Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2018-2020 Hyvinvointisuunnitelman 2017 toteutuminen ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2018 Kh 7.5.2018 / 104 Kv 28.5.2018 / 19

Sisällys 1 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN 2018-2020... 1 1.1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi ja painotukset vuosille 2018-2020... 1 1.1.1 Väestö... 1 1.1.2 Työllisyys... 2 1.1.3 Talous... 3 1.1.4 Väestöryhmittäinen tarkastelu... 3 1.2 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset... 10 2 HYVINVOINTISUUNNITELMAN 2017 TOTEUTUMINEN... 10 2.1 Hyvinvointisuunnitelman 2017 painotukset... 10 2.1.2 Terveelliset elämäntavat... 10 2.1.3 Mielen hyvinvointi... 11 2.1.4 Terveellinen ja turvallinen elinympäristö... 11 2.1.5 Asukasosallisuus ja yhteistyöverkostot... 12 2.1.6 Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus... 12 2.1.7 Työ, taloudellinen hyvinvointi, yrittäjyys... 13 3 HYVINVOINTISUUNNITELMA 2018... 13

1 1 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN 2018-2020 1.1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi ja painotukset vuosille 2018-2020 1.1.1 Väestö Ruokolahden kunnan asukasluku on jatkanut vähenemistään myös vuonna 2017, kuitenkin hieman hidastuneella tahdilla. Väestön vähentyessä ikärakenne ja huoltosuhde ovat kehittyneet heikompaan suuntaan. 5600 5400 5200 5000 4800 4600 4400 4200 4000 Asukasluku 5507 5404 5312 5245 5218 2013 2014 2015 2016 2017, ennuste Väestöosuudet ikäryhmittäin 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 2014 2015 2016 2017 0-14 vuotiaat 15-64 vuotiaat yli 65 vuotiaat Väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen muuttaminen vaatisi huomattavaa nuorempien ikäluokkien tulomuuttoa kuntaan. Avaintekijöitä tulomuutolle ovat koulutus- ja työpaikat. Kunta tarjoaa lapsiperheille hyvät palvelut, luonnonläheisen asuinympäristön, sopivia omakotitontteja ja vuokra-asumismahdollisuuksia, mutta koulutus- ja työpaikkojen puute ajaa nuoret muuttamaan muualle. Kaavoituksellisilla ratkaisuilla pyritään helpottamaan loma-asuntojen muuttamista pysyviksi asuinpaikoiksi, mikä voisi olla kunnan vetovoimatekijä asukasmäärän kasvattamisessa.

2 1.1.2 Työllisyys Työttömien ja työllisten määrän kehitys on ollut lievästi positiivista vuoden 2016 lopulta alkaen. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen BKT:n kasvu vuonna 2017 oli 3,1 prosenttia ja vuodelle 2018 kasvun ennustetaan olevan yli 2 %. Talouden kasvu tuo lisää työllistymismahdollisuuksia. Ruokolahden kunta hyödyntää TyönVuoksi ry:n erilaisia kuntouttavan työtoiminnan, työpajatoiminnan ja työhönsijoituksen palveluja. Lisäksi kunta tarjoaa vuosittain muutamille henkilöille palkkatuettua työtä ja kuntouttavaa työtoimintaa. Kunnan resurssit työllisyyden hoitamiseen ovat olleet suhteellisen pienet verrattuna työttömien määrään, mutta vuonna 2018 kunta palkkaa projektiluonteisesti työllisyyskoordinaattorin. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehitetään paikallisia työttömien aktivointitapoja ja räätälöidympää palvelua. Työlliset ja työttömyys 40 35 35,8 35,4 37,43 37,35 30 25 20 15 10 12,9 13,3 15,5 11,2 5 0 Työlliset, % väestöstä Työttömyysaste, % 2014 2015 2016 2017 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 64 vuotiaista 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2015 2016 2017

3 1.1.3 Talous Kunnan verotulojen määrä asukasta kohden on kolmen viime vuoden aikana ollut 4 000 euron tuntumassa. Valtionosuuksien määrä asukasta kohden on puolestaan ollut hieman yli 2 000 euron tasossa. Vuoden 2015 reilusti alijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen tilikauden tulokset ovat olleet vahvasti positiivisia ja taseen ylijäämä on noussut yli 7 miljoonaan euroon. Lainakanta on kuitenkin ennätyskorkealla tasolla kouluinvestoinnin vuoksi. 2500 Lainakanta euroa/asukas 2000 1500 1000 500 0 20012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017 Kuntastrategian mukaisesti kunnan talous pidetään tasapainossa ja verotuksen taso muihin vastaaviin kuntiin nähden vertailukelpoisena. Maakunta- ja soteuudistuksen vuoksi toiminnan rahoitukseen tulevina vuosina liittyy jonkin verran epävarmuutta. Alenevien verotulojen ja valtionosuuksien vuoksi tärkeää on säilyttää toimintatuottojen taso vähintään nykyisellään ja keventää kunnan tasetta luopumalla mm. tarpeettomista kiinteistöistä. 1.1.4 Väestöryhmittäinen tarkastelu Lapset ja nuoret Vakavia tai muuta seutukuntaa vakavampia ongelmia ei ruokolahtelaisten lasten ja nuorten parissa pääsääntöisesti ilmene. Vakavat ongelmat mainituissa ryhmissä ilmentävät useimmiten kokonaisten perheiden ongelmia. Lasten ja erityisesti nuorten tilanne on usein kaksijakoinen. Perheiden ongelmat, kuten pitkittynyt työttömyys tai päihderiippuvuus, heijastuvat ensin lapsiin. Erityyppiset ongelmat kasautuvat usein samoihin perheisiin, ja köyhyys ja osattomuus altistavat syrjäytymiselle. Ongelmiin pureudutaan Eksoten kanssa yhteistyössä niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin nuorisotyössä.

4 Kunnan yleinen pienituloisuusaste 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2013 2014 2015 2016 Lastensuojeluilmoitukset 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2014 2015 2016 2017 Nuorten tilanteeseen voi vaikuttaa kunnan laajuus ja rakenne. Koulumatkat pitenevät monella myös ajallisesti, kun perusopetus siirtyy kokonaan yhteen kouluun vuonna 2018. Aikaa ja voimia sekä mahdollisuuksia liikuntaan ja sosiaaliseen toimintaan on kylien nuorilla todennäköisesti jonkin verran vähemmän kuin taajaman nuorilla. Toisaalta on mahdollista, että keskustaajaman ulkopuolella asuvilla nuorilla on omat harrasteensa ja sosiaaliset ryhmänsä, jotka voivat olla taajamien ns. kielteisten vaikutusten ulkopuolella. Kunnan järjestämä nuorisotyö tavoittaa parhaiten keskustaajamassa asuvat nuoret ja varhaisnuoret. Koulutukseen hakeutuminen tai pääsy on parin paremman vuoden jälkeen muuttunut vuoden 2016 tilastotiedon mukaan heikompaan suuntaan.

5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12 10 8 6 4 2 0 2013 2014 2015 2016 Uuden koulun tuomia mahdollisuuksia järjestää harrastus-, kerho- ja muuta toimintaa koulupäivän yhteyteen hyödynnetään ja nuorisotyöntekijät siirtyvät työskentelemään koululle, jolloin tukea tarvitsevien kohtaaminen paranee. Ikäihmiset Kunnan ikääntyvän ja vanhusväestön terveydellinen tilanne ei poikkea seutukunnan väestön tilanteesta ainakaan huonompaan suuntaan. Pikemminkin ikäväestö, kuten kunnan koko väestö on hieman keskimääräistä terveempää kuin seutukunnan väestö. Sairastavuusindeksi on seutukunnan alhaisin. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 2013 2014 2015 2016 Ruokolahdella samoin kuin koko Suomessa haasteena on ikäväestön osuuden ja määrän kasvu. Säännöllisessä kotihoidossa olevien yli 75-vuotiaiden määrän kasvu näyttäisi kuitenkin taittuneen vuonna 2016. Taustalla lienee Eksoten tavoite muuttaa kotihoidon toteutustapaa.

6 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 25 20 15 10 5 0 2014 2015 2016 2017 Laitoshoidon purku ja vanhusten kotona tapahtuva hoito sekä omaishoidon lisääntyminen kuormittavat voimakkaasti terveydenhuollon henkilöstöä ja omaishoitajia, joista suuri osa on jo itsekin yli 60-vuotiaita. Kunnan on arvioitava kriittisesti mahdollisuuksia parantaa vanhusväestön hoidon tasoa ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä yhdessä Eksoten ja muiden palvelutarjoajien sekä yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Tehostetun palveluasumisen ja muiden tuettujen asumismuotojen toteuttaminen kuntaan mahdollisimman pian on erittäin tärkeää, jotta ruokolahtelaiset vanhukset voivat asua kunnassa myös viimeisinä elinvuosinaan. 6 5 4 3 2 1 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 0 2014 2015 2016 2017 Työikäiset Työikäisen väestön terveydentilaa voidaan kuvata työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuudella. Vuoden 2013 jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuudessa on ta-

7 pahtunut hienoista laskua. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi jäädään aiempaa harvemmin pois työelämästä. Mielenterveyshäiriöt ovat työkyvyttömyyssyytilastossa pudonneet alle 5 %:n tasoon. 20 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 15 10 5 2013 2014 2015 2016 3,5 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16 64- vuotiaista 3 2,5 2 1,5 1 0,5 2013 2014 2015 2016

8 11 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7 5 3 1 2013 2014 2015 2016 Työikäistenkin kohdalla kunnan tarjoamilla palveluilla edistetään terveellisiä elämäntapoja, mielen hyvinvointia sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Liikuntahallin ja kirjaston omatoimiaika palvelee työssäkäyviä jo nyt aiempaa paremmin. Liikuntaneuvonnan tarjonnan lisääminen, matalan kynnyksen liikuntaryhmien tarjonta ja liikuntapaikkojen tason pitäminen hyvänä voivat edesauttaa liikuntaharrastuksen aloittamista ja jatkamista. Kulttuuripalvelut säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Ylläpitämällä kansalaisopiston kurssitarjonnan monipuolisuutta, kiinnostavuutta ja edullisuutta vastataan palveluiden käyttäjien tarpeisiin. Uuden koulun tarjoamia mahdollisuuksia kuntalaisten kohtaamispaikkana hyödynnetään. Turvallisuus Hyvinvoinnin käsitteeseen liittyy myös turvallisuus. Päihteiden käytön, väkivallan ja rikollisuuden esiintyminen tai uhka heikentää kunnan asukkaiden kokemaa hyvinvointia. Ruokolahdella rattijuopumustapausten määrä on ollut kasvussa vuodesta 2013 lähtien. Tapausten määrä suhteutettuna asukaslukuun on noussut seutukunnan korkeimmaksi vuonna 2017.

9 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 7 6 5 4 3 2 1 0 2013 2014 2015 2016 2017 Huumausainerikosten määrän vuodesta 2010 lähtien jatkunut kasvu taittui vuonna 2016, mutta vuonna 2017 kehitys kääntyi taas jyrkästi huonompaan suuntaan. Myös tässä rikostyypissä asukaslukuun suhteutettuna Ruokolahden tilanne näyttää seutukunnan muihin kuntiin nähden heikoimmalta. Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2013 2014 2015 2016 2017 Kunnan turvallisuustilanteen uhkakuvassa vaarana on, että huumausainerikollisuuden kasvu ruokkii myös muunlaista rikollisuutta. Sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy on pitkäjänteistä työtä ja vaatii laajan yhteistyöverkoston niin sosiaali-, terveys-, työvoimakuin poliisiviranomaisten kanssa.

10 1.2 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Ruokolahden kuntastrategia uudistettiin vuoden 2015 syksyllä. Strategian mukaan Ruokolahti on hyvä paikka asua, palvelujen äärellä, vesistöjen vierellä. Kunta panostaa hyviin asumismahdollisuuksiin ja aktivoi asukkaitaan. Kunnan palveluiden toimivuudesta ja yritystoiminnan edellytyksistä huolehditaan. Kunnan omaisuuden hallinta on aktiivista ja talous tasapainossa. Kunnallis- ja kiinteistöverojen taso pidetään vastaavien kuntien keskimääräisellä tasolla ja investoinnit toteutetaan pitämällä velkamäärä hallinnassa. 2 HYVINVOINTISUUNNITELMAN 2017 TOTEUTUMINEN Hyvinvointisuunnitelman rakenne noudattelee Eksoten johdolla laaditun Etelä-Karjalan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Tarkoitus on, että Etelä-Karjalan kunnat noudattavat omassa hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassaan laadittua ohjelmaa, ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä seurataan yhteneväisesti koko maakunnassa. 2.1 Hyvinvointisuunnitelman 2017 painotukset Vuoden 2017 hyvinvointisuunnitelman painopistealue ja kehittämiskohde / -kohteet olivat seuraavat: 2.1.2 Terveelliset elämäntavat Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Liikunnan lisääminen Liikkuva koulu -hankkeen toteuttaminen Sivistystoimi, perusopetus Hyvinvointiprofiili Terveellisten elämäntapojen edistäminen Liikuntaneuvonnan lisääminen Ehkäisevän päihdetyön toimintapäivät Liikuntatoimi, järjestöt Sivistystoimi, perusopetus Liikuntaneuvontaan osallistuneiden määrä. Osallistuneiden määrän muutos. Hyvinvointiprofiili. Liikkuva koulu -hanketta on toteutettu kaikilla kouluilla. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista 32,9 % harrastaa liikuntaa lähes päivittäin. Ruokolahden kunta oli mukana valtakunnallisessa Voimaa Vanhuuteen -ohjelmassa yhdessä Eksoten kanssa. Vertaisohjaajat ja ulkoiluystävät ovat vapaaehtoistoimijoita, joita Eksoten fysioterapeutti on kouluttanut. Ruokolahdella oli 22 koulutettua ulkoiluystävää auttamassa toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten mahdollisuutta harrastaa liikuntaa turvallisessa seurassa. Koulutettuja vertaisohjaajia kunnassa oli noin 20. Aluehallintoviraston myöntämä Terve Ruokolahtelainen -hanke sai 10 000 euron avustuksen aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan. Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa elämänkaaren eri vaiheissa. Ohjattuja ryhmiä tarjottiin monipuolisesti ottaen huomioon kunnan muu liikuntatarjonta.

11 2.1.3 Mielen hyvinvointi Liikuntapalvelut järjesti 100 liikuntaa -haasteen, jossa tavoiteltiin sataa liikuntakertaa vuoden 2017 aikana. Maksuton kesäuimakoulu pidettiin 5 12 -vuotiaille 10. 14.7. Henkilökohtaista liikuntaneuvontaa järjestettiin 18 64 -vuotiaille terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville tai liikkumattomille kuntalaisille. Ehkäisevän päihdetyön PAKKA-toimintamallin käyttöön otto on vielä alkuvaiheessa Eksoten asiantuntijoiden tukemana nuorisotoimessa. Toimintamallissa puututaan erityisesti alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuuteen ja haitalliseen käyttöön. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan ruokolahtelaisista 8. ja 9. luokan oppilaista päivittäin tupakoi 4 %, mikä on maakunnan ja valtakunnan tasoon verrattuna alhaisempi osuus. Nuuskan ja kannabiksen käytöstä puhuminen nuorten keskuudessa on yleistynyt vuonna 2017. Yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa kertoo olleensa 6,7 % oppilaista. Maakunnan ja valtakunnan tasoon verrattuna osuus on pienempi. Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Kulttuuria kaikenikäisille Metku-toiminnan jatkaminen Sivistystoimi (kirjasto, kulttuuri- ja nuorisotoimi, kansalaisopisto) Järjestöt Metku-tapahtumien määrä. Kansalaisopiston kurssien määrä ja osallistujat Päihteiden käytön väheneminen Päihteiden käytön puheeksi ottaminen Eri-ikäisille suunnatut tietoiskut Kouluterveydenhuolto Järjestöt Hyvinvointikertomuksen indikaattoritieto Kunta on ollut mukana Metku-toiminnassa hankkeen alusta asti. Vuonna 2017 järjestettiin päivähoitolapsille Mimi ja Kuku -lastenkonsertti Ruokolahden liikuntahallilla. Illalla järjestettiin sama esitys, johon kirjastolla oli jaossa ilmaislippuja ennakkoon. Aamun esityksessä oli katsomassa 117 lasta ja 30 aikuista ja illan esityksessä 67 lasta ja 35 aikuista. Kansalaisopistossa oli 698 opiskelijaa ja kursseja oli tarjolla 98. Ehkäisevää päihdetyötä on pyritty kohdistamaan enemmän nuorisoon. Päihteiden käytön kasvu näkyy rattijuopumus- ja huumausainerikostilastoissa vuonna 2017. 2.1.4 Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Arjen ja elinympäristön turvallisuus Imatran seutukunnan turvallisuussuunnitelman toteuttaminen Kunta, poliisi, Eksote, pelastustoimi, seurakunta Turvallisuussuunnitelmassa olevat arviointimittarit (mm. pelastustehtävien määrä, tapaturmakuolemien määrä, katuturvallisuus)

12 Esteetön liikkuminen helpottuu Tekninen toimi, kaavoitus Esteettömien reittien määrän lisäys Etelä-Karjalan pelastustoimi jatkoi ikäihmisten kotona asumisen turvallisuuden edistämiseksi tehtävää työtä yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa. Painopiste on harvaan asutuilla alueilla. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen tilastotiedot vuodelta 2017 eivät ole olleet vielä saatavilla raportin kirjoitushetkellä. Vuonna 2016 Etelä-Karjalan pelastustoimen pelastustehtävistä 5 % kohdistui Ruokolahden kunnan alueelle, tehtäviä oli yhteensä 145. Eniten oli ensivastetehtäviä (48 kpl), vahingontorjuntatehtäviä oli 19 ja liikenneonnettomuuksia 12. Erilaisia tulipaloihin liittyviä tehtäviä oli yhteensä 21. Palotapahtumissa vuosina 2010 2016 on Ruokolahdella kuollut 2 ihmistä. Esteetön liikkuminen on huomioitu uuden koulun suunnittelussa. Liikennesuunnittelu kilpailutettiin ja konsultti laati koulun ympäristön liikenneolojen yleissuunnitelman, joka sisältää kevyen liikenteen reitit, ajoneuvoliikenteen reitit, pysäköintialueet ja liikennemerkkisuunnitelmat. Suunnittelulla on pyritty tehostamaan ja jäsentämään alueen pysäköintiä kaikkia liikennöintivälineitä ja toimijoita tyydyttävällä tavalla, selkeyttämään ja parantamaan kevyen liikenteen yhteyksiä sekä parantamaan alueen kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta kaikkien liikennöintimuotojen liikkumisen selkeyttämisellä. Esimerkiksi Metsolantien liittymään tehdään kiertoliittymä. Vuonna 2017 rakennettiin koulun ja urheilukentän väliin kevyen liikenteen väylä. 2.1.5 Asukasosallisuus ja yhteistyöverkostot Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Asukkkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan Seurafoorumitoiminnan käynnistäminen Valmistelevat viranhaltijat, vanhus- ja nuorisoneuvosto. Liikuntatoimi, Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu, järjestöt Lausunnot, kannanotot, kyselyt Osallistuneet tahot Maankäytön suunnittelussa asukkaiden kuuleminen on säännönmukaista. Kunnan yleisen kotisivujen palautekanavan kautta saatiin 24 erilaista kysymystä, ehdotusta tai muuta palautetta. Kunnan facebook-sivuilla oli 419 seuraajaa vuonna 2017. Vanhusneuvosto teki vuoden aikana kaksi selvityspyyntöä kunnanhallitukselle, joista toinen käsitteli laitoshoidon purkamista ja toinen pankkipalveluiden turvaamista. Nuorisoneuvosto ei laatinut vuonna 2017 lausuntoja tai kannanottoja. Seurafoorumitoiminta on käynnistetty, mutta toiminta ei ole muotoutunut säännölliseksi. 2.1.6 Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus

13 Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Kunnan nettisivujen selkeys ja helppokäyttöisyys Kunnan kotisivut päivitetään vuoden 2017 loppuun mennessä. Asiakaspalautteet Uudet kotisivut avattiin syksyllä 2017. 2.1.7 Työ, taloudellinen hyvinvointi, yrittäjyys Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Kunnan nettivastaavat ja tietohallinto Pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen Nuorisotyöttömyyden väheneminen PK-yritysten toimintaedellytysten kehittäminen Kunta- ja sijoittautumismarkkinoinnin tehostaminen Toimijaverkoston parempi hyödyntäminen Ohjaamo-hankkeen toimenpiteet Kunta tarjoaa teollisuustontteja hyvien liikenneyhteyksien ääreltä Kunnan interaktiivisen markkinointimateriaalin tuottaminen TE-keskus, TYP, Eksote, järjestöt, yritykset Ohjaamo-toimijat, yrittäjät, järjestöt Kunnan tekninen toimi Viranhaltijat / ostopalvelut Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömyyden määrä Tonttitarjonta Materiaali valmis vuoden 2017 loppuun mennessä Ruokolahdella oli 79 pitkäaikaistyötöntä joulukuun 2017 lopussa. Määrä on vähentynyt 22,5 %:lla vuodesta 2016. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 22, vähennystä edelliseen vuoteen 24 %. Ohjaamon toiminta keskittyy Imatralle, mutta sitä voivat sujuvasti hyödyntää toisella asteella opiskelevat ruokolahtelaiset nuoret. Kunnan nuorisotoimi toimii myös yhteyslinkkinä Ohjaamon tapahtumiin ja palvelutarjontaan. Kunta on parantanut Myllyntaustan teollisuusalueen infraa ja päättänyt rakentaa lisää yritystilaa Puntalan alueelle. Kunta- ja sijoittautumismarkkinoinnin materiaali on vielä valmisteltavana. 3 HYVINVOINTISUUNNITELMA 2018 Vuoden 2018 hyvinvointisuunnitelman painopistealueet ja kehittämiskohteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukkoon on kerätty aiempaa kattavammin seurattavia ja mitattavia, hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen vaikuttavia asioita.

1 Maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelman 2017 2020 Pääteemat: 1. Terveelliset elämäntavat 2. Mielen hyvinvointi 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Osallisuus ja yhteisöllisyys 5. Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus 6. Työ, taloudellinen hyvinvointi ja yrittäjyys 1 TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE LÄHTÖTASO Terveelliset ruokailutottumukset Korostetaan koulussa aamupalan syömisen tärkeyttä Syö aamupalan kaikkina kouluviikon päivinä, % Kouluterveyskysely 4. ja 5. luokkalaisille/thl Ruokolahti 2017: 81,1 % Etelä-Karjala: 76,5 % Koko maa: 77,1 % Kannustetaan koulussa ruokailuun. Henkilöstö toimii esimerkkinä. Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille/thl Ruokolahti 2017: 13,3 % Etelä-Karjala: 27,4 % Koko maa: 29,8 % Lihavien osuus, BMI, %, 20 vuotta täyttäneet Puheeksi otto terveystarkastuksissa ATH-tutkimus/Etelä-Karjala/THL Etelä-Karjala 2015: 17,0 % Koko maa 2017 29,8 % Liikunnan lisääminen Liikkuva koulu -hankkeen toteuttaminen Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaaajalla korkeintaan 1h viikossa, 8. ja 9. luokan oppilaista Kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille/thl Ruokolahti 2017: 29,3 % Etelä-Karjala: 23,2 Koko maa: 23,7 %

2 Kannustetaan koululaisia liikkumaan Harrastaa liikuntaa lähes päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille /THL Ruokolahti 2017: 32,9 % Etelä-Karjala: 42,5 % Koko maa: 40,8% Lisätään liikunnanohjausta yhteistyössä liikuntaseurojen ja alan yritysten kanssa, tarjotaan matalan kynnyksen ryhmiä Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus %, 20 vuotta täyttäneet, 65 vuotta täyttäneet ATH-tutkimus/Etelä-Karjala/THL SotkaNet 4447 Etelä-Karjala 2015: 26,0 % (20 v.) Etelä-Karjala 2015: 30,7 % (65 v.) Liikuntaryhmien lkm (päiväkotilapset, aikuiset, ikäihmiset) Liikuntatoimi 2017: Päiväkotilasten liikuntaohjaus 45 min/vko, salivuoro 1 krt/vko/ryhmä 2017: Kunnan järjestämiä liikuntaryhmiä 20 kpl Liikuntaneuvonnan käyttöönotto Asiakkaiden lkm Liikuntatoimi Vertaisohjaajatoiminta Ohjaajien lukumäärä Liikuntatoimi 2017: ohjaajia 10 Riittävä määrä unta ja lepoa Korostetaan riittävän unen ja levon tärkeyttä osana eri toimijoiden perustoimintaa Nukkuu arkisin alle 8 tuntia, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille/thl Ruokolahti 2017: 29,3 % Etelä-Karjala 33,2 % Koko maa 33,9 % Päihteiden käytön väheneminen Tupakoinnin ja päihteiden käytön puheeksi otto terveystarkastuksissa Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille/thl Ruokolahti 2017: 4,0 % Etelä-Karjala 5,3 % Koko maa 6,9 % PAKKA-toimintamallin käyttöönotto

3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Päivittäin tupakoivien osuus, % 20 64-vuotiaat Alkoholia liikaa käyttävien osuus (Audit-C), % 20 64-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet Kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille/thl ATH-tutkimus/Etelä-Karjala/THL 4408 ATH-tutkimus/Etelä-Karjala/THL Ruokolahti 2017: 6,7 % Etelä-Karjala 9,2 % Koko maa 10,2 % Etelä-Karjala 2015: 15,3 % Etelä-Karjala 2015: 33,7 % (20 64 v.) Etelä-Karjala 2015: 3,3 % (75 v.) 2 MIELEN HYVINVOINTI TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE LÄHTÖTASO Yksinäisyyden väheneminen Kiva-koulu -toiminta Ei yhtään hyvää kaveria, % Kouluterveyskysely 4. ja 5. luokkalaisille/thl Ruokolahti 2017: 0 % Etelä-Karjala 0,6 % Koko maa 0,7 % Tuntee itsensä usein yksinäiseksi, % Kouluterveyskysely 4. ja 5. luokkalaisille/thl Ruokolahti 2017: 1,4 % Etelä-Karjala 1,7 % Koko maa 2017: 2,7 % Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille/thl Ruokolahti 2017: 8,0 % Etelä-Karjala 8,5 % Koko maa 8,5 % Etsivä nuorisotyö ja nuorisotyöntekijän työpanos kouluilla Nuorisotyöntekijöiden työpäivien lukumäärä koulussa Nuorisotoimi 2017 etsivä nuorisotyöntekijä koululla 62 työpäivää, nuoriso-ohjaaja 47 työpäivää

4 Ulkoiluystävä-toiminta/EKSOTE Ulkoiluystäväjaksot/E-K Liikuntatoimi / Eksote Kiusaaminen ja sen loppuminen Kiusaamiseen puututaan välittömästi kouluissa ja päiväkodissa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Kouluterveyskysely 4. ja 5. luokkalaisille/thl Ruokolahti 2017: 4,1 % Etelä-Karjala 5,1 % Koko maa 4,5 % Kiusaaminen loppunut tai vähentynyt kertomisen jälkeen Kouluterveyskysely 4. ja 5. luokkalaisille/thl Ruokolahti 2017: 65,4 % Etelä-Karjala 65,6 % Koko maa 62,7 % Häiriöiden ja ongelmatilanteiden ehkäisy ja varhainen puuttuminen Opettajien, psykologien ja kuraattorien suosituksen mukainen henkilöstömitoitus Toimivat ryhmäkoot Perusopetus Perusopetusryhmä: 20 oppilasta Vapaa-ajalle mielekästä toimintaa eri ikäryhmille Metku-toiminnan jatkaminen Tapahtumien/osallistujien lukumäärä Hyvinvointipalvelut 2017: 2 tapahtumaa, 249 osallistujaa Kansalaisopistossa monipuolista kurssitarjontaa Kansalaisopiston kurssien ja osallistujien määrä Kansalaisopisto 2017: kansalaisopiston kursseja 98, opiskelijoita 698 Kulttuuripalveluiden käytön lisääminen Omatoimikirjaston käytön lisääminen Kävijätilastot Kirjastopalvelut Tapahtumat kirjastossa 3 TERVEELLINEN JA TURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ Tapahtumien ja kävijöiden määrä Hyvinvointipalvelut TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE LÄHTÖTASO 2017: 9 tapahtumaa, 541 kävijää Turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen väylät, kadut ja yleiset alueet Esteettömien kevyen liikenteen väylien rakentaminen Tekniset palvelut 2017: rakennettu 1 kevyen liikenteen väylä koulun ja urheilukentän väliin

5 Koulussa ja koulumatkoilla sattuneiden tapaturmien väheneminen Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen Tapaturmat koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana, % Kouluterveyskysely 4. ja 5. luokkalaisille/thl Ruokolahti 2017: 17,1 % Etelä-Karjala: 13,3 % Turvallinen koti Kotitapaturmien ehkäisy ja paloturvallisuuden parantaminen Pelastustoimen, Eksoten ja kunnan yhteistyönä Tapaturmakuolemien määrä Palokuolemien määrä Pelastustoimi Pelastustoimi 2010 2016 palokuolemia 2 OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/100 000 vastaavan ikäisistä Sotkanet/THL Ruokolahti 2016: 473,8 Etelä-Karjala 362,4 Koko maa 414,7 TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE LÄHTÖTASO Osallistuva nuorisoneuvosto Nuorisoneuvosto osallistuu aktiivisesti palveluiden suunnitteluun ja päätösvalmisteluun Lausuntojen, kannanottojen ja ehdotusten lkm Nuorisoneuvosto 2017: 0 Aktiivinen vanhusneuvosto Yhteisöllisyyden lisääminen Kunnan asukkaiden osallisuuden lisääminen Vanhusneuvosto osallistuu aktiivisesti palveluiden suunnitteluun ja päätösvalmisteluun Ruokolahden koulun tilojen avaaminen järjestöjen ym. toimijoiden käyttöön Kuullaan kuntalaisia valmistelussa olevia palveluja koskevissa asioissa Lausuntojen, kannanottojen ja ehdotusten lkm Tilojen käyttäjäryhmät, lkm ja tyypit Kuulemistilaisuuksien ja kyselyiden lukumäärä Vanhusneuvosto Hyvinvointipalvelut Toimialat 2017: 2 selvityspyyntöä Lisätään erilaisia osallistumisen kanavia eri-ikäisten kuntalaisten käyttöön Uusien osallistumiskanavien lukumäärä Hallintopalvelut

6 Tietoyhteiskunnassa tarvittavien taitojen kehittäminen Eri toimijoiden kehittämishankkeet Hankkeisiin osallistuneiden määrä Hyvinvointipalvelut 5 VIESTINTÄ, TIEDON TAVOITETTAVUUS JA KIINNOSTAVUUS TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE LÄHTÖTASO Sähköisen viestinnän ja sen kiinnostavuuden lisääminen Sosiaalisen median käytön lisääminen kuntaviestinnässä Säännöllinen tapahtumatiedottaminen 6 TYÖ, TALOUDELLINEN HYVINVOINTI JA YRITTÄJYYS Seuraajien määrän lisääntyminen Ruokolahden kunnan Facebook-sivu 2017: 419 kpl TAVOITE TOIMENPIDE ARVIOINTIMITTARI LÄHDE LÄHTÖTASO Työttömyyden väheneminen Kunnan oman palveluohjauksen räätälöidyt toimenpiteet Kunta tarjoaa palkkatukityötä, työkokeilua ja oppisopimuspaikkoja omissa työyksiköissään Työttömyysaste, % työvoimasta Nuorisotyöttömät, % 18 24-vuotiaasta työvoimasta TEM SOTKAnet/TEM 12/2017: 11,2 % Etelä-Karjala 12/2017: 13,9 % 12/2017: 27 henkilöä Ohjaamo-toiminnan aktiivinen hyödyntäminen nuorisotoimen avulla Ohjaamon asiakkaiksi ohjatut ruokolahtelaiset nuoret Etsivä nuorisotyö 2017: 6 nuorta