Lääkejäämät ja mikromuovit vesistöissä kulkeutumisreitit, päästölähteiden hallinta ja ohjauskeinot Päivi Fjäder Suomen ympäristökeskus Ihminen ja ympäristö 3/3: Vesi 11.1.2018 KUNTATALO, HELSINKI
Lääkeaine Vaikuttava aine lääkevalmisteessa Suunniteltu saamaan aikaan biologisia vasteita hyvin pieninä pitoisuuksina Käytössä ~1 000 yhdistettä, joista pystytään analysoimaan vain pieni osa Ihmislääkekäytöstä saatavilla vuosittaista tietoa Eläinlääkkeiden osalta tieto paljon karkeampaa sekä ei julkisesti saatavilla ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 15.1.2018 2 Lähde Lauri Äystö
Päästölähteitä Jätevedenpuhdistamo..? Kotitaloudet Eritetyt lääkkeet Lääkejäte Teollisuus Pesuvedet Vahingot..? Hoitolaitokset Eläinten lääkintä 3 Kuva: Jaakko Mannio
Käyttäytyminen jätevedenpuhdistamolla Lääkeaineet jätevedenpuhdistamolla 120% Antibiootit Tulehdus- Masen- Sydän- ja nus- verisuonitautilääkke Muut 100% 80% 60% 40% 20% 00% Biohajoaminen Sitoutuminen lietteeseen Puhdistettu jätevesi N. Vieno 4 Kuva: Vanessa Riki
Pitoisuudet vesissä: Tuloksia Itämeren alueelta & muualta Kansainvälisesti n. 350 lääkeainetta on havaittu pintavesistä (UBA-database) Itämeren alueella n. 200 Suomessa kartoitettu n. 30 lääkeainetta μg/l 100 10 1 0,1 0,01 TOP 20 jokinäytteissä N. Vieno 5 Kuva: Lauri Äystö
Yhteenveto Päästölähteet ympäri yhteiskuntaa Hyvin vähän tietoa eläinlääkekäytöstä Havaittavat pitoisuudet pintavesissä yleensä hyvin alhaisia (ng/l) Ei tarkoita, että pitoisuus olisi haitaton Esiintyvät ympäristössä metaboliitteina, muuntumistuotteina sekä isäntäaineina Analyysimenetelmät kattavat vain pienen osan lääkeaineista Tarvitaan kotimaista tutkimusta, koska lääkekäyttö vaihtelee Vaikutukset voivat olla kavalia ja vaikeasti havaittavia 7
Päästölähteiden hallinta ja ohjauskeinot Puhdistus jo syntylähteillä (EPIC) Teollisuus Hoitolaitokset Kotitaloudet? Jätehuollon parantaminen Tietoisuuden lisääminen Kuva HSY 8
Päästölähteiden hallinta ja ohjauskeinot Potilasturvallisuutta vaarantamatta Paljon eri lääkkeitä käyttävien ihmisten lääkehoitojen kokonaisarviointi ja tarkistus; lääkkeiden käytön vähentäminen Pakkauskoot ja korvattavuus Lääketehtaiden ympäristöluvitus Ympäristölle haitallisimpien lääkeaineiden tunnistus Ympäristöluokitus Lääkkeiden suunnittelu Vihreät lääkeainemolekyylit Entä eläinlääkkeet? 9
Mikromuovit Kuva: phys.org/news/2013-12-microplastics-marine-worms-sick.html 10
Mikromuovit Mikromuovit < 5 mm mittaiset muovipartikkelit Primääriset Päästölähteet Kosmetiikka, pesuaineet, hiekkapuhallus, 3D-tulostus Muovin raaka-aineena käytetyt pelletit Kulkeutumisreitteinä Jätevedet/puhdistamot Joet Hulevedet 11
Päästölähteet Sekundäärinen mikromuovi: Kotitalouksien muoviroska Liikenne Turismi Teollisuus (myös rakennusteollisuus) Merenkulku Kalastus & vesiviljely Reitteinä: Joet Hulevedet ja muu pintavaluma Jätevedenpuhdistamot Paikan päällä roskaaminen Jätehuolto 12 Lähde: Outi Setälä Kuva Outi Setälä
Eri lähdeselvityksiä Jopa 210 000 tonnia pellettejä karkaa ympäristöön muovituotannosta Liikenne suurin renkaat 4500 tonnia tiemaalit 320 tonnia n. 71 tonnia polyetyleenihippuja päätyy vuosittain mereen kosmetiikasta Muovituotannon pellettejä katoaa eri vaiheissa 310-533 tonnia Huonepölystä irtoaa 1-19 tonnin päästöt Pyykinpesusta 195-2 216 tonnia muovikuituja 13 Liikenteestä (renkaat & maalit) >13 000 tonnia
Esiintyminen ympäristössä Lukuisia selvityksiä meneillään Mikroroskan määrä avomerellä (pintavedessä) Jätevedenpuhdistamot mikroroskien/mikromuovin kuormitusreittinä Lumi pienen roskan kuljettajana Bioturbaation merkitys mikromuovien sedimentaatiossa Mikromuovien kulkeutumisreitit ulappa-alueen ja litoraalin ravintoverkoissa Mikromuovit Suomen vesistöissä mahdollisten uhkien selvitys (MIF) 2016-2020 Juomavesiselvitys 2018 Mikromuovit simpukoissa, kaloissa ja hylkeissä Mikromuovien kohtalo ja vaikutukset merenpohjan ekosysteemissä Löytyy pintavesistä, jätevesistä, lietteestä, maaperästä, eliöistä, elintarvikkeista Vaikutukset? 14
Muoviroskan levinneisyys Kappaletta km -2 15 Lähde: Pinja Näkki
Pienehkö kokonaiskonsentraatio (<10 partikkelia m -3 ) LL7 Partikkelia m -3 AJAX LL9 LL6 XIV3 HELSINKI KOTKA LL3A XV1 LL12 F62 GF1 Pumppu 100 µm Pumppu 300µm Manta 330 µm 16
Ohjauskeinot ja suositukset Päästölähteiden ja määrien selvittäminen Toimiva jätehuolto kehitys- ja kehittyvät maat Vesihuollon kehittäminen (hulevedet, ylijuoksutukset jne.) Kansainvälisten ja alueellisten säädösten parantaminen Olemassa olevien sopimusten ratifiointi Olemassa olevien hallintakeinojen/ lainsäädännön kartoitus (synergiat ja puutteet) Roskaantumisen huomioiminen eri kansainvälisissä elimissä (SAICAM, OECD, BRS jne.) Sidosryhmien välinen yhteistyö Kuva J-J Niemi HSY Kuva Fjäder 17
Ohjauskeinot ja suositukset Monitoroinnin harmonisointi Seurantaohjelmat, indikaattorit, tiedonvaihto Biohajoavien tuotteiden tarkempi määrittely Muoviteollisuus, prosessoijat BAT ja BEP Ympäristöluvat Laajennettu tuottajavastuu Huomioitu tuotteiden koko elinkaari Kohti kiertotaloutta 6 R periaate: Reduce, Redesign, Reuse, Recycle, Recover, Remove 18
Ohjauskeinot ja suositukset Tekniikan kehitys Kalastusvälineiden merkitseminen Taloudelliset ohjauskeinot Kannustimet ja rajoittimet Tietoisuuden lisääminen, kuluttajavastuu ja asenteiden muutokset, kulutuksen vähentäminen Roskaamisen vähentäminen Kunnostus ekosysteemipalveluiden heikkenemisen ja ekosysteemien tuhoutumisen estäminen Ohjauskeinojen sekä rajoitusten otettava huomioon alueelliset erot ja oltava kohtuullisia ja oikeuden mukaisia 19
Kaupunkien ja kuntien rooli Tärkeä osa tunnistettaessa riskejä ja arvioitaessa päästölähteitä Puhdistamo hankinnat Jätteen keräyssysteemin selkeyttäminen Tietoisuuden lisääminen Julkiset hankinnat Eri sidosryhmien välinen vuoropuhelu ja yhteistyö ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 15.1.2018 20
KIITOS! 21 Just because you can't see it, it doesn't mean it isn't there (ec.europa.eu)
Emerging Pollutants in Water Series No. 1, UNESCO Publishing, Paris. Lähteet Fjäder P. 2016. Merten roskaantuminen, muovit, mikromuovit ja haitalliset aineet. SUOMEN Ympäristökeskuksen raportteja 37 2016 Kershaw 2016. Kershaw 2016. Marine Plastic Debris and Microplastics. Global Lessons and Research to Inspire Action and Guide Policy Change. UNEP 2016. Kilponen J., Pulkkinen M., Fjäder P., Setälä O. 2016. Mikromuovit ja haitalliset aineet hulevesissä ja kaatopaikan suotovesissä. Ympäristö- ja terveys 6/2016. Setälä O., Magnusson K., Lehtineimi M., Norén F. 2016. Distribution and abundance of surfacewater microlitter in the Baltic Sea: A comparison of two sampling methods. Marine Pollution Bulletin 110: 177-183. Talvitie J, Mikola A, Koistinen A, Setälä O. 2017. Solutions to microplastic pollution - Removal of microplastics from wastewater effluent with advanced wastewater treatment technologies. Water Research (15) 123:401-407. Setälä O., Fjäder P., Hakala O., Kautto P., Lehtiniemi M., Raitanen E., Sillanpää M., Talvitie J. Äystö L. 2017. Microplastics - a growing environmental risk. SYKE Policy Brief. Äystö L., Mehtonen J., Kalevi K. 2014. Kartoitus lääkeaineista yhdyskuntajätevedessä ja pintavedessä. Kulutuksen ja tuotannon keskus, Suomen ympäristökeskus. Loppuraportti 2014. 22 UNESCO and HELCOM 2017. Pharmaceuticals in the aquatic environment of the Baltic Sea region A status report. UNESCO