessa. Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 78 83 mg/l eikä sulfaatin osalta järvessä ollut havaittavissa kerrostumista. Vedenlaatu oli ajankohta huomioon ottaen hyvin tyypillisellä tasolla aiempiin vedenlaatutuloksiin verrattuna. Kuva 4-5. Sähkönjohtavuuden kehitys Jormasjärvessä (Jor3, Jor5) v. 28 217.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 9 Syvänteeltä (Jor3) heinä-elokuussa tehtyjen kenttämittausten perusteella sähkönjohtavuus ja happipitoisuus olivat tasaisesti jakautuneet koko vesipatsaassa eikä viitteitä kerrostumisesta havaittu (Kuva 4-6). Kuva 4-6. Jormasjärven syvänteen (Jor3) kenttämittausten (YSI-mittari) tulokset heinä-ja elokuussa v.217. Osana Nuasjärven purkuputken tarkkailua Jormasjärven syvännepisteellä on ollut syksystä 215 lähtien käytössä automaattinen mittausasema, joka seuraa lämpötilaa, sähkönjohtavuutta ja ph:ta 1 metrin syvyydessä sekä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Mittausaseman avulla voidaan seurata, miten vesien johtaminen purkuputken kautta Nuasjärveen vaikuttaa Jormasjärven tilaan. Vuoden 217 mittausaineiston perusteella täyskierto käynnistyi kesäkuun alussa, jonka jälkeen sähkönjohtavuus on päällys- ja alusvedessä tasoittunut tasolle 2 ms/m. (Kuva 4-7). Jormasjärven mittarissa on ollut häiriöitä elokuusta alkaen, eikä palveluntarjoajan teknisistä ongelmista johtuen koko syyskuun tuloksia ollut vielä saatavilla tätä neljännesvuosiraporttia tehdessä. Kuva 4-7. Jormasjärven syvännepisteen sähkönjohtavuus heinä-syyskuussa 217. 4.6.1 Rantavesinäytteet Vuonna 217 rantavesien tarkkailu toteutettiin kesäkuussa. 4.7 Jormasjoki Jormasjoen vedenlaatua tarkkailtiin kuukausittain maantiesillan kohdalta ennen laskua Nuasjärven Jormaslahteen. Tarkkailupiste kuuluu myös Mondo Mineralsin Lahnaslammen kaivoksen tark-

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 1 kailuun. Vedenlaadussa ei ollut havaittavissa poikkeamia aiempiin tarkkailutuloksiin verrattuna. Sähkönjohtavuus oli välillä 18 21 ms/m, sulfaattipitoisuus 72 8 mg/l ja liukoisen nikkelin pitoisuus 5,3 5,8 µg/l. 4.8 Nuasjärvi-Rehja Nuasjärvi-Rehjan vedenlaatua tarkkailtiin vesinäyttein heinä- ja elokuussa kaikkiaan yhdeksällä tarkkailupisteellä (Nj23, Nj24, Nj34, Nj35, Nj37, Nj46, Jormaslahti, Rehja Itä ja Reh135, liite 1.2). Tarkkailupisteiden vesisyvyydet vaihtelevat välillä 8 4 m. Nuasjärvi kuuluu myös Lahnaslammen kaivoksen vaikutusalueelle ja Lahnaslammen kaivoksen tarkkailuun. Nuasjärvi-Rehjan alueella on myös kolme automaattista vedenlaadun mittausasemaa. 4.8.1 Vesinäytteiden tulokset Nuasjärven vesi oli näytepisteestä riippumatta aiempaan tapaan hieman hapanta. Happitilanne oli päällysvedessä erinomainen ja syvänteiden alusvedessä pääosin tyydyttävä tai välttävä. Pisteen Nj35 ja Rehja itä alusveden kyllästeaste 49 % olivat alimmat heinä-elokuussa mitatut arvot. Veden kiintoainepitoisuudet olivat alhaiset ollen korkeimmillaan 4 mg/l pisteen Nj37 alusvedessä. Metallien pitoisuudet olivat alhaisia. Heinä-elokuun näytteistä (1 m syvyydestä) mitatut sähkönjohtavuudet olivat tasaisen alhaisia vaihdellen välillä 3,6 6,1 ms/m. Alusvedessä sähkönjohtavuus oli korkeimmillaan 17 ms/m purkuputken läheisellä syvännepisteellä Nj35 heinäkuun kierroksella. Syvänteellä Nj23 alusveden sähkönjohtavuus vaihteli 7,2 8,5 ms/m ja syvänteellä Nj46 7,3 8,5 ms/m. Muilla pisteillä alusveden sähkönjohtavuudet olivat päällysveden tasolla. Kuvassa (Kuva 4-8) on esitetty pisteiden Nj35 ja Nj23 sähkönjohtavuusarvojen kehitys vesikerroksittain. Kuva 4-8. Sähkönjohtavuuden kehitys Nuasjärvessä pisteellä Nj35 v. 215 217 ja pisteellä Nj23 v.28 217. Heinä-elokuussa näytteistä (1 m syvyydestä) mitatut sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 7,9 14 mg/l ja olivat samaa tasoa kuin vuonna 216 mutta korkeammat kuin vuonna 215 samaan ajankohtaan otetuissa näytteissä. Jormaslahdella vedenlaatuun vaikuttaa Jormasjoen vedenlaatu ja sulfaattipitoisuus oli hieman muita suurempi 17 mg/l. Alusvedessä havaitut sulfaattipitoisuudet olivat sähkönjohtavuusarvojen tapaan suurimmat purkuputken läheisillä syvännepisteillä (Nj23 21 22 mg/l, Nj35 56 mg/l, Nj46 21 mg/l). Muilla pisteillä alusveden sulfaattipitoisuus oli päällysveden tasolla (8,1 17 mg/l). 4.8.2 Rantavesinäytteet Vuonna 217 rantavesien tarkkailu toteutettiin kesäkuussa. 4.8.3 Kenttämittaukset Sähkönjohtavuuden kehitystä vesikerroksissa havaintopaikoilla Nj23, Nj24, Nj34, Nj35, Nj37, Nj46, Rehja itä ja Reh135 on esitetty kenttämittaustulosten perusteella piirretyissä kuvissa (Kuva 4-9 - Kuva 4-11).

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 11 Kuva 4-9. Sähkönjohtavuuden kenttämittaukset syvännepisteillä Nj35, Nj23 ja Nj46 (vasemmalla vuoden 217 mittaukset, oikealla heinä-elokuun mittaukset vuosina 216 ja 217) Heinä-elokuussa tehdyissä kenttämittauksissa pisteillä Nj23 ja Nj46 sekoittuminen ulottui pohjaan saakka. Pisteen Nj35 osalta oli havaittavissa vielä kerrostuneisuutta, joka ei ollut kuitenkaan enää niin selkeä ja jyrkkä kuin vuoden 217 aiemmissa mittauksissa. Myös pisteen Nj35 osalta aluskerroksen sähkönjohtavuus oli laskenut selvästi. Alusveden suurimmat sähkönjohtavuudet jäivät alhaisemmaksi kuin vuonna 216 vastaavaan aikaan. Myös päällysveden tasaisesti sekoittuneen kerroksen sähkönjohtavuus oli pääosin edellisvuotta pienempi tai lähes samalla tasolla. Nuasjärven itäisillä pisteillä (Nj34 ja Nj24) heinä- ja elokuun osalta ei ollut havaittavissa kerrostuneisuutta sähkönjohtavuuden osalta.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 12 Kuva 4-1. Sähkönjohtavuuden kenttämittaukset pisteillä Nj24 ja Nj34 (vasemmalla vuoden 217 mittaukset, oikealla heinä-elokuun mittaukset vuosina 216 ja 217) Rimpilänsalmen havaintopaikalla (Nj37) sekä Rehjan havaintopaikoilla Rehja Itä ja Reh135 sähkönjohtavuudet olivat hyvin tasaisia koko vesipatsaassa ja suunnilleen samaa tasoa kuin vuoden 216 heinä-elokuun mittauksissa.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 13 Kuva 4-11. Nuasjärven ja Rehjan läntisten pisteiden kenttämittausten tulokset vuonna 217 (vasemmalla vuoden 217 mittaukset, oikealla heinä-elokuun mittaukset vuosina 216 ja 217). 4.8.4 Jatkuvatoimiset mittaukset Osana purkuputken tarkkailua Nuasjärvellä on ollut käytössä syksystä 215 lähtien kaksi (Nj34, Nj46) ja Rehjassa (Rehja itä) yksi automaattinen mittausasema joka seuraa lämpötilaa, sähkönjohtavuutta ja ph:ta 1 metrin syvyydessä sekä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Jatkuvatoiminen mittaaminen järvivedestä on haastavaa. Toisin kuin putkesta tai esim. purosta mitattaessa vesi ei huuhtele järvessä olevaa mitta-anturia, jolloin anturin pinnalle kertyy helposti leväkasvustoa. Jatkuvatoimisia mitta-antureita kalibroidaan ja huolletaan säännöllisesti, jotta mittaukset olisivat mahdollisimman luotettavia. Tästäkin huolimatta tuloksissa voi esiintyä ajoittain virhettä, joka pyritään tunnistamaan mm. vertaamalla automaattimittauksien tuloksia vesinäytteiden analyysituloksiin. Virallinen velvoitetarkkailu perustuu standardimenetelmin otettuihin vesinäytteisiin ja akkreditoidussa laboratoriossa tehtyihin analyyseihin. Jatkuvatoimisia mittauksia toteuttaa ulkopuolinen asiantuntijayritys A-Lab.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 14 (https://www.terrafame.fi/ymparisto/ymparisto-vesien-hallinta/purkuputkenymparistotarkkailu.html) Nuasjärven itäisellä mittauspisteellä (Nj34) heinä-syyskuussa päällysveden anturin havaitsema sähkönjohtavuus vaihteli välillä 2,6 7, ms/m ja pohjakerroksessa arvot vaihtelivat välillä 2,3 6,9 ms/m (Kuva 4-12). Laboratoriokokeiden, kenttämittausten ja automaattisen mittarin tulokset vastasivat suhteellisen hyvin toisiaan heinä- ja elokuussa. Kuva 4-12. Nuasjärven itäisen jatkuvatoimisen mittauslaitteen (Nj34) tuottama sähkönjohtavuusaineisto, kenttämittausten tiedot sekä vedenlaatuhavainnot heinä-syyskuussa vuonna 217. Läntisellä mittauspaikalla automaattisen mittalaitteen tuloksissa alkoi pitkäaikainen häiriö kesäkuun alusta alkaen. Näytteenoton ja kenttämittausten aikaan jatkuvatoimiset anturit olivat toiminnassa heinäkuun kierroksella. Näytteenotto ja kenttämittaustulokset vastasivat hyvin toisiaan mutta jatkuvatoimisen mittarin antamat tulokset poikkesivat huomattavasti näistä. Elokuun näytekierroksella anturit eivät olleet toiminnassa. Jatkuvatoimisen mittarin tuloksissa on huomattava vaihteluväli ja katkoksia toiminnassa. Mittauslaitteen tuloksia ei voida pitää kovin luotettavina heinä-syyskuu välisellä ajanjaksolla.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 15 Kuva 4-13. Nuasjärven läntisen jatkuvatoimisen mittauslaitteen (Nj46) tuottama sähkönjohtavuusaineisto sekä kenttämittausten mittaustiedot heinä-syyskuussa vuonna 217. Mittauspisteessä Rehja Itä sähkönjohtavuus vaihteli pintakerroksessa heinä-syyskuussa välillä 3,2 5,4 ms/m ja pohjakerroksessa välillä 4,9 6,4 ms/m. Pohjakerroksen sähkönjohtavuus pysyi samassa tasossa koko tarkkailujakson ajan ja myös pintakerroksessa sähkönjohtavuus oli lähes samassa tasossa laskien hieman syyskuun aikana. Automaattisen mittarin, kenttämittausten ja laboratoriotulosten vertailussa kenttämittaustulokset olivat suurimpia, mutta erot menetelmien välillä jäivät pieniksi. Kuva 4-14. Rehjan jatkuvatoimisen mittauslaitteen (Rehja Itä) tuottama sähkönjohtavuusaineisto sekä kenttämittausten mittaustiedot heinä-syyskuussa vuonna 217.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 16 4.8.5 Leviämiskartoitus Nuasjärven purkuputken tarkkailuun liittyvän purkuveden leviämiskartoituksen mittauksia tehtiin elokuussa. Tulosten perusteella kerrostuneisuutta sähkönjohtavuuden suhteen ilmeni hyvin vähän. Purkupisteen itäpuolelta (liite 1.2) mitatut sähkönjohtavuudet vaihtelivat välillä 4,9 7,9. ms/m. Voimakasta kerrostumista sähkönjohtavuusarvojen perusteella ei ollut havaittavissa. Pisteellä NjL3 havaittu suurin muutos sähkönjohtavuusarvoissa mitattiin aivan pohjasta. Purkupisteen länsipuolella sähkönjohtavuusarvot vaihtelivat välillä 5,2 8,8 eikä kerrostuneisuutta ollut havaittavissa lukuun ottamatta syvännettä Nj35, jossa vesikerroksen pohjanläheisen (>18 m) veden sähkönjohtavuus nousi muuta vesipatsasta korkeammaksi (Kuva 4-15). Kuva 4-15. Purkuputken ympäristön leviämiskartoituksen mittauspisteiden sähkönjohtavuus elokuun 217 kenttämittauksissa purkuputken itä- ja länsipuolella. Kauempana purkuputkesta sijaitsevilla pisteillä ei havaittu muutoksia aiempiin tuloksiin verrattuna eikä kerrostuneisuutta sähkönjohtavuudessa lukuun ottamatta pistettä Ouj139 jossa aivan pohjasta mitattu arvo 8,3 ms/m poikkesi muista vesikerroksista mitatuista arvoista sekä oli suurin yksittäinen arvo mitä pisteeltä on mitattu (Kuva 4-16). Laboratorioanalyysin perusteella pisteen Ouj139 pohjakerroksen sähkönjohtavuus oli 3,7 ms/m. Kuva 4-16. Sähkönjohtavuus purkuputkesta kauempana sijaitsevilla pisteillä elokuussa 217. Järviveden laatu vaihtelee luontaisesti vuodenaikojen vaihtelun mukaisesti. Vesi on laadultaan tasaista pinnasta pohjaan kevät- ja syyskiertojen aikana. Kesä- ja talvikerrostuneisuuden aikana vesi on lämpötilakerrostunut, jolloin syvänteiden pohjalla alusveden ainepitoisuudet ovat yleensä korkeampia kuin päällysvedessä. Nuasjärvessä veden sähkönjohtavuus sekä sulfaatti- ja metallipitoisuudet ovat alusvedessä korkeimmillaan talvikerrostuneisuuden lopulla maaliskuussa sekä kesäkerrostuneisuuden lopulla elokuussa. Vuodenkierron ja kerrostuneisuuden vaikutus veden-

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 17 laatuun on havaittavissa Nuasjärven velvoitetarkkailun tuloksissa koko seurantahistorian aikana. Pysyvää kerrostuneisuutta ei ole havaittu. 4.9 Kajaaninjoki Nuasjärven purkuputken tarkkailun myötä Kajaaninjoki (VP121) otettiin mukaan tarkkailuun vuoden 215 elokuusta lähtien. Elokuussa otetun näytteen vedenlaadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia aiempaan tarkkailuun nähden. Vedenlaatu oli samalla tasolla kuin Nuasjärven ja Rehjan päällysveden pitoisuudet. 4.1 Oulujärvi Nuasjärven purkuputken tarkkailun myötä myös Oulujärveltä otettiin kaksi näytepistettä (liite 1.3) mukaan tarkkailuun vuoden 215 elokuusta lähtien. Oulujärven pisteiltä otettujen näytteiden perusteella vedenlaatu ei poikennut aikaisemmista tarkkailutuloksista eikä merkittävää muutosta sähkönjohtavuuden tai sulfaattipitoisuuden osalta ollut havaittavissa. 5. VUOKSEN SUUNTAAN LASKEVAT VEDET 5.1 Ylä-Lumijärvi ja Lumijärvi Ylä-Lumijärvestä ja Lumijärvestä otettiin näytteet elokuussa. Vedenlaadussa on ollut vaihtelua näytekerroittain. Vedenlaadussa ei ollut elokuussa havaittavissa merkittäviä poikkeamia näyteajankohtaan tai aiempaan tarkkailuun verrattuna. 5.2 Lumijoki Lumijoen vedenlaatua seurataan kuukausittain. Juoksutusten aikana niiden vaikutus Lumijoen veden laatuun näkyy selvästi sähkönjohtavuudessa sekä sulfaatin, kalsiumin, magnesiumin, mangaanin ja rikin pitoisuuksissa. Kesä-syyskuussa ei ollut juoksutuksia Vuoksen vesistöön. Lumijoen sähkönjohtavuus sekä sulfaattipitoisuudet olivat kesäkuun tavoin hieman tavanomaista alhaisemmat edellisvuosiin verrattuna myös heinä-syyskuun näytekerroilla. Muuten havaitut pitoisuudet olivat aiemmin havaitulla vaihteluvälillä eikä poikkeamia havaittu. 5.3 Kivijärvi Kivijärvellä vedenlaatua seurattiin kaikkiaan kolmella pisteellä, kahdella pisteellä (Kiv2 ja Kiv1) elokuussa ja yhdellä pisteellä (Kiv7) kuukausittain. Pisteellä Kiv7 tehtiin myös kuukausittain kenttämittaukset. Inhimillisestä virheestä johtuen ympäristötarkkailuohjelman mukainen Kivijärvi 2 pisteen näytteenotto jäi heinäkuun kierroksella toteuttamatta. Kivijärven (Kiv2) alusveden happitilanne,3 mg/l (2,2 %) oli elokuussa huono aiempien vuosien tapaan. Pinta- ja välikerroksen happitilanne oli aiempien vuosien tasolla sekä sähkönjohtavuuden, sulfaatti- sekä useiden metallien pitoisuuksien trendi on ollut laskeva vuoden 213 kipsisakka-altaan vuodon jälkeen. Elokuussa pitoisuudet olivat joko hieman alhaisempia tai samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Kivijärven syvänteessä (Kiv1) - ja välivesikerros on ollut käytännössä pitkään hapeton muutamia yksittäisiä niukasti määritysrajan ylittäviä happipitoisuuksia lukuun ottamatta. Elokuussa päällysveden sähkönjohtavuus, sulfaatti-, nikkeli- ja rikkipitoisuudet olivat kesäkuun tapaan aiemmin havaittua alhaisemmat. Myös sinkkipitoisuus oli aiempaa alhaisempi. Voimakas kerrostuneisuus voidaan havaita aiemman tarkkailun tapaan myös väli- ja pohjakerroksen erittäin korkeina sähkönjohtavuusarvoina sekä sulfaattipitoisuuksina. Alusveden typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet ovat olleet kasvussa ja elokuussa mitattiin havaintojakson tähän asti korkeimmat fosfori-, ja rautapitoisuudet. Muuten vedenlaatu vastasi aiemmin havaittua. Kivijärven luusuan lähellä (Kiv7) alusveden happipitoisuus vaihteli heinä-syyskuussa välillä 5,3 7,7 mg/l (54-78 %). Luusuan tarkkailupisteen vesisyvyys on noin 5 m eikä vesikerroksessa ollut

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 18 havaittavissa laboratorio- ja kenttämittausten osalta kerrostumista sähkönjohtokyvyn perusteella. Alusveden sähkönjohtavuus sekä sulfaatti-, magnesium-, mangaani-, natrium-, nikkeli- ja rikkipitoisuuksien laskeva trendi jatkui. Veden sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet pisteessä parin viime vuoden aikana selvästi. Kuva 5-1. Sähkönjohtavuuden kehitys Kivijärvessä v. 28 217. 5.4 Kivijoki Kivijärvestä lähtevän Kivijoen vedenlaatua tarkkaillaan kuukausittain. Vedenlaatu vastasi Kivijärven päällysveden vedenlaatua eikä muutoksia aiempaan verrattuna havaittu. Kuten Kivijärvessä on myös Kivijoen sähkönjohtavuudessa sekä sulfaattipitoisuuksissa ollut havaittavissa laskeva trendi 5.5 Laakajärvi Laakajärven vedenlaatua seurattiin heinäkuussa yhdestä ja elokuussa neljästä näytepisteestä. Syvännepisteeltä Laakajärvi 81 (liite 1.5) tehtiin heinä- ja elokuussa kenttämittaukset. Laakajärven havaintopisteillä päällysveden happitilanne oli hyvä/erinomainen. Syvännepisteellä (Laakajärvi 81) happipitoisuus oli välttävällä tasolla mutta muissa tarkkailupisteissä myös pohjakerroksessa hyvä. Syvänteen alusveden sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus olivat alhaisella tasolla eikä kenttämittausten perusteella ollut havaittavissa kerrostuneisuutta. Laakajärven vedenlaatutuloksissa ei havaittu poikkeamia aiempaan verrattuna. Kuva 5-2. Sähkönjohtavuuden kehitys Laakajärven syvänteellä v. 28 217.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 19 5.6 Kiltuanjärvi Kiltuanjärven vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa syvännehavaintopisteeltä. Elokuussa tehtiin näytteenoton yhteydessä myös kenttämittaukset. Laboratoriotulosten ja kenttämittausten perusteella happitilanne oli ajankohtaan nähden tyypillinen eikä kerrostumista ollut havaittavissa myöskään sähkönjohtavuuden perusteella. Veden ainepitoisuudet olivat aiemmin havaitulla tasolla. Tarkkailun aikana Kiltuanjärven sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet sekä päällys- että alusvedessä (Kuva 5-3). Kuva 5-3. Sähkönjohtavuuden kehitys Kiltuanjärvessä v. 212 217. 5.7 Haapajärvi Haapajärven vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa syvännehavaintopisteeltä. Elokuun näytteen osalta sähkönjohtavuudet, sulfaatti-, mangaani-, natrium- ja nikkelipitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin aiempina vuosina samaan aikaan otetut näytteet. Näiden muuttujien pitoisuuksissa on ollut havaittavissa lievä laskeva trendi. Muut mitatut pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin tarkkailussa aiemminkin tai hieman laskeneet. 5.8 Haajaistenjärvi Haajaistenjärveä ei tarkkailtu heinä-syyskuun aikana. 5.9 Nurmijoki, Koirakoski Nurmijoen Koirakoskella vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin elokuussa. Mitatut pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin edellisvuosina. Sähkönjohtavuudet ja sulfaattipitoisuudet ovat olleet laskussa. Muilta osin veden laadussa ei havaittu muutoksia aiempiin tarkkailutuloksiin. 5.1 Sälevä 12 Sälevän vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin elokuussa. Sähkönjohtavuus sekä sulfaatti- ja natriumpitoisuus olivat hieman alhaisemmat kuin edellisvuosina samaan ajankohtaan otetuissa näytteissä. Muilta osin veden laatu vastasi aiemmin tarkkailussa havaittua. 5.11 Nurmijoki Itäkoski Nurmijoen Itäkoskella vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin elokuussa. Sähkönjohtavuus sekä sulfaattipitoisuus olivat tarkkailujakson alimmat. Muilta osin veden laatu vastasi aiemmin tarkkailussa havaittua.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 2 5.12 Atrojoki, Koivukoski Atrojoen Koivukoskella vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Tarkkailujaksolla näytteet otettiin elokuussa. Muilta osin veden laatu vastasi aiemmin tarkkailussa havaittua. 5.13 Syväri Syvärin vedenlaatua tarkkailtiin elokuussa. Tuloksissa ei havaittu muutoksia aiempiin tarkkailutuloksiin. 6. KAIVOSPIIRIN ULKOPUOLISET JÄRVET 6.1 Iso-Savonjärvi Iso-Savonjärveltä otettiin näytteet elokuussa. Vedenlaadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia tai poikkeamia aiempaan tarkkailuun verrattuna. 6.2 Hakonen Hakoselta otettiin näytteet elokuussa. Veden rikkipitoisuudet ovat olleet koholla sekä maalis- että elokuun näytteissä. Vedenlaadussa ei havaittu muuten merkittäviä muutoksia tai poikkeamia aiempaan tarkkailuun verrattuna. 6.3 Raatelampi Raatelammelta otettiin näytteet elokuussa. Vedenlaadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia aiempaan tarkkailuun nähden. 7. YHTEENVETO Kaivoksen ylitevesiä johdettiin heinä-syyskuussa 217 pohjoisen suuntaan ainoastaan Nuasjärven purkuputken kautta. Oulujoen vesistöön purettiin vesiä yhteensä 1,46 milj. m 3 Nuasjärven purkuputken kautta. Etelään Vuoksen suuntaan ei ollut juoksutuksia. Heinäkuussa sadanta oli keskimääräisellä tasolla, mutta elo-syyskuussa selvästi keskimääräistä runsaampaa. Keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskilämpötilaa. Kalliojoen virtaamamittauslaitteisto on ollut huollossa lähes koko heinä-syyskuu jakson (viikot 29-39) ja virtaamat on arvioitu silmämääräisesti uoman leveyden ja syvyyden perusteella mittalaitteen ollessa huollossa. Syyskuulla sateiden myötä vedenkorkeudet ja virtaamat kasvoivat ja Kolmisopin vedenkorkeus ylitti hetkellisesti (12.9. 21.9.217) vedenkorkeudelle asetetun ylärajan. Oulujoen suuntaan kaivoksen vaikutukset näkyvät edelleen voimakkaimmin Salmisessa ja Kalliojärvessä siitä huolimatta, että jaksolla ei näihin vesistöihin juoksutettu vesiä kaivosalueelta. Kaivosta lähimmät järvet ovat edelleen pysyvästi kerrostuneita ja happamia. Jormasjärvessä sähkönjohtavuus ei ole noussut vuoden 214 jälkeen, mutta on korkeampi kaivoksen toimintaa edeltävään aikaan verrattuna. Veden epänormaalista kerrostuneisuudesta ei kuitenkaan ole viitteitä. Nuasjärveen purkuputken kautta johdettavien vesien vaikutus on voitu havaita purkuputkea lähimpien syvänteiden alusveden kohonneena sähkönjohtavuutena ja sulfaattipitoisuuksina. Syvänteiden kerrostuneisuus oli väljennyt avovesikaudella eikä kerrostuneisuutta ollut juuri havaittavissa tarkkailupistettä Nj35 lukuun ottamatta. Nuasjärven alusveden sulfaattipitoisuuksissa on ollut vaihtelua. Kuitenkaan merkittävästi poikkeavia pitoisuuksia ei ollut havaittavissa heinä-syyskuun aikana.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 21 Vuoksen purkusuuntaan ensimmäinen alapuolinen järvi Kivijärvi ja sen kaksi kolmesta tutkimuspisteestä ovat olleet pysyvästi kerrostuneita ja näillä pisteillä alusveden sulfaattipitoisuudet ovat korkeat. Kivijärven luusuan lähistön pisteellä (Kiv7) ei ollut havaittavissa kerrostuneisuutta ja alusveden pitoisuuksien laskeva kehitys jatkui. Vuoksen vesistössä virtausjärjestyksessä alaspäin Laakajärvellä ja Kiltuanjärvellä pitoisuuksien laskeva trendi on edelleen havaittavissa. Tarkkailussa olleiden kaivosten ulkopuolisten järvien vedenlaaduissa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia aiempaan tarkkailuun nähden.

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 LIITE 1 TARKKAILUALUE JA NÄYTTEENOTTOPAIKAT

± 1:4 (A3),5 1 2 km Pintavesipiste ") Rantavesipiste j Automaattiasema Kaivosalue JR4 ") Jorpo JR3 ") Jor3 j Tuh1 JR1 ") Ait Kol läh Jor5 JR2 ") Kol1 Raa Kor Kal su Kuujo Talvijoki1 Kal1 Salpu1 Sal Hako1 Härp1 TERRAFAME Oy Kaivoksen ympäristötarkkailu Pintaveden havaintopaikat LIITE 1.1 Pohjakartat Maanmittauslaitos, avoin aineisto 217 Maanmittauslaitos 217, Esri Finland

NjL11 VP121 Reh135 Rehja itä j NjL1 NR6 ") NjL9 Nj37 NjL8 ± 1:7 (A3) NR5 ") NR4 ") NR3 ") NjL6 Nj46 j Nj23 ") Purkuputki FM6 Nj35 FM8 NjL1 NR2 n NjL4 NjL3 NjL2 NR1 Nj34 NjL7 ") j Nj24 1 2 4 km Pintavesipiste ") Rantavesipiste j Automaattiasema TERRAFAME Oy Kaivoksen ympäristötarkkailu Pintaveden havaintopaikat Pohjakartat Maanmittauslaitos, avoin aineisto 217 JR4 Jorpo ") LIITE 1.2 Maanmittauslaitos 217, Esri Finland

Ouj16 Ouj139 Oulunjärvi ± VP121 1,25 2,5 5 km 1:7 (A3) Pintavesipiste ") Rantavesipiste j Automaattiasema TERRAFAME Oy Kaivoksen ympäristötarkkailu Pintaveden havaintopaikat LIITE 1.3 Pohjakartat Maanmittauslaitos, avoin aineisto 217 Maanmittauslaitos 217, Esri Finland

Lujä Ylu IsoS Kiv2 Lum1 Kiv7 Kivj4 Kiv1 Laa9 Laa13 ± 1:4 (A3),5 1 2 km Kaivosalue Pintavesipiste ") Rantavesipiste j Automaattiasema Laa81 TERRAFAME Oy Kaivoksen ympäristötarkkailu Pintaveden havaintopaikat LIITE 1.4 Pohjakartat Maanmittauslaitos, avoin aineisto 217 Maanmittauslaitos 217, Esri Finland

Laa81 Kil4 Laa12 Haa7 Haaj Nurmijoki, Koirakoski Sälevä 12 Nurmijoki Itäkoski 9 Atrojoki Koivukoski Pintavesipiste ") Rantavesipiste j Automaattiasema Syväri 21 TERRAFAME Oy Kaivoksen ympäristötarkkailu Pintaveden havaintopaikat Pohjakartat Maanmittauslaitos, avoin aineisto 217 1:15 (A3) 2,5 5 1,25 km ± LIITE 1.5 Maanmittauslaitos 217, Esri Finland

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 LIITE 2 OULUJOEN SUUNTA - KEHITYSKUVAAJAT

Oulujoen suunta Liite 2 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7,5 8, 27.3. 27.9. 27.3. 27.9. 27.3. 27.9. 27.3. 27.9. 27.3. 27.9. 27.3. 27.9. 27.3. 27.9. 27.3. 27.9. 27.3. 27.9. 27.3. 27.9. 27.3. ph Salminen 2 4 6 8 1 12 27.3.7 27.9.7 27.3.8 27.9.8 27.3.9 27.9.9 27.3.1 27.9.1 27.3.11 27.9.11 27.3.12 27.9.12 27.3.13 27.9.13 27.3.14 27.9.14 27.3.15 27.9.15 27.3.16 27.9.16 27.3.17 happi mg/l Salminen 2 4 6 8 1 12 14 16 18 27.3.7 27.9.7 27.3.8 27.9.8 27.3.9 27.9.9 27.3.1 27.9.1 27.3.11 27.9.11 27.3.12 27.9.12 27.3.13 27.9.13 27.3.14 27.9.14 27.3.15 27.9.15 27.3.16 27.9.16 27.3.17 SO 4 mg/l Salminen 5 1 15 2 25 3 35 4 45 27.3.7 27.9.7 27.3.8 27.9.8 27.3.9 27.9.9 27.3.1 27.9.1 27.3.11 27.9.11 27.3.12 27.9.12 27.3.13 27.9.13 27.3.14 27.9.14 27.3.15 27.9.15 27.3.16 27.9.16 27.3.17 Mn µg/l Salminen 1 2 3 4 5 6 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 SO 4 mg/l Kalliojärvi 2 4 6 8 1 12 14 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 happi mg/l Kalliojärvi 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 ph Kalliojärvi 1 2 3 4 5 6 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Mn µg/l Kalliojärvi 2 4 6 8 1 12 19.2.7 19.8.7 19.2.8 19.8.8 19.2.9 19.8.9 19.2.1 19.8.1 19.2.11 19.8.11 19.2.12 19.8.12 19.2.13 19.8.13 19.2.14 19.8.14 19.2.15 19.8.15 19.2.16 19.8.16 19.2.17 SO 4 mg/l Kolmisoppi 1 2 3 4 5 6 19.2.7 19.8.7 19.2.8 19.8.8 19.2.9 19.8.9 19.2.1 19.8.1 19.2.11 19.8.11 19.2.12 19.8.12 19.2.13 19.8.13 19.2.14 19.8.14 19.2.15 19.8.15 19.2.16 19.8.16 19.2.17 Mn µg/l Kolmisoppi 2 4 6 8 1 12 14 19.2.7 19.8.7 19.2.8 19.8.8 19.2.9 19.8.9 19.2.1 19.8.1 19.2.11 19.8.11 19.2.12 19.8.12 19.2.13 19.8.13 19.2.14 19.8.14 19.2.15 19.8.15 19.2.16 19.8.16 19.2.17 happi mg/l Kolmisoppi 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7,5 19.2.7 19.8.7 19.2.8 19.8.8 19.2.9 19.8.9 19.2.1 19.8.1 19.2.11 19.8.11 19.2.12 19.8.12 19.2.13 19.8.13 19.2.14 19.8.14 19.2.15 19.8.15 19.2.16 19.8.16 19.2.17 ph Kolmisoppi 5 1 15 2 25 13.2.7 13.8.7 13.2.8 13.8.8 13.2.9 13.8.9 13.2.1 13.8.1 13.2.11 13.8.11 13.2.12 13.8.12 13.2.13 13.8.13 13.2.14 13.8.14 13.2.15 13.8.15 13.2.16 13.8.16 13.2.17 SO 4 mg/l Jormasjärvi Jor3 1 2 3 4 5 6 7 13.2.7 13.8.7 13.2.8 13.8.8 13.2.9 13.8.9 13.2.1 13.8.1 13.2.11 13.8.11 13.2.12 13.8.12 13.2.13 13.8.13 13.2.14 13.8.14 13.2.15 13.8.15 13.2.16 13.8.16 13.2.17 Mn µg/l Jormasjärvi Jor3 2 4 6 8 1 12 14 16 18 13.2.7 13.8.7 13.2.8 13.8.8 13.2.9 13.8.9 13.2.1 13.8.1 13.2.11 13.8.11 13.2.12 13.8.12 13.2.13 13.8.13 13.2.14 13.8.14 13.2.15 13.8.15 13.2.16 13.8.16 13.2.17 happi mg/l Jormasjärvi Jor3 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7,5 13.2 13.8 13.2 13.8 13.2 13.8 13.2 13.8 13.2 13.8 13.2 13.8 13.2 13.8 13.2 13.8 13.2 13.8 13.2 13.8 13.2 ph Jormasjärvi Jor3 1 2 3 4 5 6 7 27.3.7 27.9.7 27.3.8 27.9.8 27.3.9 27.9.9 27.3.1 27.9.1 27.3.11 27.9.11 27.3.12 27.9.12 27.3.13 27.9.13 27.3.14 27.9.14 27.3.15 27.9.15 27.3.16 27.9.16 27.3.17 Ni µg/l Salminen 1 2 3 4 5 6 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Ni µg/l Kalliojärvi 5 1 15 2 25 3 Ni µg/l Kolmisoppi 5 1 15 2 25 3 35 4 45 13.2.7 13.8.7 13.2.8 13.8.8 13.2.9 13.8.9 13.2.1 13.8.1 13.2.11 13.8.11 13.2.12 13.8.12 13.2.13 13.8.13 13.2.14 13.8.14 13.2.15 13.8.15 13.2.16 13.8.16 13.2.17 Ni µg/l Jormasjärvi Jor3 5,2 5,4 5,6 5,8 6, 6,2 6,4 6,6 6,8 7, 7,2 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 ph Nuasjärvi 23 2 4 6 8 1 12 14 16 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 happi mg/l Nuasjärvi 23 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 SO 4 mg/l Nuasjärvi 23 2 4 6 8 1 12 14 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Mn µg/l Nuasjärvi 23 5 1 15 2 25 3 35 4 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Ni µg/l Nuasjärvi 23

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 LIITE 3 VUOKSEN SUUNTA KEHITYSKUVAAJAT

Vuoksen suunta Liite 3 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 ph Laakajärvi 9 2 4 6 8 1 12 14 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 happi mg/l Laakajärvi 9 2 4 6 8 1 12 14 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Mn µg/l Laakajärvi 9 2 4 6 8 1 12 14 16 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 SO 4 mg/l Laakajärvi 9 2 4 6 8 1 12 14 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 happi mg/l Laakajärvi 4 (81) 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7,5 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 ph Laakajärvi 4 (81) 2 4 6 8 1 12 14 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 happi mg/l Kiltuanjärvi 4 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 ph Kiltuanjärvi 4 1 2 3 4 5 6 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 SO 4 mg/l Kiltuanjärvi 4 2 4 6 8 1 12 14 16 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Mn µg/l Kiltuanjärvi 4 5 1 15 2 25 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 SO 4 mg/l Laakajärvi 4 (81) 5 1 15 2 25 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Ni µg/l Laakajärvi 9 1 2 3 4 5 6 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Ni µg/l Kiltuanjärvi 4 2 4 6 8 1 12 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Mn µg/l Laakajärvi 4 (81) 2 4 6 8 1 12 14 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Ni µg/l Laakajärvi 4 (81) 3,5 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7,5 8, 1.1.7 1.8.7 1.3.8 1.1.8 1.5.9 1.12.9 1.7.1 1.2.11 1.9.11 1.4.12 1.11.12 1.6.13 1.8.14 1.3.15 1.5.16 1.12.16 ph Lumijoki 2 4 6 8 1 12 14 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 happi mg/l Lumijoki 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 SO 4 mg/l Lumijoki 1 2 3 4 5 6 7 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Mn µg/l Lumijoki 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1.1.7 1.7.7 1.1.8 1.7.8 1.1.9 1.7.9 1.1.1 1.7.1 Ni µg/l Lumijoki 4, 4,5 5, 5,5 6, 6,5 7, 7,5 24.1.8 24.7.8 24.1.9 24.7.9 24.1.1 24.7.1 24.1.11 24.7.11 24.1.12 24.7.12 24.1.13 24.7.13 24.1.14 24.7.14 24.1.15 24.7.15 24.1.16 24.7.16 24.1.17 24.7.17 ph Kivijärvi 1, 7 2 4 6 8 1 12 14 24.1.8 24.7.8 24.1.9 24.7.9 24.1.1 24.7.1 24.1.11 24.7.11 24.1.12 24.7.12 24.1.13 24.7.13 24.1.14 24.7.14 24.1.15 24.7.15 24.1.16 24.7.16 24.1.17 24.7.17 happi mg/l Kivijärvi 1, 7 1 2 3 4 5 6 7 8 24.1.8 24.7.8 24.1.9 24.7.9 24.1.1 24.7.1 24.1.11 24.7.11 24.1.12 24.7.12 24.1.13 24.7.13 24.1.14 24.7.14 24.1.15 24.7.15 24.1.16 24.7.16 24.1.17 24.7.17 SO 4 mg/l Kivijärvi 1, 7 5 1 15 2 25 3 24.1.8 24.7.8 24.1.9 24.7.9 24.1.1 24.7.1 24.1.11 24.7.11 24.1.12 24.7.12 24.1.13 24.7.13 24.1.14 24.7.14 24.1.15 24.7.15 24.1.16 24.7.16 24.1.17 24.7.17 Mn µg/l Kivijärvi 1, 7 5 1 15 2 25 3 24.1.8 24.7.8 24.1.9 24.7.9 24.1.1 24.7.1 24.1.11 24.7.11 24.1.12 24.7.12 24.1.13 24.7.13 24.1.14 24.7.14 24.1.15 24.7.15 24.1.16 24.7.16 24.1.17 24.7.17 Ni µg/l Kivijärvi 1, 7

Kaivoksen pintavesien tarkkailu vuonna 217 Q3 LIITE 4 TULOSTEN YHTEENVETOTAULUKKO

Liite 4. Terrafamen kaivos, pintavesien tarkkailu. Tulokset Q3/217 Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Veden lämpötila Sameus ph Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) CODMn TOC DOC Sulfaatti (SO4) Typpi (N), kokonais- Ammoniumtyppi (NH4-N) Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO2-N + NO3-N) Fosfori (P), kokonais- Fosfaattifosfori (PO4-P), kokonais- Ottopaikka Ottopäivä m m m C NTU ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kalliojärvi, kokooma 12.7.217-2 2,6 Kalliojärvi, pinta 12.7.217 1 1,1 4,7 19 1,5 6,2 17 8 86 <2, 9,9 7 29 4,4 <4, 1 <2, 21 19 <,3 7,2 3,9 4 17 6,3 58 45 23 12,3 Kalliojärvi, pohja 12.7.217 3,7 1 17 5,6 13,5 4,1 19 17 69 11 72 17 13 2,3 24 19 <,3 41 31 78 17 12 32 3 2 <5,,79 Kuusijoki 12.7.217,25,3,5 16,7 7,1 22,28 7,2 74 6,9 16 12 85 42 16 13 22 4,1 21 87,63 18 3,5 19 19 11 24 82 28 17,16 Kalliojokisuu 12.7.217,2,4,4 16,5 6,5 12,86 8 81 2,4 19 12 47 39 5 6,3 19 2,5 15 13 <,3 8,1 2,3 93 1 3,3 13 85 16 <5,,13 Kolmisoppi, kokooma 26.7.217-2 4,1 Kolmisoppi, pinta 26.7.217 1 1,1 14 16,4,91 6,7 33 8 82 <2, 1 13 38 1 75 9 <2, 13 13,4 26 3,3 13 22 5,4 32 26 41 13 <,1 Kolmisoppi, väli 26.7.217 7 7,5,95 6,1 64 6,5 54 <2, 28 17 17,88 54 6,4 24 45 7,8 52 45 88 18,11 Kolmisoppi, pohja 26.7.217 13 3,8 2,1 5,9 11 4,2 32 <2, 11 57 66 64 31 8,5 <2, 19 17,14 1 13 5 86 12 84 66 17 26,12 Kolmisoppi lähtevä 24.7.217,15,3,3 16 6,6 31,88 7,8 79 <2, 13 11 14 39 9,5 78 8 <2, 15 14 <,3 28 3,3 14 23 5,8 35 29 42 13 <,1 Tuhkajoki 24.7.217,3,6,6 15,5 6,7 29,11 8,3 83 <2, 15 11 13 38 12 76 8 <2, 12 11 <,3 27 3,2 8 21 5,1 35 3 39 12 <,1 Jormasjärvi syv, kokooma 25.7.217-2 5,3 Jormasjärvi syv, pinta 25.7.217 1 1,7 27 16,9,69 6,5 22 8,9 92 9,1 82 37 5,3 95 6,5 <2, 11 98,46 15 2,3 61 15 6,4 21 17 25 14 <,1 Jormasjärvi syv, väli 25.7.217 13 1,9,42 6,1 23 7,5 68 83 12 12,57 16 2,4 92 16 7,1 26 23 26 17 <,1 Jormasjärvi syv, pohja 25.7.217 25,5 8,1,59 6 22 7,6 65 1 83 43 27 13 9,2 2,2 13 13,71 15 2,4 12 16 7,2 31 27 26 18 <,1 Jormasjoki 12.7.217,25,5 18,8 6,6 19,8 8 86 <2, 12 8,8 8,3 78 37 11 92 7,1 <2, 9 79 <,3 16 2,5 35 15 5,8 19 16 25 12 <,1 Nuasjärvi 34, kokooma 13.7.217-2 5,3 Nuasjärvi 34, pinta 13.7.217 1 1,6 12 16,8 6,8 5,5 8,8 9 <2, 14 9,1 9,2 12 32 6 38 12 <2,,89 97 <1, 8 <,3 3,5 <1,,94 43 2,9 1,2 36 4 <5, <,1 Nuasjärvi 34, väli 13.7.217 6 15,9 6,8 5,7 8,6 87 <2, 14 9,2 8,7 13 33 8,9,93 96 <1, 6,9 <,3 3,7 <1,,98 44 3,1 1,2 35 43 <5, <,1 Nuasjärvi 34, pohja 13.7.217 11 14,6 6,6 6,2 7,9 78 <2, 13 8,7 9,4 15 34 15 54 12 3,4,1 1 <1, 8 <,3 4,1 <1, 1 91 3,4 1,3 38 48 <5, <,1 Nuasjärvi 23, kokooma 26.7.217-2 11 Nuasjärvi 23, pinta 26.7.217 1 1,7 2 16,7 6,8 6,1 8,6 88 <2, 13 9,4 9,9 13 33 12 23 15 2,6,94 89 <1, 9,1 <,3 3,8 <1, 1,1 31 3,2 1,2 34 42 <5, <,1 Nuasjärvi 23, väli 26.7.217 13 16 6,8 6,5 8,1 82 <2, 13 9,7 1 15 31 12,1 94 <1, 8,6 <,3 4,1 <1, 1,1 39 3,5 1,2 35 48 <5, <,1 Nuasjärvi 23, pohja 26.7.217 26 9,3 6,7 8,5 6,9 6 <2, 14 11 11 22 46 63 89 2 7,13 12 <1, 14 <,3 5,3 <1, 1,3 35 4,7 2 63 67 <5, <,1 Nuasjärvi 35, kokooma 13.7.217-2 5,5 Nuasjärvi 35, pinta 13.7.217 1 1,7 3 17,3 6,8 5,4 9 93 <2, 14 9,4 9,2 12 32 8,3 34 12 <2,,88 1 <1, 8,9 <,3 3,5 <1,,96 44 2,9 1,1 36 38 <5, <,1 Nuasjärvi 35, väli 13.7.217 15 14,4 6,6 6,2 8,2 8 <2, 14 9,5 8,7 15 33 9,9,1 1 <1, 8 <,3 4 <1, 1 68 3,4 1,4 36 48 <5, <,1 Nuasjärvi 35, pohja 13.7.217 29 6,3 6,4 17 8,1 66 <2, 14 9,1 9,4 56 42 44 11 12 3,9,26 1 <1, 9,8 <,3 1 <1, 2 17 12 2,1 43 17 <5, <,1 Nuasjärvi 37, kokooma 11.7.217-2 7,2 Nuasjärvi 37, pinta 11.7.217 1 1,5 24 17 6,9 5,8 9,2 95 <2, 14 9,5 9,6 13 33 5,8 36 15 2,3,1 11 <1, 7,8 <,3 3,9 <1, 1 37 3,1 1,3 37 41 <5, <,1 Nuasjärvi 37, väli 11.7.217 12 13,8 6,7 6,4 8,4 81 <2, 14 9,2 9,7 15 35 12,11 11 <1, 8,3 <,3 4,2 <1, 1,1 75 3,3 1,4 41 48 <5, <,1 Nuasjärvi 37, pohja 11.7.217 23 13,5 6,7 6,4 8,2 79 4 14 9,4 9,6 15 35 14 69 17 4,2,11 12 <1, 9,3 <,3 4,4 <1, 1,1 1 3,4 1,5 43 47 <5, <,1 Nuasjärvi 46, kokooma 17.7.217-2 4,6 Nuasjärvi 46, pinta 17.7.217 1 1,7 33 16,8 7 5,9 8,9 92 <2, 13 9,5 1 13 33 5,8 34 1 <2,,1 9 <1, 7,3 <,3 3,9 <1,,98 29 3,1 1,2 35 44 <5, <,1 Nuasjärvi 46, väli 17.7.217 17 13,8 6,7 6,5 7,8 75 <2, 14 9,7 1 14 35 11,1 94 <1, 8,1 <,3 4,1 <1,,98 7 3,3 1,5 38 48 <5, <,1 Nuasjärvi 46, pohja 17.7.217 32 7,5 6,7 8,5 8,1 68 <2, 14 1 11 21 44 58 91 14 5,4,13 11 <1, 12 <,3 5,4 <1, 1,2 17 4,5 1,9 49 69 <5, <,1 Rehja itä, kokooma 11.7.217-2 5,8 Rehja itä, pinta 11.7.217 1 1,6 24 16,2 6,8 6,1 9 91 <2, 14 9,3 9,5 14 34 5,7 39 12 <2,,1 11 <1, 8,1 <,3 4,1 <1, 1,1 39 3,3 1,3 38 44 <5, <,1 Rehja itä, väli 11.7.217 12 1,5 6,7 6,4 8,8 79 <2, 14 9,6 9,6 15 38 11,11 11 <1, 8,8 <,3 4,5 <1, 1,2 7 3,4 1,4 43 49 <5, <,1 Rehja itä, pohja 11.7.217 23 7 6,6 6,7 8 66 <2, 17 9,7 9,3 17 44 65 98 22 11,12 12 <1, 17 <,3 4,9 <1, 1,3 43 3,7 1,7 74 52 <5, <,1 Reh135, kokooma 11.7.217-2 6,9 Reh135, pinta 11.7.217 1 1,6 4,5 17,5 6,9 6 9,3 97 <2, 14 9,4 9,5 14 35 5 42 13 2,1 98 <1, 8,2 <,3 4 <1, 1,1 4 3,3 1,4 35 46 <5, <,1 Reh135, väli 11.7.217 2 7,3 6,6 6,9 9,5 79 <2, 14 9,6 9,4 16 38 11,12 11 <1, 1 <,3 4,8 <1, 1,3 1 3,6 1,4 49 49 <5, <,1 Reh135, pohja 11.7.217 39 6,8 6,7 6 9,4 77 <2, 14 9,3 9,2 16 39 18 11 13 4,5,11 1 <1, 11 <,3 4,4 <1, 1,2 13 3,4 1,4 48 51 <5, <,1 Lumijoki 1, silta 24.7.217,1,2,2 15,2 6,7 6,8,24 4,6 46 2,4 37 26 15 72 49 29 36 13 3 27 <,3 6,6 2 51 3,3 8 25 2 48 8,8,38 Kivijärvi 7, kokooma 24.7.217-2 4 Kivijärvi 7, pinta 24.7.217 1 1 4,7 17,2 1,1 6,5 22 7,5 78 <2, 14 81 37 9,8 12 11 <2, 13 12 <,3 11 3,4 18 19 3,5 54 47 25 6,3,13 Kivijärvi 7, pohja 24.7.217 3,7 17,2 1,1 6,5 22 7,5 78 <2, 14 81 37 11 12 11 <2, 13 12 <,3 11 3,5 18 19 3,7 56 47 25 5,6,13 Kivijoki 4 24.7.217,2,4,4 16,9 6,6 2,87 7,6 78 <2, 18 14 8 37 6,8 9,4 1 <2, 13 12 <,3 11 3,4 16 19 3,5 52 47 25 5,2,13 Laakajärvi 81, kokooma 25.7.217-2 8,6 Laakajärvi 81, pinta 25.7.217 1 1,2 23 16,6,84 6,1 4,8 8,5 88 12 12 36 5,3 37 16 4,2 16 14 <,3 2,8,92 99 2,6 1,1 68 43 38 <5, <,1 Laakajärvi 81, väli 25.7.217 12 16,6,86 6,1 4,7 8,4 86 12 15 15 <,3 2,8,91 96 2,6 1,1 63 49 37 <5, <,1 Laakajärvi 81, pohja 25.7.217 22 15 1,3 5,9 4,9 6,2 62 12 12 42 31 53 27 14 17 17 <,3 2,9,94 23 2,6 4,8 11 11 36 <5, <,1 Nuasjärvi, Jormaslahti 15.8.217 1 1,8 3,3 16,3 6,9 6,1 8,8 9 <2, 13 8,9 9,4 17 3 <4, 24 13 3,2,11 81 72 <,5 <1, 7,1 <,3 4,6 <,5 <1, <1, <,5 1,3 85 3,7 1,5 33 3 55 <5, <,1 Nuasjärvi 24, kokooma 15.8.217-2 13 Nuasjärvi 24, pinta 15.8.217 1 1,5 8,8 16,9 6,8 3,7 8,6 89 3 13 8,9 9,5 8,1 3 5,3 6,9 17 6,8,79 81 <1, 7,6 <,3 3,1 <1,,98 12 2,3 <1, 46 28 <5, <,1 Nuasjärvi 24, väli 15.8.217 4 16,9 6,8 3,7 8,7 9 2,6 13 9,7 9,2 8,1 31 17,76 84 <1, 8,2 <,3 3 <1, 1 12 2,3 <1, 48 27 <5, <,1 Nuasjärvi 24, pohja 15.8.217 7,5 16,9 6,8 3,7 8,6 88 2,7 12 9,3 9,2 8,1 3 7 7,8 16 3,9,78 85 <1, 8,5 <,3 3,1 <1, 1 13 2,3 <1, 48 28 <5, <,1 Nuasjärvi 34, kokooma 15.8.217-2 11 Nuasjärvi 34, pinta 15.8.217 1 1,3 12 16,9 6,8 3,6 8,5 88 2,3 12 9,1 9,6 7,9 3 7,1 14 16 4,3,74 87 <1, 8 <,3 3 <1,,95 86 2,3 <1, 39 27 <5, <,1 Nuasjärvi 34, väli 15.8.217 6 16,9 6,7 3,7 8,6 89 2,1 13 9,3 9,4 8,4 3 14,77 87 <1, 8 <,3 3,1 <1,,95 86 2,3 <1, 39 29 <5, <,1 Nuasjärvi 34, pohja 15.8.217 11 16,6 6,8 4,2 8,6 89 3,4 13 9,2 9,4 1 3 11 21 15 5,1,83 97 <1, 7,9 <,3 3,3 <1, 1 11 2,7 <1, 41 35 <5, <,1 Nuasjärvi 23, kokooma 15.8.217-2 8,9 Nuasjärvi 23, pinta 15.8.217 1 1,5 26,3 16,8 6,7 4,5 8,5 88 <2, 13 9,5 9,6 12 3 5,8 21 13 3,5,93 86 <1, 8,1 <,3 3,7 <1, 1,1 11 3 1 38 39 <5, <,1 Nuasjärvi 23, väli 15.8.217 13 16,8 6,7 4,4 8,5 88 2 13 9,1 9,5 11 29 12,9 87 <1, 7,3 <,3 3,6 <1, 1,1 11 2,9 1,2 4 39 <5, <,1 Nuasjärvi 23, pohja 15.8.217 25 8,3 6,4 7,2 5,9 5 2,2 13 1 1 21 45 67 11 18 9,7,14 12 <1, 14 <,3 5,7 <1, 1,4 61 4,9 2 66 7 <5, <,1 Nuasjärvi 35, kokooma 15.8.217-2 9,2 Nuasjärvi 35, pinta 15.8.217 1 1,5 3,4 16,8 6,7 4,3 8,7 9 <2, 13 9,3 1 11 3 5 22 13 3,6,91 86 <1, 7 <,3 3,6 <1, 1,1 11 2,8 <1, 39 37 <5, <,1 Nuasjärvi 35, väli 15.8.217 15 16 6,8 4,4 8,7 88 <2, 13 9,3 9,3 11 29 13,88 88 <1, 7,9 <,3 3,5 <1, 1,1 11 2,9 1 4 38 <5, <,1 Nuasjärvi 35, pohja 15.8.217 29,5 6,3 6,1 49 <2,,26 1 <1, 9,6 <,3 1 <1, 2,1 38 12 2,3 47 17 5,7 <,1 Nuasjärvi 37, kokooma 15.8.217-2 11 Nuasjärvi 37, pinta 15.8.217 1 1,3 23,2 16 6,8 4,3 8,7 88 <2, 12 9,4 9,6 11 3 <4, 21 13 <2,,89 84 <1, 7,4 <,3 3,5 <1, 1 1 2,8 <1, 37 37 <5, <,1 Nuasjärvi 37, väli 15.8.217 11,5 23,2 15,8 6,8 4,3 8,6 86 2,7 13 9,1 9,5 11 29 13,9 84 <1, 7,5 <,3 3,6 <1, 1 1 2,9 <1, 39 37 <5, <,1 Nuasjärvi 37, pohja 15.8.217 22 15,8 6,8 4,3 8,4 85 2,5 13 9,3 9,8 11 3 6,9 22 14 3,8,86 86 <1, 6,7 <,3 3,4 <1, 1 13 2,8 1,1 36 38 <5, <,1 Nuasjärvi 46, kokooma 15.8.217-2 11 Nuasjärvi 46, pinta 15.8.217 1 1,4 33,8 16,9 6,7 4,4 8,7 9 2 13 9,7 9,4 11 3 4,7 22 13 2,2,89 86 <1, 6,9 <,3 3,6 <1, 1 11 2,9 1 38 37 <5, <,1 Nuasjärvi 46, väli 15.8.217 17 16,3 6,7 4,7 7,8 79 <2, 13 9,7 9,7 12 3 12,94 88 <1, 7,5 <,3 3,8 <1, 1,1 18 3,1 1,1 4 41 <5, <,1 Nuasjärvi 46, pohja 15.8.217 33 7,1 6,5 7,3 6,2 51 <2, 14 1 1 21 49 1 11 14 7,4,14 11 <1, 12 <,3 5,7 <1, 1,4 59 4,9 1,9 5 7 <5, <,1 Rehja itä, kokooma 9.8.217-2 9,2 Rehja itä, pinta 9.8.217 1 1,5 24,6 17,3 6,8 4,7 8,7 91 <2, 12 9,6 9,4 13 34 5,6 23 12 2,8,94 8 <1, 8,9 <,3 3,8 <1, 1,1 42 3 1,4 34 43 <5, <,1 Rehja itä, väli 9.8.217 12 12 6,4 5,4 7,4 69 <2, 12 1 1 15 39 8,3,11 9 <1, 8,2 <,3 4,3 <1, 1,2 55 3,3 1,6 38 5 <5, <,1 Rehja itä, pohja 9.8.217 23,5 6,9 6,5 6 6 49 <2, 12 9,6 9,6 16 5 84 12 24 14,11 11 <1, 23 <,3 4,5 1,4 1,3 67 3,6 1,9 94 55 5,8 <,1 Reh135, kokooma 9.8.217-2 6,4 Reh135, pinta 9.8.217 1 1,8 42,3 16,6 6,8 5 8,7 9 <2, 12 1 1 13 33 9,8 3 9,8 2,3,1 77 <1, 7,1 <,3 4 <1, 1,1 21 3,2 1,3 3 46 <5, <,1 Reh135, väli 9.8.217 21 7,5 6,4 5,6 8,3 69 <2, 13 9,6 1 16 41 9,6,11 93 <1, 11 <,3 4,4 <1, 1,3 13 3,4 1,5 5 53 <5, <,1 Reh135, pohja 9.8.217 41,3 7,6 6,4 5,7 8,3 7 <2, 13 9,7 1 16 41 23 12 14 6,3,11 92 <1, 12 <,3 4,3 <1, 1,3 19 3,4 1,6 52 53 5,3 <,1 Kajaaninjoki VP121 1.8.217,2,5,5 18 6,8 6 14 <,3 35 3,4 1,4 <,1 Ouj16, pinta 1.8.217 1 1,9 28,5 18,2 7 4,2 5,9 <,3 24 2,94 <,1 Ouj16, väli 1.8.217 15 13,1 6,6 4,1 5,1 <,3 41 1,8,9 <,1 Ouj16, pohja 1.8.217 27,5 11,9 6,6 4,2 5,3 <,3 83 4,1,79 <,1 Ouj139, pinta 1.8.217 1 2,1 29,2 18,2 7 3,9 4,9 <,3 2 1,8,74 <,1 Ouj139, väli 1.8.217 15 12,7 6,6 3,8 4,2 <,3 28 1,7,7 <,1 Ouj139, pohja 1.8.217 28 9,7 6,5 3,7 4 <,3 43 1,6,67 <,1 Salminen, pinta 2.8.217-2 2,6 Salminen, pinta 2.8.217 1,8 7,7 19,2 9,8 5,8 23,3 7 76 6,8 22 15 97 49 18 11 21 7 84 59 <,5 <1, 14 <,3 8,8,6 <1, 1,1 <,5 7,2 17 23 23 3 2 33 15,63 Salminen, väli 2.8.217 4 7 7,5 4,1 1 <,2 <2, 3,8 14 15 14 1,4 22 55 32 11 37 49 48 56 19 Salminen, pohja 2.8.217 7 6,3 25 4,1 1 <,2 <,2 <2, 8,4 82 14 15 48 18 19 38 6,6 14 14 <,5 <1, 15 1,3 21 74 4,1 <1,,76 54 33 1 37 52 51 24 55 2 Salmisenpuro 2.8.217,1 6,1 22,43 7,9 6,1 24 14 91 47 32 13 17 3,6 52 41 <,5 <1, 13 <,3 8,4 <,5 <1, <1, <,5 6 73 2 13 23 15 3 8,9,46 Klorofylli-a Kovuus (Ca) Alumiini (Al) Alumiini (Al), liuk. Antimoni (Sb), liuk. Arseeni (As), liuk. Barium (Ba), liuk. Fosfori (P) Kadmium (Cd), liuk. Kalsium (Ca) Koboltti (Co), liuk. Kromi (Cr), liuk. Kupari (Cu), liuk. Lyijy (Pb), liuk. Magnesium (Mg) Mangaani (Mn) Natrium (Na) Nikkeli (Ni), liuk. Rauta (Fe) Rauta (Fe), liuk. Rikki (S) Sinkki (Zn), liuk. Uraani (U), liuk.